Valtiot eivät päässeet riittävään sopuun tärkeistä neuvottelukohdista Madridin ilmastokokouksessa. Suuret saastuttajamaat asettivat politikoinnin ja fossiiliteollisuuden edut ihmisten ja luonnon hyvinvoinnin edelle.

Madridin ilmastokokouksen odotettiin vauhdittavan ilmastotoimia ja lähettävän vahvan viestin vuoden 2030 ilmastotavoitteiden kiristämisestä, mutta toisin kävi. Samaan aikaan kun kansalaiset, erityisesti nuoret, vaativat ilmastopäätöksiä voimakkaammin kuin koskaan aiemmin, monet valtiot vähät välittivät ihmisten hätähuudoista ja ilmastotieteen viesteistä.

”Suuret saastuttajamaat eivät voi enää jatkaa välinpitämätöntä linjaansa, sillä ilmastohätätila uhkaa ihmisten hyvinvointia kaikkialla maailmassa. EU:ta lukuun ottamatta yksikään maista ei reagoinut tilanteen vaatimalla kiireellisyydellä vaan pakoili vastuutaan. Erityisesti Australia, Brasilia, Intia, Kiina, Saudi-Arabia, Venäjä ja Yhdysvallat keskittivät tarmonsa päätösten jarruttamiseen”, sanoo WWF:n ilmastoasiantuntija Mia Rahunen.

Kokous venyi historiallisen pitkäksi saastuttajamaiden viivyttelyn lisäksi siksi, että puheenjohtajamaa Chileltä puuttui neuvotteluissa sekä varmuus että läpinäkyvyys.

Ilmastonmuutoksen aiheuttamien vahinkojen ja menetysten korvaaminen kehittyville maille jäi Madridin kokouksessa täysin riittämättömäksi. Teollisuusmaat torppasivat kehittyvien maiden pyynnöt uudesta ja erillisestä rahoituksesta. Päätöksessä viitataan suurpiirteisesti, että vahinkojen ja menetysten korvaamista voidaan tukea jo olemassa olevien rahastojen kautta.

”Kansainvälinen ilmastorahoitus on täysin puutteellista. Maat ovat kaukana 100 miljardin dollarin lupauksestaan rahoittaa ilmastonmuutoksen hillintää ja siihen sopeutumista köyhimmissä maissa. Edes Suomi ei ole nostanut osuuttaan oikeudenmukaiselle tasolle. Laihat rahalupaukset eivät mitenkään riitä vahinkojen ja menetysten korvaamiseen”, painottaa Fingon ilmastotyön asiantuntija Enni Kallio.

Valtiot eivät myöskään päässeet sopuun Pariisin ilmastosopimuksen sääntökirjan viimeisestä isosta kohdasta eli markkinamekanismien laskenta- ja raportointisäännöistä. Kansainvälisille hiilimarkkinoille tarvitaan yhteiset, vahvat pelisäännöt, jotta kaupankäynti oikeasti vähentää päästöjä. Maat eivät päässeet yhteisymmärrykseen, joten neuvottelut jatkuvat ensi vuonna.

“Ratkaisun pitkittyminen on tässä tilanteessa parempi vaihtoehto kuin se, että maat olisivat hyväksyneet huonot säännöt, joiden muuttaminen jälkikäteen on lähes mahdotonta. Olemme erittäin tyytyväisiä, että EU:lla oli rohkeutta puolustaa ilmastotoimien uskottavuutta. EU myös vaati ympäristötavoitteiden ja sosiaalisen oikeudenmukaisuuden turvaamista”, sanoo WWF:n Rahunen.

Kansalaisten ilmastoaktiivisuutta tarvitaan nyt kaikkialla maailmassa enemmän kuin koskaan, sillä tällä hetkellä osa maista seisoo 1,5 asteen mukaisten ilmastotoimien esteenä. Kansalaisten pitää vaatia päättäjiltä, yrityksiltä ja sijoittajilta fossiilisista polttoaineista luopumista ja luonnon monimuotoisuuden suojelua. Suomella on nyt mahdollisuus osoittaa, että ratkaisut ovat olemassa, kun poliittista tahtoa on riittävästi.

Tiedotteessa mukana ovat Allianssi, Dodo, Fingo, Greenpeace, Luonto-Liitto, Maan ystävät, Natur och Miljö, Plan International Suomi, Protect Our Winters Finland, Suomen luonnonsuojeluliitto, WWF Suomi ja 350 Suomi.

Lisätiedot

Madridissa kokousta seuranneet asiantuntijat:

Mia Rahunen, ilmastoasiantuntija, WWF Suomi, 050 434 4972, mia.rahunen@wwf.fi
Enni Kallio, ilmastotyön asiantuntija, Fingo, 050 317 6686, enni.kallio@fingo.fi
Niklas Kaskeala, puheenjohtaja, Protect Our Winters Finland, 050 586 6422, niklas@protectourwinters.fi

Suomessa kokousta seuranneet asiantuntijat:

Hanna Aho, suojeluasiantuntija, Suomen luonnonsuojeluliitto, 040 628 9495, hanna.aho@sll.fi
Katja Hintikainen, asiantuntija, Plan International Suomi, 050 572 7093, katja.hintikainen@plan.fi
Kaisa Kosonen, ilmasto- ja energia-asiantuntija, Greenpeace Suomi, 050 368 8488, kaisa.kosonen@greenpeace.org
Bernt Nordman, verksamhetsledare, Natur och Miljö, 045 270 0313, bernt.nordman@naturochmiljo.fi
Niina Ratilainen, vaikuttamisen asiantuntija, Allianssi, 050 378 779, niina.ratilainen@alli.fi

Energiaperuskirjasta tehty sopimus (ECT-sopimus) on vakava este Pariisin ilmastosopimuksen sekä EU:n uuden vihreän sopimuksen toteutumiselle. 278 kansalaisjärjestöä ja ammattiliittoa vetoaa peruskirjassa mukana oleviin valtioihin: sopimuksesta on irtauduttava. Keskustelut sopimuksen kohtalosta alkavat Brysselissä tänään.

“Meillä on kotimainen varoittava esimerkki siitä, miten yhtiöt käyttävät ECT-sopimuksen tuomia laajoja oikeuksia ilmastopolitiikan hidastamiseksi sekä verorahojen nyhtämiseksi. Fortumin omistama Uniper on jo uhannut haastaa Hollannin välimiesoikeuteen, mikäli hiilikieltolaki tulee voimaan”, sanoo Greenpeacen ilmasto- ja energia-asiantuntija Olli Tiainen.

Hollannin senaatti tulee mitä luultavimmin hyväksymään hiilikieltolain tänään. Fortum/Uniperilta on siis pian odotettavissa maan vastaisia oikeustoimia.

“Sen lisäksi, että ECT-sopimus uhkaa tehokkaita ilmastotoimia, on se myös lähtökohtaisesti epäreilu ja uhka demokratialle. Fossiilifirmoille on luotu oikeudellinen ohituskaista, jota kansalaisilla ei ole käytössä. Ja nyt esimerkiksi Fortumin tuleva tytäryhtiö yrittää käyttää tätä mahdollisuutta hyväksi”, jatkaa Maan ystävien kampanjakoordinaattori Vera Kauppinen.

ECT-sopimus antaa energiayhtiöille hyvin laajat oikeudet vaatia valtioilta korvauksia fossiilienergian alasajosta. Sopimus sisältää epäoikeudenmukaisen ISDS-mekanismin, jonka turvin ulkomainen energiayhtiö voi nostaa kanteita hallituksia vastaan rinnakkaisessa oikeusjärjestelmässä, eli välimiesoikeudessa, kansallisten tuomioistuinten sijaan. [1]

Kansalaisjärjestöjen ja ammattiliittojen vetoomuksessa on mukana seitsemän suomalaista järjestöä. Järjestöjen lisäksi myös Euroopan komissio pitää energiaperuskirjaa vanhentuneena erityisesti ilmastonmuutoksen ja uusiutuvan energian kannalta. [2]

Neuvottelut energiaperuskirjan uudistamiseksi aloitetaan tänään, kun sopimusosapuolet kokoontuvat vuosittaiseen konferenssiin Brysselissä 10.–11.12. Neuvottelut tulevat luultavasti kestämään vuosia, ja sopimuksen uudistaminen Pariisin sopimuksen tavoitteiden mukaiseksi edellyttää kaikkien 53 osapuolen suostumuksen. Suomessa ECT-sopimuksesta vastaa uusi elinkeinoministeri Mika Lintilä.

Järjestöjen kirje: Suomen on irtauduttava energiaperuskirjasta

Katso video: Saastuttavat hiiliyhtiöt vs. Alankomaat

Lue lisää ECT-sopimuksesta

Lue FoEE:n tiedote

 

Lisätiedot ja haastattelupyynnöt:

Olli Tiainen, ilmasto- ja energia-asiantuntija

040 164 8606

olli.tiainen@greenpeace.org

Vera Kauppinen, kampanjakoordinaattori

044 576 9999

vera.kauppinen@hiilivapaasuomi.fi

Mari Vaara, tiedottaja

041 460 9873

mari.vaara@greenpeace.org

 

Taustaa:

[1] ISDS-mekanismi (Investor-state dispute settlement) tarkoittaa valtion ja sijoittajan välistä riidanratkaisua välimiesoikeudessa

[2] Komission neuvotteluohjeet  energiaperuskirjasta tehdyn sopimuksen uudistamisesta 

Energiaperuskirjan sopimusosapuolet aloittavat 11. joulukuuta neuvottelut energiaperuskirjasta tehdyn sopimuksen (Energy Charter Treaty, ECT) uudistamiseksi. 

Useat eurooppalaiset kansalaisjärjestöt ja riippumattomat tutkimusorganisaatiot ovat huolissaan siitä, etteivät EU:n neuvottelutavoitteet riitä turvaamaan valtioiden poliittista liikkumavaraa Pariisin ilmastosopimuksen päästövähennystavoitteiden ja energiasiirtymän toteuttamiseksi.

Tänään 278 kansalaisjärjestöä ja ammattiliittoa julkaisi avoimen kirjeen ja mukana Suomesta ovat Maan ystävien lisäksi 350 Suomi, EKOEnergia, Greenpeace, Luonto-liitto, Suomen luonnonsuojeluliitto sekä Suomen TTIP-verkosto. Kirjeessä vedotaan energiaperuskirjan sopimusosapuolina olevien maiden hallituksiin ja parlamentteihin, että ne vaatisivat fossiilisten polttoaineiden investointisuojan sekä sijoittajan ja valtion välisen riitojenratkaisumekanismin poistamista sopimuksesta. Tämä varmistaisi, ettei energiaperuskirja aseta esteitä hallitusten nopeille ja kunnianhimoisille ilmastotoimille, ympäristönsuojelulle tai kohtuuhintaisen energian saatavuudelle. 

Jos energiaperuskirjan perusteellinen uudistaminen neuvotteluteitse osoittautuu mahdottomaksi, mikä tällä hetkellä näyttää hyvin todennäköiseltä, järjestöt kehoittavat Suomea ryhtymään neuvotteluihin EU:n muiden jäsenmaiden kanssa sopimuksen kollektiivisesta irtisanomisesta tai irtautumaan sopimuksesta yksipuolisesti.

Lue järjestöjen avoin kirje ECT-sopimuksesta

Katso video

Lue lisää ECT-sopimuksesta

Lue FoEE:n tiedote

Laaja järjestökoalitio vaatii hallitukselta ripeitä toimia verovälttelyyn puuttumiseksi. Suomi menettää vuosittain satoja miljoonia euroja verotuloja  verovälttelyn seurauksena.

Tänään käynnistynyt 430 miljoonaa mahdollisuutta -kampanja muistuttaa, että hyvinvointiyhteiskunnan ylläpitäminen ja ekologisen kriisin sosiaalisesti oikeudenmukainen torjuminen edellyttää veropohjan aukkojen tukkimista.

– Pelkästään koroilla tehtävään verosuunnitteluun sekä osinkoverotuksen epäkohtiin puuttumalla Suomi saisi joka vuosi 430 miljoonaa euroa lisätuloja. Varoja tarvitaan kipeästi ihmisoikeuksien turvaamiseen ja ympäristönsuojeluun, sanoo kampanjaa koordinoivan yritysvastuujärjestö Finnwatchin veroasiantuntija Saara Hietanen.    

Hallitusohjemassa on luvattu puuttua verovälttelyyn, mutta monet käytännön toimet ovat typistyneet selvityksiksi tai tippuneet kokonaan pois hallitusohjelmasta. 430-kampanja kirittää hallitusta veropohjan aukkojen tukkimisessa.

– Oikeudenmukainen verotus on ihmisoikeuskysymys. Esimerkiksi vanhustenhoivan puutteet on nostettu otsikoihin lukemattomia kertoja. Ihmettelemme, miksi ongelmien ratkaisemiseen on ollut vaikeaa löytää rahaa samalla kun veropohjan annetaan vuotaa, toteaa puheenjohtaja Silja Paavola Suomen lähi- ja perushoitajaliitto Superista.

Väestön ikääntyminen ja työikäisten määrän kutistuminen asettavat tulevaisuudessa isoja haasteita hyvinvointiyhteiskunnan rahoitukselle. Samaan aikaan ilmastonmuutoksen vastainen kamppailu sekä eriarvoisuuden vähentäminen vaativat mittavia julkisia lisäpanostuksia niin kotimaassa kuin kansainvälisesti.  

430-kampanja muistuttaa, että julkisten menojen kasvaessa tiiviillä veropohjalla ja verotuksen oikeudenmukaisuudella on entistä tärkeämpi rooli. Suomen verolainsäädännön puutteet ruokkivat myös haitallista kansainvälistä verokilpailua, jonka seurauksista kärsivät eniten kehittyvät maat.
 
– Ilmastonmuutosta voidaan torjua sosiaalisesti oikeudenmukaisella tavalla, mutta se ei onnistu ilman hyvinvointivaltioita. Siksi verovälttelylle on saatava loppu, sanoo ilmastoasiantuntija Kaisa Kosonen ympäristöjärjestö Greenpeacesta.

430-kampanja kutsuu kaikki kiinnostuneet kansalaiset ja yhteisöt mukaan.

– Verovälttely hyödyttää vain pientä joukkoa suomalaisia samalla kun muut joutuvat maksumiehiksi. 430-kampanja kokoaa taakseen historiallisen kansanliikkeen vaatimaan oikeudenmukaista verotusta, sanoo Finnwatchin toiminnanjohtaja Sonja Finér.

Lisätietoja:

#430 miljoonaa mahdollisuutta -kampanjasivusto  

Saara Hietanen
veroasiantuntija  
Finnwatch ry
044 240 8500
saara.hietanen@finnwatch.org  

Sonja Finér
toiminnanjohtaja  
Finnwatch ry
044 5687465
sonja.finer@finnwatch.org

Madridin joulukuun ilmastokokouksessa pitäisi päättää Pariisin ilmastosopimuksen toimeenpanon yksityiskohdista. Luvassa on tiukkaa vääntöä päästöjen laskemisesta ja rahasta, joista erimielisten valtioiden olisi sovittava. Ympäristö- ja kehitysjärjestöt vaativat myös EU:ta päivittämään nopeasti ilmastotavoitteensa 1,5 asteen lämpenemisrajan mukaiseksi.  

Miten kehittyneet maat vastaavat köyhimpien maiden hätään ilmastokriisin kourissa? Miten taataan, että muualla tehtyjen ilmastohankkeiden laskeminen osaksi maiden omia päästövähennyksiä ei vaaranna ilmastotoimien riittävyyttä? Miten maat aikovat kuroa kiinni kuilun lupaamiensa ilmastotekojen ja Pariisin sopimuksen tavoitteiden välillä? Muun muassa näihin kysymyksiin ympäristö- ja kehitysjärjestöt odottavat maiden vastaavan joulukuun alussa Madridissa pidettävässä YK:n kansainvälisessä ilmastokokouksessa.

Valtioiden lupaamat ilmastotoimet johtaisivat yli kolmen asteen lämpenemiseen, kun Pariisin ilmastosopimuksen mukaisesti pitäisi pyrkiä pitämään lämpeneminen 1,5 asteessa.

”1,5 asteen tavoite on tällä vauhdilla karkaamassa käsistä. Suurimmilla saastuttajamailla olisi Madridin ilmastokokouksessa hyvä tilaisuus kertoa, kuinka ne aikovat reagoida ilmastokriisiin. Tilanne ei ratkea ilman edelläkävijöitä, jollainen EU voisi olla päivittämällä omat tavoitteensa Pariisin sopimuksen vaatimalle tasolle”, sanoo WWF:n ilmastoasiantuntija Mia Rahunen.

Ilmastonmuutoksen vaikutukset ovat karua todellisuutta miljoonille ihmisille kehittyvissä maissa, joilla ei ole kehittyneiden maiden mahdollisuuksia varautua ja toipua tuhoista. Valtioiden pitäisi päästä Madridissa sopuun siitä, miten kehittyviä maita tuetaan ilmastonmuutoksen aiheuttamien vahinkojen ja menetysten korvaamisessa. Valtiot sopivat niin sanotusta Varsovan kansainvälisestä mekanismista jo vuonna 2013, mutta päätös rahoituksesta puuttuu edelleen.

”Vauraammat maat eivät voi enää väistellä vastuutaan ja lykätä loputtomiin rahoituspäätöksiä, sillä ilmastonmuutoksen vauhdittamat äärimmäiset sääilmiöt aiheuttavat käsittämättömiä tuhoja erityisesti köyhimmissä maissa jo nyt. Länsimaiden pitää viimeinkin kantaa vastuunsa ja tukea vahinkojen ja menetysten korvaamista kehittyville maille”, sanoo Fingon ilmastotyön asiantuntija Enni Kallio.

Madridissa pitäisi sopia myös Pariisin sopimuksen sääntökirjan markkinamekanismien laskenta- ja raportointisäännöistä. Pariisin sopimus mahdollistaa, että maat voivat käyttää muualla tehtyjä ilmastotoimia omien kansallisten sitoumustensa toteuttamiseen. Vaara on, että päästövähennykset laskettaisiin kahteen kertaan. Esimerkiksi jos Sveitsi tukee Tansaniassa päästöjä vähentävää teknologiaa, olisi säännöillä varmistettava, ettei samoja päästövähennyksiä laskettaisi molempien eduksi.

”Minkäänlaista mahdollisuutta vähennysten laskemiseksi kahteen kertaan ei voida hyväksyä. Kokouksessa on ehdottoman tärkeää saada aikaiseksi vahvat ja selkeät säännöt, jotka takaavat todelliset päästövähennysten lisäykset”, Mia Rahunen sanoo.

Lisätiedot

Madridissa kokousta seuraavat asiantuntijat:

Mia Rahunen, ilmastoasiantuntija, WWF Suomi, 050 434 4972, mia.rahunen@wwf.fi
Enni Kallio, ilmastotyön asiantuntija, Fingo, 050 317 6686, enni.kallio@fingo.fi
Niklas Kaskeala, puheenjohtaja, Protect Our Winters Finland, 050 586 6422, niklas@protectourwinters.fi

Toimittajien yhteyshenkilö Madridissa

Minttu-Maaria Partanen, viestinnän asiantuntija, WWF Suomi, 050 349 6371, minttu-maaria.partanen@wwf.fi

Suomessa kokousta seuraavat asiantuntijat:

Hanna Aho, suojeluasiantuntija, Suomen luonnonsuojeluliitto, 040 628 9495, hanna.aho@sll.fi
Katja Hintikainen, asiantuntija, Plan International Suomi, 050 572 7093, katja.hintikainen@plan.fi
Kaisa Kosonen, ilmasto- ja energia-asiantuntija, Greenpeace Suomi,  050 368 8488, kaisa.kosonen@greenpeace.org
Bernt Nordman, verksamhetsledare, Natur och Miljö, 045 270 0313, bernt.nordman@naturochmiljo.fi

Ympäristö- ja kehitysjärjestöjen odotukset Madridin ilmastokokoukseen

 

Maan ystävät hyväksyi syysvuosikokouksessaan 10.11.2019 toimintasuunnitelman ensi vuodelle, ja se on nyt julkaistu kotisivuillamme:

Maan ystävien toimintasuunnitelma 2020

 

Lisäksi vuosikokouksessa päivitettiin Maan ystävien toimintaa ohjaavat arvot, unelma ja tehtävä, joihin voit myös tutustua kotisivuillamme:

Maan ystävien arvot, unelma & tehtävä

 

 

Maan ystävät ry kokoontui syysväentapaamiseen ja syysvuosikokoukseen Helsinkiin 8.-10.11.2019. Väentapaamisen ohjelmaan kuului liiton syyskokouksen lisäksi muun muassa Tottelematon ympäristöliike ja Folk mot Fossilgas –keskustelutilaisuus sekä työpajat Pelastetaan Amazonin sademetsät -kampanjasta, Hiilivapaa Suomi -kampanjasta ja Suomanifesti-liikkeestä.

Syyskokouksessa liitolle valittiin uusi hallitus. Vuoden 2020 hallituksen puheenjohtajaksi valittiin Terhi Raikas (Lappeenranta), varapuheenjohtajaksi Olli-Pekka Siira (Oulu) sekä muiksi jäseniksi Pirjo Apell (Helsinki), Olli-Pekka Haavisto (Tampere), Heikki Hallantie (Espoo), Reetta Hanhikoski (Lappeenranta), Sara Korpela (Helsinki), Heidi Kuvaja (Helsinki), Tanja Pulliainen (Espoo) ja Tove Selin (Helsinki).

Lisätietoja:

hallitus [ät] maanystavat.fi

Maan ystävät toimii ympäristönsuojelun, yhteiskunnallisen ja sosiaalisen oikeudenmukaisuuden, ihmisoikeuksien sekä rauhan ja demokratian edistämisen puolesta. Jotta vapaaehtoiset aktiivimme voivat toimia näiden tärkeiden asioiden puolesta mahdollisimman tarkoituksenmukaisesti ja hyvillä resursseilla, tarvitaan myös ihmisiä pyörittämään järjestömme hallintoa.

Hae mukaan Maan ystävien vuoden 2020 hallitukseen!

Maan ystävät ry:n hallituksen jäsenenä saat mukavan porukan ympäröimänä mahdollisuuden vaikuttaa, mihin järjestön resurssit suunnataan! Kenties sinulla on mielestäsi uusia ideoita ja jaettavaa muille yhdistystoimijoillemme. Tai ehkä haluat hankkia arvokasta järjestökokemusta, josta on hyötyä niin omien projektien toteuttamisessa kuin työnhaussakin.

Hallitus varmistaa ja seuraa MY:n liiton sääntöjen ja FoEI:n kriteerien mukaisen toiminnan vuosikokousten välillä, seuraa taloutta, hyväksyy jäsenhakemukset ja -eroamiset, toimii esimiesvastuussa, valmistelee vuosikokoukset, koordinoi väentapaamisten järjestämisen sekä yleisesti kehittää järjestön toimintaa. Hallitus myös päättää erilaisista vetoomuksista ja mielenosoituksista, joihin MY valtakunnallisena liittona osallistuu.

Hallitukseen kuuluu puheenjohtaja, yksi tai kaksi varapuheenjohtajaa sekä 5–12 muuta jäsentä. Syysvuosikokouksessa päätetään hallituslaisten määrä ja hallitukseen valittavat henkilöt sekä puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja(t). Syysvuosikokous pidetään väentapaamisen yhteydessä 10.11.2019 Östersundomissa Itä-Helsingissä. Ehdolle voit asettua, vaikka et pääsisikään vuosikokoukseen paikan päälle. Hallituspesti on voimassa vuoden 2020 loppuun asti, ja voit halutessasi asettua ehdolle seuraavan vuoden hallitukseen. Jatkuvuus onkin toivottavaa.

Hallitustyöskentelyä sitoo jäsenten linjaukset ja päätökset, Kansainvälisen Maan ystävät -verkoston jäsenyys ja lainsäädäntö

Maan ystävät ry:n korkein päättävä elin on yhdistyslain mukaan syys- ja kevätvuosikokous. Paikallis- sekä toimintaryhmien toivotaan toimivan mahdollisimman autonomisesti, joten hallituksella on harvoin perusteita puuttua ryhmien toiminnan sisältöihin. Hallitustyöskentelyn eräs keskeinen merkitys on huolehtia vuosikokousten välillä siitä, että järjestötoiminnassa toteutuu järjestön tahto. Tässä suhteessa yksi hallituksen tehtävistä on huolehtia, että pidetään kiinni jäsenistön vuosikokouksissa päättämistä linjauksista koskien esimerkiksi yritysten kanssa tehtävää mahdollista yhteistyötä tai osallistumista poliittisten puolueiden järjestämiin tilaisuuksiin.

Toinen suuri asia on huolehtia siitä, että järjestössä toteutuu Friends of the Earth International -verkoston jäsenyyskriteerit ja suuret linjaukset, jotka on laadittu jäsenjärjestöjä maailmanlaajuisesti kuunnellen. Verkoston jäsenyyskriteerit, tehtävä ja tulevaisuudennäkymä on nähtävissä kotisivuiltamme.

FoE Internationalin kotisivut: https://www.foei.org

Kuinka usein kokouksia ja miten tehtäviä järjestellään

Hallituksen kokouksia on noin kerran kuussa ja niihin korvataan matkakulut, mutta etäosallistuminen verkkopalvelimien kautta on matkustusesteen sattuessa mahdollista. Kokouksissa tarjotaan vegaanista ruokaa. Lisäksi päätöksiä voidaan tehdä sähköpostitse. 

Hallituksen jäsenet jakavat vuoden 2020 alussa kiinnostuksensa mukaan seuraaviin asioihin liittyvät tehtävät, joissa myös muut aktiivit voivat auttaa: järjestön viestintä, talous, jäsenhankinta, varainhankinta sekä paikallisryhmien koordinointi ja tuki. 

Hallitustyöstä ei makseta palkkiota. Tehtävään perehdytetään. Kokemus Maan ystävistä, muista järjestöistä tai itseohjautuvista ryhmistä on tietenkin eduksi. Näkemyksellisyys maailman tilasta ja ympäristötoiminnasta vahvistaa järjestöä entisestään, joten eritaustaiset hakijat eri puolilta Suomea olisi oikein hyvä juttu.

Yhdistysten hallituksilla on työnantajavastuu

Hallitus toimii yhdistyksissä myös työnantajan edustajana – Maan ystävillä on parhaillaan kaksi vakituista ja yksi määräaikainen työntekijä sekä ajoittain määräaikaisissa työsuhteissa olevia henkilöitä. Yhdistysten toimintaa Suomessa säätelee yhdistyslaki ja esimerkiksi kirjanpitolaki.

Miten haet hallituksen jäseneksi tai puheenjohtajaksi

Jos kiinnostuit, laita vapaamuotoinen hakemus ja – jos koet mielekkääksi – myös CV:si hallitukselle: hallitus(at)maanystavat.fi viimeistään 4.11.2019. Hakemukseksi riittää se, että kerrot minkälaista mahdollista järjestökokemusta, tai kokemusta Maan ystävistä sinulla on ennestään, sekä ennen kaikkea miksi olet kiinnostunut Maan ystävien hallituspaikasta. Hyvänä lisänä voit kuvailla, miten hahmotat mahdollisen hallitustyöskentelysi. Kerro myös, jos olet kiinnostunut puheenjohtajan tai varapuheenjohtajan toimesta. Ilmoita hakemuksessa nimesi, puhelinnumerosi ja asuinkaupunkisi.

Sunnuntaina 13.10. Oranssille kokoontui 80 hallituksen toimintaan tyytymätöntä aktivistia ja kansalaista keskustelemaan tehotuotannosta, ilmastokriisistä, siirtolaisten asemasta ja asehankinnoista. 

Tapahtumaan osallistujat laativat enemmistöpäätöksellä sovitun yhteisen julkilausuman, jossa vaaditaan hallitukselta toimenpiteitä ilmaston, eläinten oikeuksien, siirtolaisten ja rauhan puolustamisemiseksi. Tapahtuman ympärille suunnitellaan jatkotoimintaa.

Tapahtuman järjestivät A-ryhmä, Aseistakieltäytyjäliitto, DA mobilization team, Earth Strike Suomi, Elokapina, Maan ystävät, Oikeutta Eläimille, Siviilien puolustus ja Vapaa liikkuvuus

Livestream-tallenteet:
Ympäristö ja eläinten oikeudet https://youtu.be/445e5BlPWwY
Siirtolaisten oikeudet https://youtu.be/_9bAq6lNWGw
Rauhan-, turvallisuus- ja ulkopolitiikka https://youtu.be/KJHkAAVrSdM

Lisätiedot:
uptoiminta@riseup.net

Ulkoparlamentaarinen toiminta FB-ryhmä: https://www.facebook.com/groups/525586338239616/

Ulkoparlamentaarinen toiminta 2019 – jatkotoiminnan suunnittelua 19.10. Helsingissä https://www.facebook.com/events/2605671549573201/

—

Suomen hallituksen puolustettava ilmastoa, eläinten oikeuksia, siirtolaisten asemaa ja rauhaa. 

Me, Ulkoparlamentaarinen toiminta 2019-tapahtuman osanottajat olemme 13.10.2019 todenneet hallitusohjelman toimet ilmastokriisin hillitsemiseen ja siirtolaisten oikeuksien ja rauhan edistämiseen riittämättömiksi. Siksi vaadimme hallitukselta seuraavaa:

1. Uudistetaan eläinsuojelulaki niin, että se siirtymäajan puitteissa lopettaa turkistarhauksen, kieltää parsinavetat, emakkohäkit, eläinten häkkikasvatuksen ja kipua aiheuttavat toimenpiteet ilman kivunlievitystä. Broilerien oloihin on tehtävä merkittäviä parannuksia, kuten nopeasti kasvavien rotujen kielto, virikkeellistäminen ja luonnonvalo. Lajityypillisen käyttäytymisen mahdollisuuksia on parannettava. Vastuu eläinsuojelusta on siirrettävä maa- ja metsätalousministeriöstä ympäristöministeriöön. Tuotantoeläinten olojen dokumentoinnin pitää olla laillista.

2. Rajoitetaan merkittävästi metsien hakkuita ja lopetetaan turpeen energiakäyttö. Siirrytään avohakkuista jatkuvaan kasvatukseen ja suositaan kestävästi tuotetun puun käyttöä rakennusmateriaalina. Lakkautetaan fossiilisten polttoaineiden tuet. Tiukennetaan ilmastolakia niin, että edellä mainitut vaatimukset kirjataan siihen ja että Suomi rajoittaa osaltaan päästöjään vähintään niin, että ilmaston lämpeneminen pysäytetään 1,5 asteeseen. Ilmastolakiin kirjataan myös sitoutuminen siihen, että siirtymä fossiilivapaaseen yhteiskuntaan tapahtuu sosiaalisesti oikeudenmukaisesti.

3. Pysäytetään välittömästi palautukset pitkäaikaisista sodista kärsineisiin Afganistaniin, Irakiin ja Somaliaan. Maiden turvallisuustilanne on arvioitava uudelleen ja näistä maista tuleville on myönnettävä kansainvälistä suojelua. Maahanmuuttoviraston linjaukset on tarkistettava, jotta se noudattaisi kansainvälistä oikeutta. Edellisen hallituksen heikennykset turvapaikanhakijoiden oikeusturvaan on peruttava.

4. Kaikki paperittomat on laillistettava. Siksi on palautettava käytäntö tilapäisen oleskeluvan myöntämisestä siinä tapauksessa, että viranomaiset eivät pysty karkottamaan turvapaikanhakijaa. Lisäksi on helpotettava muiden oleskelulupien kuten työntekijän oleskeluluvan myöntämistä. Edellisen hallituksen aikana tehdyt tiukennukset perheenyhdistämiseen peruutetaan ja perheenyhdistämistä helpotetaan entisestään. Perheenyhdistämisen tulorajat on poistettava. Tarveharkinnasta työlupaan oikeuttavilla aloilla on luovuttava. Työluvan hakijalle, jolla ei ole voimassaolevaa passia eikä oleskelupaa, on voitava myöntää muukalaispassi.

5. Hävittäjähankinnasta ja sotalaivojen hankinnasta on käytävä avoin keskustelu eduskunnassa ja julkisuudessa. Taistelukoneiden hankinta on harkittava kokonaan uudelleen realistisesti, erityisesti talouden kantokyky ja sen tulevaisuudennäkymät huomioiden. Päätöksessä on otettava huomioon, ettei hävittäjien hankinta ole ratkaisu ilmastokriisiin tai muihin globaaleihin turvallisuusuhkiin. Hävittäjäkauppa perustuu kapea-alaiseen tulkintaan kansainvälisestä ja Suomen lähialueiden turvallisuustilanteesta.

6. Saatetaan voimaan vapaaehtoinen asepalvelusjärjestelmä, joka kohtelee kaikkia sukupuolesta riippumatta yhdenvertaisesti ja johon ei sisälly ihmisoikeuksia rikkovia ja oikeustajun vastaisia rangaistuksia siitä kieltäytyville.

7. Suomen ei pidä viedä aseita ja sotatarvikkeita sotaa käyviin ja ihmisoikeuksia loukkaaviin maihin. Jo myönnetyt asevientiluvat on peruutettava.

Tämä julkilausuma on tehty tapahtuman osallistujien enemmistöpäätöksellä, eikä se välttämättä edusta tapahtuman järjestäneiden järjestöjen näkemystä.