-
Hallitustyöskentelyn muuttuminen koronapandemian aikana – Mitä hyviä puolia siinä on tullut esiin?
Tämä aihe on pyydetty nostamaan esille koska Maan ystävien jäsenet ovat ehkä kiinnostuneita pandemia ajan hallitustyöskentelystä. Miten hallitustyö on sujunut ja mitä hyviä ja huonoja puolia erikoisjärjestelyissä on ollut? Tämä saattaa kiinnostaa myös sellaisia yhdistyksen jäseniä, jotka voisivat haluta toimia MY:n hallituksessa seuraavalla kaudella tai myöhemmin.
Tähän mennessä kukaan hallituksen jäsen ei ole ehdottomasti ollut etäviestintämenetelmien käyttöä vastaan hallitustyöskentelyssä koronapandemian aikana. Tähän on syynä se, että koronan aikana etäviestimien käyttö on ollut käytännössä ainoa mahdollinen keino pandemian kriittisessä tilanteessa viestiä toisille hallituksen jäsenille. Tämä johtuu siitä, että lähitapaamisia ja -kokouksia ei ole ko. pandemian aikana koettu vastuulliseksi järjestää. Kokouksiin on osallistunut jopa enemmän hallituslaisia kuin ennen koronaa, koska ei tarvitse matkustaa jos asuu vaikka toisella paikkakunnalla tai aikataulu on tiukka, julkiset kulkuvälineet lakossa tms. Matkustamiseen pääkaupunkiseudun sisälläkin kuluu helposti tunti jos vaikka vaihtaa paria julkista kulkuvälinettä vaikka Espoosta tai Vantaalta. Varmasti voi olla monia syitä.
Vaikka hallituksen kokouksissa ei ole voinut keskustella kasvotusten toisten hallituslaisten kanssa, kokouksien aluksi on vaihdettu kuulumisia rauhassa ja toisia kuunnellen. Huolimatta siitä, että kokouksissa on ollut paljon asiaa, myös kokouksien aikana on ollut tilaa jakaa henkilökohtaisiakin asioita. Muiden hallituslaisten tuki on koronapandemian aikana ollut arvokasta ja antanut intoa hallitustyöskentelyyn.
Hallituksen kuukausikokoukset on pidetty lauantaisin tai sunnuntaisin. Niiden aikana käydään läpi päätettävät ja tiedoksi otettavat asiat. Kuukausikokousten aikana on pidetty ruokailutauko ja on vapaaehtoista haluaako käyttää etäkokouksessa kuinka paljon kameraa. Hallituslaiset ovat käyttäneet kameraa erityisesti kokousten alussa toisten tervehtimiseen ja kokouksen lopussa sanoakseen toisille. Kuukausikokousten lisäksi on pidetty lyhyemmät hallituksen kuukausikokouksen valmistelukokoukset ja mm. hallituksen meta-päivä hallitustyön suunnitteluun ja kokemusten hallitustyöstä vaihtamiseen. Kevätvuosikokous pidettiin etänä, mukana oli mahdollisuus osallistua siihen toimistolla
Osa hallituslaisista kuitenkin haluaisi tavata ihmisiä kasvotusten siinä vaiheessa, kun se on mahdollista lähitapaamisissa koska kaipaa luontevampaa sosiaalista yhdessäoloa ilman tietokoneen näyttöä tai vaihtelua kotona olemiseen. Kaikilla ei myöskään aina ole omaa työtilaa kotona vaan saattaa olla muita perheenjäseniä ja lemmikkejä tai vaikka remontti naapuristossa. Lisäksi esimerkiksi ruokatarjoiluja ei ole mahdollista järjestää etätapaamisiin, mutta vaikkapa hallituksen kokouksissa, jotka on järjestetty lähitapaamisina ilman etäyhteyden priorisointia, on ollut tarjolla vegaanista purtavaa.
Maan ystävien hallitus ja järjestösihteeri ovat lomalla heinäkuun, mutta osa varapuheenjohtajista on tavoitettavissa heinäkuun aikanakin. Kiireellisissä asioissa ole yhteydessä puheenjohtajistoon sähköpostilla: puheenjohtajisto (at) maanystavat.fi .
Haluamme toivottaa oikein mainiota ja ihanaa alkanutta kesää!
Maan ystävien hallituksen puolesta terveisin Marica
Marica Savolainen
-

Pohdintaa antikapitalismista
Maan ystävissä on perustettu uusi ilmasto-oikeudenmukaisuustoimintaryhmä, joka pyrkii osaltaan vahvistamaan suomalaisen ympäristöliikkeen sitoutumista globaaliin ja sosiaaliseen oikeudenmukaisuuteen. Ryhmä haluaa toiminnallaan tuoda esille sitä, miten tärkeää ilmasto- ja ympäristökamppailujen kytkeminen erilaisten ja keskenään risteävien sorron ja riiston muotojen vastustamiseen on osana ilmasto- ja ekokriisin todellista ratkaisua. Näin ollen tärkeitä teemoja ovat erityisesti antifasismi, antirasismi ja feminismi.
Kun puhutaan globaalista oikeudenmukaisuudesta, on välttämätöntä kiinnittää huomiota myös kapitalistiseen talousjärjestelmään ja yhteiskuntamuotoon. Antikapitalismi on käsitteenä varsinkin suomalaisessa keskustelussa hankala, sillä se assosioituu liian vahvasti neuvostoaikaiseen reaalisosialismiin, joka ei sekään ollut ekologisesti tai sosiaalisesti kestävä järjestelmä. Siksi ympäristöliikkeessä ja Maan ystävissäkin on mieluummin puhuttu esimerkiksi jatkuvaan kulutuksen kasvuun perustuvan talouden tai uusliberalistisen markkinatalouden vastustamisesta. Nyt Neuvostoliiton kaatumisesta on kuitenkin kulunut yli 30 vuotta, joten on syytä avoimesti puhua antikapitalismista ja pohtia sitä, mitä antikapitalismi tarkoittaa ilmasto- ja ympäristöoikeudenmukaisuuden näkökulmasta.
Määrittelemme antikapitalismiksi luonnon ja ihmisten riistoon ja kontrolliin perustuvan kapitalismin, erityisesti fossiilikapitalismin, vastustamisen ja siitä vapautumisen. Perustelemme seuraavaksi, miksi antikapitalismi on tärkeää ilmasto- ja ympäristöliikkeelle.
Kapitalistinen järjestelmä perustuu jatkuvan kasvun logiikalle. Yksityisesti omistettu pääoma valjastetaan tuottamaan hyödykkeitä ja palveluja, joita myymällä syntyy uutta pääomaa, joka voidaan edelleen valjastaa uuteen tuotantoon. Tämä vaatii aina luonnonvarojen kulutusta, jonka riittävän laajamittainen kasvusta irtikytkeytymisen teoria on jo todettu käytännössä mahdottomaksi. Kapitalismiin on sisäänrakennettu myös jatkuva laajentuminen: yhä uusia alueita ja aloja on otettava kapitalistisen logiikan haltuun. Maantieteellisesti saturaatiopiste lienee jo saavutettu, mutta laajenemismahdollisuuksia etsitään yhä uusilta elämän, hoivan ja toimeentulon alueilta. Elämää ja elämänmuotoja hyödykkeistetään, yksityistetään ja ohjataan yhä enemmän uusliberalistisen ja kapitalistisen kasvun polttoaineeksi.
Kapitalistiseen kasvuun liittyy elimellisesti myös pääoman ja sen myötä vallan kasautuminen. Suuret ylikansalliset yhtiöt hallitsevat vaihtoehtojamme, ja syövät pienet sisäänsä. Ylikansalliset yhtiöt ovat pystyneet rakentamaan itselleen valta-aseman, jossa ne voivat ajaa omia intressejään jopa valtioiden intressien ylitse. Vallan kasautuminen yksityisomisteisille suuryrityksille on siten uhka myös demokratialle.
Kapitalistinen laajeneminen ja kasautuminen vaatii ihmisten epätasa-arvoa: toisten ihmisten ja ihmisryhmien on oltava vähempiarvoisia kuin toisten. Samoin tiettyjen alueiden, toisin sanoen vähemmän taloudellisesti vauraiden globaalin etelän maiden, on pysyttävä alkutuotannon ja heikompien työolojen alueina, jotteivät tuotannon rahalliset kustannukset kasva liikaa. Tämä tekee kapitalismista rasistisen järjestelmän, jolle myös luokkarakenteiden ylläpitäminen on tärkeää. Sama logiikka piilee ilmastonkriisin markkinavetoisen ratkaisun ajatuksessa, että päästöjä tulee leikata siellä, missä se on halvinta. Tällä logiikalla rikkaan, ylikuluttuvan ja kalliin globaalin pohjoisen päästöjä kompensoidaan köyhemmän, vähemmän kuluttavan mutta halvemman globaalin etelän alueilla.
Kapitalistisen kasvun on mahdollistanut pitkälti fossiiliset polttoaineet, erityisesti öljy. Tässä avainasemassa ovat olleet suuret energiayhtiöt, jotka ovat myös toimineet ilmastotoimien suurimpina jarruina. Energiayhtiöt toimivat malliesmierkkeinä kapitalistista valtaa pitävistä mutta ympäristön ja ihmisten hyvinvoinnin kannalta ongelmallisista toimijoista. Siksi niin sanotun fossiilikapitalismin vastustaminen on ilmasto-oikeudenmukaisuuden kannalta olennaista. Kuitenkin kapitalismiin sisäänrakennettu kasvun ja riiston logiikka antavat syytä vastustaa kapitalismia myös laajemmin, jotta voimme purkaa epäoikeudenmukaisia rakenteita ja todella vähentää luonnonvarojen kulutusta. Niin kutsuttu vihreä kapitalismi ei tähän kykene. Nykyisen kapitalistisen järjestelmän ehdoin tapahtuvat valheelliset ratkaisut ilmastonmuokkauksesta hiilensidontateknologiaan ja päästökauppaan eivät edistä epäoikeudenmukaisten rakenteiden purkamista ja pitävät sisällään lupauksen kulutuksen kasvun jatkumisesta – erityisesti heille, joilla on siihen varaa.
Kun puhumme riistosta, emme puhu vain häikäilemättömästä riistosta ja pakottamisesta, vaan monimuotoisesta ja usein hyvin hienovaraisestakin kontrollista ja hyväksikäytöstä. Tällaisessa hyväksikäytössä ihmisiltä ja yhteisöiltä viedään mahdollisuus rakentaa elämää muuten kuin kapitalismia hyödyttävässä työssä. Olennaista on myös itsen hallinnointi ”hyvänä työntekijänä tai yrittäjänä”. Siksi antikapitalismi on myös autonomian ja vapauden vaatimista.
Näin ollen ilmasto-oikeudenmukaisen ympäristöliikkeen tulee olla myös antikapitalistinen, ja vaatia oikeudenmukaista siirtymää kohti ekologisesti ja sosiaalisesti kestävää ja demokraattista yhteiskuntaa. Talouden on palveltava ihmistä, ei toisin päin.
****
Kapitalismin ja ilmasto- ja ekokriisin yhteyksistä sekä antikapitalismista voi lukea lisää Iso-Britanniassa toimivan Anarchist Federationin vuonna 2018 julkaisemasta pamfletista Kapitalismi tappaa maailman: Anarkistinen opas ekologiaan, jonka Suomessa toimiva Emilia-ryhmä/DA mobilization team on kääntänyt suomeksi kesäkuussa 2021.
”Pamfletissa esitellään joukko keinoja ja ratkaisuja, joiden edistäminen yhdistää monien ongelmien ratkaisemisen ja joita kuka vaan voi lähteä edistämään yhdessä toisten kanssa. Vaikka alaotsikko viittaa nimenomaan anarkistiseen näkökulmaan ympäristökamppailuissa, eivät toiminnan muodot, tavoitteet tai päämäärät ole rajattuja vain anarkisteille. Päinvastoin, toivomme että teksti innostaa ja kannustaa kaikkia tarttumaan toimeen ja taistelemaan koko elämää uhkaavaa talous- ja yhteiskuntajärjestelmää vastaan, paremman, vapaamman ja kestävän maailman puolesta.”
Ilmasto-oikeudenmukaisuusryhmä
-
Vaikuttavuustyön ulottuvuuksia ja hallituksen alkukesän kuulumisia
Viimeisen kahden kuukauden aikana Maan ystävien (MY) hallituksella on ollut kaksi kokousta. Asiat ovat olleet kansainvälisesti painottuneita. Maan ystävien toiminta osana FoEI:ta (Friends of the Earth International) ja FoEE:ta (Friends of the Earth Europe) tekee yhdistyksestä kansainvälisen ja lisää MY:n painoarvoa monissa asioissa.
Hallitus on allekirjoittanut seuraavat avoimet kirjeet, vetoomukset, kannanotot ja aloitteet:
- Avoimen kirjeen EU: yhteisen maatalouspolitiikan (CAP) suunnitteluprosessin avoimudesta ja ympäristötavoitteista.
- Friends of the Earth USA:n vetoomus, jossa vastustetaan petrokemiallisen tehtaan rakentamista.
- Friends of the Earth International (FoEI):n vetoomuksessa(?) vaaditaan, että Maailmanpankki lopettaa fossiilisen energian tukemisen.
- Planète Amazone:n vetoomus, jolla vastustetaan EU:n ja Mercosurin välistä vapaakauppasopimusta, vaaditaan parempaa alkuperäiskansojen kysymysten käsittelyä ja metsäkatoon liittyvien tuotteiden tuontikieltoa.
- FoEI:n vetoomuksen, jossa vaaditaan, että kansalaisyhteiskunnan edustajat voivat osallistua laajasti COP26-ilmastokokoukseen.
- Norjan Greenpeacen arktista öljynporausta vastustavan kirjeen.
- Safety Before LNG:n vetoomuksen vesisärötystä vastaan.
- EU:n laajuisen ”Save bees and farmers” kansalaisaloitteen, joka pyrkii suojelemaan mehiläisiä ja maatalouden työntekijöitä vaatimalla muutoksia EU:n maatalous- ja ympäristöpolitiikkaan. Aloitteen tukijoina on useita järjestöjä, mm. Friends of the Earth Europe (FoEE):.
- Africa Water for Peace Coalitionin vetoomuksen, joka liittyy Etiopian, Sudanin ja Egyptin väliseen konfliktiin, tavoitteena on, että Niilin varrella olevat maat voisivat rauhanomaisesti sopia Niilin vedenkäytöstä.
- FoEE:n ECT-sopimusta vastustavan julkilausuman: Energy Charter Treaty, (ECT) on 1990-luvulta peräisin oleva kauppasopimus, joka antaa oikeuksia ja takuita energiasektorin sijoittajille. Käytännössä se edistää fossiilisten polttoaineiden käyttöä.
- Useiden järjestöjen (mm. Fingo, SAK ja STTK) kehysriihikannanoton verovälttelyn kitkemiseksi kansallisesti ja kansainvälisesti.
Asiat vaihtelevat siis petrokemiallisen tehtaan ja vapaakauppasopimuksen vastustamisesta verovälttelyn ja tuhoisten viljelytapojen kitkemiseen. Tämä juuri on Maan ystävien viehätys: yhdistys ymmärtää ekologisen ja eettisen toiminnan hyvin laajasti, ja voi käyttää hyvin erilaisia työkaluja toimintansa edistämiseen.
Monia allekirjoitettuja avoimia kirjeitä, vetoomuksia, kannanottoja ja aloitteita yhdistää ponnistaminen yhteistyöstä. Harvoja asioita kannattaa tehdä yksin, ja siksi onkin tärkeää, että Maan ystävät muistaa, millaisten tahojen kanssa se voi tehdä yhteistyötä. Myös yhdistysjäsenyys on yksi tapa tehdä yhteistyötä. Kevään aikana Maan ystävät osallistui Fingon, Voiman, Inton ja Finnwatchin vuosikokouksiin. Olipa yhteistyössä kyse ajankohtaisesta kampanjoinnista tai pitkän linjan strategioiden hiomisesta kahden tai useamman järjestön yhteistyö on enemmän kuin osiensa summa.
Maan ystävien hallituslaisista koottu työryhmä suomensi MY:n kevätvuosikokouksessa 2020 hyväksytyn FoEI:n väkivaltaa ja seksuaalista häirintää koskevan toimintasuunnitelman. Asiakirjassa määritellään tarkkaan, millaisiin toimenpiteisiin Maan ystävissä on ryhdyttävä, jos yhdistyksessä tapahtuu väkivaltaa tai seksuaalista häirintää. On tärkeää, ettei tämä jää pelkäksi dokumentiksi arkistossa, vaan kaikki jäsenet ottavat sen tosissaan ja toimivat periaatteiden mukaisesti.
Maailma kylässä -festivaali järjestettiin tänä vuonna virtuaalisesti. Maan ystävät on mukana näytteilleasettajana. Toivottavasti uusi formaatti ei karkoita festivaaleilla kävijöitä kauheasti. Maailma kylässä on ollut olennainen osa kansainvälisyystoimintaa Suomessa, ja onneksi perinnettä jatkettiin myös korona-aikana.Maan ystävien viestinnästä on puuttunut selkeä ohjeistus, mikä on johtanut kirjaviin toimintamalleihin eri toiminta- ja paikallisryhmissä sekä eri tilanteissa. Hallitus perusti työryhmän työstämään asiaa. Työryhmään ovat lämpimästi tervetulleita myös hallituksen ulkopuoliset jäsenet!
Vuoden toinen uutiskirje julkaistiin kesäkuun alussa. Uutiskirje koostuu pääasiassa toiminnan saavutuksista sekä monipuolisista mahdollisuuksista löytää kesälukemista. Voit lukea uutiskirjeen täältä!Aurinkoisina kesäpäivinä hallitustyössa suunnataan katseet jo tulevaan. Syyskokoukseen on yllättävän lyhyt aika. Jos olet valmis toimimaan ensi vuonna Maan ystävien hallituksessa, niin ota yhteyttä toimistoon ja/tai Maan ystävien hallitukseen.
Maan ystävien hallituksen puolesta,
Mixu Lauronen

