Muutos ei tapahdu itsestään,
se on tehtävä!

Blogi

  • My Internship with Maan ystävät

    During 3 months I had the chance to work at the office of Friends of the Earth Finland in Helsinki. With a bit of fear I left my cozy home in Belgium to go and discover ‘the wild North’. I didn’t really have a lot of experience with Friends of the Earth so I knew there was a lot for me to learn.  

    Luckily it didn’t take me very long to feel at home here in Helsinki and with FoEF. Right from the start I felt part of a team, a team of great people. I knew that during those next 3 months I would learn a lot and meet a lot of people inside and outside the walls of the beautiful Paulig building.
     
    So what did actually happen during my internship? Well, I got to be a part of several different subjects. I worked on the Agua Zarca Dam project, which is a very contested dam project in Honduras. I helped with the TTIP demonstration. I was able to go to Tampere for the General Meeting of Maan ystävät. I got to help with the UNESCO problems around the Tasmanian forest. There were countless of meetings about different subjects (like Alternatiba or campaigning) and with different people from other NGO’s or even other countries (like people from Friends of the Earth Mozambique or from Mexico). 
     
     
    The great thing about this internship is that all these different subjects are interesting. They matter, and it is great to see people work on things they believe in. Every day people are trying to make a change and they take up the fight for a better world. For me this internship was a great experience that I will always look back on with joy and a sense of pride. 
     
    So, as a conlusion to this great experience I would like to say one final thing: Thank you. Thank you for giving me this opportunity. Thank you for letting me be a part of a great organisation with a lot of great people. Thank you. 

    Guillaume Vandenhemel

  • Kriittinen pedagogiikka ja jälkikolonialistinen lähestymistapa – Maan ystävien globaalikasvatuksen aineksia

    Elämme globalisoituneessa maailmassa, jossa ihmiset eri puolilla maapalloa ovat kytköksissä toisiinsa. Jos valitsee lentää lomamatkalle Thaimaahan, äänestää tietynlaisia päättäjiä vaaleissa tai syö tietynlaista ruokaa, vaikuttaa välillisesti tai suoraan ympäristöön ja ihmisten elämään lähellä ja kaukana. Ennennäkemättömän nopean tiedonvälityksen ansiosta tieto ja uutiset eri puolilta maailmaa myös tavoittavat ihmiset ainakin globaalin Pohjoisen tietoyhteiskunnassa. Miten globalisoituvassa maailmassa tulisi elää, jotta ei aiheuttaisi vahinkoa muille?

    Pelkkä tieto ei vielä johda siihen ymmärrykseen, jota globalisoituneessa maailmassa elävät ihmiset tarvitsevat. Globaalikasvatus antaa ihmisille – niin lapsille, nuorille kuin aikuisillekin – keinoja ymmärtää ja käsitellä globaaleja ilmiöitä ja median välittämiä uutisia. Ei ole kuitenkaan yhdentekevää, miten globaalikasvatusta tehdään.

    Globaalikasvatus – kuten muukin kasvatus – perustuu aina arvoihin. Lähtökohtana olevista arvoista riippuen globaalikasvatukseksi kutsuttu toiminta saattaa korostaa hyvinkin erilaisia asioita.  Humanismille ja liberalismille perustuva kansainvälisyyskasvatuksen ajatuksena on tutustuttaa oppilaat eri kulttuureihin ja opettaa heitä eläytymään eri puolilla maailmaa asuvien ihmisten tilanteeseen. Uusliberalistinen globaalikasvatus puolestaan korostaa globalisaatiosta saatavia taloudellisia hyötyjä, jolloin mielenkiinto ei niinkään ole ihmisissä. Jälkikolonialistinen globaalikasvatus perustuu kriittisen pedagogiikan perintöön ja korostaa, että on tärkeä tiedostaa valtasuhteet maapallon eri toimijoiden välillä: esimerkiksi Afrikan köyhyys ei johdu ihmisten laiskuudesta tai edes hyväntekeväisyyden puutteesta, vaan taustalla on pikemminkin kolonialismin ajalta periytyvät valtasuhteet ja vallankäyttäjien haluttomuus muuttaa vallitsevaa tilannetta. 

    Kun Maan ystävät aloittaa uuden globaalikasvatushankkeen syksyllä 2014, jälkikolonialistinen globaalikasvatus on järjestölle luontevin lähestymistapa. Haluamme ihmisten ymmärtävän, että globalisaation hyödyt ja haitat eivät jakaudu tasaisesti maapallolla, koska nykyiset valtarakenteet pitävät yllä vallitsevaa tilannetta. 

    Globaalien epäkohtien korjaamisessa ei ole kysymys kansojen välisestä solidaarisuudesta, vaan kyse on oikeudenmukaisuudesta ja velvollisuudesta toisia ihmisiä kohtaan. Haluamme ohjata ihmisiä toimimaan oikeudenmukaisen ja ekologisesti kestävän maailman puolesta, koska toimimatta jättäminen ei ole vaihtoehto. Tehtävä ei ole helppo.

    P.S. Maan ystävien hankkeeseen kuuluvat globaalikasvatuksen opintopiirit aloittavat toimintansa syyskuussa. Lisätietoa myöhemmin kesällä tässä blogissa, Facebookissa ja nettisivuilla. Mikäli haluat kysyä jotain, voit lähettää postia osoitteeseen anni.kiviranta [ät] maanystavat.fi

    Anni Kiviranta

  • Maan ystävien huolenaiheet TTIP-neuvottelujen suhteen

    Teksti on julkaistu Attac ry:n ja TTIP-info-verkoston toimittamassa Hiekanjyvät-lehden Vapaakauppalehti-teemanumerossa 1/2014. Jos TTIP-kysymys ei ole ennestään tuttu, perehtyminen on hyvä aloittaa vaikkapa kansalaistoimijoiden yhteisestä julkilausumasta.
     
    Yksi TTIP:n keskeisistä tavoitteista on erilaisten kansallisten standardien (kuten terveys- ja turvallisuusstandardien) yhdenmukaistaminen, ja elinkeinoelämä ajaa voimakkaasti niiden tasoittamista nimenomaan lepsumpaan suuntaan. Tämän myötä olisi helppo kumota eurooppalaiset tuontirajoitukset mm. geenimuunneltujen kasvien tai äärimmäisen ympäristöhaitallisen, öljyhiekoista saatavan öljyn osalta. Tulilinjalla olisivat luultavasti myös erilaiset tuotantoketjujen läpinäkyvyyteen tähtäävät pakkausmerkinnät ja monet muut tuotantoon liittyvät valvontakeinot. Ylipäänsä TTIP uhkaa viedä terän hyvin monenlaisilta paikallisesti ja kansallisesti päätetyiltä ohjauskeinoilta, joilla kansalaisia ja ympäristöä pyritään suojelemaan.
     
    Laaja investointisuoja ja siihen liittyvä yksityinen riitojenselvittelyelin antaisivat kansainvälisille yhtiöille huomattavasti valtaa vaikuttaa kansalliseen lainsäädäntöön. Esimerkiksi tiukat kansalliset ympäristö- tai ihmisoikeusvaatimukset voitaisiin tulkita sellaisiksi kaupankäynnin esteiksi, joiden perusteella valtiot voitaisiin haastaa ”oikeuteen”. Tästä on jo lukuisia esimerkkejä ympäri maailmaa mm. kaivosteollisuuden ja liuskekaasun porauksen aloilla, ja riitautusuhan avulla yritykset voisivat painostaa lainsäätäjiä niin, että tiukennukset tai kiellot jäisivät kokonaan säätämättä. Tämä on vakava uhka demokratialle, ja investointisuoja voisi toteutuessaan johtaa todella ongelmallisiin seurauksiin ympäristön ja ihmisoikeuksien kannalta.
     
    TTIP-neuvotteluja käydään suljettujen ovien takana, ilman että kansalaiset tai järjestöt pääsevät arvioimaan sitä kriittisesti. Paitsi epädemokraattinen, prosessi on YK:n kauppasopimuksia koskevien suositusten vastainen, sillä sopimuksen vaikutuksia ihmisoikeuksien toteutumiseen ei ole muistutuksista huolimatta arvioitu. Toteutuessaan TTIP:llä tulee olemaan valtavat vaikutukset satoihin miljooniin ihmisiin, joilla ei ole mahdollisuutta vaikuttaa sopimuksen sisältöön. Kansalaisyhteiskunnan paine näyttäisi onneksi tuntuvan jo, mutta aidosti osallistavasta ja avoimesta päätöksenteosta ollaan vielä kaukana.
     
    Kaiken kaikkiaan pahimmat TTIP-skenaariot veisivät maailmaa suuren harppauksen verran päinvastaiseen suuntaan, kuin mihin Maan ystävät ja sen sisarjärjestöt ympäri maailmaa pyrkivät. On kuitenkin syytä muistaa, että monet uhkakuvat ovat monin paikoin jo todellisuutta, eikä sopimuksen torppaaminen vielä poista nykyisiä ongelmia. Jos koko prosessista halutaan kaivaa jotakin positiivista, se voidaan nähdä tervetulleena hälytyskellona ja kokoavana voimana kamppailussa monia ympäristöön ja ihmisoikeuksiin kohdistuvia uhkia vastaan.
     
     
    Maan ystävät on mukana järjestämässä TTIP-neuvotteluiden keskeyttämistä vaativaa mielenosoitusta Helsingissä perjantaina 23.5. Kulkue lähtee Narinkkatorilta kello 15. Tule mukaan, tukeasi tarvitaan!

    Angi Mauranen