Kategoria: Uutiset

  • Uusi tutkimus paljastaa: kaasun käytön jatkaminen ristiriidassa ilmastoturvallisuuden kanssa

    Euroopan tulee kiireellisesti päästä eroon maakaasun käytöstä, jos se aikoo vähentää kasvihuonekaasupäästöjä kansainvälisesti sovitun tason mukaisesti.

    Euroopan Maan ystävien (Friends of the Earth Europe) Tyndallin Centre for Climate Change Researchilta ja Teessiden yliopistolta tilaama tutkimus osoittaa, että Euroopalla on enää vain yhdeksän vuotta aikaa polttaa maakaasua tai muuta fossiilista polttoainetta nykyisellä tasolla ylittämättä osuuttaan alle kahden asteen hiilibudjetista. (1) Myöskään vaiheittaisemassa siirtymässä fossiilisilla polttoaineilla, mukaan lukien kaasulla, ei voi olla sijaa kahden asteen mukaisessa energiajärjestelmässä enää vuoden 2035 jälkeen.

    Nämä tutkimustulokset ovat vahva muistutus siitä kiireellisyydestä, jolla Euroopan ilmastonmuutoksesta vastuullisena alueena täytyy vaihtaa energiajärjestelmänsä fossiilipolttoaineista vapaaksi.

    Pariisin ilmastosopimuksen mukaisesti Eurooppa on sopinut rajoittavansa maapallon lämpötilan nousun ”selvästi alle kahden asteen” ja ”pyrkien toimiin, joilla lämpötilan nousu saataisiin rajattua 1,5 asteeseen”. (2) Puolentoista asteen tavoite edellyttää vielä kiireellisempää kaasun ja muiden fossiilisisten polttoaineiden käytöstä luopumista. 

    Koska kaasun koko elinkaareen sisältyy korkeita määriä sekä metaani- että hiilidioksidipäästöjä, tekijät päättelevät, että ”ei ole mitenkään mahdollista ottaa tuotantokäyttöön uusia fossiilipolttoainevarantoja, ei myöskään kaasuvarantoja”, ja että ”tarvitaan kiireellisiä toimia maakaasun ja muiden fossiilisten polttoaineiden käytön vähittäiseksi lopettamiseksi koko Euroopassa”.

    Nämä varoitukset annetaan juuri, kun EU valmistautuu julkaisemaan listan 55 suuresta kaasuhankkeesta, joiden rahoittamista se harkitsee. (3) Viimeisen kolmen vuoden aikana EU on myöntänyt yli miljardi euroa julkista rahoitusta kaasuhankkeille. (4)

    Jagoda Munic, Euroopan Maan ystävien johtaja:

    ”Euroopan kaasuvillitys on täysin ristiriidassa vakavien ilmastonmuutoksen vastaisten toimien kanssa. Koko kaasu- ja öljyteollisuus on viherpesemässä kaasua ja pitämässä meitä kiinni fossiilisissa polttoaineissa, vaikka todellisuudessa kaasulla ei ole mitään tilaa siinä murroksessa, mitä tarvitsemme puhtaan energian tulevaisuuteen siirtymiseksi. Euroopan on kiireellisesti irtauduttava fossiilisista polttoaineista, toteutettava energiansäästön koko potentiaali ja pyrittävä 100 % uusiutuvaan energiaan, joka on ihmisten omissa käsissä ja hallinnassa.”

    Professori Kevin Anderson, Tyndall Centre of Climate Change Research ja Teessiden yliopisto

    ”Jos EU aikoo muuttaa energiajärjestelmänsä Pariisin lämpötila- ja oikeudenmukaisuussitoumusten mukaisesti, se ei voi jatkaa nykyisellä tavalla (business as usual) vaan täytyy sen sijaan aloittaa nopea vaiheittainen luopuminen kaikista fossiilisista polttoaineista, mukaan luettuna maakaasusta. Tämä täytyy aloittaa nyt ja saada täysin toteutettua kahden seuraavan vuosikymmenen aikana.”

    Tohtori John Broderick, Tyndall Centre of Climate Change Research ja Manchesterin yliopisto:

    ”Maakaaasun poraus ja polttaminen tuottavat merkittäviä määriä metaania ja hiilidioksidia, jotka lämmittävät ilmastoa eri tavoin. Estääksemme vaarallista ilmastonmuutosta meidän täytyy nopeasti vähentää näitä molempia kaaasupäästöjä, ei vain yhtä tai toista.”

    Seuraavan kahden viikon ajaksi neuvottelijat ympäri maailmaa kokoontuvat YK:n ilmastoneuvotteluissa Bonnissa, Saksassa. Neuvotteluissa keskitytään Pariisin sopimuksen toimeenpanon ”sääntökirjasta” (rule book) sopimiseen. (5)

    Lisätiedot:

    Colin Roche, Extractive Industries Campaigner, Friends of the Earth Europe 
    colin.roche@foeeurope.org, +32 489 59 89 84

    Antoine Simon, Extractive Industries Campaigner, Friends of the Earth Europe
    antoine.simon@foeeurope.org, +32 486 685 664

    Francesca Gater, Communications Coordinator, Friends of the Earth Europe
    francesca.gater@foeeurope.org , +32 485 930 515

    Lähdeviitteet:

    (1) Tutkimusraportti on luettavissa osoitteessawww.foeeurope.org/NoRoomForGas. Sivulla on myös suomennokset Euroopan Maan ystävien raportista ”Kestääkö ilmasto Euroopan riippuvuuden kaasusta?” sekä tutkimusraportin tiivistelmästä.

    (2) United Nations Framework Convention on Climate Change (2015) Adoption of the Paris Agreement. 21st Conference of the Parties. United Nations:http://unfccc.int/files/essential_background/convention/application/pdf/english_paris_agreement.pdf

    (3) http://www.politico.eu/?post_type=pro&p=744896

    (4) http://www.foeeurope.org/commission-billionth-euro-fossil-fuel-subsidies-170216

    (5) Friends of the Earth International spokespeople are available throughout the COP23 climate talks in Bonn. For more information or an interview please contact: Francesca Gater, communications coordinator, Friends of the Earth Europe, francesca.gater@foeeurope.org, +32 (0) 485 93 05 15

  • Eurooppalaiset kansalaisyhteiskunnan toimijat yhdistävät voimansa hiilivapaan Euroopan vauhdittamiseksi

    Eurooppalaiset kansalaisyhteiskunnan toimijat yhdistävät voimansa hiilivapaan Euroopan vauhdittamiseksi

    Bonn, Saksa, 2.11.2017:

    Taistellakseen ilmastonmuutoksen pahenevia vaikutuksia ja saasteita vastaan 28 maan kansalaisjärjestöt julkistavat tänään yhteisen Europe Beyond Coal -kampanjan kivihiilestä puhtaaseen uusiutuvaan energiaan siirtymisen vauhdittamiseksi. Myös Maan ystävät on mukana kampanjassa.

    “Nyt on hetki, jona päätämme tehdä Euroopasta hiilivapaan vuoteen 2030 mennessä. Kansalaisyhteiskunnan toimijoille tavoite on yhteinen ja nyt työskentelemme nopean muutoksen aikaansaamiseksi,” sanoo Kathrin Gutmann, Europe Beyond Coal -kampanjan päällikkö. “Pitääkseen kiinni sitoumuksestaan Pariisin ilmastosopimukseen ja suojellakseen kansalaistensa hyvinvointia eri maiden hiilivoimalat on suljettava paljon nykyistä tahtia nopeammin. Hiilivoimala yhdessäkin maassa on haitaksi Euroopalle ja koko plaanetallemme .”

    “Kutsumme valtiot, kaupungit, yritykset, pankit ja sijoittajat lyömään lukkoon suunnitelmansa kivihiilen käytön alasajamiseksi ennen vuoden 2018 kansainvälistä ilmastokokousta Puolan Katowicessä. YK:n ilmastotapaaminen, joka alkaa Bonnissa ensi viikolla on lisäksi erinomainen mahdollisuus tehdä kunnianhimoisia sitoumuksia hiilestä luopumiseen,” Gutmann sanoo.

    Vuodesta 2016 alkaen Europe Beyond Coal -ryhmät ovat edesauttaneet 16 eri eurooppalaisen hiilivoimalan sulkemista ja 39 muuta on päätetty sulkea, kun Alankomaiden, Iso-Britannian, Suomen, Ranskan, Portugalin ja Italian valtiot ovat sitoutuneet  olemaan hiilivapaita viimeistään vuonna 2030. Kampanja pyrkii vaikuttamaan siirtymiseen sitoumuksista toimenpiteisiin ja nopeuttamaan Euroopan jäljelläolevien 293 hiilivoimalan sulkemista.

    Konkreettiset suunnitelmat ovat erityisen olennaisia maille kuten Saksa, joka kivihiilen käytön takia on  Euroopan pahin ilmastosaastuttaja eikä siksi pysty pitämään kiinni ilmastotavoitteidensa saavuttamisesta. Saksan kivihiilivoimalat ovat vastuussa arviolta 3800 ennenaikaisesta kuolemasta ja jopa 10,5 miljardin terveyskustannuksista niin Saksan rajojen sisä- kuin ulkopuolella vuonna 2015.

    Europe Beyond Coal -ryhmät haluavat kannustaa uutta Saksan hallitusta ja ja kaikkia hiilivoiman ikeessä edelleen olevia Euroopan maita lopettamaan hiilivoimaloiden tukemisen niin kotona kuin Brysselissä. On aika sitoutua luopumaan hiilestä ja taata reilu ja oikeudenmukainen siirtymä niin hiilitalouden työntekijöille kuin siitä riippuvaisille alueille ja antaa täysi panos Euroopan laajuiselle siirtymiselle puhtaaseen uusiutuvaan energiajärjestelmään.

    Lähteet:

    1) Tarkempaa analyysia ja yksityiskohtaisempaa tutkimusta osoitteessa  www.beyond-coal.eu

    2)  Europe Beyond Coal on aktiivinen näissä maissa: Albania, Austria, Bosnia & Herzegovina, Bulgaria, Croatia, Czechia, Denmark, Finland, France, Germany, Greece, Hungary, Ireland, Italy, Kosovo, Macedonia, Montenegro, Netherlands, Poland, Portugal, Romania, Serbia, Slovakia, Slovenia, Spain, Sweden,Turkey, United Kingdom.

    3) www.beyond-coal.eu/data/

     

    Tietoa:

    Europe Beyond Coal on kansalaisyhteiskunnan toimijoiden yhteenliittymä joka pyrkii edistämään hiilikaivosten ja -voimaloiden sulkemisia, estämään uuden hiiliteollisuuden rakentamista ja kiirehtimään oikeudenmukaista siirtymää puhtaaseen, uusiutuvaan energiaan ja energiatehokkuuteen. Vastaavanlainen Sierra Clubin koordinoima sisarkampanja Yhdysvalloissa on ollut käynnissä useita vuosia ja on johtanut ilmoituksiin 263 hiilivoimalan sulkemisesta – kyseessä on enemmän kuin puolet USA:n kaikista hiilivoimaloista. Voimaloiden sulkemiset jatkuvat huolimatta Trumpin hallinnon kivihiilimyönteistä ohjelmasta.

  • Maan ystävät ry:lle on valittu hallitus vuodelle 2018

    Maan ystävät ry:lle on valittu hallitus vuodelle 2018

    Syysvuosikokous valitsi sunnuntaina 22.10.2017 Maan ystäville uuden hallituksen tulevalle vuodelle 2018! Hallitukseen valittiin Saija Väyrynen, Lauren Stevens, Mika-Petri Lauronen, Olli-Pekka Haavisto ja Heikki Hallantie. Puheenjohtajiston muodostavat Kristina Salmi, Jarrah Kollei sekä Liisa Uimonen, joka myös toimii puheenjohtajana ensi vuonna. Onnittelut kaikille valituille!

    Istuvan hallituksen tavoitat aina osoitteesta: hallitus(at)maanystavat.fi, ja puheenjohtajiston osoitteesta: puheenjohtajisto(at)maanystavat.fi. Yksittäisten hallituslaisten osoitteet ovat etunimi.sukunimi(at)maanystavat.fi.

  • Järjestöt: Suomen edistettävä yhtiöiden ylikansallista toimintaa sitovia ihmisoikeusvelvoitteita

    Kansalaisjärjestöjen vetoomus: www.treatymovement.com/statement

    Maailman valtiot käsittelevät tällä viikolla YK:ssa ehdotusta uudeksi sitovaksi ihmisoikeussopimukseksi, jonka tarkoituksena on estää ylikansallisesta liiketoiminnasta aiheutuvia ihmisoikeusloukkauksia kuten lapsityövoiman käyttöä ja ympäristötuhoja. Kansalaisjärjestöt vaativat Suomea ja EU:ta osallistumaan rakentavasti neuvotteluihin, jotta loukkausten uhreilla olisi jatkossa mahdollisuus saada oikeutta. Maailmanlaajuisesti vastaavan vetoomuksen on allekirjoittanut lähes 1000 kansalaisjärjestöä.

    Hallitusten edustajat ovat kokoontuneina Geneveen päättääkseen perjantaina sopimusneuvottelujen aloittamisesta YK:ssa sitovien ihmisoikeusvelvoitteiden säätämiseksi YK:n ihmisoikeusneuvoston 2014 tekemän päätöksen mukaisesti. Velvoitteet koskevat ylikansallisten yhtiöiden ja muiden yritysten ylikansallisia tuotantoketjuja.

    Maan ystävien edustaja Ville-Veikko Hirvelä seuraa YK neuvotteluja Genevessä.

    Järjestöt muistuttavat, että osa yrityksistä on mukana toiminnassa, josta seuraa ympäristön saastumista, pakkotyövoiman käyttöä, piittaamattomuutta työlainsäädännöstä sekä jopa väkivaltaa ihmisiä ja ihmisoikeuspuolustajia kohtaan. Tällä hetkellä yrityksiä on kuitenkin monesti mahdoton saada vastuuseen toiminnasta. Sääntelyssä olevat aukot johtuvat osittain siitä, että yritykset toimivat kansainvälisesti, mutta niitä sääntelevät lait ovat kansallisia.

    – Myös täällä Genevessä kuullut yritysten tekemien ihmisoikeusloukkauksien kohteeksi joutuneiden yhteisöjen todistukset rikkomuksista tekevät erittäin näkyväksi sen, että nykyiset yritysten vapaaehtoiset periaatteet eivät ole riittäviä. Sitovaa sopimusta tarvitaan, jotta taataan loukkauksien kohteena oleville vahvat oikeussuojakeinot, ja todellinen mahdollisuus hakea oikeutta ja korvauksia, sanoo Siemenpuu-säätiön toiminnanjohtaja Hanna Matinpuro.

    Valtaosa kehitysmaista on Genevessä kannattanut sitovien ihmisoikeusvelvoitteiden asettamista yrityksille.

    – EU on esittänyt, että ylikansallisten yhtiöiden tulisi voida vapaaehtoisesti päättää kunnioittavatko ne ihmisoikeuksia vai eivät. Samaan aikaan näille yrityksille säädetyt erityisoikeudet ovat johtaneet tilanteeseen, jossa ne pystyvät jatkuvasti tekemään liikevoittoa ihmisoikeusloukkausten kustannuksella ja samalla ylikansallisen tuotantoketjun avulla väistämään joutumasta vastuuseen, kommentoi Ville-Veikko Hirvelä Maan ystävät ry:stä.

    – Olisi ihmisoikeuksien toteutumisen kannalta erittäin tärkeää, että Suomi ja EU lähtisivät yhteistyöhaluisesti mukaan neuvotteluihin ja päättäisivät tällä viikolla konkreettisista jatkotoimenpiteistä, jotta varsinaiset sopimusneuvottelut voivat alkaa, sanoo Eettisen kaupan puolesta ry:n toiminnanjohtaja Lotta Staffans.

    YK:n hallitustenvälisen työryhmän puheenjohtajan ehdottamat sitovat velvoitteet kaikkien yhtiöiden ylikansallisiin tuotantoketjuihin kytkeytyvälle toiminnalle pohjautuvat YK:n peruskirjassa ja sen pohjalta tehdyissä YK:n ihmisoikeussopimuksissa säädettyjen, kaikille yhdenvertaisten  ihmisoikeuksien ensisijaisuuteen, suhteessa ylikansallisten yhtiöiden ja sijoittajien erityisoikeuksiin.

    Neuvotteluja seuraavat Genevessä:

    Ville-Veikko Hirvelä, Maan ystävät ry, +358 452 380890, villeveikkoh1@gmail.com, Genevessä 21.-27.10.

    Hanna Matinpuro, Siemenpuu-säätiö sr, +358 50 5691189, hanna.matinpuro@siemenpuu.org Genevessä 24.-26.10.

    Lotta Staffans, Eettisen kaupan puolesta ry, +358 40 573 0806, lotta.staffans@eetti.fi, Genevessä 25.-27.10.

    Kansalaisjärjestöjen vetoomus: http://www.treatymovement.com/statement

    Suomalaisjärjestöjen ulkoministeri Soinille ja ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Mykkäselle elokuussa lähettämä kirje: www.kepa.fi/sites/kepa.fi/tiedostot/vetoomus-un-binding-treaty300817.pdf

  • Järjestöt vaativat reilua ja kestävää kauppaa

    Järjestöt vaativat reilua ja kestävää kauppaa

    Yli 30 suomalaisen järjestön yhteinen visio esittää Suomen ja EU:n kauppapolitiikalle uutta ja kestävää suuntaa. 10 askelta kestävämpään ja oikeudenmukaisempaan kauppapolitiikkaan –vision allekirjoittajien joukossa on muun muassa kehitys-, ympäristö- ja ihmisoikeuskysymyksiin keskittyviä kansalaisjärjestöjä sekä palkansaajakeskusjärjestöt.

    Tänään julkaistavalla visiolla järjestöt haluavat tuoda kestävän kehityksen tavoitteet mukaan kauppapoliittiseen keskusteluun ja muistuttaa, että oikeilla kaupan säännöillä voidaan edistää ihmisten ja ympäristön hyvinvointia Suomessa, Euroopassa ja globaalisti. ”Kaupan pelisäännöt ovat tällä hetkellä ristiriidassa kestävän kehityksen periaatteiden ja kansainvälisten  ihmisoikeussitoumusten kanssa”, huomauttaa Kehitysyhteistyöjärjestöjen EU-yhdistys Kehyksen vaikuttamistyön koordinaattori Elina Mikola. 

    ”Vision taustalla on myös turhautumista kauppapoliittiseen keskusteluun, joka näyttäytyy lähinnä vapaakauppasopimuksia kannattavien ja kansallista protektionismia puoltavien argumenttien kamppailuna. Haluamme tuoda pöytään monipuolisempaa keskustelua EU:n ja Suomen kauppapolitiikan suunnasta ja säännöistä”, sanoo Eettisen kaupan puolesta ry:n vaikuttamistyön koordinaattori Maija Lumme.

    Lumme osallistuu Maailman kauppajärjestön WTO:n 11. ministerikokoukseen Buenos Airesissa 10.-13. joulukuuta Suomen delegaation jäsenenä.

    ”Kestävän kehityksen tavoitteet pitäisi ottaa selkeämmin kauppapolitiikan ja sitä koskevan keskustelun lähtökohdaksi. Esimerkiksi kauppasopimusten kohdalla tulisi varmistaa, että ne aidosti edistävät ihmisoikeuksia, työelämän perusoikeuksia ja säällisten työpaikkojen syntymistä. Erityisen tärkeää on tarkastella kaupan vaikutuksia kaikkein heikommassa asemassa olevien ihmisryhmien kannalta”, SAK:n ekonomisti Patrizio Lainà lisää. 

    Järjestöt korostavat, että kaupalle tarvitaan globaalit säännöt, jotka ovat johdonmukaisia kestävän kehityksen Agenda 2030:n sekä kansainvälisten ihmisoikeussitoumusten kanssa. Visiossa esitetään muun muassa ilmastonmuutoksen vastaisten toimien ja yritysvastuun edistämistä osana kauppapolitiikkaa sekä kauppasopimuksia koskevien neuvotteluprosessien avoimuuden ja läpinäkyvyyden lisäämistä. Ihmisoikeus- ja ympäristösopimukset eivät saa jäädä kauppasopimusten varjoon, muistuttavat järjestöt. Lisäksi on varmistettava, että kauppasopimukset eivät kavenna poliittista liikkumavaraa kestävän kehityksen edistämiseksi. 

    10 askelta kestävämpään ja oikeudenmukaisempaan kauppapolitiikkaan -vision ovat allekirjoittaneet seuraavat järjestöt:  350 Suomi, Akava, Attac, Suomen Caritas, Dodo, EAPN-Finland, Eettisen kaupan puolesta, Emmaus Aurinkotehdas, Eurooppalainen Suomi, Hyvinvointivaltion vaalijat, Kehitysyhteistyöjärjestöjen EU-yhdistys Kehys, Kepa, Kansalaisjärjestöjen ihmisoikeussäätiö KIOS, Kirkon ulkomaanapu, 
    Lähetysyhdistys Kylväjä, Luonto-Liitto, Maan ystävät, Open Knowledge Finland, Pelastakaa Lapset, Reilu kauppa, SAK, SASK – Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskus, Solidaarisuus, STTK, Siemenpuu, Suomen Lähetysseura, Suomen luonnonsuojeluliitto, Suomen Talousdemokratia, Taksvärkki, TTIP-verkosto, UFF, Uusi Tuuli ja Vammaiskumppanuus.

    Lue koko visio täältä. 

  • TIEDOTE: Luonnonsuojelijat valittivat Vantaan turvetta polttavasta voimalasta

    Maan ystävät ja Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri ovat valittaneet Vantaan Martinlaakson voimalaitoksen ympäristöluvasta. Voimalan ykköskattilassa aiotaan ryhtyä polttamaan puun rinnalla turvetta. Järjestöt vaativat Vaasan hallinto-oikeutta ensisijaisesti hylkäämään luvan. Toissijaisesti ne vaativat muutoksia ympäristöluvan ehtoihin ilmansaasteiden, melun ja turvepölyn haittojen vähentämiseksi.

    Vantaan Energia aikoo polttaa Vantaan Martinlaakson voimalassa puun ohella turvetta. Turpeen määrä ykköskattilassa voisi olla jopa 30 prosenttia.

    ”Turpeen poltto on pahinta mitä Suomessa voi ympäristölle tehdä”, sanoo luonnonsuojeluasiantuntija Tapani Veistola Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiristä. ”Turpeen kasvihuonekaasupäästöt ovat kivihiiltäkin pahemmat. Lisäksi turpeenkaivuu pilaa luonnon monimuotoisuudelle ja virkistykselle arvokasta suoluontoa ja vesistöjä.”

    ”EU ja IPCC luokittelevat turpeen fossiiliseksi polttoaineeksi, sillä sen uusiutuminen vie tuhansia vuosia. Ilmastonmuutos on pysäytettävä seuraavien vuosikymmenten aikana, ja turpeen käytön ripeä vähentäminen on yksi Suomen tehokkaimmista keinoista päästöjen leikkaamiseen. Turpeenpolton korvaavat uudet teknologiat ovat jo olemassa”, toteaa Maan ystävien kampanjakoordinaattori Eija Kärkkäinen.

    Turpeen käyttöä on puolusteltu sillä, että ilman tukipolttoainetta puun poltto syövyttää voimalaitoksen kattilaa, mutta esimerkiksi Ruotsissa ja Tanskassa on ilman turvetta toimivia biovoimaloita. Yhtiön mukaan turpeen korvaaminen muilla polttoaineilla maksaisi noin miljoona euroa vuodessa. Vuonna 2016 konsernin liikevaihto oli kuitenkin liki 300 miljoonaa ja liikevoitto 50 miljoonaa euroa. Järjestöt toivovat, että yhtiö suhtautuisi ilmastonmuutoksen hillintään vakavasti ja luopuisi suunnitellusta turpeen käytöstä.

    Lisätietoja
    – kampanjakoordinaattori Eija Kärkkäinen, Maan ystävät, puhelin 044 576 9999, eija.karkkainen@hiilivapaasuomi.fi
    – luonnonsuojeluasiantuntija Tapani Veistola, Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri, puhelin 0400 615 530, tapani.veistola@sll.fi
    – valitus internetissä: https://www.sll.fi/uusimaa/kannanotot/sll-up-my-vhao-martinlaakso-220917

  • Maan ystävät mukana Joukkovoiman mielenosoituksessa 2.9.2017

    Maan ystävät mukana Joukkovoiman mielenosoituksessa 2.9.2017

    Tule tekemään myönteistä muutosta ja liity Sipilöinti seis! Joukkovoima-mielenosoitukseen lauantaina 2.9. klo 13:00–17:00 Helsingissä! Maan ystävät on mukana rauhan ja ympäristön blokissa vaatimassa kestävää tulevaisuutta. Sotavarustelusta rauhanrakentamiseen! Ympäristö ja ihmiset edelle!

    Joukkovoiman rauhan ja ympäristön blokki Facebookissa: https://www.facebook.com/events/1710829532557882/

    Tietoa reitistä, kuljetuksista ja muista blokeista Joukkovoiman päätapahtumassa Facebookissa: https://www.facebook.com/events/1895153930705303/

    ..

    Tule mukaan tekemään myönteistä muutosta ja liity Joukkovoima-liikkeeseen 2.9. Rauhan ja ympäristön blokki vaatii kestävää tulevaisuutta sotavarustelun sijaan. Kulkueen musiikista ja huudattamisesta vastaa Spittin’ Fiyah Sound!

    Sotavarustelusta rauhanrakentamiseen

    Leikkausten keskellä Suomi suunnittelee kaikkien aikojen suurinta yksittäistä asekauppaansa, Hornet-hävittäjien korvaajien hankkimista, jonka lisäksi valmisteilla on laivaston alushankinta. Näiden hankintojen kokonaiskustannukset nousisivat toteutuessaan jopa kymmeniin miljardeihin euroihin. Samaan aikaan kun hallituksen leikkaukset ovat tehneet yhteiskunnan köyhimpien elämästä selviytymiskamppailua, armeijan ja poliisin budjettia aiotaan kasvattaa jälleen ensi vuonna.

    Hallitus ei näe ongelmana aseiden myymistä Jemenissä sotiviin Arabiemiraatteihin ja Saudi-Arabiaan tai aseiden ostamista Israelin miehityshallinnolta. Sipilän hallitus on vaikeuttanut rauhan lujittumista leikkaamalla kehitysyhteistyöstä sekä rauhan- ja ihmisoikeustyöstä. Samaan aikaan hallitus on kiristänyt äärimmilleen turvapaikan saamisen mahdollisuudet sotia pakenevilta ihmisiltä ja lähettää heitä takaisin konfliktialueille.

    Itämeren jännitteiden lisääntymisestä huolimatta Suomi osallistuu syyskuussa Nato-maiden kanssa Ruotsin järjestämään maan suurimpaan sotaharjoitukseen sitten kylmän sodan. Samaan aikaan Venäjä simuloi sotaa Itämerellä voimalla, jonka uskotaan kasvavan suurimmilleen kylmän sodan jälkeen.

    Sotaan varustautumisen sijaan resurssit on suunnattava rauhan lujittamiseen, luottamuksen ja kansainvälisen yhteistyön lisäämiseen sekä ilmastonmuutoksen pysäyttämiseen. Suomen tulisi asemoida itsensä tärkeään rooliin liittoutumattomana ja ihmisoikeuksia kunnioittavana rauhanvälittäjänä. Suomen on osaltaan kannettava vastuunsa pakolaisuudesta ja panostettava nykyistä enemmän konfliktien ehkäisemiseen, humanitaariseen avustustyöhön sekä kehitysyhteistyöhön ja lopetettava asekauppa sotaa käyvien maiden kanssa.

    Ympäristö ja ihmiset edelle

    Sodat ja asevarustelu aiheuttavat valtavia hiilidioksidipäästöjä ja tuhoa ympäristölle. Maailman sotilaalliseen varustautumiseen vuosittain käytetyillä varoilla voisi toisin suunnattuna pysäyttää ympäristötuhon ja saavuttaa kestävän kehityksen tavoitteet.

    Sipilän hallitus on leikannut luonnosuojelun rahoitusta Suomessa ja YK:ssa sekä romuttanut soidensuojelua. Biotaloushuuman ja ilmastonsuojelun nimissä on haluttu kasvattaa hakkuita luonnon monimuotoisuuden kustannuksella. Samaan aikaan hallitus on jatkanut ympäristölle haitallisia fossiilisten polttoaineiden ja turvetuotannon tukia sekä käyttänyt poliittista voimaa Fennovoiman ja Talvivaaran kaltaisten megahankkeiden edistämiseen. Emme voi odottaa luonnonvarojen ylikulutukseen perustuvan talouskasvupakon lisäävän vapauttamme järjestää elämämme haluamallamme tavalla tai tarjoavan ratkaisuja ilmastonmuutoksen kaltaisiin ongelmiin.

    Ekologisen ja taloudellisen kriisin syventyessä erot etuoikeuksista nauttivien ja niistä osattomaksi jäävien välillä käyvät yhä selvemmiksi paitsi globaalisti myös Suomen kaltaisten vauraiden maiden sisällä. Selviytymisen nimissä hallitus painostaa meitä hyväksymään kapitalistisen hyväksikäytön ulottamisen yhä laajemmalle ympäristöön ja yhteiskuntaan. Jatkuva eriarvoistamispolitiikka lisää turvattomuutta ruohonjuuritasolla ja vie siten pohjaa rauhalta.

    Aseistakieltäytyjäliitto on blokin koollekutsuja ja järjestää blokin yhteistyössä muiden järjestöjen ja yksittäisten toimijoiden kanssa.

    ***

    Suomessa on nähty vuosituhannen kummallisin poliittinen sirkus. Olemme saaneet uuden hallituksen, jossa samat vanhat kasvot jatkavat samaa vanhaa politiikkaa. Hallituksen kriisin päättyminen tarkoittaa meidän kriisimme jatkumista.

    Joukkovoima ei suostu unohtamaan kuluneen hallituskauden lukemattomia farsseja ja skandaaleja: vaalilupausten syömistä, kurjistavia leikkauspäätöksiä ja yhteiskunnan omaisuuden myymistä. Satavuotistaivaltaan juhlivan Suomen maine lehdistönvapauden, hyvinvoinnin ja ihmisoikeuksien mallimaana on mennyt.

    Seuraavaksi hallitus pyrkii viemään läpi palveluja ja demokratiaa heikentävät sote- ja maakuntahankkeet. Kansalaisten ja asiantuntijoiden vastalauseita ei edelleenkään haluta kuunnella.

    – Meistä tämä ei ole oikein. Me emme hyväksy tuloerojen kasvattamista, köyhien vastakkainasettelua emmekä epäinhimillistä turvapaikkapolitiikkaa. Hallituksen on aika mennä!

    Jos sinäkin olet saanut tarpeeksesi, liity kasvavaan joukkoomme 2.9.2017 Helsingissä!

    Joukkovoima on puoluepoliittisesti sitoutumaton kansanliike. Liikettä yhdistää tyytymättömyys hallituksen politiikkaan. Vaatimuksemme ovat leikkauspolitiikan lopettaminen Suomessa, Euroopassa ja koko maailmassa, riittävä toimeentulo kaikille sekä ihmis- ja perusoikeuksien kunnioittaminen. Mielenosoitukseen saa tuoda omia tunnuksiaan, mutta rasistiset, fasistiset ja puoluepoliittiset tunnukset on kielletty.

    www.joukkovoima.com

    Tapahtumaan ovat lupautuneet puhumaan:
    Mona Eid (Kriittisen opettajaverkoston jäsen ja opettaja)
    Ida Kettunen (vammaisaktivisti)
    Karim Maiche (tohtorikoulutettava, Tampere Peace Research Institute)
    Raija-Riitta Luiro-Piippo (Metalli 70 puheenjohtaja)
    Hanna Rokkanen (Metalliliiton aktiivi, Hämeenlinnan kaupunginvaltuuston varavaltuutettu)
    Olli Tammilehto (vapaa tutkija ja kirjoittaja)
    Kari Vatannen (JHL:n edustajiston ja Keski-Suomen alueryhmän jäsen, Jynet Urakoinnin pääluottamusmies ja työsuojeluvaltuutettu)

    Juontajana Marissa Vuorenvarma

    Artistit:
    Maria Aleksandra
    Terttu Järvelä LIVE
    Teemu Takatalo
    Tumppi Varonen
    Koiton laulu

    Lista täydentyy edelleen.

  • Hae mukaan Maan ystävien vuoden 2018 hallitukseen!

    Hae mukaan Maan ystävien vuoden 2018 hallitukseen!

    Maan ystävät toimii ympäristönsuojelun, yhteiskunnallisen ja sosiaalisen oikeudenmukaisuuden, ihmisoikeuksien sekä rauhan ja demokratian edistämisen puolesta. Jotta vapaaehtoiset aktiivimme voivat toimia näiden tärkeiden asioiden puolesta mahdollisimman tarkoituksenmukaisesti ja hyvillä resursseilla, tarvitaan myös ihmisiä pyörittämään järjestömme hallintoa.

    Maan ystävät ry:n hallituksen jäsenenä saat mukavan porukan ympäröimänä mahdollisuuden vaikuttaa, mihin järjestön resurssit suunnataan! Kenties sinulla on mielestäsi uusia ideoita ja jaettavaa muille yhdistystoimijoillemme. Tai ehkä haluat hankkia arvokasta järjestökokemusta, josta on hyötyä niin omien projektien toteuttamisessa kuin työnhaussakin.

    Hallitukseen kuuluu puheenjohtaja, yksi tai kaksi varapuheenjohtajaa sekä 5-12 muuta jäsentä. Syysvuosikokouksessa päätetään hallituslaisten määrä ja hallitukseen valittavat henkilöt sekä puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja(t). Syysvuosikokous pidetään väentapaamisen yhteydessä 22.10.2017 Meriharjun luontotalolla Helsingissä. Ehdolle voit asettua, vaikka et pääsisikään vuosikokoukseen paikan päälle. Hallituspesti on voimassa vuoden 2018 loppuun asti, jonka jälkeen voit halutessasi asettua ehdolle seuraavan vuoden hallitukseen.

    Hallituksen kokouksia on noin kerran kuussa ja niihin korvataan matkakulut, myös etäosallistuminen Skypen kautta on mahdollista. Kokouksissa tarjotaan vegaanista ruokaa. Hallituksen jäsenet jakaantuvat vuoden 2018 alussa kiinnostuksensa mukaan jaostoihin, joissa on keskitytty seuraaviin asioihin: järjestön viestintä, talous, jäsenhankinta, varainhankinta sekä paikallisryhmien koordinointi. Hallitustyöstä ei makseta palkkiota.

    Tehtävään perehdytetään, eikä kokemusta Maan ystävistä tai muuta järjestökokemusta välttämättä tarvita. Innostus toimia paremman maailman eteen, ja kiinnostus toimia järjestön parhaaksi riittää! Toivomme eritaustaisia hakijoita ympäri Suomen.

    Jos kiinnostuit, laita vapaamuotoinen hakemus ja halutessasi myös CV:si toimistollemme: toimisto(at)maanystavat.fi viimeistään 15.10.2017.

    Hakemukseksi riittää se, että kerrot minkälaista mahdollista järjestökokemusta, tai kokemusta Maan ystävistä sinulla on ennestään, sekä ennenkaikkea miksi olet kiinnostunut Maan ystävien hallituspaikasta. Kerro myös, jos olet kiinnostunut puheenjohtajan tai varapuheenjohtajan toimesta. (Muista laittaa hakemukseen nimesi, puhelinnumerosi ja asuinkaupunkisi!)

  • Mukaan jäsenjaostoon? Starttina talkoot 5.9.2017!

    Mukaan jäsenjaostoon? Starttina talkoot 5.9.2017!

    Järjestön hallituksen ohella Maan ystävät ry:n asioita hoitavat jaostot, joissa keskitytään jäsenasioihin, viestintään, varainhankintaan, taloudenseurantaan, vapaaehtoistoiminnan tukemiseen, kansainvälisiin verkostoihin ja muihin järjestötoiminnan perusasioihin. Jaostot koostuvat vapaaehtoisista aktiiveista. Jokaisessa jaostossa on vähintään yksi hallituksen jäsen tukemassa jaoston toimintaa sekä takaamassa sisäisen viestinnän sujuvuuden hallituksen ja jaostojen välillä. Jaostotoimintaan ovat myös uudet toiminnasta kiinnostuneet aktiviit lämpimästi tervetulleita mukaan missä vaiheessa vuotta tahansa. Jaostolaiset saavat koulutusta aina alkuvuonna, siinä yhteydessä kun koulutetaan myös uudet hallituslaiset. Mikäli hyppäät mukaan kesken vuotta, perehdytämme sinut toiminnan ohessa. Jaostotyöstä ei makseta palkkiota, eikä matkoja jaostojen kokouksiin korvata. Useimmiten myös etäosallistuminen on mahdollista, joten toimijat voivat samankin jaoston sisällä olla mistä päin Suomea tahansa. Lue lisää jaostoista nettisivuiltamme.

     

    Jäsenjaosto kaipaa nyt mukaan jäsenhankinnasta ja muiden jäsenasioiden hoitamisesta kiinnostuneita aktiiveja! Jaosto pohtii jäsenyyden markkinointia, eli toisinsanoen sitä, miten ja mitä kautta tavoitettaisiin entistä suurempi joukko seisomaan Maan ystävien arvojen ja tavoitteiden takana. Jaosto järjestää mahdollisuuksien mukaan erilaisia kampanjoita ja tapahtumia, joiden tavoitteena on kasvattaa yhdistyksen jäsenmäärää ja huolehtia nykyisten jäsenten jäseneduista. Jäsenjaostossa pääset tekemään ideoinnin lisäksi myös konkreettista jäsenhankinnan edistämistä. Joskus toiminta voi olla järjestöpöydän takana seisomista festarifiiliksessä olevien ihmisten kanssa jutellen, toisinaan se voi olla kangaskassien painamista sormet väripurkkiin upotettuna, se voi olla uuden somekanavan haltuun ottamista, tai voit löytää itsesi MY:n kokoushuoneesta pohtimassa videotykin valossa jäsentilanneraportteja ja jäsenmaksutuottojen suhdetta järjestön talousarvioon. Jaosto itse suunnittelee ja toteuttaa sellaista toimintaa, jonka se itse katsoo toimivan parhaiten!

    Aikaisempaa kokemusta järjestötoiminnasta ei tarvita, avoin mieli ja innostuneisuus riittää mainiosti. Toivotamme yhtälailla noviisit kuin konkaritkin lämpimästi mukaan! Jäsenjaosto suunnittelee toimintaansa kokouksissa, joita järjestetään säännöllisin väliajoin (n. kerran kuussa), useimmiten Helsingissä (lähes aina myös etäosallistuminen on mahdollista).

    Erinomainen tilaisuus hypätä mukaan jäsenjaston toimintaan on tiistaina 5.9.2017! Jäsenjaosto talkoilee jäsenmaksulaskutuksen parissa klo 16.30-19.30 Pauligin huvilalla, Helsingin Taka-Töölössä (Mechelininkatu 36b). Laskujen tekemisen ja kuorittamisen ohella on mainio mahdollisuus tutustua muihin jäsenjaoston aktiiveihin ja jutella MY:n jäsenasioista. Ehkä tuot mukanasi uusia ideoita jäsenhankintaan? Tai tulet vain tutustumaan samanhenkisiin tyyppeihin ja teet samalla päivän hyvän työn MY:n varainhankinnan eteen. Voit tulla talkoilemaan ja kuulostelemaan tunnelmia, vaikket olisikaan varma, tahdotko sitoutua jäsenjaoston toimintaan jatkossa.

    Teemme laskuja taulukkolaskentaohjelman avulla, joten excelosaamisesta on hyötyä. Minimitaitovaatimus näissä talkoissa on kuitenkin se, että osaa taittaa paperin kirjekuoreen, joten ällös huoli, mikäli excelöinti ei ole sinun heiniäsi!

    Tarjolla on myös pientä vegaanista naposteltavaa talkoilun lomassa.

     

    Miten on, näämmekö talkoissa? Ilmoita osallistumisestasi viimeistään 4.9. laittamalla viestiä: toimisto ( at ) maanystavat.fi

  • Helsingin seudun Maan ystävät ry:n mielipide Hämeentien katusuunnitelmasta

    Helsingin seudun Maan ystävät ry:n mielipide Hämeentien katusuunnitelmasta

    Helsingin seudun Maan ystävät ry
    helsinki@maanystavat.fi

    Mielipide Hämeentien katusuunnitelmasta

    Helsingin seudun Maan ystävät ry kannattaa Hämeentien katusuunnitelman toteuttamista. Suunnitelma parantaa pyöräilyn ja joukkoliikenteen olosuhteita ja edistää siten siirtymistä ilmastoa vähemmän kuormittavaan liikkumiseen. Hämeentiellä ylittyy säännöllisesti typpioksidien vuosiraja-arvo [1], joten moottoriajoneuvoliikenteen vähentäminen on tärkeää myös alueen asukkaiden terveyden kannalta.

    2,5 metriä leveät yksisuuntaiset kolmitasopyörätiet ovat hyvä ratkaisu niin pyöräilijöiden kuin jalankulkijoiden kannalta selkeytensä ja liikennemuotojen riittävän erottelun takia. On myös hyvä, että raitiovaunukaistat levennetään 6,4 m levyisiksi, jolloin raitiovaunut voivat ohittaa viereisellä kaistalla olevat ajoneuvot ilman riskiä peileihin törmäämisestä.

    Suunnitelmassa ei ole esitetty punaisen asfaltin tai massan käyttämistä pyöräteillä ja -kaistoilla. Tämä olisi kuitenkin tarpeellista risteyksissä, bussipysäkkien kohdalla sekä Kurvin ja Hakaniemen 1,5 m leveillä pyöräkaistoilla, jotta muut liikkujat huomaisivat riittävän selkeästi pyöräväylän.

    Katusuunnitelma perustuu ilmeisesti ajatukseen, että Pitkältäsillalta tuleva pyöräliikenne ohjataan John Stenbergin rannan ja Hakaniemen torikadun kautta Hämeentielle. Tämä voi olla toimiva ratkaisu, kunhan Hakaniemen torikadulle rakennetaan pyöräkaistat tai -tiet ja reitistä viestitään selkein opastein pyöräilijöille.

    Suunnitelmaluonnoksen saatetekstissä ilmoitetaan toteutusaikatauluksi vuodesta 2019 eteenpäin. Kuitenkin liikennesuunnitelmavaiheessa toteutusaikatauluna oli 2017-2019 [2]. Hämeentien joukkoliikennekatu on pyöräliikenteen osalta tärkeimpiä hankkeita Helsingissä, ja sen toteuttamista on siksi kiirehdittävä. Helsingin seudun Maan ystävät ry esittää siksi, että asian valmistelu toteutetaan niin, että rakennustyöt voidaan aloittaa keväällä 2018. Esitämme myös, että hanke lisätään vuoden 2018 talousarvioon.

     
    [1] Helsingin kaupungin ympäristökeskus 2016, 12-15: Helsingin kaupungin ilmansuojelusuunnitelma 2017–2024.

    [2] Helsingin kaupunginvaltuusto 2016 §110.