-
Globaalikasvatustoiminnan suunnittelutapaaminen
Tekeekö Maan ystävät globaalikasvatustyötä vuonna 2017? Minkälaista? Mikä on toiminnan teema? Näitä kysymyksiä mietitään tapaamisessa 22.12. Pauligin huvilalla, Mechelininkatu 36B.
Mukaan ovat tervetulleita kaikki aiheesta kiinnostuneet kokemuksen määrästä ja laadusta riippumatta. Ja skypelläkin voi osallistua!
Lisätietoja voi kysyä osoitteesta anni.kiviranta(at)maanystavat.fi
-
Kierrätystä ja tiedostamista: Miten voit vähentää elektroniikan haittoja kuluttajana
Elektoroniikkalaitteissa käytetyt metallit aiheuttavat monenlaisia sosiaalisia ja ympäristöongelmia ympäri maailmaa. Ongelmia syntyy, kun kaivoksilla louhitaan malmia ja malmista erotellaan metalleja vaikkapa kännyköitä varten. Toisaalta ongelmia syntyy myös metallien elinkaaren loppupuolella, kun elektroniikkalaitteita hävitetään.
Metallit ovat uusiutumaton luonnonvara, joten ne vähenevät ja tulevat ennen pitkään loppumaan, jos kulutus jatkuu nykyisenlaisena. Jo nyt monien metallien helposti louhittavissa olevat esiintymät on käytetty loppuun ja metalleja joudutaan kaivamaan yhä syvemmältä entistä haastavammissa olosuhteissa. Elektoroniikkateollisuuden näkökulmasta ongelmaksi voi muodostua se, että tällä hetkellä Kiina louhii yli 90% elektroniikkalaitteissa käytettävistä harvinaisista maametalleista (REE). Koska Kiinan talous kasvaa koko ajan, ei ole varmaa, miten pitkään muu maailma saa näitä harvinaisia metalleja Kiinasta käyttöönsä (1).
Samaan aikaan elektroniikkalaitteita jää jatkuvasti pois käytöstä rikkouduttuaan tai uuden mallin saapuessa markkinoille. Vuonna 2013 on arvioitu, että Suomessa syntyy noin 100 000 tonnia elektroniikkajätettä vuodessa. Virallisen kierrätyksen piiriin päätyy vain noin puolet syntyvästä jätteestä. Loput romusta jää ihmisten pöytälaatikoihin, ne heitetään sekajätteeseen tai ne päätyvät laittomasti ulkomaalaisille kaatopaikoille (2).
Usein rikkinäiset ja käytöstä poistetut laitteet jäävät kierrättämättä, koska ihmiset eivät tiedä, mitä laitteille tulisi tehdä. Eräässä kyselytutkimuksessa ihmiset kertoivat säilyttävänsä mobiililaitteita varapuhelimina tai koska laitteeseen on vahva tunneside (3). Olisi kuitenkin hyödyllisempää palauttaa rikkinäiset ja käytöstä poistetut elektroniikkalaitteet kierrätykseen, myydä ne tai antaa laite vaihdossa eteenpäin.
Kun luonnonvarojen hupenemiseen on herätty, metallien kierrätykseen on alettu kiinnittää entistä enemmän huomiota. Urban Mining eli kaupunkikaivos tarkoittaa elektroniikkaromun kierrätystä ja hyödyllisten materiaalien kuten akkujen, komponenttien ja metalliyhdisteiden talteen ottamista käytöstä poistetuista laitteista. Luonnonvarateollisuuden uutena trendinä pidetyssä Urban Miningissa ei siis louhita maaperää, vaan metallit otetaan uusiokäyttöön elektroniikka- ja sähkölaitteista. Urban Mining -sivusto itse määrittelee kaupunkikaivokset prosessina, jossa yhdisteet ja alkuaineet otetaan talteen tuotteista, rakennuksista ja jätteestä (4). Kaupunkikaivokset vähentävät ympäristövaikutuksia ja kaatopaikkajätettä, laskevat energiankulutusta ja säästävät luonnonvaroja (5).
Vuonna 2005 Suomessa alkoi maksuton sähkö- ja elektroniikkaromun keräys (SER). Nyt, kymmenen vuotta myöhemmin, keräyspisteitä on hieman yli 450. Lisäksi lähes 2000 myymälää ympäri Suomen ottaa vastaan laiteromua. Valtakunnallisesta palvelusta http://www.kierratys.info/ voi etsiä lähimmän kierrätyspisteensä (6).
Samana vuonna 2005 Suomessa astui voimaan tuottajavastuu. Tuottajavastuulla tarkoitetaan muun muassa sähkölaitteiden valmistajien ja maahantuojien velvollisuutta elektroniikkaromun kierrätyksen järjestämisestä omalla kustannuksellaan. Tuottaja voi liittyä yhteen Suomessa toimivasta tuottajayhteisöstä, jolloin tuottajavastuu siirtyy tuottajayhteisölle, joka hoitaa muun muassa kierrätykseen liittyvät velvollisuudet (7).
Esimerkiksi, jos puhelimen vie kierrätykseen Helsingissä, se kuljetetaan yhteen Helsingin kierrätyskeskuksista. Tällainen on esimerkiksi Kuusakoski Recycling. Kuusakosken kierrätyskeskuksessa puhelimista irrotetaan akut, ne murskataan ja murska toimitetaan akkujenvalmistajille uudelleen käytettäväksi. Puhelimista erotellaan myös muovi ja lasi. Jäljelle jäänyt osa puhelimesta lähetetään Ruotsiin, Bolidenin sulattamoon, jossa otetaan talteen kuutta arvokasta puhelimessa olevaa metallia. Metallien talteenoton jälkeen loppuosa jätteestä menee autoteiden raaka-aineeksi (8). Helsinkiläispuhelimien kierrättämisessä on vielä kehitettävää: Puhelimissa on kaikkiaan yli 30 arvokasta metallia, joista osa on peräisin konfliktialueiden kaivoksilta. Jos helsinkiläispuhelimen metallit otettaisiin tarkemmin talteen, konfliktialueiden metalleille olisi vähemmän kysyntää. Teknisesti metallien paremmalle kierrätykselle ei ole esteitä, sillä esimerkiksi Belgiassa Umicornin sulattamossa saadaan talteen kaikkiaan 17 eri metallia (9).
Miten sitten estää elektroniikkajätettä syntymästä? Eräät elektroniikka-alan yritykset yrittävät kehittää toimintaansa vastuullisemmaksi. Yksi esimerkki tästä on pieni hollantilainen älypuhelimia valmistava yritys Fairphone. Fairphone on ensimmäinen moduuleista koottu älypuhelin, joka on suunniteltu niin, että komponentit on helppo vaihtaa. Esimerkiksi näytön rikkouduttua ei tarvitse ostaa kokonaan uutta puhelinta, vaan voi tilata uuden näytön, jonka voi vaihtaa itse kotona. Raaka-aineita puhelimiinsa Fairphone hankkii ottamalla vastaan vanhoja puhelimia ja ostamalla valvotuilta kaivoksilta. Yritys pyrkii varmistamaan, että metalleja tulee ainoastaan kaivoksilta, joilla noudatetaan ihmisoikeuksia tai joilla ei esimerkiksi rahoiteta Kongon sisällissotaa (10).
Täydellinen ei toki Fairphonekaan ole, mutta se on askel vastuullisemman elektroniikan suuntaan.
Lähteet:
1. Evans-Pritchard, Ambrose. ”World faces hi-tech crunch as China eyes ban on rare metal exports.” The Telegraph 2010.
2. Valkeeniemi, Hannele. ”Kymmeniä tuhansia tonneja tietokoneromua katoaa.” Yle uutiset 2013. Saatavilla: http://yle.fi/uutiset/kymmenia_tuhansia_tonneja_tietokoneromua_katoaa/6465366
3. Hartio, Ilkka. ”Jemmaatko vanhoja puhelimia komeroosi? Tuhlaat samalla luonnonvaroja.” Keskisuomalinen 2015. Saatavilla: http://www.ksml.fi/uutiset/talous/ani-harva-kierrattaa-vanhan-kannykan/2175177
4. http://urbanmining.org/
5. Loewengart, Victoria. ”Urban Mining of Rare Earth Elements in the United States: A Win-Win Proposition” American Military University 2011
6. Kierrätyskeskus kotisivut: http://www.serkierratys.fi/fi/kuluttajille
7. Ympäristö.fi kotisivut: http://www.ymparisto.fi/fi-FI/Kulutus_ja_tuotanto/Jatteet_ja_jatehuolto/Jatehuollon_vastuut_ja_jarjestaminen/Tuottajavastuujatteet
8. Boliden haastattelu: Mr. Olov Boman, Manager SRM
9. Umicore kotisivut: http://www.umicore.com/en/industries/recycling/precious- metals-refining/
10. Fairphone kotisivut: https://www.fairphone.com/about/
Sini Ilmonen
-
Pariisin ilmastosopimus: Järjestöt vaativat uuden lämpötilatavoitteen mukaisia toimia
Pariisissa lauantaina 12. joulukuuta päättyneessä kokouksessa sovittiin uudesta maailmanlaajuisesta ilmastosopimuksesta ja entistä tiukemmasta tavoitteesta rajoittaa ilmaston lämpenemistä. Suomalaiset ympäristö- ja kehitysjärjestöt vaativat Suomelta ja EU:lta nopeampia päästövähennyksiä sekä energiamurroksen vauhdittamista, jotta tavoitteeseen on mahdollista yltää.
YK:n ilmastokokouksessa Pariisissa maailman valtiot sitoutuivat rajoittamaan ilmaston lämpenemisen ”selvästi alle” kahden asteen ja pyrkimään kohti ilmastonmuutokselle haavoittuvien maiden ehdottamaa puolentoista asteen tavoitetta.
Sopimukseen kirjatut lämpötilatavoitteet ja valtioiden lupaamat ilmastotoimet ovat kuitenkin ristiriidassa keskenään.
”Yli 180 maan itse ilmoittamat päästövähennystavoitteet eivät riitä, vaan johtavat lähes kolmen asteen lämpenemiseen. Valtioilta, kaupungeilta, yksityissektorilta ja kaikilta kynnelle kykeneviltä tarvitaan konkreettisia tekoja jo ennen sopimuksen voimaantuloa”, sanoo WWF:n ilmastoasiantuntija Kaarina Kolle.
Päästövähennyksiä arvioidaan vuonna 2018, ja vuodesta 2020 lähtien maiden on kiristettävä kansallisia tavoitteitaan viiden vuoden välein.
Tiukemman lämpötilarajan myötä EU:n ja Suomen päästövähennystavoitteet ovat vanhentuneet, ja niitä on kiristettävä Pariisin sopimuksen mukaisiksi.
”Suomella ja EU:lla ei ole enää syytä jarrutella päästövähennystensä kanssa. Nyt on hoidettava kotiläksyt kuntoon ja lähdettävä rohkeasti toteuttamaan sopimusta. Viesti johtavilta ilmastotutkijoilta on selvä: fossiilisista polttoaineista on luovuttava ja globaalit hiilidioksidipäästöt on saatava nollaan vuoteen 2050 mennessä. Teollisuusmaissa tämän on tapahduttava vielä nopeammin”, sanoo Greenpeacen ilmasto- ja energiavastaava Kaisa Kosonen.Ilmastotoimiin tarvitaan aitoa apua
Pariisissa rikkaat maat sitoutuivat jatkamaan ilmastorahoitusta kehitysmaiden ilmastotoimiin 100 miljardilla dollarilla vuosittain vuoteen 2025 asti, johon mennessä sovitaan uudesta rahoitustavoitteesta. Summaa on tarkoitus tarkistaa ylöspäin, sillä päästöjen leikkaaminen ja ilmastonmuutokseen sopeutuminen kulkevat käsi kädessä: mitä hitaammin päästöt vähenevät, sitä kalliimmaksi ilmastolasku käy.
”Sopimus on suurpiirteinen sen suhteen, mitä kaikkea voidaan laskea ilmastorahoitukseksi. Suomen ja muiden rikkaiden maiden on kannettava vastuunsa. Rahoituksen on oltava uutta ja lisäistä suhteessa kehitysyhteistyövaroihin. Tilastokikkailulla ei torjuta ilmastonmuutosta ja pelasteta ihmishenkiä”, sanoo Kepan kehityspoliittinen asiantuntija Jonas Biström.
Sopimuksen mukaan ”merkittävä osa” ilmastorahoituksesta on oltava julkista rahoitusta, ja kehitysmaiden päästövähennystoimiin ja ilmastonmuutokseen sopeutumiseen menevien varojen välillä on oltava ”tasapaino”. OECD:n mukaan tähän mennessä vain 16 prosenttia ilmastorahoituksesta on mennyt ilmastonmuutoksen vaikutuksiin kuten kuivuuteen, tulviin ja muihin äärimmäisiin sääoloihin sopeutumiseen.
”Ilmastonmuutoksen vaikutuksiin sopeutuminen on välttämätöntä, mutta harvoin tuottoisaa bisnestä. Siksi ilmastorahoitukseen tarvitaan myös aitoa julkisista varoista tulevaa tukea. Ilmastonmuutoksen vaikutuksista kärsivät eniten köyhien maiden ihmiset, jotka ovat vähiten vastuussa ongelman aiheuttamisesta. Kaikkein haavoittuvimmassa asemassa oleville kyse on elämästä ja kuolemasta”, Biström jatkaa.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamat peruuttamattomat vahingot ja menetykset tunnustettiin osaksi uutta ilmastosopimusta. Kysymys on keskeinen esimerkiksi merenpinnan nousun uhkaamille saarivaltioille ja muille haavoittuville ryhmille. Sopimus ei kuitenkaan tarjoa vahvoja takuita tuesta elinehtonsa menettäville ihmisille.
Ihmiset todellinen muutosvoima
Pariisin ilmastosopimus näyttää suuntaa kohti hiilivapaata tulevaisuutta. Tämän lisäksi ihmiset kaikkialla maailmassa vastaavat jo ilmastonmuutoksen haasteeseen edistämällä energiamurrosta kohti hajautettua uusiutuvaa energiaa ja yrittämällä sopeutua äärimmäisiin sääoloihin.Pariisin ilmastokokouksen alkaessa yli puoli miljoonaa ihmistä marssi maailman kaduilla vaatien parempaa ilmastopolitiikkaa ja vahvempia toimia ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi.
”Suomen ilmastolaki on hyvä osoitus siitä, mitä aktiivisella kansalaisvaikuttamisella voidaan saada aikaan. Ilmastonmuutoksen torjunta on meidän jokaisen etu”, sanoo Maan ystävien ilmastokampanjavastaava Leena Kontinen.
”Suomen on pyrittävä mahdollisimman nopeasti kohti kestävää uusiutuvan energian yhteiskuntaa. Hiili- ja turvevoima sekä fossiilisille polttoaineille myönnetyt haitalliset tuet tulee ajaa alas, ja hallituksen on otettava suunta kohti täysin uusiutuviin pohjautuvaa energiajärjestelmää”, sanoo Suomen luonnonsuojeluliiton suojeluasiantuntija Hanna Aho.
Toimituksille tiedoksi
– Ranskan pääkaupungissa Pariisissa 30.11.-12.12.2015 järjestettyä YK:n ilmastokokousta seurasivat Greenpeace, Ilmastovanhemmat, Kepa, Luonto-Liitto, Maan ystävät, Natur och Miljö, Protect Our Winters Finland, Suomen luonnonsuojeluliitto, Suomen YK-liitto ja WWF Suomi.
– Suomalaisten ympäristö- ja kehitysjärjestöjen tavoitteet Pariisin kokoukselle: www.kepa.fi/tiedostot/ymparisto-ja-kehitysjarjestojen-paatavoitteet-pariisin-ilmastokokoukselle.pdf
– Järjestöjen yhteinen ilmastokokousta seuraava blogi: ilmasto.org/pariisi
Lisätietoja Pariisissa
– Hanna Aho, suojeluasiantuntija, Suomen luonnonsuojeluliitto, puh. 040 660 5788 (Pariisissa 4.-13.12., vastuualue: vahingot ja menetykset, maankäyttö ja metsät)
– Sanna Autere, viestinnän asiantuntija, Kepa, puh. 050 617 6721 (Pariisissa 28.11.-14.12., vastuualue: mediayhteydet, haastattelupyynnöt)
– Jonas Biström, kehityspoliittinen asiantuntija, Kepa, puh. 050 317 6686 (Pariisissa 28.11.-14.12., vastuualue: ilmastorahoitus)
– Kaarina Kolle, ilmastoasiantuntija, WWF Suomi, puh. 050 591 3072 (Pariisissa 27.11.–13.12., vastuualue: toimet ennen vuotta 2020 / Workstream 2)
– Leena Kontinen, ilmastokampanjavastaava, Maan ystävät, puh. 044 204 0834 (Pariisissa 30.11.–13.12.)
– Kaisa Kosonen, ilmasto- ja energiavastaava, Greenpeace, puh. 050 368 8488 (Pariisissa 27.11.–13.12., vastuualue: ilmastoneuvottelujen kokonaisuus)
– Kaisa Ryynänen, tiedottaja, WWF Suomi, puh. 050 345 5307 (Pariisissa 5.–13.12.)Lisätietoja Suomessa
– Malva Green, ympäristökasvatuspäällikkö, Luonto-Liitto, puh. 044 045 8898
– Niklas Kaskeala, puheenjohtaja, Protect Our Winters Finland, puh. 050 586 6422
– Jenni Kauppila, vaikuttamistyön vastaava, Suomen YK-liitto, puh. 044 781 0302
– Bernt Nordman,toiminnanjohtaja, Natur och Miljö, puh. 045 270 0313
– Tapio Pesola, puheenjohtaja, Ilmastovanhemmat, puh. 044 373 4693 (Pariisissa 28.-30.11.) -
Kriittinen pyöräretki
Kokoontuminen Lasipalatsin aukiolla tiistaina kello 17:30. Lähtö 18:00
Pyöräilemme niillä Helsingin tieosuuksilla, joissa liikennejärjestelyt pyöräilijöiden kannalta ovat kaikkein huonoimmat. Samalla näytämme, että pyöräilijät muodostavat kriittisen massan, joka tulee huomioida liikennesuunnittelussa ja kaupungin rakenteessa. Ei käy laatuun, että vuodesta toiseen tuetaan eri tavoin yksityisautoilua, joka saastuttaa ilman ja tekee muiden kaupunkilaisten elämän hankalaksi. Autoistaminen uhkaa siirtää elämän kaupungista kehäteiden varsille ostoskeskuksiin.
Autoille varattua tilaa tulee saada pyörien käyttöön. Huonosti suunnitellut pyöräreitit, huonokuntoiset pyörätiet ja lähes täydellinen pyöräkaistojen puute osoittavat, että pyörä nähdään lähinnä urheilu- eikä liikennemuotona, vaikka samalla puhutaan pyöräilymäärien kaksinkertaistamisesta.
Kriittisen pyöräretken reitti on vähän yli kymmenen kilometriä pitkä ja saattaa kiertää esimerkiksi Kampin, Töölön, Rautatieaseman, Kallion, Sörnäisten ja Kruununhaan kautta.
Tervetuloa! Voit ottaa mukaan esimerkiksi tavaratelineelle kiinnitettävän, omalla vaatimuksellasi varustetun kyltin.
Tapahtuma on tunnettu myös Critical Massina, mutta erotuksena Helsingin ydinkeskustaa kiertäviin Critical Masseihin tällä Kriittisellä pyöräretkellä liikutaan pelkästään polkupyörillä ja näin päästään nopeammin ja kauemmas.
Kriittistä pyöräretkeä järjestävät Helsingin Polkupyöräilijät (HePo) ry ja Helsingin seudun Maan ystävät.
-
Kriittinen pyöräretki 12.4. / Critical Mass 12th April
(In English see below)
KOLMIVUOTINEN APRILLIPILA PILAA PYÖRÄILYN PÄÄVÄYLÄN PASILASSA
Kriittinen pyöräretki suuntaa tässä kuussa Pasilaan, jossa on vuosikymmenen pahin virhe työmaa-aikaisessa pyörätiejärjestelyssä.
Pasilan aseman työmaa katkaisi Ratapihantiellä Pasilan aseman reunaa kulkevan pyörätien 1.4.2016. Järjestely jatkuu vuoteen 2019 asti. Kyseinen pyörätie on yksi Helsingin pääpyöräreittejä ja se on myös osa tulevaa Baanaverkostoa. Käytännössä suurin osa Pohjois- ja Koillis-Helsingin pyöräliikenteestä keskustaan tulee tätä reittiä.
YIT ja Helsingin Kaupunkisuunnitteluvirasto on siirtänyt rakennustöiden ajaksi kolmeksi vuodeksi pyörätien Ratapihantien itäreunalle Haaga-Helian ammattikorkeakoulun kulmalta Teollisuuskadulle asti, josta palataan takaisin radan varteen jyrkkää ramppia pitkin. Ratapihantien itäreunalla pyörätie ja jalkakäytävä ovat eroteltu, mutta poiketen käytännössä katsottuna kaikista Suomen pyöräteistä, jalkakäytävä kulkee ajoradan reunassa ja pyörätie rakennusten seinustalla.Tällöin esimerkiksi Opastinsillan ja Lääninhallituksen ovet avautuvat suoraan pyörätielle. Liikennevaloja tälle noin 500 metrin kiertotiematkalle neljät – tai keskikorokkeineen yhdeksät! Odotustilaa pyörille risteyksiin ei ole suunniteltu. 90 asteen käännöksiä reitillä on kuusi, joista useissa näkyvyys risteävään suuntaan on lähes olematon.
Toimiva vaihtoehto tälle onnettomalle ratkaisulle on olemassa: ajoradalta voitaisiin erottaa kaista pyöräilylle työmaan ajaksi.
Huhtikuun Kriittisellä pyöräretkellä 12.4. haluamme lähettää vahvan viestin siitä, että pyöräilijöitä ei voi kohdella näin kaupungissa, joka pyrkii profiloitumaan pyöräilyn kehittäjänä.
Kriittisen pyöräretken järjestävät yhteistyössä Helsingin Polkupyöräilijät ja Helsingin seudun Maan ystävät.
Lähtöpaikkana Pyöräkeskus Narinkkatorilla. Kokoontuminen alkaa 17:30, liikkeelle lähdetään 18:00.
Kriittinen pyöräretki tekee kolme kierrosta Ratapihantietä Asemapäällikönkadun ja Rautatieläisenkadun välillä.
https://www.facebook.com/events/1578172259170398/
* * * * *
A THREE-YEAR APRIL FOOL’S JOKE SPOILS A MAIN CYCLING ROUTE IN PASILA
This month’s Critical Mass Helsinki heads to Pasila, where exists the worst mistake of the decade in temporary, construction time cycling route.
The construction site of Pasila station blocked a permanent bicycle route along the edge of Pasila station in 1st April 2016. The temporary blockade exists until 2019. The bicycle route is one of the main cycling routes in Helsinki and it is also a part of the forthcoming ”Cyclebahn” network. Practically largest amount of cycling traffic from Northern and Northeastern Helsinki to the city centre comes through this route.
The construction company YIT and Helsinki City Planning Department has moved the cycle path for next three years to the Eastern side of Ratapihantie street, from the corner of Haaga-Helia university of applied sciences to Teollisuuskatu street, where one returns back to the railway side along a steep ramp. At the Eastern side of Ratapihantie the cycle path and sidewalk are separated, but differing from practically all Finnish cycle paths, the sidewalk is next to the roadway and the cycle path close to the buildings. Therefore the doors of Opastinsilta and Pasila Bureau Centre open directly to the cycle path – with very limited visibility. There are four traffic lights for cyclists and pedestrians on this 500 metre route – or even nine, when the mid-road stop places are counted! No waiting space for cycles in the crossings is designed. There are six 90 degree turns, most of which have almost nonexisting visibility to the crossing direction.
There is a working alternative to this miserable solution: separating a lane for cycling from the roadway during the construction time.
On the Critical Mass of April we want to send a strong message that cyclist cannot be treated like this in a city who tries to be profilic in improving cycling.
The Critical Mass is organized by Helsinki Cyclists and Friends of the Earth Helsinki region.
The beginning of the demonstration is at Bicycle Centre at Narinkkatori square in Kamppi. The assembly begins at 17:30, start at 18:00.
Route map. We will do three rounds at Ratapihanstreet between Asemapäällikönkatu and Rautatieläisenkatu crossings.
https://www.facebook.com/events/1578172259170398/
Muutos ei tapahdu itsestään,
se on tehtävä!
