Tekijä: admin (a)

Belémin Peoples’ Summit -kokouksen julkilausuma on voimakas poliittinen kannanotto, jossa yli 70 000 alkuperäiskansojen, maattomien, työväenliikkeiden, feminististen, nuoriso- ja muiden liikkeiden edustajaa vaatii järjestelmänmuutosta kohti ilmasto-oikeudenmukaista, feminististä ja demokraattista maailmaa. Julkilausumassa korostetaan kapitalistisen tuotantotavan, suuryritysten ja globaalin Pohjoisen historiallista vastuuta nykyiseen monikriisiin.

Äärioikeiston nousu, sodat ja imperialismi pahentavat ilmastokriisiä, luonnon tuhoa ja kansojen alistamista, erityisesti globaalissa Etelässä.  Nykyistä järjestelmää ja ilmastoneuvotteluja kritisoidaan siitä, etteivät ne puutu kriisien rakenteellisiin syihin.

Julkilausumassa mm. vaaditaan oikeudellista vastuuta ympäristö- ja sosioekonomisista rikoksista vastaaville yrityksille ja toimijoille sekä täysimääräistä korvausta yhteisöille, jotka kärsivät esimerkiksi pato- ja kaivoshankkeista, fossiilitaloudesta ja ilmastokatastrofeista. Lisäksi korostetaan ihmisoikeus- ja ympäristöpuolustajien suojelua sekä liikkeiden kriminalisoinnin lopettamista.

Lisätietoja FoEI tiedotteessa

Kolumbia ei enää hyväksy uusia öljy- ja laajoja louhintahankkeita omalla alueellaan Amazonin sademetsässä. Maan pinta-alasta 42 prosenttia on sademetsän peitossa. Asiasta kertoo maan ympäristöministeriö tiedotteessaan. Asiasta kirjoittaa voittoa tavoittelematon mediaorganisaatio Mongabay verkkolehdessään.

Ympäristöministeri Irene Vélez Torres sanoi, että koko Kolumbian Amazonista tehdään uusiutuvien luonnonvarojen reservi. Hän ilmoitti asiasta YK:n ilmastokokouksen aikaan Belémissä Brasiliassa. 

“Tämä julistus on eettinen ja kertoo sitoutumisesta tieteelliseen tietoon. Tarkoituksena on ehkäistä metsäkatoa, jokien saastumista ja luontokatoa, jotka uhkaavat maapallon ilmastotasapainoa, Véléz sanoi. 

Hän pyysi myös muita Amazonin maita aloittamaan vastaavanlaisen suojelun. “Amazonista huolehtiminen ei ole kehityksen este ja taloudellinen uhraus, se on eettinen ja tieteellinen valinta, tulevaisuuden, alueen ja ihmiskunnan puolesta”, hän sanoo Infoamazonia-lehdessä. 

Alueella satoja öljy- ja kaasuhankkeita selvitettävänä

Kolumbia on ensimmäinen Amazonin alueen valtio, joka suojelee metsänsä. Alue on noin 7 prosenttia Amazonin alueesta Etelä-Amerikassa. Amazon yltää yhdeksän maan alueelle.

Eri puolilla Amazonia on 871 öljy tai kaasulöytöä. Löydökset kattavat noin kaksi kertaa Ranskan pinta-alan. Niistä 68 prosenttia on vielä tutkimus- tai tarjousvaiheessa.

Brasilia, joka hallitsee lähes 60 prosenttia Amazonista, on viime vuoden aikana onnistunut torjumaan metsäkatoa. Maa huutokauppasi kuitenkin useita öljykenttiä alkuperäiskansojen alueiden lähellä ja hyväksyi juuri poraustyöt Amazon-joen suulla sijaitsevalle merenrannan alueelle.

Peru puolestaan houkuttelee ulkomaisia ​​öljy-yhtiöitä käynnistämään tuotannon uudelleen valtavalla Amazonin raakaöljyn tuotantoalueella maan pohjoisosassa. Ecuadorin hallitus aikoo huutokaupata 49 öljy- ja kaasuprojektia, joiden arvo on yli 47 miljardia dollaria.

Kolumbiassa 43 öljykentän ja 286 kaivoksen töitä ei ole vielä käynnistetty. Ministeriön mukaan uusi toimenpide estää näiden projektien etenemisen. Tällä hetkellä Kolumbiassa on varsin vasemmistolainen hallitus, ja päätös voi horjua, jos poliittinen suunta kääntyy. 

Kiinnostavaa on seurata tällä hetkellä esimerkiksi Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin kiinnostusta naapurimaa Venezuelan suuria öljyvaroja kohtaan.

Toisessa COP30-tapahtumassa Vélez kritisoi mekanismia, jonka avulla yritykset voivat haastaa hallituksia oikeuteen politiikkojen aiheuttamista tappioista, ja sanoi sen loukkaavan valtioiden itsemääräämisoikeutta. Hän huomautti, että tällainen järjestelmä vaikeuttaa kansakunnan olemassa olevan kaivannaisteollisuuden kieltämistä ilman merkittäviä seuraamuksia.

Kokouksessa Brasilian ympäristö ja ilmastoministeri Marina Silva toisti presidentti Lulan ehdotuksen konsensuspohjaisesta COP30-tiekartasta fossiilisten polttoaineiden käytön lopettamiseksi. Hän korosti kiireellistä tarvetta laatia ohjelmallinen toimintasuunnitelma fossiilisten polttoaineiden riippuvuuden lopettamiseksi. 

Hän vaati myös yhteistyötä ”metsien hävittämisestä, hiilestä ja öljystä aiheutuvien hiilidioksidipäästöjen” ratkaisemiseksi. Hän ei kommentoinut Brasilian äskettäistä päätöstä sallia öljynetsintä Amazonin rannikolla.

Biodiful-ryhmä järjesti marraskuussa webinaarin aiheesta Mikä on tärkeää.

Taustalla on kollapsologian tutkimussuuntaus. Tutkimussuuntaus lähtee siitä, että järjestelmä romahtaa joka tapauksessa ja oikeastaan romahdus on jo alkanut. Mutta mitä sitten? Pelkästään huono asia tämä ei ole.

Kauhistelun tai piiloutumisen sijaan kollapsologia kehottaa pohtimaan sitä, miten sopeudumme romahdukseen resilienssiä lisäämällä ja minkälaisille perustoille alamme rakentaa uutta. Mikä siis on juuri nyt merkityksellistä?

Mitä vanhasta kannattaa yrittää säilyttää? Tutkimushankkeessa on mukana yli 40 tutkijaa neljästä tutkimuslaitoksesta (Lappeenrannan, Turun ja Jyväskylän yliopistot ja Luonnonvarakeskus eli LUKE. Mukana on myös kymmeniä yrityksiä, järjestöjä, kuntia ja aktivisteja.

Romahdusta mietitään nykyään jo melko paljon. Marraskuisessa webinaarissa oli mukana tutkijoita muun muassa neljästä eri yliopistosta. Lisäksi Yle teki jutun webinaarin aiheesta.

Tavoitteena varautua tulevaan

Biodiful on hanke, jonka taustalla on Suomen Akatemian yhteydessä toimivan Strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittama tutkimushanke. 

Verkostossa on mukana on tutkijoita useilta tieteenaloilta.

Tavoite on luoda ja varustaa muutoksen tekijöiden verkosto, joka synnyttää luonnon monimuotoisuutta korostavaa johtajuutta liiketoiminnassa, yhteiskunnallisessa päätöksenteossa ja jokaisen arkisessa elämässä.  

Tutkijoille on selvää, että valtavia muuttoliikkeitä tulee ja meri peittää suuria alueita alleen.

“Esimerkiksi Suomeen tulee miljoona ihmistä lisää. Koralliriuttojen ja mangrovemetsien tuho vähentää ruoantuotantoa merkittävästi, sanoo Panu Halme Suomen ympäristökeskuksesta.

Tulevaan varautumiseksi nyt on jo kiire opetella taitoja, jotka olemme jo unohtaneet. paikallinen tuotanto on tärkeää ja sen varmistaminen, että asioita pystyy tuottamaan ilman, että tarvitaan raaka-aineita kaukaa. Yhteisöt ovat tärkeitä, että edes joku osaisi, jos itse ei.

Voimme myös tehdä paljon lieventääksemme romahdusta. Luontokato etenee, mutta jokainen laji, minkä pystymme pelastamaan on merkityksellinen. 

Ilmaston kuumenemisessa jokaisella asteen kymmenyksellä on väliä.

Biodiful-tutkimushankkeen politiikkasuosituksen mukaan luonnon köyhtyminen uhkaa taloutta, terveyttä, huoltovarmuutta ja yhteiskunnan vakautta. 

Sen pysäyttäminen on turvallisuusteko, joka vaatii poliitikoilta määrätietoista johtajuutta. 

Teksti: Elina Venesmäki

Juuri mikään ei ole muuttunut, arvioivat kansalaisjärjestöt raportissaan The Civil Society Equity Review.

“Kymmenen vuotta Pariisin sopimuksen jälkeen näemme tutun tarinan, jossa varakas globaali pohjoinen epäonnistuu kantamaan oman reilun osuutensa päästövähennyksistä ja kansainvälisestä ilmastorahoituksesta, samalla kun se syyttää suurimpia globaalin etelän maita ilmastokriisin kiihdyttämisestä”, sanoo Friends of the Earth Internationalin puheenjohtaja Hemantha Withanage.

 “Analyysin mukaan eliitit ylläpitävät eliittien roolia säilyttämällä tahallaan tuhoisan toimettomuuden. Meidän täytyy puuttua epätasa-arvoon ja eliitin päästöihin kohtaamalla valta, etuoikeudet ja historiallinen epätasa-arvo. Meidän pitää taistella järjestelmän muutoksen puolesta.”

Pariisin ilmastosopimuksen solmimisesta on kymmenen vuotta ja tämä on kansalaisyhteiskunnan arvio Pariisin ilmastosopimuksen jälkeisestä ilmastopolitiikasta ja uusista kansallisista päästövähennyssitoumuksista. Raportti tarkastelee, miten kansainvälinen oikeudenmukaisuus ja maiden sisäinen eriarvoisuus ovat yhteydessä toisiinsa.

Jo yli 30 vuotta kansainvälinen ilmastoyhteistyö on kaatunut siihen, että varakkaat maat eivät ole pystyneet ottamaan vastuuta ja hoitamaan reilua osuuttaan päästöjen vähentämisestä ja ilmastorahoituksesta köyhemmille. Rahoitus on usein ollut lainaa, mikä on pahentanut maiden velkaongelmaa.

Uudet sitoumukset jatkavat samaa epäonnistumisten sarjaa.. (https://unfccc.int/process-and-meetings/the-paris-agreement/nationally-determined-contributions-ndcs) Rikkaiden maiden pitäisi lisätä voimakkaasti kunnianhimoaan. Ne ovat vastuussa valtaosasta päästöjä. Sitä paitsi, globaalin etelän on paljon vaikeampi vaikuttaa tilanteeseen. 

Monet globaalin etelän maat ovat jo tehneet lupauksia, jotka ovat paljon pohjoisia maita lähempänä niiden reiluja osuuksia tai jopa ylittävät ne. Ilmastokriisin eteneminen huomioonottaen, ehdotetut lisäykset ovat vanhentuneita, sellaisia, joita annettiin vuosikymmeniä sitten, kun ei ollut vielä hätäpäivää. 

Tarvitaan paljon suurempi muutos. Tarvitaan ilmastorealismia, reilua ja täyttä muutosta talouteen ja politiikkaan. Ilmastokriisi on oire syvemmästä systeemin epäonnistumisesta. Tätä ei voi korjata teknisten muutosten avulla, pitää kohdata olemassa olevat etuoikeudet, valta ja historialliset epäreiluudet.

Rikkaiden maiden pitää hoitaa reilu osuutensa ilmastokriisin hoidosta. Niiden pitää maksaa ilmastovelkansa ja tarjota nopeaa, kunnollista ilmastorahoitusta kehittyville maille. Tämä auttaisi maita pääsemään irti fossiilisista polttoaineista ja kestämään eteen tulevat kriisit ja hävityksen.

Raportin tärkeät kohdat:

Kansainvälinen epäoikeudenmukaisuus määrittää globaalin järjestelmän valtasuhteita. 

Pariisin sopimus ei ole uudistanut vanhoja päästötrendejä yhtään. Historiallisesti velkaisimmat maat jatkavat samaa rataa. 

Pohjoisen mailta ei vaadita merkittäviä uusia päästövähennyksiä eikä läheskään reilua osaa ilmastorahoituksesta.

Vaadittava muutos ei ole lähelläkään reilu. 

Nämä epäonnistumiset eivät ole pinnallisia, vaan niillä on juurensa vanhassa epätasa-arvossa, joka määrittelee nykymaailmaa. Sen siivellä esimerkiksi fossiiliteollisuuden yritykset toimivat.

Muutos on kuitenkin mahdollinen. On paljon hyviä ideoita, jotka tarttuvat ilmastokriisiin reilulla tavalla. Erityisesti näiden muutosten pitää horjuttaa fossiilista oligarkiaa ja luoda mahdollisuuksia oikeudenmukaiseen, uusiutuviin energialähteisiin perustuvaan energiatalouteen. Meidän pitää nyt määritellä uudestaan, miten ja mihin tarkoituksiin resursseja hallinnoidaan ja jaetaan. Ihmiset pitää asettaa aina voiton edelle.

Koko ihmiskunnan tasolla, meidän on investoitava rauhaan ja oikeudenmukaisuuteen ja varmistettava, että valtavan sotakoneiston sijaan alamme rakentaa rauhaa ja hyvinvointia.

Vaatimuksia COP30 ilmastokokoukselle:

– Reilut osat. Selkeät osallisuudet rahoitukseen ja fossiilisten polttoaineiden alasajoon.

– Radikaali siirtymä kansainvälisessä taloudessa. Siirtymä veloista ja lainoista julkThe Civil Society Equity Reviewiseen rahoitukseen, velkojen perumiseen ja kansainväliseen verotukseen. 

– Reilu muutos. Työntekijät, naiset, nuoret, alkuperäisasukkaat keskiöön. Ero eliitteihin kutistetaan progressiivisen verotuksen ja päästöttömään talouteen siirtymisen avulla. Samalla aseresurssit ohjataan vahvistamaan rauhaa, yhteistyötä ja ihmisoikeuslakeja. Työpaikkoja, kouluja, terveydenhuoltoa, asumista ja liikennettä tuetaan.

The Civil Society Equity Review in English here: 

https://equityreview.org/report2025

Hands Off Mother Earth (HOME) -allianssi vastustaa ilmastonmuokkausta. Verkostossa on mukana kansalaisjärjestöjä, alkuperäiskansojen etujärjestöjä, ihmisoikeusjärjestöjä sekä ilmasto-oikeudenmukaisuuden puolustajia mukaan lukien Friends of the Earth International.

Yhteenliittymä vastustaa ilmastonmuokkausta, koska se on vaarallista ja vie huomiota pois todellisista ratkaisuista, kuten päästövähennyksistä ja fossiilitalouden alasajosta. 

Teknologiat uhkaavat ekosysteemejä, ihmisoikeuksia ja alkuperäiskansojen oikeuksia.

Verkosto vaatii hallituksilta ja instituutioilta, että nämä noudattavat varovaisuusperiaatetta ja asettavat aina ihmisoikeudet ja ympäristön etusijalle. Se vaatii myös kieltämään ulkoilmakokeet. Julkinen rahoitus ja tuet ilmastonmuokkausteknologioille pitää lopettaa.

Ilmastonmuokkausta ei pidä tukea kansainvälisissä neuvotteluissa. Sellaiset hiilimarkkinat ja kompensointimallit, jotka tukevat haitallista teknologiaa, tulee hylätä. Alkuperäiskansojen oikeuksia pitää kunnioittaa.

Hallitusten pitää tehdä oikeudenmukaisia ilmastoratkaisuja, kuten alasajaa fossiiliset  ja maksaa ilmastovelat.

Ilmastonmuokkauksen riskit

Aurinkoilmastonmuokkaus (esimerkiksi aerosolien ruiskuttaminen ilmakehään) voi aiheuttaa arvaamattomia ja peruuttamattomia seurauksia. Meri-ilmastonmuokkaus voi häiritä meriekosysteemejä ja rannikkoyhteisöjen elinkeinoja. Maaperäpohjainen ilmastonmuokkaus vaatii valtavasti maata ja energiaa ja uhkaa biodiversiteettiä ja ruokaturvaa.

“Sanomme EI, koska ilmastonmuokkaus ei ole hallittavissa eikä sen vaikutuksia voi testata ilman riskiä”, Hands Off Mother Earth -verkoston julkaisemassa kannanotossa sanotaan.

Saastuttajille se antaa tekosyyn jatkaa. Se johtaisi maan ja meren valtauksiin, erityisesti globaalissa etelässä ja arktisilla alueilla. Se aiheuttaisi suuria, pysyviä ympäristövaikutuksia, erityisesti haavoittuville yhteisöille. Se jatkaisi kolonialistisia käytäntöjä ja lisäisi globaalia epätasa-arvoa. Se uhkaisi alkuperäiskansoja, joiden maita käytetään usein testialueina ilman suostumusta.

Se jättäisi tuleville sukupolville peruuttamattomia ongelmia.Se mahdollistaisi huijaukset, kuten ”jäähdytyshyvitykset”, jotka laillistavat saastuttamisen.

Aurinkoilmastonmuokkauksen äkillinen lopettaminen voisi johtaa katastrofaaliseen lämpötilan nousuun (”termination shock”).

Se voi aiheuttaa kansainvälisiä konflikteja ja tulla käytetyksi sotilaallisesti. Se rikkoisi kansainvälisiä sopimuksia ja uhkaisi ihmisoikeuksia.

Lisätiedot osoitteessa: https://handsoffmothereateksti: rth.org/

Teksti: Elina Venesmäki