Blogi

Olin ajatellut aloittaa tämän blogitekstin jonkinlaisella huomiolla siitä, miten kauniin aurinkoisia säitä on ollut ja miten talvi alkaa hiljalleen hellittää otettaan. Miten lisääntynyt valo antaa taas uutta energiaa ja ikään kuin herättelee pitkän pimeän jakson jälkeen. Luonnollisesti tämä aamu oli pilvinen ja huomiselle luvataan lumipyryä.

Toisaalta takana on mahtavan runsasluminen ja monia kirkkaita ja kauniita pakkaspäiviä myös täällä etelässä tarjonnut talvi. Aika on kulunut uskomattoman nopeasti tammikuusta, jolloin aloitin ensimmäistä kertaa Maan ystävien hallituksessa ja oikeastaan koko järjestössä. Ajattelinkin kirjoittaa blogitekstini siitä, miltä tuntui tulla aivan uutena mukaan toimintaan ja minkälaisia asioita matkan varrelle on mahtunut.

Kesätunnelmia Oulun kauppatorilta vuonna 2014. Kannattaa käydä kääntymässä, jos väentapaamiselta ehtii.

Maan ystävät houkutteli minut mukaansa, koska sen näkökulma järjestönä on kokonaisvaltainen – ei vain yhden asian liike. Jäsenillä on mahdollisuus itse ideoida minkälaisia asioita lähtevät, sääntöjen puitteissa toki, ajamaan. Mielestäni tämä on suuri rikkaus. Olen kuluneiden kuukausien aikana hämmästellyt, miten sydämellä te aktiivit teette asioita ja miten paljon niiden eteen näette vaivaa – vapaaehtoisesti ja muun elämän velvollisuuksien ohella.

Yksi hallitusta maaliskuun kokouksessa puhuttanut asia oli se, miten voisimme paremmin kiittää ja tukea kaikkia niitä, joiden ansiosta Maan ystävät on, kuten sanotaan, ”kokoaan isompi järjestö”. Unohtamatta kuitenkaan sitä, että kaikkien ei tarvitse olla mukana aktiivisesti. Jäsenmaksut ja -lahjoitukset ovat ensiarvoisen tärkeitä Maan ystävien toiminnalle ja sille, että ylipäätään kykenemme ajamaan tärkeitä asioita. Tämä on mielestäni tärkeä teema, sillä suomalaiseen kulttuuriin eivät perinteisesti kuulu ”korulauseet”. Olemme yksitotinen ja jäyhä kansa. Kuului sitten edeltävän yleistyksen piiriin tai ei, näitä asioita on hyvä pysähtyä miettimään. Askeleiden ei aina tarvitse olla suuria, ne voivat olla pienempiä, toisten arvon ja tekojen tunnustamista arjessa. Sanan sanominen – tai sen sanomatta jättäminen. 

Alkuvuoteen on mahtunut paljon. Helmikuussa muodostettiin jaostot, joista itse lähdin mukaan talousjaostoon sekä yhdistettyyn viestintä-, varainhankinta- ja jäsenjaostoon, jonka lempinimeksi on vakiintunut sympaattinen ”jättijaosto”. Jaostoihin voi osallistua kuka vain ja mukaan voi tulla myös pitkin vuotta eli jos jaostorekry meni ohi ja asia kiinnostaa, voit vielä lähteä mukaan! Jo mainittujen lisäksi jaostoja on kansainvälisten asioiden jaosto ja ryhmäjaosto, joka tukee ja on yhteydessä Maan ystävien eri ryhmiin ja kampanjoihin. Et tarvitse aikaisempaa kokemusta, mielenkiinto ja halu osallistua riittävät.

Hallituksessa toimiminen on ollut mielenkiintoista ja opettavaista, mutta ajoittain myös haastavaa. Kokouslistalla on välillä asioita, joihin itsellä ei ole syvällistä perehtymistä, mutta joita kuitenkin täytyy arvioida mahdollisimman oikeudenmukaisesti. Sen vuoksi onkin etu, että tämänvuotinen hallitus on sekoitus uusia ja vanhoja maan ystäviä ja meillä on omat erilaiset taustamme ja tietämysalueemme. Voisi jopa leikkisästi sanoa, että olemme kokoamme isompi hallitus.

Maaliskuun kokouksessa käsiteltiin paljon väentapaamiseen ja vuosikokoukseen liittyviä asioita sekä esimerkiksi sitä, miten voimme valmistautua EU:n uuteen tietosuoja-asetukseen, jolla pyritään henkilötietojen entistä parempaan käsittelyyn ja turvaamiseen. Asiaa oli paljon, mutta kaikki saatiin käytyä läpi mitä oli suunniteltukin.

Tämän kuun Maan ystävien tapahtumatärpeiksi nostan esiin meidän kevätvuosikokouksen, joka on jo 15.4. sekä Suomen sosiaalifoorumin 21.-22.4. Vinkkinä jaostoasioista kiinnostuneille: jättijaoston toinen kokous on tulossa tiistaina 3.4. Mukaan voi tulla myös vain kuuntelemaan, jos ei ole vielä varma haluaako osallistua. Tarkemmat tiedot saa sähköpostilla osoitteesta viestanta(at)maanystavat.fi

Hyvää kevään jatkoa siis kaikille! (kyllä se sieltä vielä tulee)

Saija Väyrynen

Maan ystävien hallituksen helmikuun kokouksessa vieraili Roskisnalle® kertomassa omasta, jo toistakymmentä vuotta jatkuneesta toiminnastaan roskien vähentämiseksi ja kierrätyksen kehittämiseksi erityisesti lasten keskuudessa. ”Roskisnalle on roskiin heitetty ja sieltä pelastautunut lasten leluhahmo. Nallepa ei moiseen kohtaloon suostunut, vaan kömpi ulos roskiksesta Roskisnallena.”

Roskisnalle toi aivan mainioita nallepullia rusinasilmineen ja töpökorvineen hallitukselle herkuteltavaksi, mutta vähän niitä meni, kun useimmat meistä pysyttäytyvät vegaanina.

Siksipä tuli mieleen käyttää blogia parin reseptin jakamiseen, että kaikki saisivat herkutella.

GLUTEENITON VEGEJUUSTOMARJATORTTU

Marjatorttuja olen leiponut vuosikymmeniä, mutta vuosi sitten jouduin opettelemaan gluteenittoman herkkuleipomisen, kun yhteisössämme asuu yksi gluteenittomalla dieetillä elävä. Ja se on ollut ihana joutuminen! Ihmiset, joilla on jokin toinen asento kuin itsellä maailmassa olemiseen, avaavat nautinnollisesti uusia tihrustamisvinkkeleitä ja maa-äiti ottaa syliin entistä ihanammin. (Tosin mistä me tiedetään, miten Maa on sukupuolittunut – luultavasti hän on monta sukupuolta samalla kertaa – mutta vanha sanonat, juu nou, ja itse asia on tietysti rikkaampi ote todellisuuteen.)

Gluteenittoman leivonnan ongelma on jauhot. Valmis tuote ei useinkaan maistu juuri miltään, tai maku on tyhjä, tai sitten tattarin liiallinen käyttö tekee siitä kokemuksen, kuin kuorrutettua puuroa söisi. Runsaan hionnan jälkeen olen päätynyt alla olevaan.

Kun gluteeniton alkoi sujua niin vaivatta, aloin kehitellä eri keinoja pohjan ja täytteen kiinteyttämiseksi. Tavallisestihan kananmuna hoitaa sen tehtävän. Jos munaa ei ole, pohja on helposti murenevaa, kuivakkaa tai muuten ikävän tuntuista suussa. Ja täyte pysyy juoksevana vellinä. Ulkomaisia valmisteita en oikein halunnut käyttää, mutta kyllästyin sitten perunajauhoihin, kun niistä tulee kumimainen suutuntuma.

Tällaiseksi tämä sitten kehittyi. Ja tämäniltainenkin palaute yhteisömme jäseniltä (5v. – 42v.) rohkaisi julkistamaan reseptin. Ainesten suhteissa on syytä olla tarkka.

Pohja

100 g margariinia
¾ dl vaaleahkoa ruokosokeria
1,5 dl riisijauhoa

1 dl maissijauhoa

0,5 dl tattarijauhoa

1 kukkurainen rkl mantelijauhoa tai kookoshiutaleita

2 tl ruokahiivahiutaleita (käytän Marigold Engevita Yeast Flakes -tuotetta)

1 tl leivinjauhetta

¼ tl cayenne-pippuriajauhetta

2/5 maustamattomasta 500 gramman soijajugurttipurkista

Täyte

4 dl pakastettuja marjoja (mieluiten itse poimittuja). Happamat, kuten puolukka, karpalo ja punaherukka käyvät tähän.
¾ dl vaaleahkoa ruokosokeria

1 tl vaniljajauhoa tai vaniljasokeria

3/5 maustamattomasta 500 gramman soijajugurttipurkista

2 tl ruokahiivahiutaleita (käytän Marigold Engevita Yeast Flakes -tuotetta)

 

Tee näin:

1. Laita pakastemarjat kapeapohjaiseen astiaan, esim mittakannuun. Sekoita sokeri ja vaniljajauhe tai vaniljasokeri keskenään, kaada marjojen päälle ja varovasti ravistele astiaa, että sokeriseos valuu alimpienkin marjojen päälle. Jos tämä ei tahdo onnistua, auta lusikalla, sillä tämä on tortun taikatemppu, jolla taitetaan liika happamuus.

2. Pilko margariini taikinakulhoon pehmenemään ja lisää pohjan sokeri astiaan.

3. Sekoita jauhot, leivinjauhe, cayenne ja hiivahiutaleet huolellisesti eri astiassa.

4. Vaahdota margariini ja sokeri puuhaarukalla kunnolla. Lisää neljäsosa kuiva-aineseoksesta ja sekoita tasaiseksi.

5. Lisää pohjataikinaseokseen 2/5 soijajugurttipurkista. Sekoita tasaiseksi. Lisää loput jauhot ja sekoita huolellisesti. Sekoittamisessa ei kannatta käyttää kovin vauhdikasta kättä, sillä silloin valmiista torttupohjasta tulee sitkas. Kun olet valmis, tiivistä seos yhdeksi kiinteäksi kokonaisuudeksi taikinalastalla.

6. Laita uuni lämpiämään 200ºC:een.

7. Voitele torttuvuoka huolella. Kaada pohjataikina vuokaan. Levitä taikina vuokaan tattarijauhon avulla. (Huom. soijajugurtin takia taikina on aika tarttuvaista.) Muotoile reunat.

8. Sekoita 3/5 soijajugurttipurkista ja 2 tl hiivahiutaleita hyvin siinä asitiassa, jossa aikaisemmin sekoitit kuivat aineet. Lisää seokseen sokeroidut marjat. Huolehdi, että kaikki sokeri tulee mukaan.

9. Kaada täyteseos pohjataikinan päälle ja tasoittele taikinalastalla. Laita leivonnainen uunin keskitasolle 30 minuutiksi.

10. Kun otat vegejustomarjatortun uunista, annan jonkin aikaa jähtyä, että täyte kiinteytyy.

Ai miten niin VEGEJUUSTOmarjatorttu??? Tiedät, kun maistat.

– – –

Koska emme elä pelkästään herkuista (emmekö???!!!!!) tässä vielä suolainen nopea leivonnainen.

RUISTEELEIPÄ

Tämän reseptin taustalla on tapaaminen hyvän ystävän kanssa Billnäsissä, jossa tuolloin asuin. Tomera tiipiimies kävi luonani 2007. Minulla sattui olemaan tällaista ruisteeleipää, jota nautimme teen kanssa. Tiipiimies ihastui niin, että vaatimalla vaati saada reseptin, vaikka sanoin, ettei siinä mitään erityistä reseptiä ollut – olin vain keräillyt jämiä kaapista hyötykäyttöön. Noh, painostuksen alla sitten kyhäsin tämän ohjeen lähettääkseni sen hänelle. Tämä on varmaan jonkinlainen keskiarvo niistä kaappien pohjien raavinnoista, jotta noiden erinomaisten Mustion jauhojen pussinpohjat sain käyttöön, ja ennen kaikkea saadakseni jugurttipurkeista kuivahtaneet loput hyötykäyttöön. Tiipiimiehen sitkeyden ansiosta ohje säilyi ja siitä tuli oikea resepti.

Nykyään käytän usein myös monenlaisia siemeniä siten, että jauhojen ja siementen kokonaismäärä pysyy 8 dl:ssa. Hyvä suhde on 5 dl jauhoja, 3 dl siemeniä.

5dl Mustion myllyn ruisrouhetta
3dl Mustion myllyn ruisjauhoa
2tl ruususuolaa
4tl leivinjauhetta
1/2dl luomuoliiviöljyä (muukin luomuöljy käy, mutta ei hirveän makuinen maissiöljy)
maustamattoman jugurtin, piimän tms. purkin pohjia – tietysti luomua. Vettä siten, että nesteitä tulee öljy mukaan lukien yhteensä 5dl. Nämä tietysti ovat nykyään pelkästään vegaanisina aineksia kaikki. Nykyään korvaan jugurtin usein manteli-, kaura- tai kookosmaidolla, kun jugurttipurkin pohjia ei entiseen tapaan enää keräänny.

Kuivat aineet sekoitetaan. Jos ruususuola on karkeaa, se hienonnetaan ensin morttelissa. Purkkien pohjista irroitetaan kuivahtanut jogurtin tai piimän loppu kuumalla vesitilkalla. Nesteisiin saa tulla sekaisin eri purkkien pohjia. Nesteet sekoitetaan keskenään ja sitten puuhaarukalla jauhoihin siten, että muodostuu tasalaatuinen taikina. Sekoitetaan rauhallisesti, ettei valmiista leivästä tule sitkasta.

Laitetaan jääkaappiin yön yli, jotta taikina tasottuisi ja karkea ruisrouhe pehmenisi. Leivinjauhe nostattaa taikinan vasta lämmetessään, joten tämä yön yli seisottaminen ei ole ongelma. Hiivapohjaisella taikinalla ei näin voi tehdä.

Seuraavana päivänä tasoitetaan pellille noin 1 cm:n paksuiseksi levyksi. Huolehditaan, että levyn reunat ovat ehjät. Leikataan taikinapyörällä sopiviksi annospaloiksi ennen uuniin laittamista.

Paistetaan 225 asteessa noin 15 min. Kokeile sormella kopauttamalla leivän kypsyyttä. Jos leipä kuullostaa ontolta, se on kypsä. Tarvittaessa paistamista voi vielä jatkaa 5 minuuttia.

Nautitaan maailmaa rakastavien ajatusten kera 😉

Olli-Pekka Haavisto