Blogi

Kuulumisia Maan ystävät ry:n 19.5. hallituksen kokouksesta Porvoosta

Tämänvuotisella hallituksellamme on vahva helsinkiläisedustus, ja olemme tavanneet pitää kokoontumiset liki yksinomaan Maan ystävien toimistolla, Pauligin huvilalla Helsingissä. Huhtikuussa kevätvuosikokouksen aikaan syntyi kuitenkin idea herättää henkiin vanha traditio, eli Maan ystävien paikallisryhmien kulmilla kokoustaminen. Kokoustaminen eri puolella Suomea oli ollut tavallinen käytäntö vielä 2000-luvun alkupuolella, mutta viime vuosina kokoukset olivat pitkälti keskittyneet pääkaupunkiin. Toukokuista kokousta varten saimmekin kutsun Porvooseen, jossa Porvoonseudun Maan ystävät ovat viime vuosina aktivoineet toimintaansa. Kokouksessa olikin kiinnostavaa kuulla Porvoonseudun Maan ystävien alkuvuoden toiminnasta sekä tulevista toimintaideoista.

Porvoossa meitä vastassa oli paikallinen aktiivi, jonka johdatuksella kiertelimme hiukan Porvoon keskustaa ennen WSOY-talossa järjestettyä kokousta. Tarkoituksemme oli myös saada kokousasiat päätökseen pikaisesti, jolloin kokouksen jälkeenkin olisi jäänyt aikaa tutustua Porvoon vanhaankaupunkiin ennen paluubussimme lähtöä. Tämä ei kuitenkaan hyvistä aikomuksistamme huolimatta toteutunut, vaan intouduimme tapamme mukaan keskustelemaan asioista niin perusteellisesti, että kokouksemme venyi yliajalle. Siitä huolimatta kauniit maisemat ja hyvä sää inspiroivat todennäköisesti useampaa hallituslaistamme kesäisiin Porvoon-reissuihin.

Kokouksessa käsittelimme tuttujen talousseuranta- ja jäsenhyväksyntäasioiden lisäksi Maan ystävien nykymuotoista rakennetta ja sen mahdollisia uudistuksia. Pohdimme, miten saisimme toimintaan mukaan yhä enemmän kiinnostuneita ihmisiä, jotta nykyisten aktiivien työtaakka ei olisi kohtuuttoman suuri. Toisaalta, mietimme myös sitä miten saisimme olemassa olevaa aktiivien tietämystä siirrettyä eteenpäin, ja yhdistettyä uusien ihmisten innokkuuden ja uudet näkemykset vanhempaan kokemukseen ja tietämykseen. Käsittelimme myös yleistä toimintakultuurin muuttamista tunnustavampaan ja palkitsevampaan suuntaan. Myös kansainvälisen viestinnän tehostaminen oli asialistallamme. Aiheet herättivät paljon keskustelua. Yhteinen näkemyksemme kuitenkin oli, että toimintakulttuurin ja -käytänteiden muutosten tulisi lähteä jäsenistöstämme käsin. Siispä jatkamme toiminnan kehittämisen suunnittelua väentapaamisen yhteydessä Pyhäjoella ensi viikolla.

Kaiken kaikkiaan pikainen visiitti Porvoossa sujui oikein hyvin. Haluaisin koko hallituksen puolesta kiittää porvoolaisia aktiivejamme, jotka ottivat meidät avosylin vastaan ja tarjosivat kokouksellemme mainiot puitteet.

Pian edessä onkin jo 7.-10.6. järjstetettävä väentapaaminen, jonka ilmoittautuminen on auki vielä huomiseen. Katso ilmoittautumisohjeet linkistä http://maanystavat.fi/tapaamiset ja tule mukaan tapaamaan vanhoja ja uusia tuttavuuksia Pyhäjoelle!

Hallituksen puolesta,

Kristina,

2. pj

Kaakkois-Lapissa sijaitsevan 3 930,91 km²:n Kemijärven, aiemmin Suomen pohjoisinmman kaupugin, alueeseen kuuluu Suomen suuriin järviin 230,91 km²:llään lukeutuva Kemijärvi Kemijoen varrella. Järven rannalle on suunnitteilla sellutehdas eli biojalostamo Boreal Bioref.

Ympäristöhallinnon yhteisessä verkkopalvelussa hanketta kuvataan näin:

Boreal Bioref Oy suunnittelee Kemijärvelle tuotantokapasiteetiltaan noin 500 000 t/a biojalostamoa. Se tuottaisi perinteisen pitkäkuituisen sellun lisäksi mm. liukosellua, mikrokiteistä sellua (MCC), mäntyöljyä, biokaasua ja maanparannusaineita sekä sähköä valtakunnan verkkoon. Biojalostamo sisältää sellutehtaan lisäksi MCC:n tuotantolaitoksen, biokaasun tuotantolaitoksen sekä energiantuotantoon liittyvät yksiköt. Jalostamo sijoittuisi Kemijärven Patokankaan alueelle entisen Stora Enso Oyj:n sellutehtaan alueen pohjoispuolelle. Tavoitteena on saada hankkeen toteutuksen edellyttämät luvat vuoden 2018 alkuun mennessä ja käynnistää biojalostamon tuotanto vuonna 2020.
 

Boreal Bioref -biojalostamon ympäristölupahakemus on lähtenyt kuulutuksille. Hakemusasiakirjat löytyvät nyt aluehallintoviraston Lupa-tietopalvelustaⁱ. Kuulemisaika on 8.3.–24.4., jona aikana hakemuksen johdosta voi esittää muistutuksen/mielipiteen.Boreal Biorefin teettämä YVA-selvitys herättää kysymyksiä hankkeen ympäristövaikutuksista.

Selvityksessä on selviä virheitä ja puutteita. YVA-selvitys ja Kemijärven kalastusalueen lausunto löytyvät internetistä ja jo pelkästään niiden avulla on mahdollista saada huolestumiseen riittävä kuva monista hankkeeseen liittyvistä riskeistä.
 

Huolta aiheuttaa erityisesti, että tehdas hakee lupaa poiketa neljälle alkuaineelle asetetuista rajoituksista, vaikka näiden raskasmetallien päästöistä ei ole YVA-selosteessa tehty minkäänlaista arviota.

”Samalla hakemuksella yhtiö pyytää aluehallintovirastoa määräämään käsiteltyjen jätevesien purkupaikan kohdalle sekoittumisvyöhykkeen, jonka alueella voidaan poikeata asetuksen 1022/2006 mukaisesta ympäristölaatunormista kadmiumin, lyijyn, elohopean ja nikkelin osalta”

Lisäksi tehdas tulisi päästämään järveen esimerkiksi fosforia, typpeä, sulfaattia, natriumia ja halogeeniyhdisteitä. Myös jäteveden lämpötilalla on ympäristövaikutuksia.

Tehdasta rakennettaessa tuhotaan luonnontilaisia lähteitä.

Ympäristöongelmat eivä rajoitu vesikysymyksin. Ilmaan päästetään rikkidioksidia, hajurikkiyhdisteitä, typen oksideja jne. YLEn uutinen kertoi 6.7.2017, että ympäristövaikutusten arvioinnin mukaan ”rikkidioksidin ja typenoksidien päästöt ilmaan ovat vanhan sellutehtaan toiminnan loppuvuosien päästöjä suuremmat”.

Ovesta ulos ja toiselta puolen sisään: pyöröovi

Kemijärven kuntapäättäjien ja tehdashankkeen yhteyksissä on kummallisia piirteitä. Herää kysymys jääviydestä.

Tehtaan toimitusjohtaja, pitkäaikainen keskustan kaupunginvaltuutettu Heikki Nivala toimi kaupunginvaltuuston puheenjohtajana samaan aikaan kun Kemijärven Kehitys Oy myönsi tehtaalle 350 000 euron lainan, jonka takaisinmaksusta Koti-Lappi uutisoi 7.11.2016. Kemijärven Kehitys Oy on kokonaan Kemijärven kaupungin omistama kehitysyhtiö. Tuohon aikaan hankkeen toteutumisesta ei vielä ollut juuri takeita, joten hankkeeseen liittyvä suuri riski oli lähes yksinomaan kaupungin harteilla.

Kemijärven kaupungin vuoden 2017 tilintarkastuskertomuksen 11.12.2017 päivätyssä tarkastusmuistiossa todetaan, että Kemijärven kaupunginhallituksen kokous 8.2.2016 ohjeisti Kemijärven kehitys Oy:tä rahoittamaan ”yhtiötä enintään 500.000 eurolla”. Saman asiakirjan mukaan päätös 350 000 euron lainasta tehtiin kaupunginhallituksen kokouksessa 11.4.2016.

Tarkastusmuistiossa todetaan, että kaupunginhallituksen 8.2.2016 lainaohjeistusta oli tekemässä viisi esteellistä henkilöä (suluissa esteellisyyden syy):

Kokouksen puheenjohtajana Lea Soppela (Borea Bioref Oy:n hallitus, ero 13.5.16, yhteisöjäävi)
Esa Kangas (Kemijärven Kehitys Oy:n hallitus, yhteisöjäävi)
Tarja Perälä (Kemijärven kehitys Oy:n hallitus, yhteisöjäävi)
Anita Ruokamo (Kemijärven kehitys Oy:n hallituksen varaj., yhteisöjäävi)
Heikki Nivala (Boreal Bioref Oy:n hallitus, yhteisöjäävi)

Samassa kokouksen kohdassa Heikki Nivala oli kokouspöytäkirjan mukaan itse päättämässä ohjeistuksesta, että Boreal Bioref Oy:n ”yhtiön hallitukseen tulee valita Kemijärven Kehitys Oy:n toimitusjohtaja Kaupungin hallinnosta luottamushenkilö, valtuuston puheenjohtaja Heikki Nivala”.

Kyseinen ohjeistamista koskeva pöytäkirjan kohta merkittiin pöytäkirjan liitteeksi ei-julkisena. Tarkastusmuistiossa kuitenkin todetaan, että tilintarkastajan mukaan ”kaupunginhallituksen konserniohjeet eivät ole Lain viranomaisten toiminnan julkisuudesta 20 § kohdan 17 ja 20 mukaan salaisia”.

Kaupunginhallituksen kokouksessa 11.4.2016, jolloin lopullinen 350 000 euron lainapäätös tehtiin, lisäksi ”päätettiin ohjeista hallituksen jäsenten, puheenjohtajan ja tilintarkastajan valinta sekä Boreal Bioref Oy:n hallituksen jäsenen nimeäminen” eli Heikki Nivalan paikasta BBO:n hallituksessa.

Huhtikuun kokouksessa tarkastusmuistion mukaan esteellisinä olivat päätöstä tekemässä

Esa Kangas (Kemijärven Kehitys Oy:n hallitus, yhteisöjäävi),
Tarja Perälä (Kemijärven Kehitys Oy:n hallitus, yhteisöjäävi),
Anita Ruokamo (Kemijärven Kehitys Oy:n hallituksen varaj., yhteisöjäävi) ja
Veikko Niemelä (Kemijärven Kehitys Oy:n hallitus, yhteisöjäävi).

Lea Soppela, puheenjohtaja Borea Bioref Oy:n hallituksessa (ero 13.5.16), oli ilmoittanut esteellisyytensä.

Heti lainan myönnön jälkeen Nivala erosi luottamustehtävästään kaupunginvaltuuston puheenjohtajana ja hänen tilalleen siirtyi Kemijärven Kehitys Oyn silloinen hallituksen puheenjohtaja. YLE kertoi saman vuoden syksyllä tämän olleen ”Kemijärven kehitysyhtiön hallituksen puheenjohtajana, kun se päätti Biorefin lainoittamisesta ja yhtiöön mukaanmenosta”.

Nivala siirtyi erotessaan vetämään tehdashanketta ja samalla yhdeksi tehtaan kolmesta pääomistajasta. Kaksi muuta pääomistajaa olivat entinen keskustalainen Kaupunginjohtaja Timo E. Korva sekä entinen vasemmistoliiton tekninen johtaja Pekka Koskenranta.

YLE luonnehti 14.11.2016 Boreal Bioref -hanketta ”kolmen perheen yhtiöksi”:

Biorefista kolmen perheen yhtiö

Kemijärven Kehitys Oy päätti myydä 24 prosentin osuutensa Biorefiin jäävälle kahdelle yksityiselle osakasyhtiölle. Kauppa edellyttää, että Kemijärven kaupunki saa korkoineen takaisin Biorefille lainaamansa 350.000 euroa.

Nuo kaksi jäävää yhtiötä ovat Halla yhtiö Oy ja Sijoituskiila Oy, kumpikin 38 prosentin osuudella.

Hallan pääomistaja on kemijärveläinen Heikki Nivala, joka on myös vetänyt koko biojalostamohanketta ja ensin Suomen metsäkeskuksen lukuun. Sijoituskiilan omistavat tasaosuuksin Kemijärven entinen kaupunginjohtaja Timo E. Korva ja Kemijärven entinen tekninenjohtaja Pekka Koskenranta.

 

Kauppalehti kertoi Boreal Biorefin ilmoittaneen 17.11.2016 sellutehtaan rakentuvan ”kiinalaisvoimin”, kun Kiinan kuitupula tuo Suomeen China Camc Engineeringin eli Camcen. Kun kiinalainen yhtiö lupasi sijoittaa hankkeeseen sata miljoonaa ja tehdashankkeen onnistuminen alkoi näin ollen näyttää varmemmalta veti Kemijärven Kehitys Oy lainan pois ja myi osuuteensa kahdelle muulle osakasyhtiölle Halla Oy:lle ja Sijoituskiila Oy:lle. Nuo kaksi muuta osakasyhtiötä sattuvat kuulumaan Heikki Nivalalle, Timo E. Korvalle ja Pekka Koskenrannalle.

Sivustakatsoja hämmästelee, kuinka ihmeessä kaupunki suostui luopumaan osuudestaan tehtaassa juuri silloin, kun tehtaan ulkopuolinen rahoitus näytti varmistuneen.

Jo vuosi sitten, 5.4.2017, Maaseudun Tulevaisuus uutisoi, että Camce ja kehitysyhtiö Boreal Bioref allekirjoittivat useita sopimuksia Kemijärven biojalostamoinvestoinnista. Asiakirjoihin kuuluu molempia osapuolia sitova Avaimet käteen -periaatteen mukainen EPC-sopimus (Engineering, Procurement, Construction), joka koskee biojalostamohankkeen suunnittelua, hankintaa ja rakentamista.

Sopimusten mukaan Boreal Biorefin osake-enemmistön hankkii Camce myöhemmin. Camcen kumppanuusyhtiö, ruotsalainen teollisten hankkeiden konsulttiyhtiö Silvi Industries AB allekirjoitti niin ikään osakkuutta koskevan sopimuksen.

Kemijärven kaupungin myöntämän lainan myöntäminen näyttäytyy sivustakatsojalle siis pyrkimyksenä siirtää tehdashankkeen alkumetrien riskit veronmaksajien niskoille ja varmistaa, että tehtaan poliitikko-omistajien, Nivalan, Koskenrannan ja Korvan, henkilökohtaiset taloudelliset riskit eivät nouse korkeammiksi kuin tehtaaseen sijoittamansa alkusumma, jolla he olivat lunastaneet itselleen pääomistajien roolin.

Nyt näyttää siis siltä, että nämä kolme poliitikkovaikuttajaa tulevat rikastumaan poliittisten kytköstensä ansiosta.Ilman niitä Kemijärven kaupunki tuskin olisi suostunut ottamaan pienen kunnan talouden mittakaavassa suuren taloudellisen riskin vailla mahdollisuutta voittoihin.

Sote-uudistuksen yhteydessä rikosoikeuden proferssorit ovat todenneet säätelemättömästä vaikuttajien liikkumisesta julkishallinnon ja yksityisten yritysten välillä – pyöröovista julkisen ja yksityisen sektorin välissä: ”Aina kun jaossa on paljon rahaa, väärinkäytöksetkin ovat mahdollisia. Ahneus sokaisee ihmisen nopeasti.”

Me tämän kirjoittajat emme ole oikeusoppineita, emmekä voi tietää kaikkia yksityiskohtia, joten emme osoita syyttävää sormea tuomareina. Mutta sivustakatsojalle tapahtumaketju ei näytä hyvältä, eikä kuvaa paranna mahdolliset haitalliset ympäristövaikutukset.

 

EDIT 21.4.2018 KLO 18.47: Korjattu Pekka Koskenrannan puolueeksi vasemmistoliitto. Aiemmin tekstissä oli virheellisesti merkitty hänen puolueekseen keskusta.

FM Janne Säynäjäkangas ja HuK Olli-Pekka Haavisto

 

Aurinkoisena huhtikuun lauantaina Maan ystävien hallituksen jäsenet kipittivät kukin matalista majoistaan Pauligin huvilalle kuukausittaiseen kokoukseen. Aurinko paistoi kauniisti, ja lumet alkoivat olla jo tiessään. Hallituslaisten kasvoista näkyivät kevään vaikutukset: jotkut piristyvät ja heidän kasvoistaan hehkuu kevään paiste, jotkut olivat epäonnisempia ja kärsivät kevätväsymyksestä. Maan ystävien hallitus ei ollut siis poikkeus, sillä Ylen artikkelissa haastatellun psykiatrian erikoislääkäri Antti Liikkasen mukaan ainakin kahdeksasosa suomalaisista on alttiita kevätmasennukselle (1).

 

Ennen kokouksen aloittamista jaettiin pikaisesti kuulumiset hallituksen jäsenten kesken – tästä pikkuisesta kuulumiskierroksesta on jo tullut tapa.

Kokous käynnistyi reippaasti ja asiapitoisesti. Hallituksen asialistaan oli kuitenkin tullut lisäyksiä jonkin verran, jonka vuoksi järjestäytymisessä kesti jonkin hetken, mutta puheenjohtaja veti kokonaisuuden hienosti kasaan. Kokonaisuus soljui tavalliseen tapaansa: asioista keskusteltiin, otettiin tiedoksi ja äänestettiin. Kokouksen asialistalla erityisesti Hiilivapaat tanssit -tapahtuman (2) sponsoriehdokkaat käsiteltiin syvällisesti pohtien – tämähän onkin tarpeen jotta Maan ystävien toiminta on kaikilla osa-alueillaan perusarvojensa mukaista. Keskustelussa nostettiin esiin tarve eksplikoida yritysyhteistyön säännöt, niin että jokainen Maan ystävien toimija voisi niitä käyttää päätöksien tukena.

Toinen asialistalla reilusti aikaa vienyt kohta oli Maan ystävien hallituksen kanta JFN:n järjestön – joka on tunnettu ihmioikeusloukkauksistaan palestiinalaisia kohtaan – osallistumisesta Maailma kylässä -festivaaleille. Maan ystävillä on tapahtumaa järjestävässä Kepassa edustuspaikka, ja Maan ystävien hallitus päätti perusarvojensa mukaisesti ja johdonmukaisesti aiempaan kantaansa (3) nähden, olla hyväksymättä JFN:n osallistumista festivaaleille.

Maan ystävien asialistan kolmas erittäin paljon keskustelua herättänyt kohta oli Pauligin huvilan tilanne. Maan ystävien toiminnan tulevaisuuden varjoksi on noussut uhka Pauligin huvilan myymisestä jo jokunen tovi sitten, mutta nyt huvilan menettämiseen liittyvää tietoa on tullut runsaasti lisää. Huhut ovat varmistuneet, kaupungilla on aikomus myydä huvila piakkoin. Kokouksessa hämmästelyjä sai aikaan tuore arvelu siitä, että Helsingin Nuorisopalvelut eivät olisi aktiivisesti puolustamassa jäämistä huvilaan, eli heistä ei saisi tukea. Tämän tiedon katsottiin muuttavan Maan ystävien strategiaa jonkin verran. Ratkaisukeskeisen keskustelun avulla Maan ystäville saatiin luotua toimintastrategia huvilan suhteen: Maan ystävät jatkaa talossa toimivien järjestöjen suostuttelua tuekseen ja lausuu kaupungille kantansa, ja toisella rintamalla Maan ystävät selvittää mahdollisuutta muodostaa muiden järjestöjen kanssa konsortio, joka kykenisi ostamaan ja hallinnoimaan uusia tiloja. Näin toimimalla Maan ystävät kykenee varautumaan järkevästi tulevaisuuteen, mitä tahansa huvilan kohtalo onkaan.

Vaikka kokous jälleen venyi reilusti yliajalle ja hallituslaiset alkoivat jo uutteran työskentelyn jälkeen väsyä, pysyi tunnelma loppuun saakka letkeänä. Kokouksen päätyttyä oli hallituslaisten aika löntystää takaisin mataliin majoihinsa, elpymään seuraavan päivän vuosikokousta varten.

 

 

1. Juha Hintsala, ”Masennuksen kahdeksan vuodenaikaa – kevät on monille vuoden pimein ajanjakso” (YLE: 13.3.2016) https://yle.fi/uutiset/3-8734514
2. https://www.ilmastokanava.com/manumminen_hiilivapaasuomi.html
3. ICAHD Finland, ”Avoin kirje: Kepan perusarvoja rikkovat järjestöt eivät kuulu Kepan tapahtumiin” (ICAHD.fi 22.3.2017) http://www.icahd.fi/avoin-kirje-kepan-perusarvoja-rikkovat-jarjestot-eivat-kuulu-kepan-tapahtumiin/

Jara Kollei