Muutos ei tapahdu itsestään,
se on tehtävä!

Tekijä: admin (a)

  • Voidaanko ilmastonmuutosta hillitä nykymuotoisessa yhteiskunnassa vai tarvitsemmeko vaihtoehtoja? Keskusteluja tutkijoiden ja aktivistien kanssa Helsingissä 6.10.

    Voidaanko ilmastonmuutosta hillitä nykymuotoisessa yhteiskunnassa vai tarvitsemmeko vaihtoehtoja? Keskusteluja tutkijoiden ja aktivistien kanssa Helsingissä 6.10.

    Maan ystävien “Muutetaan järjestelmä – ei ilmastoa”-tapahtuma tuo tutkijat ja aktivistit keskustelemaan ilmastonmuutoksesta, yhteiskunnasta ja aktivismista lauantaina 6.10. Kalliolan setlementtitalolle. Tapahtumassa tarkastellaan ilmastotoimenpiteiden riittävyyttä moninäkökulmaisen tieteen valossa sekä esitellään ilmastoaktivismia Suomessa ja maailmalla.

    Tutkijapaneelissa kysytään, minkä mittakaavan muutoksia ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja siihen sopeutumiseksi pitäisi etsiä. Paneelissa ovat mukana ympäristöpolitiikan professori Janne Hukkinen Helsingin yliopistosta, tutkija Tuuli Hirvilammi Jyväskylän yliopistosta sekä väitöskirjatutkija Tero Toivanen Helsingin yliopistosta ja BIOS-tutkimusyksiköstä.

    Aktivismipuheenvuoroissa tarkastellaan toimintaa, jolla pyritään hillitsemään ilmastonmuutosta sekä rakentamaan kestävää ja oikeudenmukaista maailmaa. Joakim Andrén alustaa kansalaistottelemattomuudesta, Katja Hintikainen poliittisesta vaikuttamisesta, Ruby van der Wekken vaihtoehtoisista talousaloitteista, Pauliina Helle ekoyhteisöistä, Dimitri Ollikainen kaupunkiaktivismista ja Eleonoora Karttunen Ranskan maanvaltauksista.

    Tutkijapaneelin ja aktivismipuheenvuorojen jälkeen tapahtumassa järjestetään kaikille osallistujille avoimet piirikeskustelut, joissa pureudutaan eri ilmastoaktivismin muotoihin. Koko tapahtuman juontaa Maan ystävät ry:n puheenjohtajiston jäsen Liisa Uimonen.

    “Muutetaan järjestelmä – ei ilmastoa” järjestetään Kalliolan setlementtitalolla 6.10. klo 13–16. Tapahtumaan on vapaa pääsy. Tapahtuman järjestää Helsingin seudun & yliopiston Maan ystävät, ja sen tukijana toimii Kalliolan Setlementti.

    Maan ystävät on vuonna 1996 perustettu kansalaisjärjestö, joka tarjoaa mahdollisuuden toimia ekologisesti kestävämmän, oikeudenmukaisemman ja demokraattisemman maailman puolesta. Suomen Maan ystävät on osa kansainvälistä Friends of the Earth International -verkostoa, joka on perustettu 1971. Maan ystävät on puoluepoliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumaton järjestö.

    Lisätiedot:
    helsinki@maanystavat.fi

    Tapahtuma MY:n verkkosivuilla:
    http://maanystavat.fi/tapahtumat/muutetaan-jarjestelma-ei-ilmastoa

    Tapahtuma Facebookissa:
    https://www.facebook.com/events/327748564465355/

    Liite 1: Aikataulu

    13:00-13:05: Tilaisuuden avaus
    13:05-13:50: Paneeli:
        Tuuli Hirvilammi (maan ystävä ja tutkija / Jyväskylän yliopisto)
        Tero Toivanen (väitöskirjatutkija / Helsingin yliopisto ja BIOS-tutkimusyksikkö)
        Janne Hukkinen (ympäristöpolitiikan professori / Helsingin yliopisto)
    13:50-14:00: Tauko
    14:00-15:00: Alustukset:
        Joakim Andren (Ende Gelände ja joukkomuotoinen kansalaistottelemattomuus)
        Katja Hintikainen (poliittinen vaikuttaminen ja lobbaus)
        Ruby van der Wekken (yhteisvauraus ja vaihtoehtoisen yhteiskuntamallin aloitteet)
        Pauliina Helle (ekoyhteisöt, maaseudun uudisasuttaminen ja omavaraisuus)
        Dimitri Ollikainen (Pispala ja kaupunkiaktivismi)
        Eleonoora Karttunen (La ZAD, maanvaltaus ja toisenlaiset maailmat)
    15:00-15:15: Tauko
    15:15-15:45: Keskustelupiirit aktivismista
    15:45-16:00: Tapahtuman yhteenveto

    Liite 2: Tutkijoiden ja aktivistien yhteystiedot ja esittelyt

    Tutkijat

    Janne I. Hukkinen
    Janne I. Hukkinen on Helsingin yliopiston ympäristöpolitiikan professori. Hänen tutkimuksensa keskittyy kestävän kehityksen kognitiivisiin ulottuvuuksiin. Hukkinen on Suomen Tiedeseuran jäsen, Ecological Economics -tiedelehden päätoimittaja ja korkeimman hallinto-oikeuden ympäristöasiantuntijaneuvos. Yli 90 tieteellisen artikkelin lisäksi hän on kirjoittanut Routledgen julkaisemat tieteelliset monografiat Sustainability Networks (2008) ja Institutions in Environmental Management (1999).

    Tuuli Hirvilammi
    Tuuli Hirvilammi on kestävän hyvinvoinnin tutkija Jyväskylän yliopistossa. Hän on tarkastellut ilmastonmuutoksen kaltaisten ympäristöongelmien ja hyvinvoinnin välisiä yhteyksiä väitöskirjassaan Kestävän hyvinvoinnin jäljillä (2015). Hän on myös yksi Talous kasvun jälkeen –kirjan (2016) kirjoittajista. Tutkimustyön lisäksi hän on yrittänyt parantaa maailmaa mm. Maan ystävissä ja Stadin aikapankissa.

    Tero Toivanen
    Tero Toivanen toimii tutkijana BIOS-tutkimusyksikössä ja Helsingin yliopistossa. Hänen tutkimuksensa on keskittynyt talouden, vallan ja luonnon historiallisiin kytköksiin. Väitöskirjassaan ”Pohjoinen polku kapitalismin ympäristöhistoriaan” Toivanen tarkastelee  maailmankapitalismin sosioekologisia vaikutuksia 1800-luvun Pohjois-Suomessa. Viime aikoina Toivanen on tarkastellut erityisesti talouden ja työn mullistusta ilmastonmuutoksen ja ympäristökriisien maailmassa.

    Aktivistit

    Joakim Andrén
    Joakim Andrén on tukholmalainen ilmastoaktivisti, isä ja organisaattori kouluttajien Climate Justice Program -kollektiivissa. Hän on koordinoinut ruotsalaisia delegaatioita Ende Gelände -kansalaistottelemattomuusaktioihin. Hän tekee mitä pystyy tukeakseen radikaalia siirtymää.

    Katja Hintikainen
    Katja Hintikainen on poliittisen vaikuttamistyön ammattilainen. Oppinsa ilmastovaikuttamiseen hän on saanut toimimalla Polttava Kysymys -ilmastolakikampanjassa vuosia. Ensin paikallisryhmässä ja myöhemmin kampanjan ohjausryhmässä. Ilmastolakikampanjan jälkeen Katja on ollut mukana Hiilivapaa Helsinki -kampanjoinnissa. Vapaaehtoistyöstä muodostui lopulta ammatti ja Katja on tehnyt poliittista vaikuttamistyötä työkseen usean vuoden ajan. Nykyään hän toimii Plan International Suomen asiantuntijana ja keskittyy erityisesti ilmastonmuutoksen lastenoikeus- ja tasa-arvokysymyksenä.

    Ruby van der Wekken
    Ruby van der Wekken näkee itsensä osana globaalia oikeudenmukaisuusliikettä ja pitää vielä tänä päivänä Maailman sosiaalifoorumia globaalisti olennaisena prosessina. Hän on aktiivinen jäsen Stadin aikapankissa ja Oma Maa -ruokaosuuskunnassa, joiden kehittäminen ja linkittäminen voidaan nähdä osana solidaarisuustalouden rakentamista ja sitä kautta yhteisvaurauden vahvistamista. Hän on myös mukana Commons.fi:ssä, joka pyrkii luomaan alustan yleisemmin näiden asioiden edistämiselle, myös rakentaen (munisipalistisia) yhteyksiä kaupungin kanssa.

    Pauliina Helle
    Pauliina Helle toimii aktiivisesti Euroopan ekokyläverkostossa ja on Suomen Kestävän Elämäntavan Yhteisöt ry:n puheenjohtaja. Hän asuu maaseudulla nelihenkisen perheensä kanssa 16m2 kokoisessa itse rakennetussa liikuteltavassa minitalossa, osana perheyhteisöä. Pauliinan elämäntapavalintojen taustalla vaikuttavat mm. vuosi primitiiviolosuhteissa metsässä (Teaching Drum Outdoor School), omavaraistaitojen opetteleminen Lasse Nordlundin luona sekä kokemukset wirarika-alkuperäiskansan parissa Meksikossa.

    Dimitri Ollikainen
    Dimitri Ollikainen on sosiaaliantropologi, jota kiinnostaa ruohonjuuritason kamppailut sekä niiden kytkeytyminen globaaleihin kysymyksiin. Hän on erityisen kiinnostunut tarkastelemaan kamppailuja arjen näkökulmasta ja siitä, minkälaisia arjen kulttuurisia muutoksia kamppailuissa tuotetaan sekä kuinka nämä muutokset voivat osaltaan edesauttaa laajempia yhteiskunnallisia muutoksia. Ollikainen asuu ja toimii Tampereen seudulla.

    Elonoora Karttunen
    Elonoora Karttunen on ollut mukana monenlaisessa antikapitalistisessa ja autonomisessa ympäristöaktivismissa. Häntä kiinnostavat muun muassa energiantuotanto, kaivokset ja oikeudenmukaisuus.

  • Rapautuvan palkkatyön yhteiskunta -lukupiiri

    Rapautuvan palkkatyön yhteiskunta -lukupiiri

    Helsingin yliopiston Attac sekä Helsingin seudun ja yliopiston Maan ystävät järjestävät taas yhdessä uuden lukupiirin Anu Suorannan ja Sikke Leinikin toimittamasta teoksesta Rapautuvan palkkatyön yhteiskunta – Mikä on työn ja toimeentulon tulevaisuus?

    ”Moninaiset työn muodot tyrkkäävät työntekijöitä ulkoringille, heikoille työehdoille, hintojen halventamiseen ja vajaisiin oikeuksiin. Keskustelua työn tulevaisuudesta kehystävät vaikeat yhtälöt: mitä digitalisaatio tuo tullessaan ja millaiset ekologiset reunaehdot ovat osa tulevaisuuden työntekoa. 

    Uudet työn teettömisen ja tekemisen tavat kyseenalaistavat työelämän oikeudet sekä sosiaaliturva-, eläke- ja verotusmallit. Vaikka joillekuille työn muutos tuo vapautta, monet muutokset uhkaavat johtaa yksilön, järjestelmien ja instituutioiden kannalta hallitsemattomiin seurauksiin. 

    Kirja käsittelee muuttuneen työelämän vaikutuksia turvarakenteisiin, kuten sosiaali- ja eläketurvaan, kollektiivisiin neuvotteluoikeuksiin, ay-liikkeen olemassaoloon ja koulutukseen. Miten ja kenen ehdoilla työyhteiskunta jatkossa toimii? Onko tullut kokonaan uuden käyttöjäjestelmän aika?

    Kirja kirjoittajat ovat tutkijoita eri yliopistoista sekä asiantuntijoita Kelasta, Telasta, ammattikorkeakoulusta, ammattiyhdistysliikkeestä, sivistysjärjestöistä ja eduskunnasta.”

    Tapaamispaikkana on Kupoli-tila Uuden ylioppilastalon B-rapun 7.kerroksessa (Mannerheimintie 5 B). Valitettavasti tila on esteellinen. Jos on vaikeuksia löytää paikalle, voi soittaa numeroon 0407557253

    Ensimmäisellä kerralla 17.9. ei tarvitse olla vielä mitään luettuna, vaan silloin keskustellaan käytännön järjestelyistä, kuten seuraavista tapaamisista sekä kirjojen jakamisesta ja hankkimisesta. Lisäksi ensimmäistä kertaa varten voi halutessaan kuunnella Yle Areenasta kirjan tekijöiden haastattelun osoitteessa https://areena.yle.fi/1-4408848

    Muut tapaamiset ja niihin luettavat osuudet ovat seuraavat:

    – ma 1.10. klo 18.30 johdanto ja luvut 1,2
    – to 18.10. klo 18.00 luvut 3,4,5 
    – ma 29.10. klo 18.30 luvut 6,7,8
    – ma 12.11. klo 18.30 luvut 9,10,11

    Jos toivot lisää tietoa lukupiiristä ja haluat sähköpostilistalle, lähetä viesti osoitteeseen taru.saari@outlook.com.

    Lämpimästi tervetuloa mukaan keskustelemaan ja kuuntelemaan!

  • Rapautuvan palkkatyön yhteiskunta -lukupiiri

    Rapautuvan palkkatyön yhteiskunta -lukupiiri

    Helsingin yliopiston Attac sekä Helsingin seudun ja yliopiston Maan ystävät järjestävät taas yhdessä uuden lukupiirin Anu Suorannan ja Sikke Leinikin toimittamasta teoksesta Rapautuvan palkkatyön yhteiskunta – Mikä on työn ja toimeentulon tulevaisuus?

    ”Moninaiset työn muodot tyrkkäävät työntekijöitä ulkoringille, heikoille työehdoille, hintojen halventamiseen ja vajaisiin oikeuksiin. Keskustelua työn tulevaisuudesta kehystävät vaikeat yhtälöt: mitä digitalisaatio tuo tullessaan ja millaiset ekologiset reunaehdot ovat osa tulevaisuuden työntekoa. 

    Uudet työn teettömisen ja tekemisen tavat kyseenalaistavat työelämän oikeudet sekä sosiaaliturva-, eläke- ja verotusmallit. Vaikka joillekuille työn muutos tuo vapautta, monet muutokset uhkaavat johtaa yksilön, järjestelmien ja instituutioiden kannalta hallitsemattomiin seurauksiin. 

    Kirja käsittelee muuttuneen työelämän vaikutuksia turvarakenteisiin, kuten sosiaali- ja eläketurvaan, kollektiivisiin neuvotteluoikeuksiin, ay-liikkeen olemassaoloon ja koulutukseen. Miten ja kenen ehdoilla työyhteiskunta jatkossa toimii? Onko tullut kokonaan uuden käyttöjäjestelmän aika?

    Kirja kirjoittajat ovat tutkijoita eri yliopistoista sekä asiantuntijoita Kelasta, Telasta, ammattikorkeakoulusta, ammattiyhdistysliikkeestä, sivistysjärjestöistä ja eduskunnasta.”

    Tapaamispaikkana on Kupoli-tila Uuden ylioppilastalon B-rapun 7.kerroksessa (Mannerheimintie 5 B). Valitettavasti tila on esteellinen. Jos on vaikeuksia löytää paikalle, voi soittaa numeroon 0407557253

    Ensimmäisellä kerralla 17.9. ei tarvitse olla vielä mitään luettuna, vaan silloin keskustellaan käytännön järjestelyistä, kuten seuraavista tapaamisista sekä kirjojen jakamisesta ja hankkimisesta. Lisäksi ensimmäistä kertaa varten voi halutessaan kuunnella Yle Areenasta kirjan tekijöiden haastattelun osoitteessa https://areena.yle.fi/1-4408848

    Muut tapaamiset ja niihin luettavat osuudet ovat seuraavat:

    – ma 1.10. klo 18.30 johdanto ja luvut 1,2
    – to 18.10. klo 18.00 luvut 3,4,5 
    – ma 29.10. klo 18.30 luvut 6,7,8
    – ma 12.11. klo 18.30 luvut 9,10,11

    Jos toivot lisää tietoa lukupiiristä ja haluat sähköpostilistalle, lähetä viesti osoitteeseen taru.saari@outlook.com.

    Lämpimästi tervetuloa mukaan keskustelemaan ja kuuntelemaan!

  • Rapautuvan palkkatyön yhteiskunta -lukupiiri

    Rapautuvan palkkatyön yhteiskunta -lukupiiri

    Helsingin yliopiston Attac sekä Helsingin seudun ja yliopiston Maan ystävät järjestävät taas yhdessä uuden lukupiirin Anu Suorannan ja Sikke Leinikin toimittamasta teoksesta Rapautuvan palkkatyön yhteiskunta – Mikä on työn ja toimeentulon tulevaisuus?

    ”Moninaiset työn muodot tyrkkäävät työntekijöitä ulkoringille, heikoille työehdoille, hintojen halventamiseen ja vajaisiin oikeuksiin. Keskustelua työn tulevaisuudesta kehystävät vaikeat yhtälöt: mitä digitalisaatio tuo tullessaan ja millaiset ekologiset reunaehdot ovat osa tulevaisuuden työntekoa. 

    Uudet työn teettömisen ja tekemisen tavat kyseenalaistavat työelämän oikeudet sekä sosiaaliturva-, eläke- ja verotusmallit. Vaikka joillekuille työn muutos tuo vapautta, monet muutokset uhkaavat johtaa yksilön, järjestelmien ja instituutioiden kannalta hallitsemattomiin seurauksiin. 

    Kirja käsittelee muuttuneen työelämän vaikutuksia turvarakenteisiin, kuten sosiaali- ja eläketurvaan, kollektiivisiin neuvotteluoikeuksiin, ay-liikkeen olemassaoloon ja koulutukseen. Miten ja kenen ehdoilla työyhteiskunta jatkossa toimii? Onko tullut kokonaan uuden käyttöjäjestelmän aika?

    Kirja kirjoittajat ovat tutkijoita eri yliopistoista sekä asiantuntijoita Kelasta, Telasta, ammattikorkeakoulusta, ammattiyhdistysliikkeestä, sivistysjärjestöistä ja eduskunnasta.”

    Tapaamispaikkana on Kupoli-tila Uuden ylioppilastalon B-rapun 7.kerroksessa (Mannerheimintie 5 B). Valitettavasti tila on esteellinen. Jos on vaikeuksia löytää paikalle, voi soittaa numeroon 0407557253

    Ensimmäisellä kerralla 17.9. ei tarvitse olla vielä mitään luettuna, vaan silloin keskustellaan käytännön järjestelyistä, kuten seuraavista tapaamisista sekä kirjojen jakamisesta ja hankkimisesta. Lisäksi ensimmäistä kertaa varten voi halutessaan kuunnella Yle Areenasta kirjan tekijöiden haastattelun osoitteessa https://areena.yle.fi/1-4408848

    Muut tapaamiset ja niihin luettavat osuudet ovat seuraavat:

    – ma 1.10. klo 18.30 johdanto ja luvut 1,2
    – to 18.10. klo 18.00 luvut 3,4,5 
    – ma 29.10. klo 18.30 luvut 6,7,8
    – ma 12.11. klo 18.30 luvut 9,10,11

    Jos toivot lisää tietoa lukupiiristä ja haluat sähköpostilistalle, lähetä viesti osoitteeseen taru.saari@outlook.com.

    Lämpimästi tervetuloa mukaan keskustelemaan ja kuuntelemaan!

  • Rapautuvan palkkatyön yhteiskunta -lukupiiri

    Rapautuvan palkkatyön yhteiskunta -lukupiiri

    Helsingin yliopiston Attac sekä Helsingin seudun ja yliopiston Maan ystävät järjestävät taas yhdessä uuden lukupiirin Anu Suorannan ja Sikke Leinikin toimittamasta teoksesta Rapautuvan palkkatyön yhteiskunta – Mikä on työn ja toimeentulon tulevaisuus?

    ”Moninaiset työn muodot tyrkkäävät työntekijöitä ulkoringille, heikoille työehdoille, hintojen halventamiseen ja vajaisiin oikeuksiin. Keskustelua työn tulevaisuudesta kehystävät vaikeat yhtälöt: mitä digitalisaatio tuo tullessaan ja millaiset ekologiset reunaehdot ovat osa tulevaisuuden työntekoa. 

    Uudet työn teettömisen ja tekemisen tavat kyseenalaistavat työelämän oikeudet sekä sosiaaliturva-, eläke- ja verotusmallit. Vaikka joillekuille työn muutos tuo vapautta, monet muutokset uhkaavat johtaa yksilön, järjestelmien ja instituutioiden kannalta hallitsemattomiin seurauksiin. 

    Kirja käsittelee muuttuneen työelämän vaikutuksia turvarakenteisiin, kuten sosiaali- ja eläketurvaan, kollektiivisiin neuvotteluoikeuksiin, ay-liikkeen olemassaoloon ja koulutukseen. Miten ja kenen ehdoilla työyhteiskunta jatkossa toimii? Onko tullut kokonaan uuden käyttöjäjestelmän aika?

    Kirja kirjoittajat ovat tutkijoita eri yliopistoista sekä asiantuntijoita Kelasta, Telasta, ammattikorkeakoulusta, ammattiyhdistysliikkeestä, sivistysjärjestöistä ja eduskunnasta.”

    Tapaamispaikkana on Kupoli-tila Uuden ylioppilastalon B-rapun 7.kerroksessa (Mannerheimintie 5 B). Valitettavasti tila on esteellinen. Jos on vaikeuksia löytää paikalle, voi soittaa numeroon 0407557253

    Ensimmäisellä kerralla 17.9. ei tarvitse olla vielä mitään luettuna, vaan silloin keskustellaan käytännön järjestelyistä, kuten seuraavista tapaamisista sekä kirjojen jakamisesta ja hankkimisesta. Lisäksi ensimmäistä kertaa varten voi halutessaan kuunnella Yle Areenasta kirjan tekijöiden haastattelun osoitteessa https://areena.yle.fi/1-4408848

    Muut tapaamiset ja niihin luettavat osuudet ovat seuraavat:

    – ma 1.10. klo 18.30 johdanto ja luvut 1,2
    – to 18.10. klo 18.00 luvut 3,4,5 
    – ma 29.10. klo 18.30 luvut 6,7,8
    – ma 12.11. klo 18.30 luvut 9,10,11

    Jos toivot lisää tietoa lukupiiristä ja haluat sähköpostilistalle, lähetä viesti osoitteeseen taru.saari@outlook.com.

    Lämpimästi tervetuloa mukaan keskustelemaan ja kuuntelemaan!

  • Hiilivapaa Suomi -viestintätapaaminen ti 2.10 klo 17

    Hiilivapaa Suomi -viestintätapaaminen ti 2.10 klo 17

    Haluatko vaikuttaa ilmastonmuutoksen torjumiseen viestinnän keinoin? Tule mukaan tapaamiseemme!

    Hiilivapaa Suomi -viestintäryhmä kokoontuu suunnittelemaan niin perinteisen kuin sosiaalisen median viestintää.

    Uudet toiminnasta kiinnostuneet ovat tervetulleita mukaan! Kokoukseen voi osallistua myös skypellä tai Google Hangoutsilla.

    Tapaamme toimistotiloissa Helsingin kantakaupungissa – ilmoittaudu, niin viestimme sinulle tarkemman esityslistan ja tapaamispaikan!

    Lisätiedot ja ilmoittautumiset: leena.lahti@hiilivapaasuomi.fi

  • Helsingin seudun Maan ystävien kokoontuminen to 27.9. klo 18

    Helsingin seudun Maan ystävien kokoontuminen to 27.9. klo 18

    (In English below)

    Helsingin seudun & yliopiston Maan ystävät kokoontuu to 27.9.2018 kello 18. Paikkana on Maan ystävien toimisto Pauligin huvilalla, Mechelininkatu 36 B (vasen ovi).

    Luvassa on tulevan toiminnan suunnittelua, keskusteluja ja jotakin vegaanista naposteltavaa. Tarvittaessa puhutaan englantia tai tulkataan. Tervetuloa!

    * * * * *

    Friends of the Earth Helsinki region & university will have a meeting on Thursday, September 30 at 6 P.M. The place is the office of Friends of the Earth Finland at Villa Paulig (Pauligin huvila), Mechelininkatu 36 B. The Villa is an old yellow wooden house (the entrance is the one on the left). See www.reittiopas.fi for buses and trams.

    There will be planning of future activities, discussions and some vegan snacks. If need be, the meeting will be held in English or a translation provided. Welcome!

  • Ilmastokampanjan uusi ohjausryhmä kokoontui

    Ilmastokampanjan uusi ohjausryhmä kokoontui

    Maan ystävien ilmastokampanjan vasta valittu ohjausryhmä kokoontui ensimmäisen kerran 24.9.2018. Ohjausryhmään kuuluvat ilmastokampanjasta vastaava Leena Kontinen, kampanjakoordinaatori Eija Kärkkäinen, sekä jäsenet Anna Ikonen, Aino Sirén, Elina Hienonen, Ilona Mansikka ja Tove Selin. Naisenergia jyllää.

    Kokouksessa jaettiin tehtävät ja vastuut ohjausryhmän jäsenille. Ohjausryhmä vastaa kampanjan yleisestä koordinaatiosta ja eri hankkeiden koordinaatiosta. Se myös vastaa talousasioista kampanjassa.

    Ensimmäisessä kokouksessa tutustuimme toisiimme. Ideat ja sanat lensivät ja tunnelma oli todella innostava. Myös etänä Tampereelta osallistunut Aino oli hyvin mukana menossa.

    Ilmastokampanja osallistuu tuleviin eduskuntavaaleihin yhdessä muiden alan järjestöjen kanssa ja jatkaa vaikuttamistyötä mm. yhteisöenergiassa ja Hiilivapaa Suomi -kampanjassa. Uutena asiana keskusteltiiin lentoverosta, josta pitäisi tulla lakialoite kansalaisaloitteen kautta Ruotsin mallin mukaan, tai jotenkin muuten. Keskusteluja jatketaan.

     

    Tove Selin

  • Uusien ilta! (Helsinki)

    Uusien ilta! (Helsinki)

    Kiinnostaako toiminta kestävämmän ja oikeudenmukaisemman maailman puolesta kansalaisjärjestössä?

    Tervetuloa Helsingin seudun & yliopiston Maan ystävien uusien iltaan kuulemaan ja keskustelemaan toimintamahdollisuuksista Maan ystävissä:

    – paikallistoiminta: opintopiirit, retket, tapahtumat, kaupunkiviljely, julkaisutoiminta, mielenosoitukset, kannanotot… ja niin edelleen
    – Hiilivapaa Suomi -kampanja
    – Yhteisöenergia-kampanja
    – Maan ystävien toimintaryhmät

    Uusien ilta on maanantaina 24.9. kello 18-20. Paikka on Kupoli, Uuden ylioppilastalon B-rapun 7. kerroksessa. Osoite on Mannerheimintie 5 B, sisäänkäynti on kadun puolella kosmetiikkaliikkeiden välissä. Tila ei valitettavasti ole esteetön: kuudenteen kerrokseen pääsee hissillä, mutta viimeinen kerrosväli täytyy kulkea kierreportaita.

    Lisätietoja voi kysellä täällä tai osoitteesta helsinki [at] maanystavat.fi

    Jotakin hyvää vegaanista syötävääkin on tarjolla. Tervetuloa!

  • Kohtuusliike etenee Euroopassa – Friends of the Earth vahvasti mukana

    Alkusyksy on ollut Euroopassa kohtuusliikkeen ja post-growth ajattelun vilkkaan toiminnan aikaa. Elokuussa pidettiin Malmössä kuudes kansainvälinen Degrowth-konferenssi ja syyskuussa Brysslissä merkittävä Post-growth -konferenssi. Molemmissa Friends of the Earth oli yhtenä näkyvänä järjestäjänä.

     

    Malmön degrowth -konferenssi

    Malmön konferenssiin kokoontui elokuun lopulla lähes tuhat kestävän tulevaisuuden tutkijaa ja tekijää. Kokoontumisen teemana oli dialogi myrskyisinä aikoina yleistavoitteena ekologinen kestävyys ja sosiaalinen oikeudenmukaisuus.

    Friends of the Earth tuli tapahtumaan keväällä laaditun raportin ”Sufficiency: Moving beyond the gospel of eco-efficiency”. Sen laatimiseen osallistunut saksalainen Joachim Spangenberger esitteli työpajassa FoEE:n työtä kohtuuspolitiikan parissa. Agendalla ovat mm. työajan lyhentäminen ja henkilökohtaiset rajat luonnonvarojen käytölle.

    Suomesta Malmössä oli mukana yli kaksikymmentä osallistujaa, moni Maan ystävien entisiä tai nykyisiä aktiiveja. Junamatkalla Malmöön Tuuli Hirvilammi ja Marko Ulvila tekivät tiedotteen konferenssista ja kohtuusliikkeen ehdotuksista. Tiedote ’Ilmastonmuutoksen torjuminen edellyttää järjestelmätason muutoksia’ löytyy tämän tekstin lopusta. Helsinkiläinen Ruby van der Wekken oli yhtenä panelistina rahaa käsittelevässä pääistunnossa, missä hän kertoi Helsingin aikapankista ja vaihtoehtoisten rahojen ja yhteisen (commons) tärkeydestä.

    Ruotsin Jordens Vänner oli esillä erityisesti konferenssin avajaisissa Folkets Parketissa, missä järjestön entinen pj. Ellie Civjet oli yksi kolmesta pääpuhujasta. Ellie veti myös päätöspäivän mielenosoituksen teemalla Rättvist i Malmö / Justice in Malmö.

    Degrowth-konferenssin päätöspäivän mielenosoituksessa vaadittiin mm. fossiilisten polttoaineiden jättämistä maahan, ympäristöoikeudenmukaisuutta ja solidaarisuutta. Kuvassa Jordens vännernin entinen pj. Ellie Civjet (vas) ja keltaisen banderollin päissä aktiivit Tord Björk ja Birgitta Hedström.

    Konferenssin jälkeen pidettiin mm. Skånen Jordens vännerin aloitteesta pienimuotoinen Norden i Rörelse – tapaaminen, jossa aktiivit erilaisista liikkeistä vaihtoi kokemuksia ja näkemyksiä mm. rauhan, maatalouden, ay-toiminnan ja ympäristökysymyksen tiimoilta. Päivän aikana kuultiin mm. Brasilian maattomien järjestön MST:n jo vuoden 2009 Belemin Maailman sosiaalifoorumissa käynnistämästä International Peoples’ Assembly aloitteesta. Samoin työstettiin ehdotuksia Ukrainan kriisin liennyttämiseksi mm. vaatimalla perusteellista tutkintaa ja oikeusprosessia Odessan yli 40 kuolonuhria vaatineesta väkivaltaisuudesta toukokuussa 2014.

     

    Brysselin post-growth -konferenssi 18-19.9.

    Friends of the Earth oli yhtenä järjestäjänä Euroopan parlamentissa pidetyssä Post-Growth 2018-konferenssissa. Sen isänniksi oli saatu parlamentista viisi puolueryhmä kokoomuksesta vasemmistoon. Järjestäjinä toimivat FoEE:n lisäksi mm. Université Libre de Bruxelles, ammattilittojen eurooppalainen kattojärjestö ETUC ja Reseach and Degrowth -järjestö.

    Konferenssi alla julkaistiin yli kahdensadan tutkijan vetoomus ”Eurooppa, on aika lopettaa kasvuriippuvuus”. Siinä mm todettaan, että ”nykyisten yhteiskunnallisten ongelmien ratkaiseminen Euroopassa ei vaadi lisää kasvua vaan reilumpaa jo aikaansaatujen tulojen ja vaurauden jakoavaaditaan mm.”. Vaatimuksena on mm. EU:lle vakaus- ja hyvinvointisopimus, parlamenttiin post-growth -toimikunta ja jokaiseen jäsenmaahan taloudellisen siirtymän ministeriö.

    Vetoomuksen voivat kaikki halukkaat  allekirjoittaa täällä: https://you.wemove.eu/campaigns/europe-it-s-time-to-end-the-growth-dependency

    Konferenssin keskusteluissa käsiteltiin muun muassa talouspoliittisten mallien voimaa, energia- ja ilmastopolitiikkaa, BKT:lle vaihtoehtoisia talouskehityksen mittareita sekä kauppapolitiikan ympäristövaikutuksia.

    Keskusteluihin osallistui kiitettävästi myös vaikutusvaltaisia EU:n päätöksentekijöitä, kuten kilpailukomissaari Margrethe Vestager, komission työllisyyden, sosiaaliasioiden ja inkluusion pääosaston (DG EMPL) johtaja Joost Koorte sekä useita europarlamentaarikkoja. Lisäksi konferenssissa kuultiin mm. Prosperity without growth -kirjan kirjoittajaa Tim Jacksonia, Degrowth- kirjan julkaissutta tutkija Giorgos Kallisia sekä lukuisia muita nimekkäitä tutkijoita ja järjestöjen edustajia.

    Brysselin post-growth konferenssin arvokkainta antia oli kiistatta päättäjien, tutkijoiden sekä järjestötoimijoiden kokoaminen aiheen äärelle. Kestävä siirtymä kasvunjälkeiseen aikaan edellyttää, ettei aiheesta keskustella vain tutkijoiden ja aktivistien pienissä piireissä, vaan myös päättäjät ja yritykset saadaan mukaan rakentamaan oikeudenmukaista hyvinvointia ympäristön kantokyvyn rajoissa.

    * * *

    Liite: Kohtuusverkon tiedote Malmön degrowth-konferenssista 21.8.2018

    Suomalaisdelegaatio Malmön Degrowth-konferenssissa: Ilmastonmuutoksen torjuminen edellyttää järjestelmätason muutoksia

    Kaksikymmentä suomalaista tutkijaa, kansalaisaktivistia ja järjestötyöntekijää osallistuu tällä viikolla Malmössä järjestettävään kansainväliseen Degrowth-konferenssiin. Kuudetta kertaa järjestettävä Degrowth-konferenssi kerää yhteen satoja tutkijoita ja aktivisteja vaatimaan vaihtoehtoja ympäristöongelmia ja sosiaalisia kriisejä ruokkivalle kasvutaloudelle.

    Ilmastonmuutoksen hillitsemisen tarve on konkretisoitunut viime aikoina koettujen metsäpalojen, kuivuuden, tulvien ja ennätyshelteiden seurauksena. Tuoreen tutkimuksen mukaan ilmastonmuutoksen kriittinen raja saattaa olla jo kahden asteen lämpenemisessä. Jos hillitsemisessä epäonnistutaan, maapallon luonnonprosesseja ja ilmastoa säätelevät systeemit voivat muuttua peruuttamattomalla ja ihmiskunnalle hyvin vahingollisella tavalla.

    Degrowth on suunnan kääntämistä, kestävän ja oikeudenmukaisen vaihtoehdon valitsemista. Degrowth tarkoittaa pyrkimystä sellaiseen yhteiskuntaan ja talouteen, joka tuottaa hyvinvointia kaikille luonnon kantokyvyn rajoissa. Se tunnustaa rohkeasti yhteyden kasvun ja globaalikriisin välillä: lisääntyvä tuotanto ja kulutus kasvattavat ilmastopäästöjä ja kiihdyttävät luonnonvarojen käyttöä.

    Koska suomalaisen hyvinvointivaltion keskeiset instituutiot kuten työ, toimeentulo ja julkiset palvelut on sidottu tiukasti kasvuun pyrkivään talouteen, siirtyminen kohtuutalouteen tarkoittaa myös näiden järjestämistä uudella tavalla. Meidän onkin suunnattava rohkeasti kohti laajoja järjestelmätason muutoksia. Ne ovat haastavia, mutta haasteiden kieltäminen tai niiden vältteleminen ei ole kuitenkaan kestävä ratkaisu. Emme voi ajatella, että meillä ei ole vaihtoehtoja. Suunnanmuutoksen ohittaminen on epäoikeudenmukaista tuleville sukupolville.

    Malmön Degrowth-konferenssissa hahmotellaan vaihtoehtoja ja työstetään eteenpäin nykyistä kestävämpiä malleja ja ratkaisuja. Oleellista on pyrkimys kohtuuteen eli tuotannon ja kulutuksen vähentäminen riittävälle tasolle. Kohtuutta on tavoiteltava demokraattisesti ja poliittisen osallisuuden kautta.

    Konferenssissa tuodaan elävästi esiin, kuinka kohtuutaloutta rakennetaan jo ympäri maailmaa paikallistalouksissa kuten erilaisissa osuuskunnissa ja järjestöissä. Konkreettisia aloitteita ovat muun muassa paikallisrahojen kehittäminen, solidaarisuustalous, teknologiauskon kyseenalaistaminen, kaivostoiminnan rajoittaminen, dialogisuus ja avoimen tiedon käyttö.

    Kansainvälisessä tutkimuksessa hahmotellaan myös uudenlaista ekososiaalipolitiikkaa kestämättömän hyvinvointimallin tilalle. Tutkimus tarjoaa rohkaisevia näköaloja hyvinvoinnin edistämiseen. Esimerkiksi perustulo, työajan lyhentäminen, rahapolitiikan uudistaminen ja energiaverotuksen kiristäminen voisivat olla konkreettisia kohtuutalouden politiikkatoimia, joiden avulla voitaisiin turvata työtä ja toimeentuloa kasvusta riippumatta.

    Suomalainen kohtuusliike kokoontuu seuraavan kertaan Kohtuus Kymenlaaksossa tapahtumassa Kotkassa 21.-23.9.2018.

    Lisätietoa:

    Tuuli Hirvilammi, tutkijatohtori, Jyväskylän yliopisto puh. 0407262254, tuuli.hirvilammi ät gmail.com
    Marko Ulvila, tietokirjailija ja aktivisti, puh. 0445332368, marko.ulvila ät kapsi.fi

    Malmön Degrowth konferenssi https://malmo.degrowth.org/
    Kohtuus Kymenlaaksossa http://kohtuuskymenlaaksossa.net/ 

    Marko Ulvila ja Elina Mikola