31.3. klo 17-19,
Vanhalla Kirjastotalolla,
Keskustori 4, Tampere
https://www.facebook.com/events/1556114948049728/
Keskustelua ydinvoimasta, ilmastokriisin haasteista ja vastarinnasta. Alustajina: tietokirjailija Risto Isomäki, tohtoritutkija Maarit Laihonen, sekä puheenvuoro Pyhäjoen protestileiriltä mm. koskien kevään Reclaim the Cape -toimintaviikkoa.
Ilmastokriisin vakavuuteen heräävät yhä useammat ja heistä monet tarjoavat ratkaisuksi ydinvoimaa. Risto isomäki haastaa puheenvuorossaan nämä näkemykset. Isomäen esityksessä kuulemme myös radioaktiivisten altistusten terveysriskeistä.
Ydinvoimapolitiikka Suomessa ja etenkin Fennovoiman kieroilut ovat saaneet paljon hämmennystä ja suuttumusta aikaan. Tohtoritutkija Maarit Laihonen alustaa Fennovoiman ydinvoimalahankkeen kulusta tutkimuksensa ja muutoin näkemänsä ja kokemansa perusteella, sekä pohtii erilaisten vastarinnan muotojen arvoa.
Lopuksi kuulemme kokemuksista Pyhäjoen protestileiriltä, siitä millaista toimintaa on luvassa Pyhäjoella Reclaim the Cape -toimintaviikolla huhtikuun lopussa ja keskustelemme ydinvoiman vastaisesta toiminnasta.
Alempaa löytyy tarkempi kuvaus puheenvuoroista, sekä tietoa Reclaim the Cape -toimintaviikosta.
Tilaisuudesta on luvassa myös audiotallenne.
OHJELMA:
17-17.45 Ydinvoima ja Ilmastonmuutos, Tietokirjailija Risto Isomäki
17.45-18.15 Fennovoima aikajanalla ja vastarinnan merkitys / Maarit Laihonen
18.15-19.00 Ydinvoiman vastainen toiminta /Pyhäjoen protestileiri ja
Reclaim the Cape -toimintaviikko
Tilaisuuteen on vapaa pääsy kaikille kiinnostuneille. Tervetuloa!
Järjestäjänä: Tampereen Maan ystävät
***
Ydinvoima ja ilmastonmuutos
Voisiko ihmiskunta rakentaa uutta ydinvoimakapasiteettia niin
nopeasti, että ydinvoimasta tulisi merkittävä osaratkaisu ilmaston lämpenemiseen? Tarvitaanko ydinvoimaa, vai voiko maapallon tuleva energiajärjestelmä rakentua pelkkien uusiutuvien varaan? Onko ydinvoima kuoleva energiantuotannon alue vai voiko joku sen osa-aluekasvaa merkittäväksi tulevaisuuden energiantuotannon muodoksi? Risto Isomäki käy läpi tärkeimpiä olemassa olevia ja ehdotettuja ydinreaktoritekniikoita, niiden taloudellisia ja teknisiä reunaehtoja sekä niihin liittyviä mahdollisuuksia. Lisäksi hän kertoo, miksi tietynlaisten radioaktiivisten altistusten terveydelliset haitat on todennäköisesti arvioitu liian pieniksi.
Fennovoima aikajanalla ja vastarinnan merkitys
Fennovoiman ydinvoimalahanke alkoi 2000-luvun puolivälissä hullunkurisena, jopa hiukan oudon sympaattisena ajatelmana ja yritelmänä rakentaa kokonaan uusi ydinvoimala Suomeen. Suunnitelma meni yllättäen läpi vuonna 2010 eduskunnassa epämääräisen aluepoliittisen tahdon ja saksalaisen kumppanuuden ongelmattomuuden siivittämänä. Kovin moni ei kuitenkaan alunperinkään halunnut uutta ydinvoimalaa naapuriinsa ja sittemmin kutakuinkin joka ikinen yksityiskohta projektissa on muuttunut.
Fennovoiman projektia ovat leimanneet viimeistään vuodesta
2012 lähtien merkittävät epävarmuudet ja toistuvat tekniset ja taloudelliset epäonnistumiset, ulkopoliittisesta problematiikasta puhumattakaan. Kaikesta huolimatta hanke porskuttaa edelleen eteenpäin vahvan poliittisen tuen siivittämänä. Mitä siis on tapahtunut ja mitä kaiken taustalla mahdollisesti on? Miksi vuosien sinnikäs vastarinta on vaiennettu näkymättömiin ja mitä vielä on tehtävissä? Vuoden 2010 ydinvoimapäätöksiä tutkinut Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun tohtoritutkija Maarit Laihonen alustaa Fennovoiman projektin kulusta tutkimuksensa ja muutoin näkemänsä perusteella, sekä pohtii
erilaisten vastarinnan muotojen arvoa ja merkitystä taistelussa
teknokraattista valtaa vastaan.
Reclaim the Cape -toimintaviikko
Huhtikuussa 2016 tulee vuosi siitä, kun Fennovoima-Rosatom aloitti ydinvoimalahankkeensa valmistelutyöt Hanhikivenniemellä Pohjois-Pohjanmaalla. Vuonna 2007 aloitettu energia- ja ulkopolitiikan murheenkryyni on hoippunut toistuvasti haudan partaalla ja etenkin vuonna 2012, kun sen pääinvestoija, saksalainen E.ON, päätti ydinvoiman olevan huonoa bisnestä ja vetäytyi rahoineen projektista. Pelastajaksi löytyi venäläinen Rosatom, jota henkilökohtaisesti nimittämänsä valvontaneuvoston kautta isännöi presidentti Vladimir
Putin.
Samaan aikaan yksivuotispäiviään viettää myös Fennovoima-Rosatomin vastainen protestileiri. 2015 huhtikuusta syyskuulle asemansa työmaa-alueella pitänyt leiri viivytti Hanhikivenniemen laillisesti kyseenalaisia rakennustöitä.
Huhtikuussa on aika avata uusi erä – ja palata joukolla työmaalle. Myös Rosatomin rakentaman Tshernobylin muistopäivän (26.4.) isolla toimintapäivällä on yksinkertainen tavoite: Hanhikivenniemen työmaa-alue otetaan aitojen yli ja teiden poikki juosten, kiiveten, tanssien tai vaikka uiden haltuun ja täytetään kaikenlaisilla ihmisillä. Näin niemimaa vapautetaan symbolisesti ydinvoimalahankkeesta – konkreettisemmin pistetään sen hankkeen käytännön työt seis niin pitkäksi aikaa kuin suinkin. Ohella täyttyköön lähiseutu paitsi Fennovoima-Rosatomin vastaisella, myös ympäristötuho- ja kapitalismikriittisellä toiminnalla: vaikka et paikalle pääsisikään, voit valita oman tapasi osallistua etäältä.
Nostamme hattua taktiikoiden monimuotoisuudelle – sinä päätät mitä teet, ei kukaan muu.