Uutiset

Friends of the Earth Europe -verkoston Annual General Meeting eli vuosikokous järjestettiin tänä vuonna 10.-13. kesäkuuta Belgiassa.
Minulle tarjoutui mahdollisuus osallistua kokoukseen Maan ystävien edustajana. Matkustin tapahtumaan maata pitkin laivoilla ja junilla, Tukholman ja Hampurin kautta, jolloin matkoihin kului pari vuorokautta kumpaankin suuntaan. Junilla matkustamisessa oli joitakin haasteita, Menomatkalla heräsin ennen kuutta aamulla olettaen, että juna saapuu Hampuriin, mutta kanssamatkustajien kanssa jouduimme toteamaan että olimme hyvin kaukana sieltä. Juna oli tietämättämme joutunut pysyähtymään kesken matkan teknisen vian vuoksi ja saavuimme lopulta kolme tuntia myöhässä määränpäähän. Minulla ei onneksi ollut kovin tiukka matkaaikataulu, mutta pääsin suunniteltua myöhemmin perille Brysseliin. 

Brysselissä järjestettiiin 10.6. Rules to Protect -konferenssi ja siihen liittyvä työpaja, joissa molemmissa oli teemana sääntelyn purku. Sääntelyn purkaminen on EU:n uuden komission asialistan kärjessä ja saattaa johtaa siihen, että suuryritysten toimintaa rajoittavat ympäristöä ja sosiaalisia oikeuksia koskevat suojatoimet poistetaan. Friends of the Earth Europen ja yhteistyökumppaneiden järjestämässä konferenssissa oli tavoite lähettää EU:n päätöksentekijöille selkeä viesti siitä, miksi säännöt hyödyttävät ihmisiä ja ympäristöä, ja osoittaa EU:n toimielinten, hallitusten ja teollisuuden eturyhmien edistämän sääntelyn purkamisen riskit. Konferenssin kohderyhmänä olivat EU:n päättäjät ja tiedotusvälineet. 

Annual General meeting järjestettiin Liègessä, joka on yksi Belgian suurimmista kaupungeista. Ilmapiiri oli lämmin ja yhteisöllinen. Suomen Maan ystävien tilanteesta oltiin siellä aidosti kiinnostuneita ja toki yleisesti keskusteltiin eri maiden tilanteesta ja haasteista. Paikalla oli myös kansainvälisen FoEI-verkoston ExComin puheenjohtaja Hemantha Withanage. 

AGM:n aikana pidettiin työpajoja, joissa suunniteltiin tulevaa toimintaa ja yhteistyötä. 
Työpajoissa käsittelimme kolmea teemaa: Demokratian ja kansalaistoiminnan puolustaminen, resilienssin ja vahvempien yhteyksien rakentaminen sekä kampanjastrategioiden kehittäminen ympäristöoikeudenmukaisuuden edistämiseksi ja yritysten vallan torjumiseksi. Tapahtuma oli kaikkineen antoisa ja tarjosi paljon tietoa ja inspiraatiota Maan ystävien toiminnalle.

Lue FoEE julkaisu sääntelyn purkamisesta: Rules to protect democracy, people and planet

Tanja Pulliainen

Loppuvuodesta 2024 Suomen Luonto -lehti valitsi vuoden turhakkeeksi nurmikon. Onnittelemme raatia hyvästä ja osuvasta valinnasta sekä palkittua itseään ansaitusta voitosta!

Lajiköyhä nurmikko on trendi, joka on saanut alkunsa Englannin aatelisten pihoilta. Se oli tapa osoittaa olevansa niin rikas, että on varaa käyttää valtavat määrät arvokasta pinta-alaa sekä palkattujen työntekijöiden työaikaa johonkin täysin hyödyttömään tarkoitukseen. Sittemmin se tuntuu levinneen jonkinlaiseksi oletusasetukseksi kaupunkien ja pihojen viheralueiden rakentamisessa. Nyt on olisi kuitenkin korkea aika pysähtyä pohtimaan, tarvitseeko kaikkialla olla juuri nurmikkoa, ja jos, niin miksi.

Jos vaikkapa piha-alueella tai kaupungin puiston nurmikkoalueella on paljon sellaista käyttöä mihin nimenomaan tarvitaan hoidettu nurmikko, kuten vaikka piknikit tai pallopelit, niin silloinhan nurmikossa kannattaa pitäytyä. Paljon on kuitenkin täysin turhia nurmikoita, joita juuri kukaan ei käytä, ja jotka suotta köyhdyttävät lajikirjoa, tylsistyttävät maisemaa verrattuna vaikka kukkaniittyyn tai metsikköön, ja kaiken päälle hoitotoimien myötä aiheuttavat vielä melkoiset hiilipäästöt ilmakehään joka vuosi – täysin turhaan.

Kuten muukin kolonialismin aika, myös nurmikko jonkinlaisena oletusasetuksena joutaisi jo jäädä historian romukoppaan, nyt kun tiedämme jo paremmin. Turhat nurmikot kannattaisi korvata jollain kauniimmalla, hyödyllisemmällä ja mielenkiintoisemmalla, kuten vaikka niityllä. Tiesitkö, että yllättävän monilla alueilla niitytyksen alkuun pääsee ihan vaan leikkuuväliä harventamalla? Yksi leikkuu loppukesällä riittää hyvin, ja monilla vanhoilla nurmikoilla kasvaa jo valmiiksi paljon kukkivia lajeja. Allekirjoittaneen omalla pihalla kukki heti ensimmäisestä kesästä alkaen mahtava päivänkakkaroiden pelto, kun kielsin huoltoytiötä leikkaamasta nurmikkoa. Vuosi vuodelta kukkien lajikirjo tuntuu vain lisääntyvän, ja perhosten ja kimalaisten pörräämistä on ihanaa seurata keväisin ja kesäisin.

Kannattaa myös muistaa, että vaikka alueella olisi käyttöä nimenomaan nurmikkona, niin usein on kuitenkin mahdollista kokeilla antaa niityn kasvaa vaikka jollakin pienellä alueella sen laitamilla. Erityisen hyödyllisiä alueita niitytettäväksi ovat vaikkapa hankalasti leikattavat alueet kuten rinteet ja puiden alusta, jolloin myöskin puiden vaurioitumisen riski nurmikon leikkuussa vähenee. Tai karut ja paahteiset alueet, missä nurmikkoa on vaikeaa saada menestymään hyvin.

Toivoisimme että monimuotoinen ja pölyttäjiä auttava pihasuunnittelu voisi nousta vuoden trendiksi korvaamaan turhia nurmikoita!

Lisää Helsingin seudun Maan ystävien ja Dodon yhteisestä Iisi niitty -toiminnasta osoitteessa iisiniitty.fi.

Suvi Laukkanen