Seuraavan 20 vuoden aikana Suomen metsätalousmailta on katoamassa kaikki yli 160 vuoden vanhuusikään ehtineet, monimuotoisuutta ylläpitävät metsät. Metsän asukkaiden osalta mm. hömötiaisia ja töyhtötiaisia on puolet vähemmän kuin 15 vuotta sitten. Elinympäristöjen köyhdyttämisen lisäksi metsähakkuilla tuhotaan suoraan lintujen ja eläinten pesiä siitä huolimatta, että niiden häiritseminen on luonnonsuojelulaissa kielletty. Laajat avohakkuut aiheuttavat myös ihmisille traumaattisia kokemuksia, joissa muistojen täyttämä tuttu metsä antimineen on poissa seuraavien sukupolvien elämästä.
Tällä hetkellä Suomen metsähakkuiden kiintiöitä kasvatetaan siinä määrin, että tutkijat näkevät kaikkien suunniteltujen puunkäyttöinvestointien toteutumisen vaarana Suomen hiilinieluille ja ilmastopolitiikalle. Toisin sanoen lyhytnäköiset taloustavoitteet uhkaavat metsien kykyä ylläpitää elämäämme. Samaan aikaan kyselyissä valtaosa suomalaisista haluaisi säilyttää metsät mahdollisimman luonnontilaisina. Jos olet huolestunut Suomen nykyisistä metsähakkuista, istu Helsingin tuomiokirkon portaille 27.10.2018 klo 14 ja osallistu siten Meidän metsämme -kannanottoon. Kannanoton suojelijana on arkkipiispa emeritus Kari Mäkinen.
Tutustu myös kannanottona annettavaan tekstiin (pdf), jolla vaadimme tarvittavien metsän suojelutoimien toteuttamista sekä metsänhoidon kehittämistä ekologisesti kestävämpään suuntaan. Kannanotto viittaa ja liittyy sisällöllisesti WWF Suomen metsävisioon 2025, Suomen luonnonsuojeluliiton metsätavoitteisiin 2018-2030, 24.3.2017 julkaistuun 68:n tutkijan julkilausumaan Suomen metsänkäyttösuunnitelmien seurauksista sekä 17.5.2018 julkaistuun Avohakkuut historiaan -kansalaisaloitteeseen.