Tekijä: admin (a)

  • Intersektionaalisuus ilmastoliikkeessä – Nuorten Maan ystävien kevätväentapaaminen Oslossa

    Intersektionaalisuus ilmastoliikkeessä – Nuorten Maan ystävien kevätväentapaaminen Oslossa

     

     

    Katso ohesta Julian ja Marikan talvinen video kevätväentapaamisesta ja kuule lisää Norjan tunnelmista.

    Julia Räisänen

  • Kehitysmaaliikkeen loppu vai tulevaisuus muuttuneessa maailmassa?

    Kehitysmaaliikkeen loppu vai tulevaisuus muuttuneessa maailmassa?

    Suomen sosiaalifoorumissa la 21.4. kello 14:00–15:30, H:gin ruotsinkielisellä työväenopistolla Arbiksella, Dagmarinkatu 3, Helsinki.

    Piirikeskustelun avausvauspuheenvuorot: yliopistolehtori Teppo Eskelinen (Jyväskylän yliopisto), asiantuntija Outi Hakkarainen (Kehitysyhteistyön kattojärjestö Kepa), apulaisprofessori Markus Kröger (Helsingin yliopisto), hallituksen jäsen Laura Kumpuniemi (Kv. solidaarisuustyö), toiminnanjohtaja Hanna Matinpuro (Siemenpuu) ja yliopistolehtori Eija Ranta (Helsingin yliopisto).

    Fasilitointi: puheenjohtaja Liisa Uimonen (Maan ystävät) & jokapaikanaktivisti Olli-Pekka Haavisto (Tampereen Maan ystävät).

    Taustaksi ja johdatteluksi aiheeseen: Suomessa kehitysmaaliike syntyi 1960-luvulla ja liikkeen osana kehitysaputoiminta, jota ryhdyttiin myöhemmin kutsumaan kehitysyhteistyöksi. Puoli vuosisataa sitten alkanut liike on kokenut useita mullistuksia, kuten kylmän sodan päättyminen, taloudellisen uuskolonialismin – tai vähintään sen perinnön – muuttuminen formaaleiksi rakenteiksi, planeetan väestömäärän yli kaksinkertaistuminen 3 miljardista 7,6 miljardiin, alkava maailman ruokajärjestelmän kriisiytyminen sekä näihin kaikkiin yhteenkietoutuneena planeetan ekologisen tilan raju heikkeneminen.

    Maailma on laadullisesti toisenlaisessa tilanteessa. On siis selvitettävä, mikä on kehitysmaaliikkeen nykytila, tehtävä ja prioriteetti. Vai onko liikkeellä enää tehtävää?

    Ympäristökamppailujen keskeisyys pakottaa katseen Etelä-solidaarisuudesta ylikulutukseen Pohjoisessa. Ehkä toiminnan kohde muuttuukin ainakin osittain globaaleihin yhteishyviin. Näin Etelän ihmisten puolustaminen saattaa edellyttää näennäisen paradoksaalisesti katseen kääntämistä pois tiukasti Etelään fokusoituvasta silmäilystä.

    Talouden globalisoituminen, siinä muodossa kuin se on toteutunut, on johtanut myös eriarvoisuuden globalisaatioon. Myös siksi asioiden jäsentäminen kategorisesti Pohjoisen ja Etelän välisenä on ongelmallista. Talouden rakenteiden korostaminen viime vuosikymmeneltä lähtien on toisaalta ollut hedelmällistä, mutta samalla se on jättänyt vähemmälle huomiolle ympäristön tilan romahduksen, voimakkaan väestönkasvun ja konfliktien olennaisen yhteenkietoutumisen erottamattomasti integroituneessa maailmassa.

    Edellä mainitut yhdessä aiheuttavat lisääntyvää pakolaisuutta, kuten YK:n raportit yksiselitteisesti osoittavat. On siis kysyttävä sitäkin, kykeneekö kehitysmaaliike toimimaan, kun solidaarisuuden kohde tuleekin ”omalle ovelle”?

    Samalla kun maailma on kokenut syvällisiä laadullisia muutoksia, myös kehitysmaaliike itsenään on muuttunut liikkeestä kehitysyhteistyön ammatinharjoittamiseksi. Suomen hallituksen leikkaukset ja yleinen toimintatilan väheneminen pakottavat kehitysmaaliikkeen peruskysymysten äärelle. Onko juurille palaaminen vapaaehtoisen liikkeen muodossa yksi vastauksista, vai onko kehitysmaaliikkeen aika loppu maailman muututtua?

    Tapahtuma facebookissa: https://www.facebook.com/events/838660546344341/
    Tapahtuma Suomen sosiaalifoorumin ohjelmatiedoissa: https://sosiaalifoorumi.fi/ohjelma-2018/

    Järjestäjät:
    Maan ystävät ry, www.maanystavat.fi
    Kansainvälinen solidaarisuustyö ry, www.kvsolidaarisuustyo.fi
    Siemenpuu-säätiö, https://www.siemenpuu.org/

  • INNER NATURE EXHIBITION – 6 lyhytelokuvaa vesikriisistä ja keskustelu alan aktivistien kanssa

    INNER NATURE EXHIBITION – 6 lyhytelokuvaa vesikriisistä ja keskustelu alan aktivistien kanssa

    Suomen sosiaalifoorumissa su 22.4. kello 11:00–12:30 H:gin ruotsinkielisellä työväenopistolla Arbiksella, Dagmarinkatu 3, Helsinki.

    INNER NATURE EXHIBITION on kansainvälisten elokuvaohjaajien verkoston lyhytelokuvien esityskokoelma, joka kiertää eri maissa. Elokuvien teko, levitys ja hallinnointi on tapahtunut ja tapahtuu vapaaehtoistyönä.

    Ohjaajat ovat Ronnie Karfiol, Johanna Reich, Roosje Verschoor, Lucía Loren ja Juanma Valentín, Nobina Gupta sekä Pat Van Boeckel.

    SSF:n tilaisuudessa keskustelemassa ovat Maan ystävien vesiryhmästä aktivisti ja kuvataiteilija Sade Hiidenkari sekä monitoimiaktivisti, erityisesti globaaliin vesikriisiin perehtynyt Olli-Pekka Haavisto.

    Keskustelun fasilitoi Juho Jäppinen Jyväskylän Äkkigalleriasta, joka on tuonut elokuvat Suomeen.

    Tapahtuma Suomen sosiaalifoorumin ohjelmatiedoissa: https://sosiaalifoorumi.fi/ohjelma-2018/
    Tapahtuma facebookissa: https://www.facebook.com/events/443616019427264/

    Järjestäjät:
    Maan ystävät ry:n vesiryhmä, www.maanystavat.fi
    Inner Nature Network, https://innernatureexhibition.com/
    Tampereen Maan ystävät ry, https://www.facebook.com/tampereenmaanystavat/
    Äkkigalleria, www.akkigalleria.fi

  • Kasvimaakokous // Urban farming meet-up

    Kasvimaakokous // Urban farming meet-up

    Tervetuloa kauden ensimmäiseen kasvimaakokoukseen Tiedekulmaan (Yliopistonkatu 4) to 12.4. klo 19! Kokouksessa ainakin valitaan viljeltävät kasvit ja suunnitellaan aikatauluja. Seuraavalla kerralla päästäneen sitten jo möyrimään pihalle, jee! Aiempaa puutarhakokemusta ei vaadita, joten kaikki rohkeasti mukaan!

    //

    Welcome to Hymyhki’s first gardening meeting at Think Corner (Yliopistonkatu 4) on Apr 12 at 7 pm! This time we will choose the plants etc, and next time we will probably get to start working outside. No previous experience required.

  • Kangaskassitalkoot

    Kangaskassitalkoot

    Kesätapahtumat lähestyvät ja Hymyhkin valmiiden kangaskassien varasto hupenee! Tuupa painamaan muutama uus kassi meidän kaveriksi ja tee työtä, jolla on tarkoitus! Puuhaan mennee parisen tuntia ja hommaan opastetaan. Paikka ja aika: Pauligin huvila (Mechelininkatu 36 b), ensi viikon sunnuntai klo 17

    Aiemmissa talkoissa sanottua:
    ”Onpa leppoisaa puuhaa tämä!”
    ”Ai että, kun sais joka sunnuntai tehdä näin mukavia asioita!”
    ”En aina osallistu kangaskassitalkoisiin, mutta kun osallistun, ne ovat Maan ystävien järkkäämät.”

    Tervetuloa!

  • Hiilivapaa Suomi -kokous 9.4 klo 17

    Tervetuloa Hiilivapaa Suomi -suunnittelukokoukseen!

    Tänä vuonna Hiilivapaa Suomi -kampanja keskittyy yksittäisten hiili- ja turvevoimaloiden kumoamisen ohella valtakunnalliseen vaikuttamiseen. Hiili- ja turvevoimalat on kiellettävä koko Suomessa vuoteen 2025 mennessä. Tule suunnittelemaan tätä kampanjointia!

    Aika: maanantaina 9.4 klo 17-19
    Paikka: Helsingin kaupunginmuseon aula

    Jos haluat osallistua kokoukseen etänä, ota yhteyttä Eijaan, niin viritellään yhteys!

    Tapahtuma Facebookissa

    Lisätiedot: eija.karkkainen@hiilivapaa  suomi.fi, 044-576 9999

  • Keväiset terveiset maaliskuun hallituksen kokouksesta

    Olin ajatellut aloittaa tämän blogitekstin jonkinlaisella huomiolla siitä, miten kauniin aurinkoisia säitä on ollut ja miten talvi alkaa hiljalleen hellittää otettaan. Miten lisääntynyt valo antaa taas uutta energiaa ja ikään kuin herättelee pitkän pimeän jakson jälkeen. Luonnollisesti tämä aamu oli pilvinen ja huomiselle luvataan lumipyryä.

    Toisaalta takana on mahtavan runsasluminen ja monia kirkkaita ja kauniita pakkaspäiviä myös täällä etelässä tarjonnut talvi. Aika on kulunut uskomattoman nopeasti tammikuusta, jolloin aloitin ensimmäistä kertaa Maan ystävien hallituksessa ja oikeastaan koko järjestössä. Ajattelinkin kirjoittaa blogitekstini siitä, miltä tuntui tulla aivan uutena mukaan toimintaan ja minkälaisia asioita matkan varrelle on mahtunut.

    Kesätunnelmia Oulun kauppatorilta vuodelta 2014. Jos väentapaamisen lisäksi ehtii niin kannattaa käydä kääntymässä.

    Kesätunnelmia Oulun kauppatorilta vuonna 2014. Kannattaa käydä kääntymässä, jos väentapaamiselta ehtii.

    Maan ystävät houkutteli minut mukaansa, koska sen näkökulma järjestönä on kokonaisvaltainen – ei vain yhden asian liike. Jäsenillä on mahdollisuus itse ideoida minkälaisia asioita lähtevät, sääntöjen puitteissa toki, ajamaan. Mielestäni tämä on suuri rikkaus. Olen kuluneiden kuukausien aikana hämmästellyt, miten sydämellä te aktiivit teette asioita ja miten paljon niiden eteen näette vaivaa – vapaaehtoisesti ja muun elämän velvollisuuksien ohella.

    Yksi hallitusta maaliskuun kokouksessa puhuttanut asia oli se, miten voisimme paremmin kiittää ja tukea kaikkia niitä, joiden ansiosta Maan ystävät on, kuten sanotaan, ”kokoaan isompi järjestö”. Unohtamatta kuitenkaan sitä, että kaikkien ei tarvitse olla mukana aktiivisesti. Jäsenmaksut ja -lahjoitukset ovat ensiarvoisen tärkeitä Maan ystävien toiminnalle ja sille, että ylipäätään kykenemme ajamaan tärkeitä asioita. Tämä on mielestäni tärkeä teema, sillä suomalaiseen kulttuuriin eivät perinteisesti kuulu ”korulauseet”. Olemme yksitotinen ja jäyhä kansa. Kuului sitten edeltävän yleistyksen piiriin tai ei, näitä asioita on hyvä pysähtyä miettimään. Askeleiden ei aina tarvitse olla suuria, ne voivat olla pienempiä, toisten arvon ja tekojen tunnustamista arjessa. Sanan sanominen – tai sen sanomatta jättäminen. 

    Alkuvuoteen on mahtunut paljon. Helmikuussa muodostettiin jaostot, joista itse lähdin mukaan talousjaostoon sekä yhdistettyyn viestintä-, varainhankinta- ja jäsenjaostoon, jonka lempinimeksi on vakiintunut sympaattinen ”jättijaosto”. Jaostoihin voi osallistua kuka vain ja mukaan voi tulla myös pitkin vuotta eli jos jaostorekry meni ohi ja asia kiinnostaa, voit vielä lähteä mukaan! Jo mainittujen lisäksi jaostoja on kansainvälisten asioiden jaosto ja ryhmäjaosto, joka tukee ja on yhteydessä Maan ystävien eri ryhmiin ja kampanjoihin. Et tarvitse aikaisempaa kokemusta, mielenkiinto ja halu osallistua riittävät.

    Hallituksessa toimiminen on ollut mielenkiintoista ja opettavaista, mutta ajoittain myös haastavaa. Kokouslistalla on välillä asioita, joihin itsellä ei ole syvällistä perehtymistä, mutta joita kuitenkin täytyy arvioida mahdollisimman oikeudenmukaisesti. Sen vuoksi onkin etu, että tämänvuotinen hallitus on sekoitus uusia ja vanhoja maan ystäviä ja meillä on omat erilaiset taustamme ja tietämysalueemme. Voisi jopa leikkisästi sanoa, että olemme kokoamme isompi hallitus.

    Maaliskuun kokouksessa käsiteltiin paljon väentapaamiseen ja vuosikokoukseen liittyviä asioita sekä esimerkiksi sitä, miten voimme valmistautua EU:n uuteen tietosuoja-asetukseen, jolla pyritään henkilötietojen entistä parempaan käsittelyyn ja turvaamiseen. Asiaa oli paljon, mutta kaikki saatiin käytyä läpi mitä oli suunniteltukin.

    Tämän kuun Maan ystävien tapahtumatärpeiksi nostan esiin meidän kevätvuosikokouksen, joka on jo 15.4. sekä Suomen sosiaalifoorumin 21.-22.4. Vinkkinä jaostoasioista kiinnostuneille: jättijaoston toinen kokous on tulossa tiistaina 3.4. Mukaan voi tulla myös vain kuuntelemaan, jos ei ole vielä varma haluaako osallistua. Tarkemmat tiedot saa sähköpostilla osoitteesta viestanta(at)maanystavat.fi

    Hyvää kevään jatkoa siis kaikille! (kyllä se sieltä vielä tulee)

    Saija Väyrynen

  • Protesti Stora Enson yhtiökokouksessa – kansalaisjärjestöt esittelivät maaoikeusrikkomuksiin liittyviä asiakirjoja / Protester på Stora Ensos bolagsstämma i Helsingfors

    Protesti Stora Enson yhtiökokouksessa – kansalaisjärjestöt esittelivät maaoikeusrikkomuksiin liittyviä asiakirjoja / Protester på Stora Ensos bolagsstämma i Helsingfors

    Stora Enson yhtiökokouksessa keskiviikkona Maan ystävien maaoikeus- ja metsäryhmä sekä Maattomien ystävät levittivät nähtäväksi asiakirjoja laittomaan maanhankintaan liittyvistä valituksista ja oikeusjutuista Brasiliassa. Niissä syytetään Stora Enson puoliksi omistamaa yhtiötä Veracelia laittomista maakaappauksista ja ihmisoikeusrikkomuksista.

    Asiakirjat osoittavat, että Veracelia syytetään valtion maiden ja yksityisten viljelijöiden omistamien maiden laittomasta omimisesta puuntuotantoon. Jopa Bahian osavaltio hakee korvausta Veracelin väärin perustein hankkimasta maasta.

    Tänä vuonna pienviljelijät ovat nostaneet Veracelia vastaan oikeusjuttuja maittensa menettämisestä. Viljelijöiden ja heidän asianajajiensa mukaan Veracel on käyttänyt tilasta erotetun maa-alueen tai jopa toisessa kunnassa sijaitsevan tilan omistusasiakirjoja kaapatakseen viljelykäytössä olevaa yksityismaata.

    Asiakirjat kertovat myös, että Stora Enson aiemmista vakuutuksista huolimatta Veracel on sekaantunut pienviljelijöiden väkivaltaisiin häätöihin mailtaan. Kansalaisjärjestöjen käsiinsä saama häätömääräys viittaa siihen, että Veracel ohjeistaa poliisia myös tuhoamaan häädettyjen talot ja viljelykset.

    Maan ystävien maaoikeus- ja metsäryhmä ja Maattomien ystävät vaativat Stora Ensoa ryhtymään välittömästi toimenpiteisiin maakaappausten ja oikeusrikkomusten lopettamiseksi sen toiminta-alueilla ja pyrkimään toiminnassaan rehelliseen vastuullisuuteen sekä eettisyyteen ihmisiä ja ympäristöä kohtaan. Ne varoittavat myös taloudellisista riskeistä, joita Stora Enson omistama Veracel maanhankintamenetelmillään ottaa. Vaikka vain osa näistä oikeusjutuista johtaisi korvausvaatimuksiin, ne ja Stora Enson maineongelmat voivat aiheuttaa yhtiölle merkittäviä tappioita.

    Lisätiedot:

    Noora Ojala,
    Maan ystävien maaoikeus- ja metsäryhmä
    noora.ojala@maanystavat.fi

    Folkrörelser lade fram nya dokument om brott mot markrättigheter i Bahia, Brasilien.

    Aktiva från Jordens Vänner i Finland, arbetsgruppen för markrättigheter och skogsfrågor, och från Jordlösas Vänner i Finland, som deltog i Stora Ensos bolagsstämma i Helsingfors idag lade fram nya dokument som påvisar överklaganden och rättsfall som gäller olagliga jordförvärv i Brasilien. I dokumenten anklagas det av Stora Enso till hälften ägda bolaget Veracel för olagliga övertaganden av mark och för människorättsöverträdelser.

    Dokumenten visar att Veracel anklagas för olaglig expropriering av stats- och privatägd mark för virkesproduktion. Till och med delstaten Bahia kräver kompensation av Veracel med anledning av överträdelser i dess förvärv av mark.

    I år har småbrukare som förlorat sin jord väckt åtal mot Veracel. Enligt småbrukarna och deras jurister har Veracel utnyttjat dokument som påvisar äganderätt till områden som brutits ur från deras gårdar, även till och med dokument som gäller äganderätt i främmande kommuner, till att överta privat mark som aktivt odlas av de rättmätiga ägarna.

    Dokumenten påvisar även att Veracel, trots tidigare bedyranden om det motsatta från Stora Enso, har haft andel i våldsamma vräkningar av småbrukare från deras jord. Föreningarna har tillgång till vräkningsinstruktioner som tyder på att Veracel även uppmanar polisen att förstöra de vräktas hus och ödelägga deras odlingar.

    Jordens Vänner i Finland, arbetsgruppen för markrättigheter och skogsfrågor, och de Jordlösas Vänner i Finland, kräver att Stora Enso vidtar omedelbara åtgärder för att stoppa jordövertagandena och överträdelserna på sina verksamhetsområden. Föreningarna uppmanar Stora Enso att verka för ärlig ansvarsfullhet och hög etisk standard gentemot människor och miljön. 

    Föreningarna varnar även Stora Enso för de ekonomiska risker som bolaget tar på sig genom sitt ägande av Veracel. Även om endast en del av de aktuella åtalen mot Veracel skulle leda till ekonomiska sanktioner kan sådana sanktioner i förening med image-förluster för Stora Enso förorsaka betydande förluster för bolaget.

    Tilläggsuppgifter:

    Noora Ojala, 
    noora.ojala@maanystavat.fi

  • Hiilivapaa Vantaa -tapaaminen 26.3

    Tervetuloa Hiilivapaa Vantaa -kokoukseen tekemään hiilineutraaliudesta totta!

    Vantaan kaupunginvaltuusto on hienosti päättänyt tavoitella hiilineutraaliutta 2030 mennessä. Nyt on kansalaisten tehtävä varmistaa, että tähän tavoitteeseen päästään. Tavoite on kunnianhimoinen, joten sekä kaupungin että meidän on tehtävä kaikkemme siihen pääsemiseksi.

    Tapaamisessamme suunnitellaan tulevaa toimintaa, etenkin vaikuttamista kaupunginvaltuutettujen ja virkahenkilöiden suuntaan. Lisäksi käydään läpi kampanjan viimeaikaiset tapahtumat ja taustat – uudet toiminnasta kiinnostuneet pääsevät siis hyvin kärryille mukaan!

    Tapaamme ma 26.3 klo 17:00 Tikkurilan kirjaston ryhmätyötila Voltissa. Se on kirjaston toisessa kerroksessa Valvomon ja lukusalien vieressä.

    Lisätiedot: tuomas.kelomaki@hiilivapaasuomi.fi puh. 044 5012524

    Tervetuloa mukaamme vapauttamaan Vantaata hiilestä!

  • Japanin Maan ystävät: ei julkisin varoin tuettua ydinvoimavientiä!

    Japanin Maan ystävät: ei julkisin varoin tuettua ydinvoimavientiä!

    Japanin Maan ystävät vetoaa Japanin päättäjiin julkisten varojen vetämiseksi pois Hitachin ydinvoimavienniltä. Hitachin omistama Horizon Nuclear Power suunnittelee 2,7 gigawattin ydinvoimalan rakentamista Walesiin, mihin Japanin hallitus on kanavoimassa julkista rahaa ja siten siirtämässä osan riskeistä kansalaisilleen. Japanin Maan ystävät tuomitsee tämän sekä ydinvoimaviennin yleensä, ja kerää allekirjoituksia vetoomukseen Change.orgin kautta: allekirjoita tästä! 

    Myös Suomen Maan ystävät on allekirjoittanut vetoomuksen.

    http://www.foejapan.org/en/energy/doc/180307.html 

    Urgent Petition : No to Hitachi’s Nuclear Exports Using Japanese Public Money

    To: 
    Mr. Shinzo Abe, Prime Minister of Japan 
    Mr. Hiroshige Seko, Minister of Ministry of Economy, Trade and Industry 
    Mr. Taro Aso, Minister of Finance 
    Mr. Taro Kono, Minister of Foreign Affairs 

    Horizon Nuclear Power, a wholly owned subsidiary of Japanese electronics giant Hitachi Ltd., is attempting to construct a 2.7 gigawatt nuclear power plant in Wylfa, on the scenic and historic island, Anglesey, Wales, in the United Kingdom. The project cannot proceed without public financial support, and the Government of Japan is orchestrating an “all-Japan” support system to secure its financing, backed up by public money(1).

    We express our strong opposition to the use of public funds for this project specifically, and nuclear exports in general.

    1. It is not acceptable to transfer this huge risk to the public 

    Chairman Hiroaki Nakanishi of Hitachi Ltd. said, “The UK government, Japanese governments and Hitachi all share the view that this project is impossible without government commitments,” and admitted that it would be difficult to pursue as a private sector project(2).

    Apart from accidents, other possible risks in with nuclear power are enormous, such as an escalation of costs and challenges with safety, security, construction, tighter regulations, public opposition, and the processing of radioactive waste, etc.. Taking account these risks, the companies and banks should not continue the project. 

    “Moral hazard” occurs when someone increases their exposure to risk when insured. The Wylfa project proponents are preparing to take more risks because the government is setting the public up to bear the cost of those risks while they are making a profit, which is unacceptable.

    2. No real safety assurance in public financing of nuclear exports

    The Government of Japan has guidelines to verify the safety of operations in the case of nuclear exports supported by public financing. However, the procedures are merely a formality, checking off yes or no against a list of items, such as if the recipient country is a member of a treaty, or if some kind of regulatory system is in place. There is no effort to confirm the safety of the actual project. Furthermore, the Japanese public receives no concrete information about what the government has done to verify safety, only a general summary after a decision.

    Meanwhile, JBIC (Japan Bank for International Cooperation) and NEXI (Nippon Export and Investment Insurance), the main bodies to provide government-backed financing and insurance for nuclear exports, maintain that any confirmation of safety should be done by the government; so JBIC and NEXI claim not to be in a position to do so. In fact, they do have and implement “Guidelines for Environmental Social Considerations” to avoid environmental destruction or infringement of human rights in other international projects.

    In terms of the nuclear power projects, a new guideline was formulated in 2017. However, the scope of new guidelines is limited to the “information disclosure.” If the current guidelines are employed, both the government and public financing and insuring institutions, such as JBIC/NEXI, could provide public financing and insure risky nuclear power projects without assuring safety. 

    3. The age of nuclear exports is over

    The catastrophic social, environmental and financial impacts of the disaster at TEPCO’s Fukushima Daiichi Nuclear Power Plant are still ongoing and details about the cause of the accident and subsequent incidents remain unclear. The costs of decommissioning the defunct nuclear power facilities and dealing with contamination and compensation have swollen to 21.5 trillion yen by government estimates. Many residents of the affected region have lost their homes and are still facing very difficult circumstances. Public opinion in Japan strongly favors an end to nuclear power, and more than half of the public opposes the idea of nuclear exports(3).

    Meanwhile, in global trends renewable energy has made significant progress and costs have dropped, while energy-saving technologies have also improved significantly.

    Many countries have turned the corner and rejected nuclear power. For example, in 2016 Vietnam abandoned plans to build its first two nuclear plants (proposed by Japan and Russia) largely on the grounds that nuclear power is not economically competitive. In this context, why is the Japanese government planning to commit the public’s money to promote nuclear exports? This is the wrong direction, for logical and economic reasons. Moreover, there has not been sufficient public and parliamentary discussion in Japan about nuclear exports. It is not acceptable to commit public funds where they will only benefit a limited number of corporations.

    Japan still has much to learn from the Fukushima nuclear accident. What the government needs to promote with public resources are sound programs and technologies that will phase out nuclear and promote sustainable society. 

    Background(4)

    Of the currently estimated project cost of 3 trillion yen, half is expected from loans and half from investments. Three Japanese megabanks (Bank of Tokyo-Mitsubishi UFJ, Sumitomo Mitsui Banking Corp, Mizuho Bank,) are expected to lend 500 billion yen. But those loans are to be guaranteed by the government-owned Nippon Export and Investment Insurance (NEXI). The government-owned Japan Bank for International Cooperation (JBIC) and UK commercial financial institutions are expected to extend the remaining trillion yen in loans.

    For the investment portion, the Development Bank of Japan (DBJ) is expected to be a major investor. It is solely owned by the Government of Japan. Meanwhile, the government is strongly encouraging Japan’s electric power utilities to invest in the Wylfa project, including Tokyo Electric Power Corporation (TEPCO), which owns the damaged Fukushima nuclear plant, and whose majority shareholder is the government-backed Nuclear Damage Compensation and Decommissioning Facilitation Corporation. Also, local governments are among the largest shareholders in Japan’s power utilities. 

    (1) Hitachi’s nuclear power business in the UK: Supported by the UK and Japanese governments. If fails, the public will be held responsible, The Asahi Shimbun, 1 November 2018
    (2) Hitachi to construct a nuclear power station in the UK: Active involvement of Japanese and UK governments is a must, said Chairman-elect of the Keidanren Federation of Economic Organization, 13 February, 2018. (https://jp.reuters.com/article/hitachi-uk-nuclear-idJPKBN1FX0O7, in Japanese)
    (3) 16 June 2013, “58% do not support nuclear power export, 24% support,” Jiji Opinion Poll http://jp.wsj.com/articles/SB10001424127887323504304578548021311724266
    (4) Much of this information is from https://mainichi.jp/english/articles/20180103/p2a/00m/0na/004000c https://mainichi.jp/articles/20180103/k00/00m/020/098000c

    CC: Mr Akira Kondoh, Governor, Japan Bank for International Cooperation (JBIC)
    Mr Kazuhiko Bando, Chairman and CEO, Nippon Export & Investment Insurance, (NEXI)
    Mr. Toshiaki Higashihara, President & CEO, Hitachi Ltd.
    Mr Kanetsugu Mike, President & CEO, Bank of Tokyo-Mitsubishi
    Mr Koji Fujiwara, President & CEO, Mizuho Bank, Ltd.
    Mr Makoto Takashima, President and Chief Executive Officer, Mitsui Sumitomo Banking Corporation