-
Fortumin Uniper-harharetken lopputulos on esimerkki fossiilisiin sijoittamisen riskeistä
Hiilivapaa Suomi -kampanjan kommentti liittyen valtionyhtiö Fortumin tytäryhtiö Uniperin kansallistamiseen Saksan valtion toimesta.
Syyskuussa (21.9.2022) Fortum ilmoitti myyvänsä koko Uniper-omistuksensa Saksan valtiolle. Näin päättyy Fortumin nelivuotinen harharetki Keski-Euroopan kivihiili- ja kaasumarkkinoille. Fortumin kokonaistappiot Uniper-saagasta ovat 5,6 miljardia euroa.
Fortumin oman kertomuksen mukaan investoinnit fossiiliseen kaasuun ovat olleet järkeviä aina tämän vuoden kevääseen saakka, jolloin Venäjä aloitti brutaalin hyökkäyssodan Ukrainassa. Ympäristöjärjestöt ja suursijoittajat ovat kuitenkin varoitelleet fossiilisiin polttoaineisiin liittyvistä riskeistä jo pitkään. Näihin riskeihin lukeutuvat muun muassa fyysiseen tuotantoon liittyvät riskit sään ääri-ilmiöiden yleistyessä, energiasiirtymään liittyvät nk. “stranded asset” -riskit sekä oikeudelliset riskit, jossa valtiot tai yritykset haastetaan oikeuteen riittämättömistä ilmastotoimista. Elinkelpoisen planeetan tuhoaminen ei ole hyvää bisnestä pitkällä tähtäimellä.
Vaikka Fortumin realisoitunut riski johtuukin riippuvuuden kasvattamisesta autoritääriseen ja ihmisoikeuksia rikkovaan Venäjään, on tässäkin kyseessä fossiilisille polttoaineille ominaisesta riskistä. Ilmastokriisin kiihtyessä fossiiliset polttoaineet ovat aina riskisijoitus.
Uniperin siirtyminen saksalaiseen omistukseen tulee vähentämään huomattavasti Fortumin laskennallisia päästöjä. Olemme pettyneitä, että Fortumin omistuksessa Uniperin fossiilista energiantuotantoa ei ajettu alas tarpeeksi nopeassa tahdissa vaan yhtiön tavoitteena oli jopa kiihdyttää investointeja fossiiliseen kaasuun. Kauniista puheista huolimatta Fortum ei käyttänyt tilaisuuttaan hyväksi nopeuttaakseen energiasiirtymää Euroopassa. Vaikka päästöt nyt poistuvat Fortumin hiilitaseesta, todellisia päästövähennyksiä ei synny.
Fortumin toimitusjohtaja Markus Rauramo korosti puheessaan, että “Venäjän hyökättyä Ukrainaan kaasun rooli Euroopassa on muuttunut peruuttamattomasti ja sen mukana myös voimakkaasti kaasuun nojaavan liiketoimintamallin tulevaisuuden näkymät.” Vihdoin siis myös Fortumin johto myöntää fossiilisen kaasun olevan historiaa. Valitettavaa on, että siihen vaadittiin sota Euroopassa.
Tiedotteessaan Fortum viesti, että se vetäytyy Venäjältä vuoden loppuun mennessä. Vetäytymistä on odotettu keväästä asti. Niin kauan kuin Fortum jatkaa toimintaansa Venäjällä, se tukee sotaa Ukrainassa.
Sen jälkeen, kun Fortum on luopunut Uniperista ja vetäytyy Venäjältä, sillä on todellinen mahdollisuus panostaa uusiutuvaan energiaan Pohjoismaissa. Kampanjamme jääkin valvomaan, että Fortum kirii muita eurooppalaisia energiayhtiöitä ilmastotavoitteissaan. Tulevaisuus on vihreässä siirtymässä, ei fossiilisissa polttoaineissa.
Hiilivapaa Suomi-kampanja
(Alkuperäinen kannanotto on julkaistu 21.9.2022)
-
Maan ystävät tuomitsee Venäjän sotatoimet Ukrainassa
Kansainvälinen Friends of the Earth International -verkosto julkaisi 28.2.2022 lausuntonsa Ukrainan sotaan liittyen.
Friends of the Earth International on järkyttynyt Venäjän joukkojen Ukrainaan tekemän hyökkäyksen tuhoisista vaikutuksista ihmisiin ja ympäristöön. Oikeudenmukaisuuden ja rauhan puolesta kaikkialla maailmassa taistelevana liittona se tuomitsee tämän hyökkäyksen jyrkästi.
Kannanotossaan FoEI puolustaa voimakkaasti kaikkien ihmisten oikeutta elää rauhassa ja ilmaisee solidaarisuutta ja myötätuntoa kaikille niille, jotka kärsivät tästä epäoikeudenmukaisesta sodasta ja vastustavat sitä. Sotatoimet vievät ihmishenkiä ja niillä on valtavat haittavaikutukset ympäristöön.
FoEI ilmaisee myötätuntonsa kaikille sodasta kärsiville ihmisille ja vilpittömän osanottonsa uhrien perheille. Friends of the Earth International kannattaa rauhanomaista ja diplomaattista pitkän aikavälin ratkaisua ja vetoaa kansainväliseen yhteisöön, jotta se tukisi ja puolustaisi kansojen oikeutta elää rauhassa ja vapaina. Muita maita kehotetaan välttämään interventioita, jotka saattaisivat kärjistää sotatoimia Ukrainassa.
Suomen Maan ystävät yhtyy kansainväliseen kannanottoon ja tuomitsee jyrkästi Venäjän sotatoimet Ukrainassa.
Ikävä tosiasia on sekin, että Eurooppa rahoittaa sotaa ostamalla fossiilienergiaa Putinin Venäjältä. Lunastakaa lupaukset! -ilmastomielenosoitus järjestettiin Venäjän hyökkäyksen jälkeen 5. maaliskuuta. Maan ystävät oli mukana yhdessä muiden järjestöjen kanssa vaatimassa, että Suomi asettaa aikataulun fossiilisista energialähteistä luopumiselle.
Hallituksen täytyy tehdä Ilmastopaneelin ja tutkimuslaitosten vaatimat miljoonan hiilidioksidiekvivalenttitonnin lisäpäästövähennykset, jotta vuoden 2030 päästövähennystavoitteet voidaan saavuttaa. Eduskunnan tulee säätää valtiota ja kuntia velvoittava ilmastolaki, jotta Suomen hiilineutraaliustavoite ja sen jälkeen hiilinegatiivisuus saavutetaan.
Maan ystävien ilmastokampanja Hiilivapaa Suomi vaatii valtionyhtiö Fortumia sulkemaan nopealla aikataululla kaikki Venäjän liiketoiminta, ei pelkästään Unipron alainen. Kaikki kaasun ja kivihiilen tuonti Venäjältä tulee lopettaa.
Sotatila vaikuttaa miljoonien ihmisten elämään ja ihmisoikeuksiin Ukrainassa ja on aiheuttanut humanitaarisen kriisin. YK:n erikoisraportoija on ilmoittanut, että Ukrainasta pakeneviin ihmisiin kohdistuu rasismia ja muukalaisvihamielisyyttä. Ihmisoikeudet kuuluvat sodassakin kaikille riippumatta ihonväristä, sukupuolesta tai seksuaalisesta suuntautumisesta.
Sotatoimet saastuttavat vesistöjä ja maa-alueita sekä tuhoavat satoja. Ukrainan sodalla on huomattavia vaikutuksia globaaliin ruokajärjestelmään, sillä Ukraina on merkittävä ruoan tuottaja (mm. vilja ja auringonkukkaöljy). Uhkaavasta ruokapulasta ja hintojen noususta kärsivät eniten maailman köyhimmät. Sota on pahinta, mitä ihmisille ja luonnolle voi tapahtua.
Tanja Pulliainen
-
Ydinvoima ei ratkaise ympäristö- ja sosiaalista tuhoa, vaan ylläpitää sitä
Ydinvoima on väärä vastaus ilmastokriisiin ja ympäristötuhoon sekä niihin kytkeytyviin sosiaalisiin ongelmiin. Lyhyellä tähtäimellä sen rakentaminen on päästöjen ripeän alentamisen kannalta liian hidasta ja samalla siihen laitetut investoinnit ovat pois kestävämmistä uusiutuvista energianlähteistä. Ydinvoimaa ei ole ilman uraania, jonka louhinta on ekologisesti ja sosiaalisesti kestämätöntä. Pitkällä ratkaisematon ongelma on ydinjätteen säilyttäminen turvallisesti tuhansien vuosien ajan ihmiskunnan muuttuvien elämänmuotojen myllerryksissä. Ydinvoimalat tekevät yhteiskunnasta haavoittuvan: ekologisten, taloudellisten ja poliittisten kriisien eskaloituessa keskitetyt, monimutkaista logistiikkainfrastruktuuria vaativat ja lopulta aina onnettomuusalttiit voimalat ovat riski.
Ydinvoiman kannattamisessa ratkaisuna ilmastonmuutokseen peilautuu tiensä loppuun tulleen, fossiilien käyttöön perustuvan ja kasvupakkoon sidotun kapitalismin tarve ylläpitää itseään muuntautuneessa muodossa. Tällä tiellä ekologiset ja sosiaaliset ongelmat jatkuvat ja uusia syntyy: ydinvoima keskittää valtaa, militarisoi yhteiskuntaa ja sementoi hierarkioita. Kestävyyden ja oikeudenmukaisuuden näkökulmasta pointtina tuleekin olla energian ja luonnonvarojen kulutuksen vähentäminen eikä tuhoisan järjestelmän ylläpitäminen eri tavoin. Ilmastokriisiin ja ympäristötuhoon vastaaminen ei tarvitse ydinvoimaa, vaan yhteiskunnan muuttamista sellaiseksi, että pienempi kulutus – ja samalla kaikkien tarpeiden täyttäminen – tulee mahdolliseksi.
Maan ystävät
Muutos ei tapahdu itsestään,
se on tehtävä!
