Kategoria: Uutiset

Tiedote. Vapaa julkaistavaksi 6.2.2017.

Suomen suunnittelemat toimet YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiseksi ovat pitkälti hallitusohjelman toisinto. Hallitukselle tarjottiin mahdollisuus luoda hallituskaudet ylittäviä menettelytapoja ja toimia, joilla olisi turvattu kestävän kehityksen toteutuminen. Sen sijaan tuore kansallinen toimeenpanosuunnitelma on kunnianhimoton ja lyhytnäköinen, arvioivat Agenda 2030 -ohjelman toimeenpanoa seuraavat kansalaisjärjestöt.

Suomen hallitus toteaa suunnitelmassaan, että kestävän kehityksen ohjelma vaatii syvällistä yhteiskunnallista muutosta ja pitkäjänteisyyttä. Se ei kuitenkaan itse tartu tähän haasteeseen. Suunnitelma ei tarjoa riittäviä toimia kestävän yhteiskunnan rakentamiseksi seuraaville sukupolville Suomessa saati maailmalla, vaan kahlitsee ajattelun hallituskauden mittaiseksi.

YK:n kestävän kehityksen tavoitteet astuivat voimaan vuoden 2016 alussa, ja Suomen hallitus kutsui lukuisia yhteiskunnallisia toimijoita laatimaan ohjelmaa kestävän kehityksen toteutukselle. On myönteistä, että suunnitelman keskiöön on valittu kaksi sidosryhmien esiin nostamaa kipupistettä eli ilmastotoimiemme riittämättömyys sekä työ ja talouskasvu. Huolestuttavaa kuitenkin on, kuinka suunnitelma käsittelee etenkin ilmastotoimia. Siinä sivuutetaan Suomen toimien globaalit vaikutukset ja keskitytään ilmastonmuutoksen tarjoamiin liiketaloudellisiin mahdollisuuksiin. Ilmastonmuutoksen pahimpien seurausten hillitseminen ja tuki globaaliin muutokseen sopeutumiselle jäävät paitsioon.

Eriarvoisuuden vähentäminen maiden sisällä ja niiden välillä on yksi kestävän kehityksen tavoitteiden keskeinen vaatimus. Vuodesta 2015 lähtien maailman rikkain prosentti on ollut vauraampi kuin loput 99 prosenttia yhdessä, ja eriarvoisuus on huolestuttavasti lisääntynyt myös Suomessa. Tästä huolimatta hallitus ei toimeenpanosuunnitelmassaan esitä riittäviä ratkaisuja siihen, miten koulutus- ja sosiaali- ja terveyspalveluissa ja sosiaaliturvassa sekä kehitysyhteistyössä päästään kestävän kehityksen uralle leikkausten jälkeen.

Demokraattisen yhteiskunnan vahvuus on sen moniäänisyydessä ja useiden alojen asiantuntijoiden aidossa osallistamisessa. Suunnitelman käsittely selontekona mahdollistaa oikealla tavalla avoimen yhteiskunnallisen keskustelun sekä sidosryhmien kuulemisen eduskunnan valiokunnissa. Eduskunnan sitoutuminen kestävään kehitykseen sekä yhteiskunnan eri toimijoiden laaja osallistaminen on varmistettava myös jatkossa.

Kansalaisyhteiskunta jatkaa aktiivista työtään kestävän kehityksen edistämiseksi niin Suomessa kuin maailmanlaajuisesti.

Lisätietoja

Timo Lappalainen, toiminnanjohtaja, Kepa ry +358 50 317 6700, timo.lappalainen@kepa.fi

Lista tiedotteessa mukana olevista järjestöistä:
 

FEE Suomi – Suomen ympäristökasvatuksen seura

Greenpeace

Kepa

Käymäläseura Huussi

Luonto-Liitto

Maan ystävät

Plan International Suomi

Rauhanliitto

Sadankomitea

Solidaarisuus

SOSTE – Suomen sosiaali ja terveys

Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskus SASK

Suomen Caritas

Suomen Luonnonsuojeluliitto

Suomen Setlementtiliitto

WWF Suomi

Tule tekemään oman näköistäsi ympäristötoimintaa! Maan ystävien muun toiminnan lisäksi eri aihealueisiin keskittyneet jaostot ovat oiva tilaisuus osallistua. Ehdit hakea jaostoihin vielä 8.2. mennessä!

Jaostot huolehtivat monista Maan ystävien toimintaa ylläpitävistä tehtävistä, kuten viestinnästä, varainhankinnasta, taloudenseurannasta, jäsenhankinnasta, ja järjestön sisäisestä yhteydenpidosta. Jaostoissa pääsee tekemään ja oppimaan monia järjestön hallintoon, sisäiseen kehittämiseen ja oppimiseen liittyviä tehtäviä. Jaostoihin voi hakea kuka tahansa asuinpaikasta riippumatta. Aiempaa järjestökokemusta ei vaadita – kiinnostus jaostojen tehtäviä kohtaan ja halu kehittää järjestön toimintatapoja riittää. Jaostot mahdollistavat Maan ystävien vaikuttavamman toiminnan ekologisemman ja oikeudenmukaisemman maailman puolesta.

Vuonna 2016 Maan ystävillä oli seitsemän jaostoa: viestintä-, jäsen-, varainhankinta-, ryhmä-, talous-, juhla-, sekä kansainvälinen jaosto. Alla tarkempi kuvaus jaostoista:

https://www.maanystavat.fi/uutiset/viestinta-kansainvalisyys-varainhankinta-jaostot-jarjestaytyvat-tule-mukaan

Jaostot päättävät itse, kuinka usein, missä ja miten järjestävät työskentelynsä, esimerkiksi suunnittelukokoukset ja työnjaon. Vuonna 2016 jaostot ovat tavanneet asuinpaikasta riippuen joko kasvotusten tai Skypen välityksellä noin kerran kuukaudessa. Jaostotyöstä ei makseta palkkaa tai palkkiota.

Jaostojen nimet ja tehtävänkuvat vuodelle 2017 sovitaan tarkemmin järjestäytymiskokouksessa 12.2. Pauligin huvilalla.

Ilmoita kiinnostuksestasi jaostotyöhön 8.2.2017 mennessä osoitteeseen toimisto (at) maanystavat.fi. Kerro viestissä, minkä teema-alueen/alueiden parissa olisit kiinnostunut toimimaan. Voit myös kuvailla hieman, minkälaista kokemusta aiheesta tai ylipäätään järjestötoiminnasta sinulla on. Kerro samalla, oletko ollut aiemmin mukana Maan ystävien toiminnassa.

Kerro viestissäsi myös, aiotko osallistua jaostopäivään 12.2. Päivän aikana tarjotaan vegaaninen aamupala ja lounas, joten ilmoitathan samalla mahdollisista ruoka-aineallergioista. Mikäli et pääse paikalle, mutta haluat osallistua etäyhteydellä (skype/hangouts), ilmoita siitäkin etukäteen.

Huom. Toimiston sähköpostissa on automaattivastaua 12.2. asti, mutta jaostopäivään voi edelleen ilmoittautua. Lisätietoja jaostopäivään osallistumisesta saa tarvittaessa osoitteesta tuuli.makinen (at) maanystavat.fi.

Haluatko olla mukana toteuttamassa yhteisponnistusta, joka tarjoaa tilan kriittisille ruohonjuuritason äänille ja eri yhteiskunnallisten liikkeiden kohtaamiselle? Suomen Sosiaalifoorumi järjestetään tänä vuonna Helsingissä ympäri suur-Kallion aluetta pop up -periaatteella lauantaina 1.4.

Sosiaalifoorumi koostuu eri järjestöjen ja verkostojen tekemistä tapahtumista – tule sinäkin mukaan järjestämään osatapahtuma. Tapahtuma voi olla keskustelu, työpaja, luento, elokuvaesitys tai vaikka jotain ennennäkemätöntä. Tapahtumaan ovat tervetulleita järjestöt, liikkeet, verkostot ja muulla tavoin järjestäytyneet yhteiskunnalliset ryhmät! Sosiaalifoorumissa tapahtumat järjestetään aina yhteistyössä vähintään yhden muun järjestön tai vastaavan tahon kanssa.

Vuoden 2017 sosiaalifoorumi rakentuu seuraavien teemojen ympärille (työnimet):

”Yhdessä” (Rauha, solidaarisuus ja oikeudenmukaisuus)
“Media ja manipulointi” (Julkisuus, tiedon levitys ja sananvapaus)
”Talouden ylivallasta todelliseen demokratiaan” (Työ, talous ja valta)
”Oikeudenmukaisuutta rajallisella maapallolla” (Ympäristö, ilmasto ja luonnonvarat)
”Onko yhdenvertaisuutta?” (Hyvinvointi ja yhdenvertaisuus)

Ohjelma-ilmoittautumisen voi tehdä Sosiaalifoorumin verkkosivuilla tiistaihin 28.2. mennessä. Toimintaohjeet ja ilmoittautumislomake: http://www.sosiaalifoorumi.fi/jarjesta-seminaari/

Eri järjestöt ovat tarjonneet omia tilojaan seminaarien järjestäjien käyttöön muun muassa Seurakuntien talosta Kolmannella linjalla ja Rakennusliiton tiloista Siltasaarenkatu 2:stä. Lisää tiloja tarvitaan – ilmoita meille/osoitteeseen sosiaalifoorumi@riseup.net, jos voit tarjota järjestösi tiloja Sosiaalifoorumin käyttöön. Tapahtumaan odotetaan viime vuoden tapaan lähes 40 osatapahtumaa ja yli 700 vierailijaa.

Mikä sosiaalifoorumi?

Suomen sosiaalifoorumi (SSF) on prosessi, joka kulminoituu vuosittain kymmenistä osatapahtumista koostuvaan Sosiaalifoorumi-tapahtumaan. Foorumin järjestävät yhteistyössä eri kansalaisjärjestöt, ja työtä organisoidaan säännöllisten, kaikille avoimien yleiskokousten kautta. Tapahtuma on sitoutunut Maailman sosiaalifoorumin peruskirjaan pohjautuviin, toimintaa ohjaaviin arvoihin: http://www.sosiaalifoorumi.fi/tietoa-sosiaalifoorumista/sosiaalifoorumin-arvot/

Tapahtuman suunnitteluun voi mukaan lähteä järjestön, ryhmän tai verkoston edustajana tai yksityishenkilönä. Suomen sosiaalifoorumin suunnittelu ja päätöksenteko on avoin ja demokraattinen prosessi, jossa jokaisen osallistujan ääni on tasavertainen.

Sosiaalifoorumin päätökset tehdään yleiskokouksessa, joka on avoin kaikille kiinnostuneille. Seuraavat yleiskokoukset järjestetään keskiviikkoisin 1.2., 22.2. ja 15.3. klo 17:30 Kepan kokoustiloissa Kallio-huoneessa. Kepan osoite on Elimäenkatu 25-27, 5. krs, Helsinki. Alaoven ollessa lukossa käyttäkää summeria/ovipuhelinta (Kepa, järjestötilat).

Sosiaalifoorumi järjestetään täysin kansalaisyhteiskunnan voimin – monipuolista tukea toivotaan tapahtuman mahdollistamiseksi

Suomen hallitus leikkasi myös järjestöjen viestintä- ja globaalikasvatustukea 65 %, minkä seurauksena myös Sosiaalifoorumi on jäänyt täysin ilman valtion tukea. Sosiaalifoorumi järjestetään nyt toisen kerran talkoovoimin ja järjestöjen ja kansalaistoimijoiden välisellä yhteistyöllä. Koska rahoitusta ei ole, on tapahtuman toteutuminen täysin järjestöjen, ay-liikkeen, seurakuntien ja muiden tukijoiden tarjoamien tilojen, lahjoitusten ja muun avun varassa.

Toivomme, että ohjelmien järjestäjät tukevat mahdollisuuksiensa mukaan parhaaksi katsomallaan tavalla tämän ainutlaatuisen kansalaisfoorumin toteuttamista. Erityistä tarvetta on tiedotusresursseille sekä vapaaehtoisille, jotka avustavat järjestelyissä tapahtumapäivänä.

Viime kevään ensimmäistä kertaa pop up -muotoisena järjestetty Sosiaalifoorumi osoitti, miten valtion rahoituksen puuttumisesta huolimatta voimme järjestöjen ja muiden toimijoiden moninaisen yhteistyön ja ideoinnin ansiosta järjestää tilan kansalaisyhteiskunnan keskusteluille. Yhdistetään nyt voimamme, ja tehdään sosiaalifoorumista entistä näkyvämpi ja vaikuttavampi kanava yhteiskunnalliselle keskustelulle ja muutokselle!

Kuva- ja muuta materiaalia aiemmista sosiaalifoorumeista?

Jos teillä on valokuva- tai videomateriaalia aiemmista Sosiaalifoorumi-tapahtumista, jota haluatte tarjota käytettäväksi viestinnässä, pyydämme ottamaan yhteyttä osoitteessa sosiaalifoorumi@riseup.net.

Saa ajankohtaista tietoa Sosiaalifoorumista

Sosiaalifoorumin tiedotus siirtyy uudelle sähköpostilistalle. Jos haluat liittyä uudelle sähköpostilistalle, lähetä lisäyspyyntö otsikolla “Sähköpostilistalle” osoitteeseen sosiaalifoorumi@riseup.net, joka toimii myös sosiaalifoorumin yleissähköpostiosoitteena.

Sähköpostilistan lisäksi voit seurata Sosiaalifoorumin viestintää ja osallistua keskusteluun verkossa:

Sosiaalifoorumin verkkosivut: www.sosiaalifoorumi.fi
Facebook-sivu: https://www.facebook.com/sosiaalifoorumi/
Facebook-ryhmä: https://www.facebook.com/groups/281036531984474/
Twitter: https://twitter.com/sosiaalifoorum1
Instagram: https://www.instagram.com/sosiaalifoorumi/

Ajankohtaisia kuulumisia löydät somesta myös aihetunnisteella #sosiaalifoorumi.

Päivitetty 30.1.2017

Haluatko tehdä vapaaehtoistöitä ympäristöjärjestössä, muttet vielä tiedä miten? Maan ystävien jaostot järjestäytyvät uudelleen vuoden 2017 alussa – hae mukaan 8.2.2017 mennessä!

Edellisinä vuosina hallitus on jakautunut työryhmiin järjestön eri tehtävien mukaan, mutta viime vuodesta alkaen tehtäviä ovat hoitaneet uudet jaostot. Myös hallituslaiset osallistuvat jaostotyöhön, mutta ensisijaisesti jaostoihin haetaan nyt uusia jäseniä, joilla on intoa ja kiinnostusta tehdä järjestötyötä Maan ystävien arvojen eteen. Jaostoihin voi hakea kuka tahansa asuinpaikasta riippumatta. Aiempaa järjestökokemusta ei vaadita – halu toimia ekologisemman ja oikeudenmukaisemman maailman puolesta sekä kiinnostus jaostojen tehtäviä kohtaan riittää. Alta näet alustavan kuvauksen jaostoista.

Viestintäjaosto huolehtii järjestön ulkoisesta ja sisäisestä viestinnästä muun muassa päivittämällä nettisivuja ja sosiaalista mediaa. Jos sukkuloit sujuvasti somessa, harrastat graafista suunnittelua tai pidät valokuvauksesta, voi viestinnästä huolehtiva jaosto olla sinulle oikea paikka.

Varainhankintajaostossa luovuus on valttia. Tehtävänkuva on pitkälti viestintäjaoston kaltainen, mutta sisältää vähemmän ylläpitotehtäviä. Jaostossa ideoidaan varainhankintamahdollisuuksia, -kampanjoita ja -tapahtumia sekä etsitään uusia rahoituslähteitä.

Ihmisläheinen jäsenjaosto puolestaan pohtii jäsenetuja ja jäsenmarkkinointia sekä järjestää erilaisia tapahtumia. Jaosto myös ohjaa uusia kiinnostuneita mukaan järjestön toimintaan.

Kansainvälinen jaosto pitää yhteyttä maan ystäviin kaikkialla maailmassa muun muassa seuraamalla verkoston sähköpostilistoja, tiedottamalla kansainvälisistä tapahtumista ja osallistumalla niihin.

Ryhmät-jaosto toimii linkkinä järjestön eri paikallis- ja toimintaryhmien sekä hankkeiden ja kampanjoiden välillä. Jaoston tehtäviin kuuluu ryhmien tukeminen ja niitä koskevan hallinnon hoitaminen, mutta myös väentapaamisten ja vuosikokousten järjestelyistä huolehtiminen.

Lisäksi hallituksen alaisuudessa toimii Talousjaosto, jonka tehtävänä on seurata järjestön taloutta. Jos tulet hyvin toimeen numeroiden ja taulukoiden kanssa ja haluat tehdä järjestötöitä nimenomaan talousasioiden parissa, voit hakea myös talousjaoston jäseneksi!

Jaostojen tehtävänkuvat sovitaan tarkemmin järjestäytymiskokouksessa 12.2.2017. Hakiessasi jaostotoimintaan voit siis hyvin ilmaista, mikäli olet kiinnostunut useammastakin aihealueesta – tehtäviä yhdistellään tulevien jaostotoimijoiden kiinnostuksen mukaan.

Laita siis viestiä 8.2. mennessä osoitteeseen toimisto (at) maanystavat.fi. Kerro viestissä, minkä teema-alueen jaostosta olisit kiinnostunut. Voit myös kuvailla hieman, minkälaista kokemusta aiheesta tai ylipäätään järjestötoiminnasta sinulla on. Kerro samalla, oletko ollut aiemmin mukana Maan ystävien toiminnassa. Jaostot päättävät itse, kuinka usein, missä ja miten kokoustavat. Aiempien vuosien työryhmät ovat tavanneet asuinpaikasta riippuen joko kasvotusten tai Skypen välityksellä noin 1-2 kertaa kuukaudessa. Jaostotyöstä ei makseta palkkaa tahi palkkiota.

Jaostot ovat tärkeä osa Maan ystävien toimintaa. Tule mukaan ja auta tekemään MY:stä entistä parempi järjestö!

Vuoden ollessa loppumassa on aika summata Maan ystävien koordinoiman Hiilivapaa Suomi -kampanjan aikaansaannoksia.

Vuosi laitettiin alkuun isossa kampanjatapaamisessa, jossa aktiivit ympäri Suomen kouluttautuivat energia-asioissa ja suunnittelivat kampanjan toimintaa. Vuoden alussa lähtivät käyntiin paikallisryhmät Vantaalla, Espoossa ja Tampereella. Lisäksi kampanjassa toimivat viestintä- ja varainhankintaryhmä.

Helmikuussa kampanja otti vastaan pipolätkäturnauksia järjestävän Pond Hockey ry:n 4 444€ lahjoituksen hiilivoimaloiden kaatamiseksi. Sittemmin kampanjaa ovat rahoittaneet yksityiset ihmiset, joiden lahjoitukset ovat mahdollistaneet kampanjan pyörittämisen.

Alkuvuosi sujui pitkälti kampanjan valmistelun ja taustatyön tekemisen merkeissä: nettisivuja valmisteltiin, teetettiin kampanjamateriaaleja, perehdyttiin kampanjakaupunkien energiantuotannon ja päätöksenteon tilanteisiin. Jatkoimme myös aktiiviemme kouluttamista: keväällä kokoonnuimme Tampereelle syventämään energiaosaamistamme entisestään.

Keväällä kampanja osallistui mm. Sosiaalifoorumiin järjestämällä työpajan energiademokratiasta, sekä Maailma Kylässä -festivaaleille, jossa äänestytyimme kävijöitä siitä, mikä Suomen lukuisista fossiilivoimaloista pitäisi sulkea seuraavaksi. Moni kävijä yllättyi nähdessään kampanjan tuottaman kartan hiili- ja turvevoimaloiden täyttämästä Suomesta.

Vuoden mittaan Suomen kivihiilipolitiikka on herättänyt kiinnostusta myös maamme rajojen ulkopuolella. Kampanja onkin mukana No Coal -verkostossa, jossa eri maiden hiilikampanjoitsijat jakavat kokemuksiaan vaikuttamisesta. Osallistuimme keväällä kutsuttuna verkoston tapaamiseen. Kampanjalla on myös pieni kansainvälinen ryhmä, ja Espoon paikallisryhmä on toiminut osittain englanniksi, jotta suomenkielentaito ei jäisi kiinnostuneille esteeksi kampanjaan osallistumiselle.

Kampanja käynnisti tänä vuonna kampanjakaupungeissaan myös päätöksentekijöiden lobbaamisen. Erityisen hienoa tulosta työ on tuottanut Espoossa, jossa valtuusto päätti kampanjan ehdotuksen pohjalta, että kaupunki peräänkuuluttaa energiantuotannosta vastaavaa Fortumia esittämään konkreettisen suunnitelman siitä, millä käytännön ratkaisuilla se etenee Espoossa kohti hiilivapaata energiantuotantoa jo seuraavien vuosien aikana. Myös muissa kaupungeissa kampanja on saanut positiivista vastakaikua ehdotuksilleen.

Kampanjan isompia ponnistuksia ovat olleet Tampereella, Espoossa ja Vantaalla järjestetyt keskustelutilaisuudet, joissa kampanjan aktiivit, asiantuntijat, energiayhtiöt ja päättäjät ovat keskustelleet energiatuotannon uudistustarpeista. Vantaan tilaisuudessa Vantaa Energia julkistikin suunnitelmansa hiilen ja kaasun käytön puolittamiseksi lähivuosina. Espoossa Fortum kertoi myös suuntaavansa eroon hiilestä. Suunta on oikea – mutta valitettavasti vauhti ei vielä ole sillä tasolla, jolla sen ilmastotieteen mukaan tulisi olla. Lisäksi monien yhtiöiden suunnitelmissa painottuu liiallisesti metsäenergia. Kampanja onkin tänä vuonna pitänyt aktiivisesti esillä energiatehokkuuden tärkeyttä sekä uusia, päästöttömiä uusiutuvan lämmön tuotantotapoja.

Myös taiteellisempaa otetta kampanjointiin on kokeiltu Vantaalla, jossa kampanja järjesti yhdessä flashmobin Tanssikeskus Zodiakin kanssa Myyrmäen Taiteiden yössä. Vantaalla on syksyn mittaan pyörinyt myös lukupiiri.

Loppuvuodesta kampanja on osallistunut myös kansallisen tason keskusteluun, kun hallitus julkisti uuden energia- ja ilmastostrategiansa. Hiilivapaa Suomi piti hallituksen aikeita kivihiilen käytön kieltämiseksi kannatettavana, mutta täysin riittämättömänä toimena hiilenpolton vähentämiseksi. Kieltosuunnitelmaan nojautuva strategia ei esittele selkeitä, jo lähivuosina vaikuttavia uusia ohjauskeinoja, jotka vauhdittaisivat hiilenpolton vähentämistä. Nykyinen hallitus vieläpä myöhäisti päätöksellään edellisen hallituksen asettamaa takarajaa hiilestä luopumiselle. Koska kansallisen tason politiikka ei ole tuomassa tarvittavaa vauhtia ja konkretiaa hiilen ja turpeen alasajoon, paikalliselle työlle fossiilivoimaloiden korvaamisen vauhdittamiseksi on edelleen huutava tarve.

Hiilivapaa Suomi -kampanja onkin laajentunut vuoden aikana. Uudet ryhmät ovat alkamassa Turussa ja Jyväskylässä, ja myös Helsingissä toiminta on tarkoitus käynnistää uudestaan. Lisäksi tulevissa kuntavaaleissa kampanja aikoo mm. analysoida koko maan ehdokkaiden vaalikonevastauksia. Myös kampanjakoalitio on laajentunut: nyt mukana ovat Maan ystävien lisäksi Luonto-Liitto, Changemaker, Ilmastovanhemmat, 350 Suomi, Kepa, Energiaremontti ja YK-nuoret.

Toiminnan laajuudesta huolimatta kampanja on pyörinyt pienillä resursseilla: vuonna 2016 kampanjalla on ollut yksi osa-aikainen työntekijä. Kampanja ei olisi voinut toimia tässä laajuudessa ilman kymmenien vapaaehtoisten sitoutunutta osallistumista – suuri kiitos kaikille teille tärkeästä työstänne! Lisäksi kiitos kuuluu kampanjaa tukeneille Mesenaateille ja muille lahjoittajille, joiden tuella mahdollistetaan ensi vuoden toimintamme kuntavaaleissa.

Loppuvuonna kampanjaan voi vielä osallistua lahjoittamalla Valkeaa joulua -keräykseemme (https://www.maanystavat.fi/verkkokauppa/lahjoitukset/valkeaa-joulua-lahja). Ensi vuoden alussa järjestämme taas isomman kampanjatapaamisen, johon myös uudet toiminnasta kiinnostuneet ovat lämpimästi tervetulleita. Kannattaa siis jo nyt laittaa kalenteriin 21.1. ja ilmoittautua Facebook-tapahtumaan (https://www.facebook.com/events/677443549102650/)!

Vuosi 2017 on kampanjalle tärkeä vuosi. Huhtikuun 9. päivänä järjestettävissä kuntavaaleissa valittavat päättäjät ovat paljon vartijoina: heidän päätöksistään riippuu, saadaanko Suomi vapautumaan fossiilivoimaloista sellaisessa aikataulussa, joka ilmastotutkijoiden mukaan on tarpeen ilmastonmuutoksen torjumiseksi.

Haluatko varmistaa kanssamme, että Suomi vapautuu hiilestä? Tee uudenvuodenlupaus jolla on merkitystä ja ilmoittaudu mukaan tekemään yhtä Suomen vaikuttavimmista ilmastokampanjoista: http://hiilivapaasuomi.fi/tule-mukaan/

Tiedote 15.12.2016

Ympäristö- ja eläinsuojelujärjestöt luovuttivat jo viidennen kerran jouluisen kasviskoritervehdyksen presidenttiparille Mäntyniemessä. Järjestöt haluavat juhlapyhien alla muistuttaa, että jokainen voi omilla ruokavalinnoillaan vaikuttaa ilmaston, luonnon ja eläinten sekä myös ihmisen omaan hyvinvointiin.
 
Yksityisen kulutuksen ympäristövaikutusten kolmen kärki on ruoka, asuminen ja liikkuminen. Maailman ruoantuotanto kuluttaa suurimman osan ihmisten käyttämästä makeasta vedestä sekä aiheuttaa valtaosan metsäkadosta. Ruoan osuus ilmastokuormastamme on noin 20 prosenttia, mikä on suunnilleen saman verran kuin liikenteen. Ruokavalinnoillamme on siten suuri merkitys ympäristön hyvinvoinnille. 

Jos lihan-, maidon- ja kananmunantuotannossa käytettävällä maatalousmaalla tuotettaisiin ruokaa suoraan ihmisille, ruokaa riittäisi useammalle, kasvihuonekaasupäästöt vähenisivät ja elinympäristöjä säästyisi uhanalaisille eläin- ja kasvilajeille. 

Kotimaiset juurekset ja perunat ovat aina olleet tärkeä osa perinteistä suomalaista jouluateriaa. Kasvisvaihtoehtojen ei tarvitse kuitenkaan rajoittua joulunakaan juureksiin, sillä kuluvana vuonna kauppojen hyllyille tullut ilahduttava määrä uusia kasvipohjaisia ruokainnovaatioita. 

”Kasvisruokakori on käytännön esimerkki siitä, miten me kaikki suomalaiset voimme ateria kerrallaan sekä hillitä ilmastonmuutosta että edistää luonnon hyvinvointia. Kasvispainotteinen ruokavalio on entistä luontevampi valinta, kun uudet kasvipohjaiset tuotteet ovat jokaisen ulottuvilla. Monipuolinen kasvispainotteinen ruoka on paitsi ympäristöystävällistä myös hyväksi terveydelle”, sanoo WWF Suomen pääsihteeri Liisa Rohweder.

Järjestöt kokoavat korin ja pitävät tervehdyspuheen presidenttiparille vuorovuosina. Tänä vuonna vuoro oli WWF:llä. Presidenttiparille annetussa kasviskorissa on arkeen sopivia tuotteita, joilla voi helposti korvata lihaa, sekä tuotteita herkutteluhetkiin: omenaglögiä, hapankaalia, hernetempeä, härkäpaputuotteita, nokkosrouhetta, hamppusnacksejä, tahinia, kotimaisia luomujuureksia ja perunoita sekä spelttilakua ja vegaanista raakasuklaata. Lennu-koira sai jo perinteiseen tapaan vegaanisen puristeluun. 

 

Lisätietoja: 
pääsihteeri Liisa Rohweder, WWF Suomi, p. 040 840 7461 

Korin luovuttivat: 
toiminnanjohtaja (vs.), Mai Kivelä, Animalia, p. 050 384 5072 
viestintäpäällikkö Juha Aromaa, Greenpeace, p. 050 369 6202 
puheenjohtaja Hannele Luukkainen, Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY ry, p. 040 547 7770
hallituksen puheenjohtaja Katri Kovanen, Kuono ry, p. 0400 107080 
järjestöpäällikkö Sami Säynevirta, Luonto-Liitto, p. 040 560 7303  
puheenjohtaja Leena Kontinen, Maan ystävät, p. 044 2040 834 
hallituksen puheenjohtaja Jan Ekebom, Natur & Miljö, p. 040 563 7782 
toiminnanjohtaja (vs.) Maria Lindqvist, SEY Suomen Eläinsuojeluyhdistysten liitto, p. 050 371 2740 
viestintäpäällikkö Matti Nieminen, Suomen luonnonsuojeluliitto, p. 050 564 2283 
hallituksen jäsen Kiia Kakko, Vegaaniliitto, p. 040 743 8347 
pääsihteeri Liisa Rohweder, WWF Suomi, p. 040 840 7461 

kasviskori-idean äiti ja tapahtuman koordinaattori, Päivi Hagner, p. 044 5057 232

Vapaa julkaistavaksi 30.11.

Hiilivapaa Suomi -kampanja kritisoi eduskunnassa 30.11. käsiteltävää hallituksen energia- ja ilmastostrategiaa välinpitämättömyydestä ilmastonmuutoksen etenemistä kohtaan. Torstaina 24.11. julkaistu strategia ei sisällä riittäviä avauksia uusista ohjauskeinoista, jotka johtaisivat päästöjen laskuun tarvittavalla vauhdilla.

Suomi on osana muuta maailmaa sitoutunut Pariisin ilmastosopimuksessa tavoittelemaan ilmaston lämpenemisen rajoittamista alle 1,5 asteeseen. Arvostetun Potsdamin ilmastotutkimuslaitoksen mukaan Pariisin tavoitteet tarkoittavat käytännössä sitä, että hiilen polton pitäisi loppua kaikkialla maailmassa jo vuonna 2025. [1] Tavoite on monille maille erittäin haastava, ja sen saavuttaminen edellyttää teknologisesti edistyksellisempien maiden edelläkävijyyttä. Hiilivapaa Suomi -kampanjan mukaan käytännössä Suomessa hiilen poltosta olisi pystyttävä luopumaan siis lähempänä vuotta 2020.

Hiilivapaa Suomi -kampanja pitää hallituksen aikeita kivihiilen käytön kieltämiseksi kannatettavana, mutta täysin riittämättömänä toimena hiilenpolton vähentämiseksi.  Kieltosuunnitelmaan nojautuva strategia ei esittele selkeitä, jo lähivuosina vaikuttavia uusia ohjauskeinoja, jotka vauhdittaisivat hiilenpolton vähentämistä. Nykyinen hallitus vieläpä myöhäisti päätöksellään takarajaa hiilestä luopumiselle: edellisen hallituksen energia- ja ilmastostrategian tavoiteaika hiilestä luopumiselle oli vuosi 2025. [2]

“Näyttää siltä, että hallitus on tekemässä lupauksia lähinnä oman toimikautensa ulkopuolelle.  Konkreettisia lisätoimia hiilenpolton alasajamiseksi tarvitaan nyt, ei vasta yli vuosikymmenen päästä”, toteaa Hiilivapaa Suomi -kampanjan koordinaattori Hanna Hakko.

Hiilivapaa Suomi -kampanja on myös tyytymätön hallituksen turvelinjaan. Vaikka turpeen käyttäminen energiantuotannossa aiheuttaa kivihiilen tasoiset ilmastopäästöt [3], strategiaan ei ole kirjattu selkeitä suuntaviivoja sen käytön vähentämiseen, vaan linjaukset pyrkivät verotuksella turpeen kilpailukyvyn säilyttämiseen.

“Strategian turvelinja vesittää hallituksen ilmastotavoitteiden uskottavuuden. Jos hallitus olisi tosissaan ilmastonmuutoksen torjumisessa, energia- ja ilmastostrategiassa olisi selvät tavoitteet ja ohjauskeinot myös turpeenpolton lopettamiselle”, sanoo kampanjakoordinaattori Hakko.

Strategian näkemys fossiilisten polttoaineiden korvaajista on niin ikään näköalaton. Strategian mukaan fossiilisia polttoaineita korvataan ensisijaisesti metsähakkeella ja metsäteollisuuden sivutuotteilla. Hiilivapaa Suomi -kampanja huomauttaa, että vaikka bioenergia voi olla maltillinen osa energiapalettia esimerkiksi talvien lämmöntarpeen kattamiseksi lähivuosikymmeninä, kaiken fossiilisen energian korvaamiseen se ei ole ilmaston tai luonnon kannalta kestävä ratkaisu. On myös kyseenalaista riittääkö metsäenergia kaikille nyt suunnitelluille käyttökohteille.

Kampanjan mielestä bioenergian sijaan etusijalle tulee nostaa energiatehokkuuden parantaminen ja aidosti päästöttömät uusiutuvat lähteet, kuten geoterminen energia, suuret lämpöpumput, kiinteistökohtaiset maa- ja ilmalämpöpumput, hukkalämmön talteenotto ja aurinkolämpö yhdistettynä lämmön kausivarastointiin, yhteisöenergiaratkaisuihin, kaksisuuntaisiin kaukolämpöverkkoihin, älykkääseen kysyntäjoustoon ja muihin uusiin ratkaisuihin.

– –

Hiilivapaa Suomi -kampanja järjesti keskiviikkona 30.11. klo 13–13:30 mielenilmauksen energia- ja ilmastostrategiaan liittyen Pikkuparlamentin edustalla. Tapahtuman osallistujat muodostivat kirjainkylteillä viestin “ei hiilelle, ei turpeelle”.

Kuvia mielenilmauksesta on saatavilla täältä: https://drive.google.com/open?id=1g9v65BfQ74So-lAHjRoHqp1sSDdqtDvfuQmnR7yq9yg.

Lähteet:

[1] The Guardian 6.8.2016: Scientists warn world will miss key climate target https://www.theguardian.com/science/2016/aug/06/global-warming-target-miss-scientists-warn

[2] Energia- ja ilmastostrategia 2013 http://tem.fi/documents/1410877/2626968/Energia-_ja_ilmastostrategia_2013.pdf/ce0e9b73-f907-454b-b52b-87fa9fa481d2

[3] Suomen Tiedeakatemian kannanotto 2010: Turpeen energiakäytön hyödyt ja haitat http://www.acadsci.fi/kannanottoja/turpeenenergiakaytto.pdf

Lisätiedot:

Hanna Hakko
Kampanjakoordinaattori
hanna.hakko@hiilivapaasuomi.fi
044 576 9999

Hiilivapaa Suomi -kampanja toimii kansalaisvaikuttamisen keinoin etenkin paikallistasolla fossiilivoimaloiden korvaamiseksi energiatehokkuudella ja uusiutuvalla energialla. Lisätietoja kampanjan toiminnasta ja linjauksista: http://hiilivapaasuomi.fi/

Maan ystävät ry:n ylin päättävä elin, eli järjestön vuosikokous on hyväksynyt syysvuosikokouksessaan 20.11.2016 toimintasuunnitelman vuodelle 2017. Suunnitelman pääset lukemaan kokonaisuudessaan nettisivuillamme.

Myös vuonna 2017 MY rakentaa osaltaan aktiivista kansalaisyhteiskuntaa ja kannustaa ihmisiä aktiiviseen kansalaisuuteen niin paikallisella, valtakunnallisella kuin kansainväliselläkin tasolla. MY toteuttaa tasa-arvoisuutta ja välttää hierarkioita, sekä suhtautuu myönteisesti sellaiseen ihmisten omaehtoiseen, rauhanomaiseen ja avoimeen kansalaistoimintaan ja -tottelemattomuuteen, joka tukee MY:n kannattamia asioita ja arvoja.

Vuoden 2017 toiminnassa painottuu paikallinen toiminta, jota tulee olemaan ainakin Tampereella, Turussa, Helsingissä, Oulussa, Rovanimellä ja Porissa. Valtakunnallisista teemoista painottuvat ydinvoima-, kaivos-, vesi-, ruoka-, maaoikeus ja metsätoiminta, sekä toimiminen alkuperäiskansojen ja maa- ja metsäyhteyden eteen. Globaalikasvatustoimintaa on suunniteltu myös tulevalle vuodelle ja siinä pureudutaan samoihin ongelmiin, kuin aiemmassa globaalikasvatushankkeessakin: elektroniikkatuotannon ja kaivosteollisuuden ongelmiin. Myös MY:n perinteikästä ja vaikuttavaa ilmastotoimintaa jatketaan Hiilivapaa Suomi -kampanjan sekä yhteisöenergiakampanjan puitteissa. MY jatkaa toimimistaan useissa eri verkostoissa niin paikallisella, valtakunnallisella kuin kv-tasollakin.

Jo suunnitellun lisäksi ensi vuonnakin on toki mahdollista aloittaa myös uutta toimintaa missä vaiheessa vuotta tahansa. Toimintaideoita voit esittää oman asuinseutusi paikallisryhmälle tai suoraan emojärjestölle, ottamalla yhteyttä esim. ryhmat(at)maanystavat.fi-osoitteeseen.

Lämpimästi tervetuloa mukaan mihin tahansa sinua kiinnostavaan toimintaan jo tämän vuoden puolella, taikka ensi vuonna, mikäli se sinulle paremmin sopii!