Maan ystävät ry:n hallituksen kokous Pauligin huvilalla, Mechelininkatu 36b, klo. 11-17. Hallituksen kokoukset ovat kaikille avoimia ja kokouksiin voi osallistua myös etänä Skypellä.
Tekijä: admin (a)
-
Hallituksen kokous 2/2016
Maan ystävät ry:n hallituksen kokous Pauligin huvilalla, Mechelininkatu 36b, klo. 11-17. Hallituksen kokoukset ovat kaikille avoimia ja kokouksiin voi osallistua myös etänä Skypellä.
-
Huvilakahvila HYMY (Ravintolapäivä)
Idylliseen Pauligin huvilaan aukeaa ravintolapäivänä 21.2. Huvilakahvila HYMY!
MENU
– ruokaisa keitto ja leipää
– suolaisia piirakoita
– makeita leivonnaisia
– espresso-pohjaisia kahvijuomia ja suodatinkahvia, sekä teetäKaikki erittäin kohtuulliseen hintaan. Koko menu on vegaaninen ja osa tuotteista myös gluteenittomia. Ruokaa on tarjolla niin kauan kuin sitä riittää.
Tämä on hyvä tilaisuus tulla tutustumaan historialliseen ja hurmaavaan Pauligin huvilaan yhden päivän ajan ja nauttimaan herkullisia kahvilatuotteita! Huvila sijaitsee Sibeliuspuiston vieressä Taka-Töölössä, osoitteessa Mechelininkatu 36.
Ravintolan järjestävät Helsingin seudun Maan ystävät & Maan ystävien ruokatoimintaryhmä.
-
Uusien ilta
Kiinnostaako toiminta ekologisemman ja oikeudenmukaisemman maailman puolesta kansalaisjärjestössä? Tervetuloa Helsingin seudun Maan ystävien uusien iltaan kuulemaan toimintamahdollisuuksista vegaanisen ruoan, parempien pyöräilyolosuhteiden ja ydinvoiman vastustamisen ympärillä!
Helsingin seudun Maan ystävien ja Ruokatoiminnan yhteinen uusien ilta keskiviikkona 2.3. kello 18-20 Pauligin huvilalla, Mechelininkatu 36 B.
Tapahtuma Facebookissa: https://www.facebook.com/events/107661096293271/
-
Ruokatoiminnan tapaaminen
Tavataan Pauligin huvilalla, Mechelininkatu 36 B, lauantaina 6.2. klo. 12-14. Suunnitellaan tulevaa ravintolapäivän (21.2.) vegaanista kahvilaa ja muuta toimintaa.
-
Hyvää elämää sähköistämisellä
Sähköstä on tullut viime vuosikymmeninä tärkeä väline globaalin etelän maiden kehityspolitiikassa. Laosin maaseudulla elämän koetaan muuttuneen sähkön myötä helpommaksi, kätevämmäksi ja tuotteliaammaksi.
“Mahtavin asia Maan päällä on Jumalan rakkaus ihmisen sydämessä ja toiseksi mahtavin on sähkö kotitaloudessa!” julisti tennesseeläinen maanviljelijä, kun sähköverkko 1930-luvulla laajennettiin hänen kyläänsä. Oli julistuksen alkupuolesta mitä mieltä tahansa, sähköistämisen roolia yhtenä merkittävimpänä teknologisena edistysaskeleena ei käy vähätteleminen: sitten keksimisensä 1880-luvun Euroopassa ja Yhdysvalloissa sähkö on kohentanut elinoloja ja mullistanut arjen kaikkialla, missä se on valjastettu kotitalouksien käyttöön.
Globaalissa pohjoisessa sähköstä on jo kauan sitten tullut itsestäänselvyys. Etelässä valtaosa etenkin maaseudulla sijaitsevista kotitalouksista on kuitenkin luottanut näihin päiviin saakka energiatarpeissaan lähiympäristöönsä. Tilanne on muuttumassa. Sähköstä ja modernista energiasta [1] yleisesti ottaen on tullut viime vuosikymmeninä tärkeä kehityspoliittinen väline. Sähkön suosio perustuu sen tarjoamiin valaistuksen kaltaisiin palveluihin. Niiden on todettu parantavan elinoloja ja tukevan maailmanlaajuisia tavoitteita, kuten köyhyyden vähentämistä [6]. Antropologi Tanja Wintherin sanoin sähköllä on siis väliä.
Uudesta teknologiasta arjen osaksi
Maailman köyhimpiin valtioihin kuuluva Laos sijaitsee Kaakkois-Aasiassa Mekong-joen varrella. Myös se on omaksunut sähkön kehityspolitiikkansa osaksi. Tahti on ollut ripeä: 16 vuodessa sähköistettyjen kotitalouksien osuus on noussut 16:sta (1995) 70 prosenttiin (2011). Päättäjät odottavat luvun lähentelevän 90 prosenttia vuoteen 2020 mennessä. Nopean sähköistämisen ansiosta Laosista on tullut kansainvälisten kehitysalan järjestöjen keskuudessa sähköistämisen mallimaa.
Laosissa sähköistämisbuumin kohteena ovat olleet erityisesti maaseutualueet. Vientianen provinssissa sijaitseva Feungin seutu kuuluu niihin. Sähkön valtaosa seudun asukkaista sai käyttöönsä kymmenisen vuotta sitten, kun kylät yhdistettiin kansalliseen sähköverkkoon. Tätä ennen osa kyläläisistä oli käyttänyt aurinkopaneeleja ja muita hajautettuja sähköntuotantotapoja. Verkon saavuttua kyliin käytännössä kaikki kuitenkin luopuivat hajautetuista ratkaisuistaan: ne eivät tehokkuudessaan vetäneet vertoja verkon tarjoamalle virralle.
Vuosikymmenessä moni asia on näkyvästi muuttunut. Sähköjohtoja ja -tolppia on ilmestynyt ympäristöön niin vuorilla kuin alavilla alueilla sijaitsevissa kylissä. Sähkölaitteitakin löytyy lähes joka kodista. Merkittävimmät muutokset on silti koettu kotitalouksien arjessa ja rutiineissa. Vaikutusvaltaisin sähkön tarjoamista palveluista on ollut sähkövalo. Kyläläisten odotusten mukaisesti se on mahdollistanut lasten opiskelun ja naisille kotitöiden teon iltaisin. Valon ansiosta naiset voivat myös käyttää enemmän aikaa myyntiin tekemiinsä kutomatuotteisiin. Tuotteista saatavat ansiot ovat näin naisten mukaan kaksinkertaistuneet. Samalla työtaakka on kasvanut, sillä sähkövalon myötä työpäivät jatkuvat pitkälle iltaan.
Sähkö on löytänyt tiensä arkisiin askareisiin myös vesipumppujen ja riisin käsittelyssä käytettävien koneiden muodossa. Koneiden myötä päivittäisten tarpeiden täyttämiseen kuluu vähemmän aikaa ja vaivaa. Jonkin verran sähköä hyödynnetään myös ruoanlaitossa ja säilytyksessä. Makutottumukset kuitenkin rajoittavat sen käyttöä, ja monet yhä valmistavat ruokansa polttopuin ja kokkaavat päivittäin. Tavat sopivat paremmin laosilaisen ruokavalion peruspilarin, tahmariisin, valmistukseen.
Vapaa-aikaan on sähköistämisen myötä ujuttautunut uusia rutiineja. Niistä suosituimpia ovat tuulettimen käyttö ja TV:n katselu. Jälkimmäisestä huvista nauttivat etenkin miehet, joilla on naisia vähemmän kotitöitä suoritettavanaan. TV:n vaikutus ei ole ollut yksiselitteisen positiivinen. Feungin seudulla sijaitsevien Sammuenin ja Nasengin kylien vanhimpien mukaan TV on tuonut mukanaan huonoja vaikutteita: joidenkin mielestä se on vienyt aikaa opiskelulta ja jopa ajanut nuoret huumeiden pariin.
Sähkön suuresta potentiaalista huolimatta kaikilla ei ole samanlaisia edellytyksiä sen hyödyntämiseen. Kylästä riippuen sähkön ja sähkövalon asentaminen Feungin seudulla maksaa jopa tuplasti perheen keskimääräisten kuukausitulojen verran. Sähkön käyttö ja lisälaitteet myös maksavat. Varallisuus vaikuttaakin vahvasti siihen, kuka sähköä pystyy käyttämään ja missä määrin.
Kylissä sähkön korkean hinnan aiheuttama epätasa-arvo on ratkaistu solidaarisuudella. Sähköä jaetaan sukulaisten ja naapurien kesken, jotta kaikki saisivat käyttää sitä edes jonkin verran. Sähköjohtoja yhdistetään talosta toiseen, vaikka toimintaa leimaa pelko ja huoli sähköjohtoja käsittelevien osaamattomuudesta. Sähkön hyödyt painavat lopulta usein vaakakupissa turvallisuutta enemmän.
Elintärkeä sähkö
Globaalissa pohjoisessa kasvava energiankulutus ei ole enää aikoihin tarkoittanut lisääntyvää hyvinvointia [3]. Laosissa ja monissa muissa globaalin etelän pienen energiankulutuksen maissa [4] [7] tilanne on toinen. Sähkö on tehnyt elämästä Feungin seudulla asukkaiden sanojen mukaan helpompaa, kätevämpää ja tuotteliaampaa, etenkin kotitöistä vastaaville naisille. Samalla virrasta on muodostunut merkittävä elinoloja ja elämänlaatua parantava tekijä – jopa askel ulos köyhyydestä. Moni kyläläinen epäilemättä yhtyisi tennesseeläisen maanviljelijän lähes 100 vuotta vanhaan julistukseen sähkön mahtavuudesta. Vahvistuksen saa myös antropologi Wintherin väittämä: sähköllä on todella väliä.
Laosin ongelmalliset patohankkeet Mekong-joen varrella sijaitsevan Laosin vesivoimapotentiaali on suuri. Viime vuosina maa onkin ollut otsikoissa paitsi maaseudun sähköistämisprojektinsa myös patohankkeidensa vuoksi. Julkisten ja yksityisten toimijoiden omistuksessa olevien patojen tarkoitus on tuottaa sähköä vientiin naapurimaihin Thaimaahaan ja Vietnamiin. Samalla patojen odotetaan tuovan tuloja valtiolle ja sijoittajille. Xayaburin kaltaisiin suuriin patohankkeisiin kytkeytyy monia ekologisia ja sosiaalisia uhkia. Niihin lukeutuvat muutokset Mekongin ekosysteemissä, kalakantojen ehtyminen, jokirantojen puutarhojen ja metsien tuho, kokonaisten kyläyhteisöjen siirto pois patojen alta sekä kulttuurisesti tärkeiden hautapaikkojen menetys [2]. Joitain mainituista vaikutuksista on jo koettu Nam Likin ja Nam Songin patojen yhteydessä [5].
Lähteet
[1] Sähkön lisäksi modernilla energialla viitataan moderneihin polttoaineisiin, uuteen teknologiaan, mekaaniseen voimaan ja biomassan kestävään tuotantoon [6].
[2] ICEM. MRC strategic environmental assessment (SEA) of hydropower on the Mekong mainstream.
[3] Mazur, A. Does increasing energy or electricity consumption improve quality of life in industrial nations? Energy Policy.
[4] Mendieta Vicuña, D. ja J. Escribano Pizarro. Electricidad, desarrollo rural y buen vivir.
[5] Middleton, C, J. Garcia, ja T. Foran. Old and new hydropower players in the Mekong region: Agendas and strategies. Teoksessa Contested waterscapes in the Mekong region: Hydropower, livelihoods and governance.
[6] Modi, V., S. McDade, D. Lallement, ja J. Saghir. Energy and the Millennium Development Goals. United Nations Development Programme.
[7] Winther, T. The impact of electricity: Development, desires and dilemmas. Berghahn Books.
Artikkeli on julkaistu alun perin Helsingin seudun ja yliopiston Maan ystävien Poimulehdessä #2 (2015).
Heidi Tuhkanen
-
Kliktivismin rajoitteet ja mahdollisuudet
Sana ”kliktivismi” tarkoittaa internetissä tapahtuvaa matalan kynnyksen aktivismia. Nettivetoomuksen allekirjoittaminen tai kampanjavideon twiittaaminen ovat tyypillisiä esimerkkejä kliktivismistä. Myös englannin kielen ilmaisu ”slacktivism” viittaa samaan ilmiöön, vaikka se on sävyltään negatiivisempi.
Internetin sanotaan parantavan tiedonkulkua. Yhteiskunnallista muutosta edeltää aina yhteiskunnallinen keskustelu, josta ei kuitenkaan vääjäämättä kumpua todellisia muutoksia. On selvää, että nykyisin nettiaktivismi, eli kaupallisista intresseistä kumpuamaton tiedon levittäminen asioista kuten ympäristöongelmista, eläintuotannosta sekä ihmisoikeuskysymyksistä ja -rikkomuksista, on välttämätöntä ongelmien korjaamiseksi.
Sosiaalinen media
Sosiaalinen media on usein sekä tehokas että useimmissa maissa kaikkien saavutettavissa oleva tapa tiedon levittämiseksi. Valtasuhteet ja erilaiset etuoikeudet näkyvät netissäkin: ihmiset, joilla on jo muutenkin yhteiskunnallista valtaa, kuten poliitikot ja julkisuuden henkilöt, saavat usein eniten seuraajia esimerkiksi Twitterissä. Yhteiskunnan ongelmista kaikkein eniten kärsivät yksilöt tai ihmisryhmät taas harvoin saavat äänensä esiin internetissäkään.
Toisaalta sosiaalinen media on mahdollistanut ja edistänyt monia poliittisia liikkeitä, jotka eivät ole saaneet ääntään kuuluviin valtamedioissa, organisoimaan yhteiskunnallisesti merkittävää toimintaa nimenomaan tätä uutta vaihtoehtoista mediaa käyttäen. Monille hallitustensa vainoamille aktivisteille esimerkiksi diktatuureissa internet salaustekniikoineen on myös elintärkeä toimintakenttä.
Kesällä 2015 Facebookissa levinneellä profiilikuvien vaihtamisella sateenkaarenväriseksi haluttiin juhlistaa Yhdysvaltojen korkeimman oikeuden päätöstä taata perustuslaillinen avioliitto-oikeus myös nais- ja miespareille. Facebook otti sateenkaarikampanjassaan samanlaisen taktiikan kuin monet poliittiset kampanjat aiemmin. Facebookin motiivit toiminnalleen lienevät kuitenkin tasa-arvon sijaan kaupalliset intressit. Mainonnan kohdentamiseksi ja muiden intressiensä takia sivusto pyrkii nykyisin keräämään tietoa paitsi käyttäjien mielentiloista ja klikkauksista, myös heidän arvoistaan ja sosiaalisten muutosten tuottamisesta.
Vetoomukset ja aloitteet
Nettiaktivismiin osallistuminen on suosittua paitsi sosiaalisessa mediassa, myös sähköpostitse tulevien vetoomuspyyntöjen muodossa. Vetoomuksia tuottavilla ja niille alustan tarjoavilla sähköisiä allekirjoituksia keräävillä sivustoilla, kuten Care2, Avaaz, Change.org ja SumOfUs, on kymmeniä miljoonia käyttäjiä ympäri maailman. Ne tiedottavat säännöllisin väliajoin voitetuista kampanjoista. Kaikkiaan 41 miljoonaa tukijaa tavoittavat sähköpostiviestit lähettävä ja huimat noin 16 miljoonaa dollaria vuotuisia lahjoituksia keräävä Avaaz kuvaa itseään yhteisöksi, joka voimaannuttaa kaikenlaisissa elämäntilanteissa olevia ihmisiä toimimaan kansainvälisten, alueellisten ja kansallisten ongelmien, kuten korruption, köyhyyden ja ilmastonmuutoksen ratkaisemiseksi.
Avaazin vetoomukset kansainvälisistä interventioista Libyaan ja Syyriaan sekä yrityksen johdon aiemmat ja nykyiset virat YK:ssa, Ison-Britannian ulkomaalaisvirastossa, Yhdysvaltojen Demokraattisessa puolueessa ja Maailmanpankissa ovat kuitenkin synnyttäneet ansaittua kritiikkiä joissakin pienemmissä nettimedioissa. Joidenkin toimittajien “korporaatioksi” kuvaileman yhdistyksen vuosittain keräämät varat kuulostavat suurilta ja sen riippumattomuutta todistelevat lausunnot epämääräisiltä. Jää epäselväksi, onko muilla suosituilla nettivetoomuksia keräävillä sivustoilla, kuten Care2:lla, Change.orgilla ja SumOfUsilla, puhtaammat jauhot pusseissaan vai ei.
Verkossa kerätään enenevissä määrin myös kansallisia ja Euroopan laajuisia kansalaisaloitteita. Monet niistä ovat saaneet tarvittavan määrän allekirjoituksia lyhyessä ajassa, mutta harvat ovat saaneet tavoitteitaan läpi. Se, että hallitsijat ja päättäjät usein vain sivuuttavat vetoomukset ja kansalaisaloitteet, on käsin tehtyjen nimenkeräysten tavoin ongelmana myös verkkokampanjoinnissa.
Suora toiminta, mielenosoitukset ja suora demokratia
Informaatiovallankumouspuheesta huolimatta tarvitsemme mielenilmauksia, kuten pääkonttoreiden, yliopistojen ja ydinvoimalatyömaiden valtauksia. Verkossa ja fyysisessä todellisuudessa tapahtuva aktivismi voivatkin tukea toisiaan. Facebookin luomisesta on kulunut vajaa vuosikymmen ja se tavoittaa nykyisin puolet internetin käyttäjistä. Voi todeta, että kuvien jakamisella ei ole onnistuttu estämään luonnon tuhoamista ydinvoimaloiden tai muiden riskialttiiden hankkeiden tieltä. Sen sijaan eri toimintakeinoja yhdistelemällä voidaan hidastaa ja estää ympäristön ja tuntevien olentojen hyvinvointia uhkaavia projekteja.
Ympäristön tila ja ihmisten oikeudet ovat linkittyneet sekä toisiinsa että suoraan demokratiaan. Näin ollen yhteiskunnallisten rakenteiden uudistaminen on välttämätöntä. Monet eivät halua kuparikaivosta tai ydinvoimalaa lähialueelleen. Ihmislähtöinen päätöksenteko voisikin usein kuopata tuhoisimmat projektit alkuunsa. Vaikka keskustelevuutta on tuotu esille valtion, kuntien ja yritysten taholta, ollaan kaukana tilanteesta, jossa asukkaiden omat näkemykset otettaisiin itsestään selvästi huomioon päätöksenteossa. Vaihtoehtoista yhteisöllisyyttä ja verkostoitumista voi edistää myös netissä. Tällöin kuitenkin usein tavoitellaan kyberavaruuden ulkopuolisia ihmiskontakteja, jolloin toiminta saa toisenlaisen ulottuvuuden etäisempään Facebook-tykkäilemiseen verrattuna.
Niin kauan kuin haluamme tai joudumme elämään rahataloudessa, kansalaisjärjestöt, toimijat ja toimintaryhmät tarvitsevat rahaa uusien projektien aloittamiseen ja palveluidensa ylläpitoon. Kliktivismi ja sosiaalinen media voikin helpottaa paitsi tiedon levitystä myös varainhankintaa.
Aktivisti: henkilö, joka toimii kansalaisen ominaisuudessa ja suoran toiminnan keinoin jonkin poliittisen tai eettisen tavoitteen saavuttamiseksi.(Wikisanakirjan määritelmä aktivistista)
Lähteet
Ritu Sharma. Huffington Post. Social Media as a Formidable Force for Change http://www.huffingtonpost.com/ritusharma/power-of-social-media-dem_b_6103222.html
Yohana Desta. Mashable. 11 Times Everyone on Facebook Changed Their Profile Pictures. http://mashable.com/2014/01/28/facebook-profile-pictures/#_
BlackCatte. OffGuardian. Avaaz: clicktivist heroes or Soros wolf in woolly disguise? http://off-guardian.org/2015/07/18/avaaz-clicktivist-heroes-or-soros-wolf-in-woolly-disguise/
Ashley Quan. Does Clicktivism Work? http://www.slideshare.net/Frash1/does-clicktivism-work
Rick Sterling. Syria Solidarity Movement. Seven Steps of Highly Effective Manipulators: White Helmets, Avaaz, Nicholas Kristof and Syria No Fly Zone. http://www.syriasolidaritymovement.org/2015/04/11/seven-steps-of-highly-effective-manipulators-white-helmets-avaaz-nicholas-kristof-and-syria-no-fly-zone/
Laura Seay. The Washington Post. Does slacktivism work? http://www.washingtonpost.com/blogs/monkey-cage/wp/2014/03/12/does-slacktivism-work/
Artikkeli on julkaistu alun perin Helsingin seudun ja yliopiston Maan ystävien Poimulehdessä #2 (2015).
Saila Finne
-
Sähköenergian varastointi vetynä ja metaanina
Aurinko- ja tuulisähkön ongelmana on riippuvuus säästä. Eräs ratkaisu on varastoida tätä uusiutuvaa sähköä tuottamalla polttoainetta: vetyä tai metaania. Miten kehittynyttä ja taloudellisesti kannattavaa teknologia on tällä hetkellä? Millainen ratkaisu voisi sopia Helsingin kokoisen kaupungin sähköntuotantoon?
Vety, elektrolyysi ja polttokenno
Vety on kevyin alkuaine, jota on maailmankaikkeudessa runsaasti. Sitä esiintyy yleisesti luonnossa esimerkiksi veden ja öljyn osana. Huoneenlämmössä puhdas vety on hajuton kaasu, joka on ilmaa kevyempää ja erittäin räjähdysherkkää.
Energian varastoimisen kannalta vetyä voidaan valmistaa vedestä sähkövirran avulla. Prosessia kutsutaan elektrolyysiksi. Vesi hajoaa vety- ja happikaasuiksi, jotka varastoidaan erillisiin säiliöihin. Kun on pilvistä tai aurinko ei paista, tuotetaan sähköä polttamalla varastoitua vetyä ja happea. Tällöin syntyy lämpöä ja vesihöyryä. Periaatteessa vetyä voisi polttaa kuten hiiltä hiilivoimalassa: lämpö kiehuttaa vettä, joka kulkee korkeapaineisena turbiinin läpi ja pyörittää sähkögeneraattoria.
Vetyteknologian tärkeä osa on polttokenno. Se on laite, jossa palamisreaktio tuottaa suoraan sähköenergiaa. Tämän takia polttokenno muuttaa suuremman osan polttoaineesta sähköenergiaksi kuin perinteinen kaasuvoimalaitos. Polttokennoja on erityyppisiä ja niissä voidaan käyttää eri polttoaineita. Vetyä käyttävä polttokenno kuluttaa happea ja tuottaa vesihöyryä.
Kiinteäoksidipolttokenno (solid oxide fuel cell, SOFC) on eräs lupaavimpia teknologioita voimalaitoskäyttöön. Kennon osat ovat keraamisia ja toimintalämpötila on 800–1000 °C. Polttoaineena voidaan käyttää suoraan yksinkertaisia hiilivetyjä, kuten metaania. Syntyvällä lämpöenergialla voidaan käyttää höyryturbiinia, joka myös tuottaa sähköä. Turbiinin jälkeen lämpö voidaan myös ohjata kaukolämpöverkkoon. [1] [2]
Varastoiminen
Vedyn varastoiminen on hankalampaa kuin sen tuottaminen. Vetyä voidaan periaatteessa varastoida 5,6 MJ/litra (HHV, ylempi lämpöarvo), jos se ahdetaan 700-kertaiseen ilmakehän paineeseen. Paineistaminen vie energiaa 2,1 % suhteessa vedyn energiasisältöön. Nestemäisenä vetyä saisi varastoitua 10 MJ/litra (HHV) -252,87 °C lämpötilassa. Suhteessa tilavuuteen vedyllä on alhaisempi energiatiheys kuin tunnetummilla polttoaineilla: dieselin lämpöarvo on 35,8 MJ/litra ja hiilen 24 MJ/kg. [3] [4] Lisäksi vety on räjähdysherkkää, joten sen varastoiminen tarvitsee hyvän tuuletuksen.
Vety tihkuu läpi metallisista säiliöistä ja haurastuttaa niitä, mikä on ongelma voimalaitoskäyttöön tarkoitetussa varastoinnissa. Vetysäiliöstä karkaa 25 % sisällöstä kuukaudessa. Myös nesteyttämiseen tarvittava energia on peräti 33 % energiasisällöstä. [5]
Vedyn sijasta voidaan käyttää yksinkertaisinta hiilivetyä, metaania. Metaani on kevyt kaasu: yhden hiiliatomin ja neljän vetyatomin kimppa. Sitä voidaan tuottaa esimerkiksi hiilidioksidista ja vedystä Sabatier-reaktiolla tai hiilimonoksidista ja vedystä metanoimalla. [6] Metaanin lämpöarvo on 50 MJ/kg, ja sitä voidaan varastoida nesteenä 21,6 MJ/litra (HHV) −163 °C lämpötilassa. Myös varastointi kaasuna aina 125-kertaiseen ilmakehän paineeseen asti on periaatteessa mahdollista; tällöin energiatiheys on 7,25 MJ/litra (LHV, alempi lämpöarvo). Erityisesti suurina määrinä, kuten kaupungin energiantuotantoa varten, jäähdytetty nestemetaani on kannattavampi varastointitapa kuin korkeapaineinen kaasu. [2]
Vaikka metaani lämmittää ilmastoa hiilidioksidia voimakkaammin, suuri vuoto ihmisen rakentamassa metaanivarastossa on epätodennäköinen. Maakaasua, josta suurin osa on metaania, on varastoitu jakeluputkissa, kaasukelloissa ja maan alla jo sata vuotta. Myös nestemäisen maakaasun (liquefied natural gas, LNG) suuria varastoja on rakennettu [7]. Kokoluokassaan suurempi ongelma on meriin ja ikiroutaan varastoitunut metaani, jonka vapautuminen ilmakehään olisi tuhoisaa nykyisen sivilisaation ja ekosysteemin kannalta.
Taloudellinen ja tekninen kannattavuus
Käytännössä vety- ja metaanikaasua on hankala varastoida suuria määriä yli satakertaisessa ilmakehän paineessa. 350 ja 700 baarin vetytankkeja on valmistettu, mutta ne ovat tilavuudeltaan vain kymmeniä tai satoja litroja, siis ajoneuvokäyttöön [8] [9] [10].
Tällä hetkellä alkalielektrolysaattori tuottaa 1 kg vetykaasua 50–78 kWh:lla sähköä. Tällöin HHV-hyötysuhde, eli jos kaikki polttamisen energia saadaan talteen, on 51–79 %. PEM-elektrolysaattori tuottaa 1 kg vetyä vastaavasti 50-83 kWh:lla, jolloin HHV-hyötysuhde on 48–79 %. Alkalielektrolysaattori maksaa tällä hetkellä 1000–1500 €/kW ja PEM-elektrolysaattori tuplasti. [11] [12]
Polttokenno muuttaa suuremman osan polttoaineesta sähköksi kuin hiilivoimala tai dieselgeneraattori. Tyypillisen hiilivoimalan sähköntuotannon hyötysuhde on 33 % ja dieselgeneraattorin vastaavasti 20–40 %. Kuitenkaan voimalaitosteholuokan polttokennoja ei vielä ole. [13] Tällä hetkellä Suomalainen Convion kehittää suuritehoisia 50–300 kW kiinteäoksidipolttokennoja kaupalliseen käyttöön. Vuonna 2015 markkinoille on tulossa 58 kW malli, jonka sähköntuotannon hyötysuhde on 53 %. Laitteella saa 85 % kokonaishyötysuhteen, jos ylijäämälämpö ohjataan generattoriin tai lämmitykseen. Polttokennoyksikköjä on mahdollista kytkeä useita rinnakkain suuremman kokonaistehon saamiseksi. [14] Mitsubishi Hitachi Power Systemsillä on koekäytössä 250 kW SOFC-kenno [15].
Edellä olevien tietojen perusteella sähköenergian muuttaminen vedyksi ja siitä takaisin sähköksi tapahtuisi erillisellä elektrolysaattorilla ja Convionin polttokennolla hyötysuhteella 25–42 %. Jos polttokennon lämpöenergia hyödynnetään, hyötysuhde on 41–67 %.
On myös mahdollista rakentaa laite, joka toimii vuorotellen hydrolysaattorina ja polttokennona. Teoriassa hyötysuhde PEM-elektrolysaattoripolttokennolle (PEM Unitized regenerative fuel cell) sähkö-vety-sähkö-kierroksessa on 45–80 %. Hyötysuhde on hieman parempi ja yhdistetty laite olisi myös pienempi. [16]
Metaanintuotannon ongelmana on se, että hiilidioksidin erottaminen ilmakehästä vaatii paljon energiaa. Tämä johtuu siitä, että ilmakehän hiilidioksidipitoisuus on hyvin alhainen. Käytännön teknologiaa tähän ei ole vielä olemassa. Eräs ratkaisu on hiilidioksidin kierrättäminen säiliöissä metaanin tuotanto- ja polttoprosessissa. Tällöin varastointitehokkuus olisi siedettävät 55–59 %. [2]
Stempien ym. ovat tutkineet metaanin tuottamista uusiutuvalla sähköllä kiinteäoksidielektrolysaattorilla, metanoimalla ja Sabatier-reaktiolla. He arvioivat sähkö-metaani-muunnoksen hyötysuhteeksi korkeimmillaan 60 % (alempi lämpöarvo). Kaikki syötetty hiilidioksidi on mahdollista muuttaa metaaniksi. [6]
Kuinka suuri metaanivarasto tarvittaisiin, että siinä olisi Helsingille energiaa puoleksi vuodeksi? 100 000 m3 varastossa nestemetaania on 585 GWh energiaa (LHV) [2]. Yksi tällainen varasto olisi sylinterimäinen säiliö, jonka halkaisija ja korkeus olisivat noin 50 metriä. Tämän kokoisia tankkeja on käytössä esimerkiksi Japanissa siten, että säiliö on sijoitettu suurimmaksi osaksi maan alle [7]. Helsingissä käytettiin sähköä 4559 GWh vuonna 2013 [17]. Jos neljännes tästä energiamäärästä pitäisi olla metaanivarastona talvea varten, ja metaanista saadaan muutettua sähköenergiaksi 75 %, tarvitaan kolme 100 000 m3 nestemetaanisäiliötä.
Myös Suomessa on rakennettu suuria maanalaisia kaasuvarastoja kallioon. Borealis Polymers Oy rakentaa Porvoon Kilpilahteen kaasutilavuudeltaan 165 000 m3 luolaa, johon varastoidaan nesteytettyä propaania ja butaania. Alueella on myös useita samantyyppisiä Neste Oyj:n säiliöitä. [18, sivu 3] Tehokaasu Oy:llä on Tornion Röyttässä 100 000 m3 kalliovarasto. Kalliossa oleva vesi toimii niin sanottuna vesiverhona, joka estää kaasun vuotamisen maan pinnalle. [19] On ilmeistä, että vesiverhojärjestelmää ei voi suoraan käyttää nestemetaanilla, koska ympäröivä vesi saisi −163 °C lämpötilassa olevan metaanin höyrystymään, mikä aiheuttaisi varastoon suuren paineen: höyrystyessään metaanin tilavuus kasvaa 1550-kertaiseksi [20]. Luolan sisällä olevan lämpöeristetyn säiliön saisi kuitenkin tuettua kallioon kaikista suunnista. Houkutteleva lisäkysymys onkin, voisiko propaania ja butaania syntetisoida metaanista energian varastointimielessä.
Polttokennot ovat tällä hetkellä vielä kalliita. Käytännössä uusin teknologia kaupalliseen tarkoitukseen maksaa nyt 7000–42 000 €/kW [21]. Tämän pohjalta pelkkä 1600 MW polttokennojärjestelmä maksaisi 11–67 miljardia euroa. Vertailun vuoksi 1600 MW Olkiluoto 3 -ydinvoimalan rakennuskustannukset ovat tällä hetkellä 8,5 miljardia euroa.
Tulevaisuudennäkymät
Buonomano ym. arvioivat, että SOFCin kaltaisissa korkean lämpötilan polttokennoissa on vielä runsaasti kehittämistä kaupallisen läpimurron saavuttamiseksi. He suosittelevat tutkimuksen painottamista materiaaleihin ja taloudellisesti kannattavaan valmistamiseen. Teknologia vaikuttaa kuitenkin lupaavalta, ja viimeisen kymmenen vuoden aikana sitä on kehitetty merkittävästi. Polttokennojärjestelmien hinta on vähentynyt kymmenesosaan vuosina 2000–2013. [21]
Jos polttokennoteknologia kehittyy, on periaatteessa mahdollista ratkaista Helsingin kokoisen kaupungin sähkö- ja lämpöenergian tarve talvellakin yhdistämällä uusiutuvan energian tuotanto ja suurta metaanivarastoa käyttävät polttokennovoimalaitokset. Se, onko tämän kaltainen huipputeknologia joskus tulevaisuudessa muidenkin kuin rikkaiden teollisuusmaiden käytettävissä, on aivan oma kysymyksensä.
Lisäys 4.1.2017 koskien hiilidioksidin talteenottoa ilmakehästä: Ilmakehän hiilidioksidipitoisuus on hyvin alhainen, ja käytännön teknologiaa tähän ei ole vielä olemassa.
Lähteet
[1] Risto Mikkonen. Polttokennot ja vetyteknologia. Muut polttokennotyypit (AFC, PAFC, MCFC, SOFC). http://www.tut.fi/smg/tp/kurssit/DEE-54020/luennot_2015/Luento9.pdf
[2] Easa I. Al-musleh, Dharik S. Mallapragada ja Rakesh Agrawal. Continuous power supply from a baseload renewable power plant. 2014. Applied Energy vol. 122, s. 83–93. http://dx.doi.org/10.1016/j.apenergy.2014.02.015
[3] https://en.wikipedia.org/wiki/Energy_density
[4] https://en.wikipedia.org/wiki/Hydrogen_storage
[5] Risto Varteva. Vety energiaa 2060? Tiede 4/2000. http://www.tiede.fi/artikkeli/jutut/artikkelit/vety_energiaa_2060_
[6] Jan Pawel Stempien, Ni Meng, Qiang Sun ja Siew Wha Chan. Production of sustainable methane from renewable energy and captured carbon dioxide with the use of Solid Oxide Electrolyzer: A thermodynamic assessment . 2015. Elsevier. Energy 82, s. 714–721. http://dx.doi.org/10.1016/j.energy.2015.01.081
[7] Tokyo Gas. In-Ground LNG Storage Tanks. http://www.tokyo-gas.co.jp/lngtech/ug-tank/
[8] https://en.wikipedia.org/wiki/Hydrogen_tank
[9] Nissan Motor Company. 70MPa High-Pressure Hydrogen Storage Cylinder. http://www.nissan-global.com/EN/TECHNOLOGY/OVERVIEW/hphsc.html
[10] Honda Motor Company. Hydrogen tank. http://world.honda.com/FuelCell/FCX/tank/
[11] Luca Bertuccioli, Alvin Chan, David Hart, Franz Lehner, Ben Madden ja Eleanor Standen. Development of Water Electrolysis in the European Union. 2014. E4tech Sàrl ja Element Energy. http://www.fch-ju.eu/sites/default/files/study%20electrolyser_0-Logos_0_0.pdf
[12] https://en.wikipedia.org/wiki/Heat_of_combustion
[13] https://en.wikipedia.org/wiki/Fossil-fuel_power_station
[14] Convion Ltd. News release February 24th, 2015. http://convion.fi/download/Convion_leaflet.pdf
[15] Mitsubishi Hitachi Power Systems. Development Status of SOFC. https://www.mhps.com/en/technology/business/power/sofc/development_situation.html
[16] Massimo Guarnieri, Piergiorgio Alotto ja Federico Moro . Modeling the performance of hydrogeneoxygen unitized regenerative proton exchange membrane fuel cells for energy storage . 2015. Elsevier. Journal of Power Sources vol. 297, s. 23–32 . http://dx.doi.org/10.1016/j.jpowsour.2015.07.067
[17] Energiateollisuus. Kunnat sähkönkäytön suuruuden mukaan. 2013. http://energia.fi/tilastot-ja- julkaisut/sahkotilastot/sahkonkulutus/sahkon-kaytto-kunnittain
[18] Borealis Polymers Oy. Naapurit 2015. http://www.kilpilahti.fi/wp-content/uploads/2014/10/naapurit_2015.pdf
[19] Yhteysviranomaisen lausunto Tehokaasu Oy:n Röyttän niemen nestekaasun kalliovarastohankkeen ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta. Lapin ympäristökeskus 2003. http://www.ymparisto.fi/download/noname/%7B18D9DC14-4C46-4E66-B5D3-C5F994356666%7D/42701
[20] https://en.wikipedia.org/wiki/Methane
[21] Annamaria Buonomano, Francesco Calise, Massimo Dentice d’Accadia, Adolfo Palombo ja Maria Vicidomini. Hybrid solid oxide fuel cells-gas turbine systems for combined heat and power: A review. 2015. Applied Energy vol. 156, s. 32–85. http://dx.doi.org/10.1016/j.apenergy.2015.06.027.
Artikkeli on julkaistu alkuperäisessä muodossaan Helsingin seudun ja yliopiston Maan ystävien Poimulehdessä #2 (2015).
Artturi Tilanterä
-
Tule mukaan tekemään Maan ystävien vuotta 2016!
Maan ystävien hallituksen vuosi starttasi viikonlopun mittaisella tapaamisella, jossa uudet hallituslaiset perehdytettiin tehtäviinsä ja pidettiin vuoden ensimmäinen hallituksen kokous. Vuosi käynnistyi innokkaissa tunnelmissa, mistä todisti se, että kaikki kaksitoista hallituslaista olivat sunnuntain kokouksessa paikalla ja vieläpä hyvissä ajoin! Tällä reippaudella ja energialla on tarkoitus jatkaa koko vuosi yhdistyksen asioiden hoitamista.
Uusi käytäntö, jonka mukaan toiminta- ja paikallisryhmät voivat hakea toimintaansa pientä rahallista tukea yhdistyksen vuosibudjetista, otettiin heti käyttöön. Helsingin paikallisryhmälle myönnettiin 25 euroa painoseuloihin erilaisten kangasmateriaalien somistamiseen Maan ystävien logolla. Nämä toimintarahat eivät korvaa paikallisryhmien saamaa osuutta vuostuisista jäsenmaksutuloista, vaan ne ovat tarkoitettu kaikenlaisille toimintaryhmille, uusien ideoiden, tempausten ja toiminnan totettamiseen. Ohjeet toiminta rahojen hakemiseksi julkaistaan pian ja niistä voi kysellä keneltä tahansa hallituksen jäseneltä lisää.
Kansainvälisiä tapaamisia keväälle on myös tiedossa ja hallitus kävi keskustelua siitä, miten matkalle lähtijät valitaan ja miten heidän odotetaan kertovan kokemastaan ja oppimastaan palattuaan. Tarkoitus on, että Maan ystävien aktiiveista kuka tahansa kiinnostunut ja toimintaan sitoutunut voi osallistua kansainvälisiin kokoontumisiin. Erilaisista kansainvälisistä kokoontumisita tullankin tiedottamaan mahdollisimman avoimesti. Matkalaisilta vaaditaan myös lyhyt matkakertomus ja blogi Maan ystävien verkkosivuille, jotta opit ja kokemukset saadaan jaettua laajemmalle joukolle.
Tänä keväänä on tiedossa Euroopan Maan ystävien (Friends of the Earth Europe) yleiskokous Irlannissa 9.-12 toukokuuta. Kokoukseen etsitään edustajaa hallituksesta sekä kansainvälisen jaoston jäsenistä. Järjestön ”nuorisosiipi”, Young Frieds of the Earth puolestaan kokoontuu maaliskuussa Maltalla. Kiireisen ilmoittautumisaikataulun vuoksi hallitus päätti lähettää matkaan hallituksen jäsenen Julia Räisäsen.
Lisäksi vuoden ensimmäisessä kokouksessa käsiteltiin budjettia sekä uutta joastojakoa tälle vuodelle. Jaostojen tehtävä on suunnitella ja toteuttaa erilaisia käytännön tehtäviä liittyen muun muassa viestintään, varainhankintaan sekä kansainvälisiin suhteisiin. Kunkin jaoston kokoonpanossa on kaksi hallituslaista, mutta ennenkaikkea jaostot sopivat kelle tahansa Maan ystävien jäsenelle. Jaostojen virallishenkistä nimeä ei kannata säikähtää. Luvassa on konkreettista ja kiinnostava tekemistä, jossa saa vapaasti ideoida ja hyödyntää luovuuttaan. Lista kaikista jaostoista löytyy Maan ystävien verkkosivuilta.
Lisäksi juhlavuoden kunniaksi on perustettu juhlajaosto, sillä tänä vuonna juhlitaan Maan ystävien 20-vuotista taivalta! Jotta bileet saadaan pystyyn, tarvitaan tätäkin varten oma porukkansa. Jos tapahtumajärjestäminen on sinun juttusi, kannattaa ehdottomasti tarttua tähän ainutkertaiseen tilaisuuteen.
Tuore hallitus odottaa vuotta 2016 suurella innolla. Hallituksen tehtävä on kuitenkin vain luoda puitteet kaikelle sille, mitä Maan ystävien jäsenet haluavat, keksivät ja osaavatkaan tehdä! Vuoden 2016 toiminnan luotte lopulta te, Maan ystävien jäsenet ja aktiivit.
Katja Hintikainen
-
Veganismi on merkittävä ympäristöteko
Veganismi on ollut tammikuussa jälleen näkyvästi esillä tammikuun Vegaanihaasteen pyörähdettyä käyntiin. Oikeutta eläimille -järjestön ja Vegaaniliiton kampanja tarjoaa tukea veganismin aloittamisessa. Tarjolla on reseptejä jokaiselle päivälle sekä halukkaille oma vegaanituutori.
Kasvissyönti on tietysti eläinten kannalta sekasyöntiä parempi valinta. Mutta veganismi on myös ja etenkin ympäristön kannalta moninkertaisesti parempi vaihtoehto kuin lihan syöminen. Maan ystävät suositteleekin veganismia vaikuttamiskeinona. Eläintuotanto mm.
- aiheuttaa 18% maailman kasvihuonekaasupäästöistä. (1) Sekasyöjän kasvihuonekaasupäästöt ovat 2.5-kertaisia vegaaniin verrattuna (2)
- köyhdyttää rajusti biodiversiteettiä, tuhoaa sademetsää ja aiheuttaa aavikoitumista (3)
- vaatii käyttöönsä 1/3 maapallon maapinta-alasta (3)
- pilaa ympäristöä ja saastuttaa vesistöjä, etenkin meille suomalaisille tärkeää Itämerta (4)
- on äärimmäisen tehoton tapa ruokkia ihmiskunta. Tehotuotetut eläimet syövät pitkälti samaa ruokaa jota ihminen voisi syödä. Länsimaissa 70% viljasta syötetään eläimille. (5) Suomeen tuodusta soijasta 95% syötetään eläimille. (6)
- kasvisten energian käyttäminen eläinten kautta on energian haaskausta. Vain noin 10% eläimelle syötetystä energiasta siirtyy eläimen vuorostaan syövän ihmisen käyttöön. (7) Esimerkiksi karjalla luku on vielä huonompi; syötetyistä kaloreista vain 3% saadaan takaisin. (8)
Tutustu Maan ystävien veganismia edistävään ruokatoimintaan ja lue lisää eläinteollisuuden ympäristövaikutuksista Euroopan Maan ystävien erinomaisesta Meat Atlaksesta.
Lähteet
(1) Osuus vaihtelee laskentatavasta riippuen 13 %:sta jopa 51 %:iin. FAO käyttää 18%: http://www.fao.org/docrep/010/a0701e/a0701e00.HTM
(2) http://link.springer.com/article/10.1007%2Fs10584-014-1169-1/fulltext.html
(3) http://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S0048969715303697
(3) http://www.fao.org/newsroom/en/News/2006/1000448/index.html
(4) http://wwf.fi/alueet/itameri/rehevoityminen/
(4) http://www.sll.fi/mita-me-teemme/vedet/itameri
(5) http://www.nature.com/news/agriculture-steps-to-sustainable-livestock-1.14796
(7) Energian ohivirtaus trofiatasolta toiselle on 90 %. Energian ohivirtausta syntyy, kun eläin käyttää energiaa omiin elintoimintoihinsa. http://opinnot.internetix.fi/fi/muikku2materiaalit/lukio/bi/bi1/4_ekosysteemi/05_energianvirtaus?C:D=hRys.hQOg&m:selres=hRys.hQOg
(8) http://www.lihatiedotus.fi/lisaalihasta/fi/ymparisto/Tuotantoketjun_toimet/rehut.php
Ruokatoiminta
