Muutos ei tapahdu itsestään,
se on tehtävä!

Tekijä: admin (a)

  • Järjestöt kannustavat kansalaisia vaatimaan Fortumin ja Uniperin kivihiililaitosten alasajoa

    Järjestöt kannustavat kansalaisia vaatimaan Fortumin ja Uniperin kivihiililaitosten alasajoa

    Ryhmä suomalaisia ja eurooppalaisia kansalaisjärjestöjä vaatii vetoomuksen allekirjoittajien kanssa, että Fortum julkaisee tulevaan yhtiökokoukseensa mennessä suunnitelmansa kivihiililaitosten alasajosta.

    Fortumista tuli saksalaisen energiayhtiö Uniperin suuromistaja tänä keväänä. Tällä hetkellä Fortum omistaa 47,35 prosenttia Uniperin osakkeista. Keväällä viimeisteltyjen kauppojen myötä Fortumilla ja Suomen valtiolla on välillisesti vastuullaan valtavat määrät päästöjä kivihiili- ja kaasulaitoksista ympäri Eurooppaa. Viime vuonna Uniperin kokonaispäästöt olivat 63,3 miljoonaa tonnia hiilidioksidiekvivalenttia eli enemmän kuin koko Suomen vuoden 2016 päästöt 58,8 miljoonaa tonnia hiilidioksidiekvivalenttia. Lisäksi Fortum omistaan suoraan hiilivoimaloita Suomessa, Ruotsissa, Venäjällä ja Puolassa.

    Medialähteiden mukaan Fortum suunnittelee pääsevänsä kiusallisista voimaloista eroon myymällä ne. Tämä muistuttaisi Ruotsin valtiollisen energiajätin Vattenfallin ratkaisua vuonna 2016, kun Vattenfall myi kiistellyt hiilivoimalansa tšekkiyhtiö EPH:lle. Ratkaisu oli laajasti kansalaisjärjestöjen paheksuma, sillä myynti voi jopa lisätä päästöjä ilmakehässä, mikäli ostajan motiivi on netota laitoksilla lyhyellä tähtäimellä mahdollisimman paljon.

    ”Fortumin pitäisi ottaa täysi vastuu omistukseensa siirtyvästä kivihiilen tuotantokapasiteetista ja ajaa ne ripeästi alas. Vain siten liiketoiminta olisi linjassa Fortumin yritysstrategian ja Suomen hallituksen kivihiilikiellon kanssa. Ensi kevään yhtiökokous on oikea hetki Fortumille astua esiin ja kertoa, mitä kivihiilelle jatkossa tapahtuu”, toteaa kampanjakoordinaattori Eija Kärkkäinen Maan ystävien koordinoimasta Hiilivapaa Suomi -kampanjasta.

    Fortumin suurimpia omistajia ovat valtion ohella ovat Kela, Ilmarinen, Valtion eläkerahasto, Elo, Varma ja Keva. Useimmat suomalaiset eläkevakuuttajat vieroksuvat jo voimakkaasti kivihiiltä, ja siksi kauppa koetteleekin useiden sijoittajien ilmastolinjauksia.
    ”Suomalaisten eläkkeet ovat nyt kiinni saastuttavassa tuotannossa, mikä ei taatusti ole ilmastonmuutoksesta huolestuneiden kansalaisten mieleen. Suomalaisten on ilmaistava toiveensa siitä, että Fortum asettaisi hienon kansainvälisen esimerkin vähentämällä Saksan kivihiiliriippuvuutta”, sanoo WWF:n ja Europe Beyond Coal -kampanjan finanssisektorikoordinaattori Kaarina Kolle.

    Etenkin valtion omistajaohjauksesta vastaavalla elinkeinoministerillä Mika Lintilällä on paljon valtaa siihen, miten Fortum harjoittaa liiketoimintaansa.
    ”Suomalaisten huoli on merkki siitä, että valtion omistajanohjauspolitiikka täytyy päivittää viimeistään ensi kevään hallitusneuvotteluissa. Suomeen on tulossa viimein ilmastovaalit. Uniperin päästöjen kokoista porsaanreikää ei jatkossa yksinkertaisesti voi sallia,” Kolle toteaa.

    Lisätietoja:

    Eija Kärkkäinen, Hiilivapaa Suomi -kampanjan koordinaattori, Maan ystävät, p. 044 576 9999, eija.karkkainen@hiilivapaasuomi.fi

    Kaarina Kolle, Europe Beyond Coal -kampanjan finanssisektorikoordinaattori, WWF European Policy Office, p. 050 591 3072, kaarina.kolle@wwf.fi

    Vetoomus Fortumin vaikutusvallan piiriin kuuluvan kivihiilen käytön lopettamiseksi: https://hiilivapaasuomi.fi/uniperin-kivihiililaitokset-ajettava-alas/

    Vetoomuksen taustalla olevat järjestöt:

    Bund
    Changemaker
    Ilmastovanhemmat
    Kepa
    Luonto-Liitto
    Maan ystävät
    Sandbag
    Save Pond Hockey
    Suomen luonnonsuojeluliitto
    Suomen YK-nuoret
    Urgewald
    WWF
    350 Suomi

    Europe Beyond Coal -ryhmän järjestöt ovat kampanjoineet vuodesta 2017 ajamaan alas 278 eurooppalaista kivihiilen polttolaitosta vuoteen 2030 mennessä.

  • Lautapelejä yms. to 8.11. / Board games etc. on Thu Nov 8

    Lautapelejä yms. to 8.11. / Board games etc. on Thu Nov 8

    (In English below)

    Helsingin seudun & yliopiston Maan ystävät viettää iltaa torstaina 8.11. klo 18 alkaen. Pelaillaan lautapelejä, keskustellaan ja tyhjennetään yksi komero. Paikka on Maan ystävien toimisto Pauligin huvilalla (Mechelininkatu 36 B, vasen sisäänkäynti). Tarjolla on teetä ja jotakin vegaanista syötävää. Tarvittaessa puhutaan englantia tai tulkataan. Saa tuoda omia lautapelejä!

    Tervetuloa!

    ——–

    Friends of the Earth Helsinki Region & University takes it easy on Thursday the 8th of November from 6 P.M. onwards. We’ll play board games, chat and empty a cupboard. This will take place at the Friends of the Earth office in Villa Paulig (Mechelininkatu 36 B, the entrance on the left). There will be tea and some vegan snacks. If need be, we’ll speak English or translate. You may bring your own board games!

    Welcome!

  • Kaivosryhmän kokous ke 7.11.

    Kaivosryhmän kokous ke 7.11.

    Maan ystävien kaivosryhmä kokoontuu keskiviikkona 7.11. klo 17. Kokous pidetään Maan ystävien toimistolla Pauligin huvilalla (Mechelininkatu 36 B, vasen sisäänkäynti), ja etäosallistuminen on mahdollista. Kokouksessa sovitaan kultakaivosaiheisen valokuvanäyttelyn edistämisestä, suunnitellaan lakivaikuttamista ja keskustellaan ajankohtaisista kaivosasioista.

    Jos haluat osallistua kokoukseen etänä, ilmoita tästä sähköpostilla etukäteen osoitteeseen kaivokset [at] maanystavat.fi.

    Tervetuloa!

  • Finnwatch tiedottaa: Hallitus antaa Carunan verovälttelyn jatkua

    (Maan ystävät ry on yritystoiminnan globaaleja vaikutuksia tutkivan, kansalaisjärjestö Finnwatch ry:n jäsen.)

    Hallitus antaa Carunan verovälttelyn jatkua

    26/10/2018

    Sähkönsiirtoyhtiö Caruna välttelee edelleen veroja. Pelkästään viime vuonna Suomi menetti yhtiön verokikkailun takia arviolta 12 miljoonaa euroa verotuloja. Carunan korkoverosuunnittelu perustuu niin sanotun tasevapautussäännön hyödyntämiseen. Hallitus voisi korjata parhaillaan eduskunnan käsittelyssä olevan lain porsaanreiän, mutta elinkeinoelämä lobbaa vastaan.

    Lue koko uutinen tästä.

  • Hiilivapaa Suomi -kampanjan uusien ilta

    Hiilivapaa Suomi -kampanjan uusien ilta

    Vaalivuosi 2019 on kulman takana – Hiilivapaa Suomi haluaa olla mukana tekemässä ilmastovaaleja, joissa ilmastonmuutoksen hillitseminen ja fossiilisista polttoaineista luopuminen on kaikkein tärkein teema.

    Uusien illassa käydään läpi perusasioita kampanjasta ja energiantuotannosta sekä esitellään ja ideoidaan yhdessä vaikuttamiskeinoja eduskuntavaaleja varten.

    Hiilivapaa Suomi on toteuttamassa muun muassa Suomen ensimmäistä ilmastokalenteria, joka tarvitsee paljon käsi- ja jalkapareja toteutukseen! Kampanjamme kaipaa tekijöitä monenlaisiin hommiin ja siinä voi olla mukana monella tapaa: voit tulla auttamaan esimerkiksi parilla tunnilla kuussa

    Aika: maanantaina 12.11 klo 17
    Paikka: Maan ystävien toimisto, Pauligin huvila, Mechelininkatu 36b

    Tarjolla on vegaanista naposteltavaa. Tila ei valitettavasti ole esteetön.  Pääkaupunkiseudun ulkopuolelta tuleville korvataan julkisilla tehdyt matkakulut.

    Tapahtuma Facebookissa

    Lisätiedot: Eija Kärkkäinen, eija.karkkainen@hiilivapaasuomi.fi, 044 576 9999

  • English-speaking group on Fri Nov 9: Sufficiency pt. 2

    English-speaking group on Fri Nov 9: Sufficiency pt. 2

    The English-speaking group of Friends of the Earth Helsinki Region & University meets on Friday the 9th of November from 5 P.M. to 7 P.M. at Villa Paulig (Mechelininkatu 36 B, the entrance on the left). This time we’ll continue the discussions on sufficiency, based on some non-compulsory reading, and plan some future meetings. The recommended texts are the chapters 2 and 3 of the Friends of the Earth Europe booklet ”Sufficiency: Moving Beyond the Gospel of Eco-Efficiency”.

    Discussions will be in English, but if someone feels more comfortable expressing themselves in Finnish, a translation can be provided. No membership or previous experience in FoE is required. If you have questions or want to join the e-mail thread of the group, ask by e-mail at helsinki [at] maanystavat.fi

    Tea and some vegan snacks will be served. Welcome!

  • Hae mukaan Maan ystävien vuoden 2019 hallitukseen!

    Hae mukaan Maan ystävien vuoden 2019 hallitukseen!

    Hallituksen jäsenenä osallistut päätöksentekoon siitä, mihin järjestön resurssit
    suunnataan vuosikokouksen antamissa raameissa. Uudet ideat ja jaettavat kokemukset
    kehittävät yhdistystä edelleen.

    Maan ystävät toimii ympäristönsuojelun, yhteiskunnallisen ja sosiaalisen
    oikeudenmukaisuuden, ihmisoikeuksien sekä rauhan ja demokratian edistämisen
    puolesta. Jotta järjestön vapaaehtoiset aktiivit voivat toimia mahdollisimman
    tarkoituksenmukaisesti ja hyvillä resursseilla, tarvitaan myös ihmisiä pyörittämään
    järjestömme hallintoa.

    Hallitustyöskentelyä sitoo jäsenten linjaukset ja päätökset, Kansainvälisen Maan ystävät
    -verkoston jäsenyys ja lainsäädäntö

    Maan ystävät ry:n korkein päättävä elin on yhdistyslain mukaan syys- ja
    kevätvuosikokous. Paikallis- sekä toimintaryhmien toivotaan toimivan mahdollisimman
    autonomisesti, joten hallituksella on harvoin perusteita puuttua ryhmien toiminnan
    sisältöihin. Hallitustyöskentelyn eräs keskeinen merkitys on huolehtia vuosikokousten
    välillä siitä, että järjestötoiminnassa toteutuu järjestön tahto. Tässä suhteessa yksi
    hallituksen tehtävistä on huolehtia, että pidetään kiinni jäsenistön vuosikokouksissa
    päättämistä linjauksista koskien yritysten kanssa tehtävää mahdollista yhteistyötä tai
    osallistumista poliittisten puolueiden järjestämiin tilaisuuksiin – nämä linjaukset ovat
    suhteellisen tiukat.

    Toinen suuri asia on huolehtia siitä, että järjestössä toteutuu Friends of the Earth
    International -verkoston jäsenyyskriteerit ja suuret linjaukset, jotka on laadittu
    jäsenjärjestöjä maailmanlaajuisesti kuunnellen. Verkoston jäsenyyskriteerit, tehtävä ja
    tulevaisuudennäkymä on nähtävissä tämän linkin takana:
    http://maanystavat.fi/kansainvalisen-maan-ystavat-verkoston-jasenyyskriteerit-ja-tehtava

    FoE Internationalin kotisivut: https://www.foei.org

    Säännöt määrittelevät hallituksen koon ja kaudet

    Hallitukseen kuuluu puheenjohtaja, yksi tai kaksi varapuheenjohtajaa sekä 5 – 12 muuta
    jäsentä. Syysvuosikokouksessa päätetään hallituslaisten määrä ja hallitukseen valittavat
    henkilöt sekä puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja(t). Syysvuosikokous pidetään
    väentapaamisen yhteydessä 18.11.2018 Pauligin huvilalla Helsingin Töölössä. Ehdolle
    voit asettua, vaikka et pääsisikään vuosikokoukseen paikan päälle. Hallituspesti on
    voimassa vuoden 2019 loppuun asti, jonka jälkeen voit halutessasi asettua
    ehdolle seuraavan vuoden hallitukseen. Jatkuvuus onkin toivottavaa.

    Kuinka usein kokouksia ja miten tehtäviä järjestellään

    Hallituksen kokouksia on noin kerran kuussa ja niihin korvataan matkakulut, mutta
    etäosallistuminen verkkopalvelimien kautta on matkustusesteen sattuessa mahdollista.
    Kokouksissa tarjotaan vegaanista ruokaa. Hallituksen jäsenet jakaantuvat vuoden 2019
    alussa kiinnostuksensa mukaan jaostoihin, jotka keskittyvät seuraaviin asioihin:
    järjestön viestintä, talous, jäsenhankinta, varainhankinta sekä paikallisryhmien
    koordinointi. Hallitustyöstä ei makseta palkkiota. Tehtävään perehdytetään. Kokemus
    Maan ystävistä, muista järjestöistä tai itseohjautuvista ryhmistä on tietenkin eduksi.
    Näkemyksellisyys maailman tilasta ja ympäristötoiminnasta vahvistaa järjestöä
    entisestään, joten eritaustaiset hakijat eri puolilta Suomea olisi oikein hyvä juttu.

    Yhdistysten hallituksilla on työnantajavastuu

    Hallitus toimii yhdistyksissä myös työnantajan edustajana – Maan ystävillä on
    parhaillaan yksi vakituinen työntekijä ja ajoittain määräaikaisissa työsuhteissa olevia
    henkilöitä. Yhdistysten toimintaa Suomessa säätelee yhdistyslaki ja esimerkiksi
    kirjanpitolaki.

    Miten haet hallituksen jäseneksi tai puheenjohtajaksi

    Jos kiinnostuit, laita vapaamuotoinen hakemus ja – jos koet mielekkääksi – myös CV:si
    toimistollemme: toimisto(at)maanystavat.fi viimeistään 12.11.2018. Hakemukseksi
    riittää se, että kerrot minkälaista mahdollista järjestökokemusta, tai kokemusta Maan
    ystävistä sinulla on ennestään, sekä ennen kaikkea miksi olet kiinnostunut Maan
    ystävien hallituspaikasta. Hyvänä lisänä voit kuvailla, miten hahmotat mahdollisen
    hallitustyöskentelysi. Kerro myös, jos olet kiinnostunut puheenjohtajan tai
    varapuheenjohtajan toimesta. Ilmoita hakemuksessa nimesi, puhelinnumerosi ja
    asuinkaupunkisi.

  • Meidän metsämme -kannanotto 27.10.

    Meidän metsämme -kannanotto 27.10.

    Seuraavan 20 vuoden aikana Suomen metsätalousmailta on katoamassa kaikki yli 160 vuoden vanhuusikään ehtineet, monimuotoisuutta ylläpitävät metsät. Metsän asukkaiden osalta mm. hömötiaisia ja töyhtötiaisia on puolet vähemmän kuin 15 vuotta sitten. Elinympäristöjen köyhdyttämisen lisäksi metsähakkuilla tuhotaan suoraan lintujen ja eläinten pesiä siitä huolimatta, että niiden häiritseminen on luonnonsuojelulaissa kielletty. Laajat avohakkuut aiheuttavat myös ihmisille traumaattisia kokemuksia, joissa muistojen täyttämä tuttu metsä antimineen on poissa seuraavien sukupolvien elämästä.

    Tällä hetkellä Suomen metsähakkuiden kiintiöitä kasvatetaan siinä määrin, että tutkijat näkevät kaikkien suunniteltujen puunkäyttöinvestointien toteutumisen vaarana Suomen hiilinieluille ja ilmastopolitiikalle. Toisin sanoen lyhytnäköiset taloustavoitteet uhkaavat metsien kykyä ylläpitää elämäämme. Samaan aikaan kyselyissä valtaosa suomalaisista haluaisi säilyttää metsät mahdollisimman luonnontilaisina. Jos olet huolestunut Suomen nykyisistä metsähakkuista, istu Helsingin tuomiokirkon portaille 27.10.2018 klo 14 ja osallistu siten Meidän metsämme -kannanottoon. Kannanoton suojelijana on arkkipiispa emeritus Kari Mäkinen.

    Tutustu myös kannanottona annettavaan tekstiin (pdf), jolla vaadimme tarvittavien metsän suojelutoimien toteuttamista sekä metsänhoidon kehittämistä ekologisesti kestävämpään suuntaan. Kannanotto viittaa ja liittyy sisällöllisesti WWF Suomen metsävisioon 2025, Suomen luonnonsuojeluliiton metsätavoitteisiin 2018-2030, 24.3.2017 julkaistuun 68:n tutkijan julkilausumaan Suomen metsänkäyttösuunnitelmien seurauksista sekä 17.5.2018 julkaistuun Avohakkuut historiaan -kansalaisaloitteeseen.

  • English-speaking group on Tue Oct 23: Sufficiency

    English-speaking group on Tue Oct 23: Sufficiency

    The newly-established English-speaking group of Friends of the Earth Helsinki Region & University meets on Tuesday the 23rd of October from 5 P.M. to 7 P.M. at Villa Paulig (Mechelininkatu 36 B, the entrance on the left). This time we’ll be discussing sufficiency, based on some non-compulsory reading, as well as planning some future meetings. The recommended texts are the foreword and the introduction to the Friends of the Earth Europe booklet ”Sufficiency: Moving Beyond the Gospel of Eco-Efficiency”.

    Discussions will be in English, but if someone feels more comfortable expressing themselves in Finnish, a translation can be provided. No membership or previous experience in FoE is required.

    Tea and some vegan snacks will be served. Welcome!

    —

    Questions? Ask by e-mail at helsinki [at] maanystavat.fi

  • Tiedote: Yli 200 tutkijaa vaatii talouskasvun tavoittelulle vaihtoehtoja

    Tiedote: Yli 200 tutkijaa vaatii talouskasvun tavoittelulle vaihtoehtoja

    Syyskuun alussa yli 200 tutkijaa vetosi Euroopan unionin päättäjiin viestillä ”Eurooppa, on aika lopettaa kasvuriippuvuus”. Saman sisältöisen vetoomuksen on allekirjoittanut yli 6 000 kansalaista.

    Kirjeessä vaaditaan, ettei talouskasvun tulisi olla kehityksen päämäärä, sillä talouskasvun varjolla on lisääntynyt myös ympäristölle aiheutuva haitta. Nyt näitä haittoja, kuten ilmastonmuutosta, ratkotaan talouskasvu edellä: puhumme vihreästä kasvusta ja kestävästä kasvusta ratkaisujen tarjoajina. Tämä on ongelman ydin.

    Laaja-alainen tutkimus osoittaa, että pitkällä aikavälillä vihreäkään kasvu ei vähennä resurssien kulutusta.

    Hyvinvointia ja kestävyyttä voidaan luoda myös toisin keinoin, tutkijat muistuttavat. Esimerkiksi kiintiöt resurssien ja energian käytölle, perustulo tai työajan vähentäminen eivät välttämättä näyttäydy BKT:n kasvuna, mutta lisäävät hyvinvointia ja ympäristöllistä kestävyyttä.

    Näitä ratkaisuja tarvitaan nyt, jos Suomi haluaa esiintyä ilmastotyön edelläkävijänä ja hyvinvoinnin tuottamisen mallioppilaana EU:ssa.

    Allekirjoittaneiden tutkijoiden mukaan ”olisi vastuutonta, jos poliitikot ja virkamiehet eivät tutkisi vaihtoehtoja kasvutalouden jälkeiselle tulevaisuudelle”. Suomen EU:n puheenjohtajuuskausi tarjoaa tähän loistavan tilaisuuden, ja niinpä Maan ystävät on toimittanut tutkijoiden vetoomuksen suuren valiokunnan kuulemistilaisuuteen 17.10., jossa kuullaan järjestöjen näkemyksiä Suomen puheenjohtajakauden painopisteistä.

    Esimerkiksi Itävalta on ottanut vastaavan ”Growth in Transition”-aloitteen osaksi virallista puheenjohtajuuskautensa ohjelmaa. Konkreettisena tekona on 14.-15. marraskuuta järjestettävä konferenssi, jossa tutkitaan kasvun roolia kestävässä tulevaisuudessa. Myös Euroopan parlamentti järjesti 18.-19. syyskuuta Post-Growth 2018 –konferenssin, jossa ensi kertaa haastettiin kasvuajattelua parlamentin sisällä.

    Kasvun jälkeisen tulevaisuuden sisällyttäminen Suomen puheenjohtajuuskauden ohjelmaan olisi rohkea ja kaukaa viisas teko. Lisääntyvä akateeminen tutkimus osoittaa, että kasvuajattelun haastaminen on tulevaisuudessa välttämätöntä ja on vain ajan kysymys, milloin ja kuka nämä kysymykset nostaa poliittiseen keskusteluun.

    Toivottavasti se on Suomi, EU:n puheenjohtajuuskaudella syksyllä 2019.

    ***

    Tutkijakirje vaatii EU:ta

    1. muodostamaan erityisen kasvun jälkeisen toimikunnan EU:n parlamenttiin. Tämän toimikunnan tulisi aktiivisesti keskustella kasvun tulevaisuudesta, laatia vaihtoehtoisia toimintaperiaatteita kasvutalouden jälkeiselle ajalle ja harkita uudelleen kasvun tavoittelua kaikkea koskettavana poliittisena tavoitteena.

    2. liittämään vaihtoehtoisia indikaattoreita EU:n ja sen jäsenvaltioiden makrotaloudellisiin kehyksiin. Taloudelliset toimintatavat tulisi arvioida sillä perusteella miten ne vaikuttavat ihmisten hyvinvointiin, resurssien käyttöön, epätasa-arvoon ja mielekkään työn hankkimiseen. Näille indikaattoreille tulisi antaa BKT:ta suurempi painoarvo päätöksenteossa.

    3. muuttamaan vakaus- ja kasvusopimus vakaus- ja hyvinvointisopimukseksi. Ensin mainittu koostuu säännöistä, jotka pyrkivät rajoittamaan budjettialijäämää ja valtionvelkaa. Nämä säännöt tulisi arvioida uudelleen sen varmistamiseksi, että jäsenvaltiot pystyvät
    vastaamaan kansalaisten perustarpeisiin samalla kun resurssien käyttöä ja päästöjä vähennetään kestävälle tasolle.

    4. perustamaan taloudellisen siirtymän ministeriön jokaiseen jäsenvaltioon. Uusi suoraan inhimilliseen ja ekologiseen hyvinvointiin perustuva talous voi tarjota paljon paremman tulevaisuuden kuin sellainen, joka perustuu rakenteellisesti taloudelliseen kasvuun.

    Tutkijakirje kokonaisuudessaan suomeksi: https://drive.google.com/file/d/0B5L61s7LfvFNaHBVX3pXTTJkUkI5Z21oZHRtM25lZlAzX2lj/view

    Tutkijakirjeen englanninkielinen alkuperäisversio: https://degrowth.org/2018/09/06/post-growth-open-letter/

    The Guardianin uutinen aiheesta: https://www.theguardian.com/politics/2018/sep/16/the-eu-needs-a-stability-and-wellbeing-pact-
    not-more-growth

    Itävaltalaisen Growth in Transition -aloitteen konferenssi ‘Europe’s Transformation – Where people matter’ 14-15. marraskuuta 2018
    https://wachstumimwandel.at/conference2018/about-the-conference/

    Euroopan parlamentin järjestämä Post-Growth 2018 –konferenssi: https://www.postgrowth2018.eu/