Tekijä: admin (a)

Ilmastokokoukseen kokoontuvan hallituksen on lopetettava fossiilisten polttoaineiden tuet ja turpeen käyttö, vaativat ympäristö-, kehitys- ja ihmisoikeusjärjestöt. Tällä hetkellä hallituksen ilmastotavoitteiden ja -toimien välillä on syvä kuilu.

Hallituspuolueiden kansanedustajat kokoontuvat maanantaina 3.2. käsittelemään keinoja, joilla Suomen uusista, kansainvälistä huomiota herättäneistä ilmastotavoitteista tehdään totta. Suomen ilmastopaneelin mukaan 55 prosenttia tarvittavista päästövähennyksistä on vailla toimenpiteitä. Kuilu tavoitteiden ja toimenpiteiden välillä on iso, ja metsien hiilinielun pieneneminen kasvattaa sitä entisestään.

“Odotamme kokoukselta vahvaa viestiä siitä, että siirtymä fossiilivapaaseen hyvinvointiyhteiskuntaan lähtee välittömästi liikkeelle. Hallituksella pitää olla rohkeutta tehdä päätöksiä myös vaikeista asioista. Esimerkiksi fossiilisten polttoaineiden tukien ja turpeen energiakäytön lopettamisesta on keskusteltu vuosikausia. Nyt on toiminnan aika”, painottaa WWF Suomen ilmastoasiantuntija Mia Rahunen.

Järjestöjen mielestä hallitusohjelmaan kirjattu energiaverouudistus sisältöineen on hyvä lähtökohta, mutta haitallisten tukien karsimisessa on edettävä nopeammin ja riittävässä mittakaavassa.

”Hallituksen on selkeytettävä, miten ilmastolle haitalliset tuet tämän hallituksen päätöksillä poistuvat ja saadaan liikkeelle miljardiluokan siirtymä ongelmien ylläpidosta ratkaisujen vauhdittamiseen”, toteaa Greenpeacen ilmastovastaava Kaisa Kosonen.

Erityisesti kotimaisen fossiilisen polttoaineen turpeen käyttö ja verotuki uhkaa hallituksen ilmastopolitiikan uskottavuutta. Turpeen osuus energiantuotannossa on verrattain pieni, mutta se aiheuttaa mittavat päästöt sekä poltossa että turpeen nostossa. Myös hallituspuolueiden nuorisojärjestöt ovat vedonneet hallitukseen turpeen energiakäytön lopettamiseksi 2020-luvun aikana.

“Turpeen polton lopettamiselle tarvitaan aikataulu ja ohjauskeinot, jotta hallitus voisi ottaa ison harppauksen kohti riittäviä päästövähennyksiä. Epävarmuus turvealalla jatkuu niin kauan kuin hallitus välttelee muutosta. Olisi reilua sopia rohkeasti keinot, joilla turpeesta luovutaan ja taataan muutosturva niille, joiden elinkeino on turpeessa kiinni”, sanoo Suomen luonnonsuojeluliiton suojeluasiantuntija Hanna Aho.

Turpeen kaivaminen on haitallista käyttötarkoituksesta riippumatta. Turpeen energiakäytöstä luopumisen lisäksi on tärkeää, ettei uusia turpeennostoalueita enää avata, turvemaita ennallistetaan ja turvemaiden raivaaminen pelloiksi lopetetaan.

Järjestöt kirittävät ilmastokokoukseen saapuvia hallituspuolueiden kansanedustajia urheiluhenkisellä mielenosoituksella Hotelli Rantapuiston edessä maanantaina 3.2. klo 10.30 alkaen.  

Tiedotteessa mukana ovat: Amnesty Internationalin Suomen osasto, Climate Move, Fingo, Greenpeace, Ilmastovanhemmat, Luonto-Liitto, Maan ystävät, Natur och Miljö, Protect Our Winters Finland, Suomen luonnonsuojeluliitto, WWF Suomi ja 350 Suomi

Lisätiedot

Hanna Aho, suojeluasiantuntija, Suomen luonnonsuojeluliitto, +358 40 628 9495, hanna.aho@sll.fi

Malva Green, ympäristökasvatuspäällikkö, Luonto-Liitto, +358 44 045 8898, malva.green@luontoliitto.fi

Enni Kallio, Ilmastotyön asiantuntija, Fingo, +358 50 317 6686, enni.kallio@fingo.fi

Niklas Kaskeala, puheenjohtaja, Protect Our Winters Finland, +358 50 5866422, niklas@protectourwinters.fi

Kaisa Kosonen, ilmasto- ja energia-asiantuntija, Greenpeace, +358 50 368 8488, kaisa.kosonen@greenpeace.org

Bernt Nordman, verksamhetsledare, Natur och Miljö, +358 45 2700313, bernt.nordman@naturochmiljo.fi

Mia Rahunen, ilmastoasiantuntija, WWF Suomi, +358 50 434 4972, mia.rahunen@wwf.fi

Valtiot eivät päässeet riittävään sopuun tärkeistä neuvottelukohdista Madridin ilmastokokouksessa. Suuret saastuttajamaat asettivat politikoinnin ja fossiiliteollisuuden edut ihmisten ja luonnon hyvinvoinnin edelle.

Madridin ilmastokokouksen odotettiin vauhdittavan ilmastotoimia ja lähettävän vahvan viestin vuoden 2030 ilmastotavoitteiden kiristämisestä, mutta toisin kävi. Samaan aikaan kun kansalaiset, erityisesti nuoret, vaativat ilmastopäätöksiä voimakkaammin kuin koskaan aiemmin, monet valtiot vähät välittivät ihmisten hätähuudoista ja ilmastotieteen viesteistä.

”Suuret saastuttajamaat eivät voi enää jatkaa välinpitämätöntä linjaansa, sillä ilmastohätätila uhkaa ihmisten hyvinvointia kaikkialla maailmassa. EU:ta lukuun ottamatta yksikään maista ei reagoinut tilanteen vaatimalla kiireellisyydellä vaan pakoili vastuutaan. Erityisesti Australia, Brasilia, Intia, Kiina, Saudi-Arabia, Venäjä ja Yhdysvallat keskittivät tarmonsa päätösten jarruttamiseen”, sanoo WWF:n ilmastoasiantuntija Mia Rahunen.

Kokous venyi historiallisen pitkäksi saastuttajamaiden viivyttelyn lisäksi siksi, että puheenjohtajamaa Chileltä puuttui neuvotteluissa sekä varmuus että läpinäkyvyys.

Ilmastonmuutoksen aiheuttamien vahinkojen ja menetysten korvaaminen kehittyville maille jäi Madridin kokouksessa täysin riittämättömäksi. Teollisuusmaat torppasivat kehittyvien maiden pyynnöt uudesta ja erillisestä rahoituksesta. Päätöksessä viitataan suurpiirteisesti, että vahinkojen ja menetysten korvaamista voidaan tukea jo olemassa olevien rahastojen kautta.

”Kansainvälinen ilmastorahoitus on täysin puutteellista. Maat ovat kaukana 100 miljardin dollarin lupauksestaan rahoittaa ilmastonmuutoksen hillintää ja siihen sopeutumista köyhimmissä maissa. Edes Suomi ei ole nostanut osuuttaan oikeudenmukaiselle tasolle. Laihat rahalupaukset eivät mitenkään riitä vahinkojen ja menetysten korvaamiseen”, painottaa Fingon ilmastotyön asiantuntija Enni Kallio.

Valtiot eivät myöskään päässeet sopuun Pariisin ilmastosopimuksen sääntökirjan viimeisestä isosta kohdasta eli markkinamekanismien laskenta- ja raportointisäännöistä. Kansainvälisille hiilimarkkinoille tarvitaan yhteiset, vahvat pelisäännöt, jotta kaupankäynti oikeasti vähentää päästöjä. Maat eivät päässeet yhteisymmärrykseen, joten neuvottelut jatkuvat ensi vuonna.

“Ratkaisun pitkittyminen on tässä tilanteessa parempi vaihtoehto kuin se, että maat olisivat hyväksyneet huonot säännöt, joiden muuttaminen jälkikäteen on lähes mahdotonta. Olemme erittäin tyytyväisiä, että EU:lla oli rohkeutta puolustaa ilmastotoimien uskottavuutta. EU myös vaati ympäristötavoitteiden ja sosiaalisen oikeudenmukaisuuden turvaamista”, sanoo WWF:n Rahunen.

Kansalaisten ilmastoaktiivisuutta tarvitaan nyt kaikkialla maailmassa enemmän kuin koskaan, sillä tällä hetkellä osa maista seisoo 1,5 asteen mukaisten ilmastotoimien esteenä. Kansalaisten pitää vaatia päättäjiltä, yrityksiltä ja sijoittajilta fossiilisista polttoaineista luopumista ja luonnon monimuotoisuuden suojelua. Suomella on nyt mahdollisuus osoittaa, että ratkaisut ovat olemassa, kun poliittista tahtoa on riittävästi.

Tiedotteessa mukana ovat Allianssi, Dodo, Fingo, Greenpeace, Luonto-Liitto, Maan ystävät, Natur och Miljö, Plan International Suomi, Protect Our Winters Finland, Suomen luonnonsuojeluliitto, WWF Suomi ja 350 Suomi.

Lisätiedot

Madridissa kokousta seuranneet asiantuntijat:

Mia Rahunen, ilmastoasiantuntija, WWF Suomi, 050 434 4972, mia.rahunen@wwf.fi
Enni Kallio, ilmastotyön asiantuntija, Fingo, 050 317 6686, enni.kallio@fingo.fi
Niklas Kaskeala, puheenjohtaja, Protect Our Winters Finland, 050 586 6422, niklas@protectourwinters.fi

Suomessa kokousta seuranneet asiantuntijat:

Hanna Aho, suojeluasiantuntija, Suomen luonnonsuojeluliitto, 040 628 9495, hanna.aho@sll.fi
Katja Hintikainen, asiantuntija, Plan International Suomi, 050 572 7093, katja.hintikainen@plan.fi
Kaisa Kosonen, ilmasto- ja energia-asiantuntija, Greenpeace Suomi, 050 368 8488, kaisa.kosonen@greenpeace.org
Bernt Nordman, verksamhetsledare, Natur och Miljö, 045 270 0313, bernt.nordman@naturochmiljo.fi
Niina Ratilainen, vaikuttamisen asiantuntija, Allianssi, 050 378 779, niina.ratilainen@alli.fi