Muutos ei tapahdu itsestään,
se on tehtävä!

Blogi

  • Raportti: Dragon Miningin kullankaivuutoiminnassa paljon ongelmia

    Mediatiedote

    Julkaisuvapaa 9.10.2014

    Raportti: Dragon Miningin kullankaivuutoiminnassa paljon ongelmia

    Australialaisomisteisen Dragon Mining -yhtiön kaivostoiminnan haitoista julkaistaan kattava raportti torstaina 9. lokakuuta.

    Dragon Miningin Oriveden kaivos ja Sastamalan rikastamo saivat kyseenalaista medianäkyvyyttä syksyllä 2013 vesistöpäästöjensä sekä ympäristölupiensa epäselvyyksien vuoksi. Myös yhtiön aikeesta avata kiistelty kultakaivos Kuusamoon on seurannut paljon keskustelua.

    Tänään julkistettava Kullanhimoinen lohikäärme -raportti pureutuu Dragon Miningin ympäristöongelmiin ja niiden taustoihin.
    ”Raportin perusteella on selvää, että kullan kaivuulla on vakavia ympäristövaikutuksia jopa pienten kaivosten ympäristössä,” kertoo Aura Kalli Hitaiden akatemiasta.

    Dragon Miningin aiheuttamat ympäristöhaitat osoittavat, että kaivosteollisuuden ongelmallisuus ei rajoitu vain Talvivaaraan – alan käytännöt ovat kyseenalaisia laajemminkin. Ongelmien runsaus kertoo myös viranomaisvalvonnan toimimattomuudesta ja asettaa kyseenalaiseksi valtion mineraalistrategian tavoitteet kaivannaisten nopeasta hyödyntämisestä.

    Raportissa tuodaan esiin myös kullan yhteiskunnallisen tarpeen vähäisyys. Kulta on ennen kaikkea sijoitusmetalli, joka hyödyttää vain harvoja kaivostoiminnan haittojen levitessä laajalle.
    ”Nykyisellään kaivosteollisuus on keskeinen osa lyhytnäköistä,uusiutumattomien luonnonvarojen ylikulutukseen ja talouskasvun pakkoon perustuvaa yhteiskuntajärjestelmää,” toteaa Angi Mauranen Maan ystävistä.

    Dragon Miningilla on kultakaivos- ja rikastamotoimintaa Suomessa ja Ruotsissa. Yhtiö on aikeissa aloittaa kaivostoiminnan Valkeakoskella ja Kuusamossa.

    —

    Raportin julkaisevat ympäristöjärjestö Maan ystävät ry ja Hitaiden akatemia, joka on yhteiskunnallisten kysymysten parissa toimivien vapaiden tutkijoiden verkosto.

    Raportti löytyy täältä: maanystavat.fi/lohikaarme

    Lisätietoja:

    Aura Kalli, Hitaiden akatemia:
    044 919 2360
    lohikaarme [at] riseup.net

    Angi Mauranen

  • Kiitokset ruusujen, risujen ja muiden pohdintojen kera!

    Työharjoitteluni tuli syyskuun lopulla päätökseensä ja olen sitä tässä hetken sulatellut. Täytyy sanoa, että paljon tuli tehtyä, mutta paljon löytyisi vielä tehtävää. Onneksi virallisen työharjoittelun loppuminen ei tarkoitakaan sitä, että kaiken täytyisi loppua kuin seinään; olin Maan ystävien jäsen ennen harjoittelua ja tulen olemaan jäsen myös sen jälkeen. Eli ei tässä mitään lopullisia hyvästejä heitetä, ainakaan välittömästi. Toisaalta joudun kuitenkin jonkinlaiset hyvästit heittämään piakkoin, koska noin kolmen viikon päästä koittaa muutto Australiaan. Sitä ennen ehtii kuitenkin vielä tehdä kaikenlaista, mitä nyt kaikelta pakkaamiselta ja järjestelyiltä kykenen, ja toimiihan netti maapallon toisella puolellakin! 🙂
     
    Päällimmäinen fiilis kaikesta on kiitollisuus ja kiitos todellakin kaikille asianomaisille (etenkin Pietalle)!!! Toisaalta kolikon toisena puolena on myös jonkinasteinen turhautuneisuus. On selvää, että byrokratiaa ja valtasuhteita ei pääse missään pakoon (toisaalta naiivia edes kuvitella sitä mahdollisuutta), ja unelma jonkinlaisesta horisontaalisuudesta näyttäytyy yhä utopiana. Mitä sitten tehdä? Antaa olla vai pyrkiä mukaan kehittämään toimintaa? Aika näyttää, mihin rahkeet riittävät.
     
    Kyseessä on joka tapauksessa mainio järjestö ja kansainvälinen verkosto, jonka toiminnassa kannattaa ehdottomasti olla mukana. Rauhanomainen ja kestävä maailma, jossa yhteiskunnat elävät harmoniassa luonnon kanssa, on arvokas, jopa välttämätön päämäärä (ks. esim. FoEI:n ”Mission and Vision”). Myös yhteiskuntien ja ihmisryhmien itsemääräämisoikeus, osallistuminen ja oikeudenmukaisuus (ymmärrettynä niin sosiaalisena, taloudellisena, sukupuolten välisenä kuin myös ekologisena ilmiönä) sekä vapaus kaikesta dominaatiosta ja riistosta ovat äärimmäisen tärkeitä tavoitteita ja toiminnan periaatteita. Ainoa vaara näyttää olevan se, että jonkin suuren ja näennäisesti ulkopuolisen (kuten jonkin ideologian, politiikan, neoliberalismin, neokolonialismin, militarismin) vastustamisen rinnalla ei nähdä myös niitä sisäisiä prosesseja ja valtasuhteita, jotka ylläpitävät juuri samoja ’ulkoisia’ vastustuksen kohteita. 
     
    Joka tapauksessa työtä riittää kaikille kynnelle kykeneville. Toivon mukaan saan itsekin olla näkemässä tätä toimintaa ja kehitystä tavalla tai toisella myös tulevina vuosina. Kiitokset vielä kaikesta tuesta, kokemuksista ja yleensäkin olemassaolostanne! 🙂

    Terhi Runnalls

  • Mitä minä voin kenellekään opettaa? Ajatuksia globaalikasvatuksen koulutuksista Pohjois-Suomessa

    Vietin edellisen viikon Pohjois-Suomessa kouluttamassa vapaaehtoisia kouluvierialijoita Maan ystävien Globaalia ympäristökasvatusta -hankkeessa. Lähdin matkaan jännittyneenä: edessäni olisi kolme koulutusta kolmella paikkakunnalla, joissa kaikissa kohtaisin globaalikasvatuksesta ja maailman epäkohtiin vaikuttamisesta kiinnostuneita ihmisiä. Onnistuisinko välittämään tietoa ja innostusta kaikille halukkaille?
     
    Aikaisemman kokemukseni perusteella vapaaehtoisten koulutuksiin hakeutuvat ihmiset ovat tiedostavia ja valmitta toimimaan – juuri niitä ihmisiä, joita maailma tarvitsee. Tunsin koulutuksia suunnitellessani ajoittain lähes musertavan suurta vastuuta ja suoranaista kauhua, koska minun pitäisi kyetä opettamaan näille ihmisille jotain lisää. Minun pitäisi saada heidät innostumaan ja tulemaan mukaan osaksi toimintaa, jonka tarkoitus on viime kädessä, ei enempää eikä vähempää, kuin muuttaa maailmaa. Miten ihmeessä minä siihen pystyn? Mitä sanottavaa minulla voi olla Inarissa asuville eräoppaille, jotka tuntevat saamelaiskysymyksen kautta alkuperäiskansojen tilanteen tai ilmastonmuutoksen vaikutukset tuhat kertaa paremmin kuin minä? Voiko Rovaniemellä puhua kaivoksista? Jos koulutettavien joukossa on vaikka joku, jonka sukulaiset saavat toimeentulonsa Pohjoisten kaivoshankkeista? Mikä motivoi oululaisia globaalikasvatustoimintaan, kun Nokiakin lähti ja siinä sivussa kai viimeisetkin työpaikat maakunnasta? Helppohan minun täältä etelästä neuvoa.
     
    Ahdistus helpotti viikon aikana, kun oivalsin, että kyse ei edes ole minun suorituksestani kouluttajana. Oikeastaan minun ei edes tarvinnut opettaa mitään, koska näillä ajattelevilla ihmisillä on jo hirveän paljon vastauksia: Minun tehtäväni on auttaa heitä etsimään ne. Oikeastaan koulutuksen tarkoitus on luoda tila, jossa globaalikasvatuksen teemoista kiinnostuneet ihmiset voivat kohdata, tarkastella asioita eri näkökulmista ja etsiä yhdessä vastauksia.
     
    Kysymysten ja vastausten etsiminen pääsi koulutuksissa hyvään alkuun, ja nyt jatkamme tutkimuksia opintopiireissä. Jännittävää nähdä, mihin tämä kevääseen mennessä johtaa.

    Anni Kiviranta