Blogi

Reilu vuosi sitten lähdin MY:n toimintaan mukaan hakemalla vuoden 2017 hallitukseen. En silloin välttämättä tiennyt mitä vuosi saattaisi tuoda tullessaan, mutta odotuksia oli monenlaisia. Voin onnellisena myöntää, että kaikki mahdolliset mielikuvat Maan ystävien aktiiveista ja järjestötoiminnasta ovat vain ylittyneet iloisesti.

Jo heti ensimmäisistä kohtaamisista lähtien, minut on otettu suurella sydämellä vastaan. Minulta ei ole oletettu minkäänlaista erityisosaamista, mutta näkemyksiäni on kuunneltu ja arvostettu vastaavanlaisella kunnioituksella kuin pitkän linjan aktiivienkin. Ikinä ei ole tarvinnut pelätä tietämättömyyttä tai kysymyksien kysymistä, uusien ihmisten tapaamista tai tuntemattomaan tapahtumaan osallistumista. Minut on otettu vastaan hymyllä ja haleilla, sekä yksityiselämän myllerryksienkin läpi minut on tsempattu.

Melkein heti vuoden alussa, maaliskuussa 2017, sain upean mahdollisuuden osallistua Euroopan Nuorten Maan Ystävien (Young Friends of the Earth Europe, YFoEE) kevätvuosikokoukseen Itävallassa. Henkilökohtaisesti minulla ei ollut paljoa ennakkotietoa YFoEEn toiminnasta, joten nuo muutamat päivät pienessä mutta ihastuttavassa Kritzendorfin kylässä olivat tiedontäyteiset, ja mikä tärkeintä, äärimmäisen inspiroivat. Eniten mieleeni jäi kevätvuosikokouksessa yhdeksi YFoEE:n työkaluksi ja ohjenuoraksi hyväksytty ja pitkään työstetty Equality and interculturalism-toimintaryhmän tasa-arvomanifesto. Manifesto sisältää paljon käsitteitä ja konsepteja, joista osa oli minulle ennestään tuttuja sekä osa hieman tuntemattomampia. Siihen tutustuminen oli siis hyvin opettavaista, sekä oli mielenkiintoista kuunnella keskustelua manifeston kirjoittamisen taustoista. Alustavaa puhetta manifeston kääntämisestä suomeksi on ollut, mutta vielä ei ole ryhdytty tuumasta toimeen. Mikäli tällainen kiinnostaa, voitte ottaa yhteyttä allekirjoittaneeseen! Viikonlopun aikana ehti myös muodostua pitkäaikaisia ystävyyssuhteita yli 22 kansallisuutta edustavan 44 osallistujan kesken. Henkilökohtaisesti toivon hartaasti, että pääsen pian taas kartuttamaan kokemusta YFoEEn toimintaryhmistä ja tapaamaan rakkaita eurooppalaisia aktiivitovereita!

Kunnallisvaalien aikana aktivoidun Vegelupaus-kampanjassa, joka päätyikin olemaan huikea menestys! Esimerkiksi Helsingissä neljäsosa kaupunginvaltuutetuista sitoutui ilmastokestävän kasvisruoan saatavuuden edistämiseen. Itselleni kasvisruoka sekä ruoantuotannon ilmastovaikutukset olivat se ensimmäinen asia mihin halusin lähteä Maan ystävien riveissä vaikuttamaan. Olikin jännittävää rantautua muiden aktiivien kanssa kaduille ja toreille puhumaan kunnallisvaaliehdokkaiden kanssa. Haaste oli vaikea, mutta äärimmäisen antoisa, ja olen onnellinen että päätin lähteä mukaan kampanjaan!

Sen lisäksi olen seilannut tutustumassa eri toimintaryhmien, Hiilivapaa Suomi-kampanjan sekä Helsingin seudun paikallisryhmän toimintaan. Eniten vuotta on värittänyt kuitenkin paikkani hallituksessa. Se on opettanut vastuuta, aikatauluista kiinni pitämistä, muiden jaksamisesta huolehtimista, sekä vapaaehtoisjärjestön toiminnan mahdollistamisen edellytykset. Suosittelen lämpimästi vuotta hallituksessa kelle tahansa MY:n toiminnasta kiinnostuneelle!

Lisäksi vuosi on avartanut silmiäni monessa mielessä. Tietynlainen maailmantuska joka sai minut alun perin liittymään Maan ystäviin on muuttunut varovaiseksi optimismiksi, ja siitä saan kiittää muita upeita aktiiveja tässä järjestössä. He kaikki tekevät enemmän kuin oman osansa perustavanlaisen muutoksen mahdollistamiseksi. Vuoteni inspiroi minua jopa niin paljon, että tuleva koulupaikka valikoitui MY:n teemoihin sopivalta alalta.

Kiitos Maan ystäville ihanista muistoista sekä mahdollisuudesta kehittää itseäni ja vaikuttaa juuri omalla tavallani, lupaan että tulen pyörimään kuvioissa mukana vielä monen monta vuotta!

Marika Huttunen

Euroopan Nuoret Maan Ystävät (Young Friends of the Earth Europe, YFoEE) on Maan ystävien itsenäinen, ruohonjuuritason nuorisoliike, joka yhdistää eri Euroopan maiden nuoret sosiaalisen- ja ympäristö-oikeudenmukaisuuden puolesta taistelevaksi rintamaksi. YFoEE:lla on omat toimintaryhmänsä, joihin kuuluu ruokaan ja ruokaomavaraisuuteen keskittyvä ryhmä, ilmasto-oikeudenmukaisuuden toimintaryhmä, tasa-arvoon ja monikulttuurisuuteen keskittyvä ryhmä sekä median ja tiedotuksen toimintaryhmä. Lisäksi toimintaa on muodostunut eri nuorisoryhmien kiinnostusten mukaan mm. vastustamaan vapaakauppasopimuksia sekä School of Sustainability toiminnan ympärille.

Vuonna 2017 järjestön yhteisiä suuria tapahtumia olivat viikon kestävä kesäleiri Hollannissa ja viikonlopun kestänyt kevätväentapaaminen Itävallassa. Olin itse henkilökohtaisesti edustamassa Suomea kummassakin tapaamisessa ja minua innosti nähdä kuinka nuoret ympäri maailmaa työskentelevät hyvin erilaisten, joskin samoista syistä aiheutuvien, ongelmien ratkaisemiseksi. Väentapaamisen ja kesäleirin lisäksi YFoEE järjesti vuonna 2017 erilaisia tapahtumia mm. COP-ilmastokonferenssin aikana, Days of Action for Global Justice – mobilisaatioita sekä yhteistyössä YFoE Euroopan ja YFoE Afrikan kesken toteutettu avoin kirje EU:n jäsenmaille avoimista rajoista.

Keväällä maaliskuun toiseksi viimeisenä viikonloppuna osallistujat ympäri Eurooppaa matkustivat Itävalllan pääkaupunkiin Viennaan Itävallan Maan Ystävien pääkonttoriin Global 2000:een, josta matkasimme yhdessä Kritzendorfiin. Keväinen pieni kylä ja partiolaisten majapaikka majoitti yli 44 osallistujaa yli 22 maasta. Kevätvuosikokouksessa hyväksyttiin pitkään Equality and interculturalism-toimintaryhmän työstämä tasa-arvomanifesto yhdeksi YFoEE:n työkaluksi ja ohjenuoraksi. Kokouksessa valittiin myös vuodelle 2017-2018 uusi hallitus, hyväksyttiin vuoden 2017 toimintasuunnitelma ja jaettiin eri ryhmien kuulumisia – sekä tietysti pidettiin hauskaa mukavalla porukalla, laulettiin leirinuotiolla Irlantilasia kansanlauluja sekä syötiin herkkuja osallistujien kotimaista. Salmiakki ei ollut se suosituin herkku.

Kesäleiri puolestaan järjestettiin Alankomaissa, Drouwenissa ja osallistujia oli yhteensä noin 80. Euroopan maakohtaisten ryhmien edustajien lisäksi mukana oli myös nuorisoa hiljattain perustetusta Afrikan Nuorista Maan Ystävistä (Young Friends of the Earth Africa), joskin viisumien saannin vaikeus esti harmittavan monen osallistujan saapumisen.

Alankomaissa on ollut käynnissä pitkä taistelu kaasunporausta vastaan. Leirin aikana vierailimme Groningenissa, jossa sen suurien kaasuvarantojen vuoksi Shell ja Exxon-mobile ovat poranneet noin kolmenkymmenen vuoden ajan, aikaansaaden maanjäristyksiä ja vakavia haittoja yhteisön elämään. Yli 70 000 taloa on vaurioitunut maanjäristysten voimasta ja yksi näistä on Ten Havenin perheen tila, jolla mekin vierailimme. Heavenin perhe toteuttaa maanviljelyksen lisäksi tilalla myös erilaista kuntoutus ja hoitokotitoimintaa erityistarpeisille nuorille, joskin maanjäristysten takia toimintaa on jouduttu uudelleenorganisoimaan. Perheen itse rakentama tila on päälleppäin rauhanomainen, vehreä miljöö, mutta lähempää tarkasteltuna paljastuu karu totuus – sadat halkeamat rakenteiden seinissä, evakuointisuunnitelmat, metalliputkilla tuettu kellari ja ullakko, maan liikettä seuraavat mittarit ja päällimmäisenä jatkuva pelko ja jännitys, joka varjostaa perheen elämää. Moni perhe onkin muuttanut Groningenista tai menettänyt omaisuutensa asuntojen ja tonttien arvon romahtaessa. Peltojen ja metsien reunoissa seisookin moni talo lohduttoman tyhjillään.

Tilalla vierailemisen jälkeen kävimme tutustumassa kaasuporauksen prosessiin, jonka jälkeen Euroopan Maan ystävien ilmasto-oikeudenmukaisuuden kampanjoija Thor Markussen kertoi kuinka asiaan reagoitiin yhteisön puolesta. Tehokkaan kampanjoinnin avulla paikallinen väestö saatiin työskentelemään yhdessä, yhtenä rintamana ja etsimään ratkaisuja: esimerkiksi vaihtoehtoisia lämmitystapoja taloille – sekä tietysti painostamaan päättäjiä sekä kaasunporausta toteuttavia yhtiöitä. Kaasu toimii pääasiallisena lämmityslähteenä Alankomaissa, joten tuotanto on ajettava alas asteittain ja niin, että paikallisten energiantarve huomioidaan. Tarina on yksi esimerkki siitä, kuinka yhteisöt toimivat yhdessä kohdatessaan erilaisia ympäristöongelmista johtuvia haasteita ja aivan kuten Alina summasi:

”It was really empowering to see how local communities are mobilizing to fight against two giant corporations and the government that puts profits above the people’s interests that they must and first represent. I saw these things done in Romania and I see this is happening all over the world, but I am confident that people will win their battles and will change things at local level, but every single victory it will have a global impact.”

– Alina Caradeanu, Edelvais Association, Romania

Kesäleirin muuhun ohjelmaan kuului toimintaryhmien toiminnan suunnittelua ja kehittämistä, kampanjoiden suunnittelua, taitojen jakamista, tiedon jakamista ja tietysti mukavaa yhdessäoloa. Työpaja väkivallattoman vastarinnan tekniikoista ja työpaja nimeltä ”Decolonizing European Environmental Youth Movement” jäivät erityisesti mieleeni. Leirillä myös käsiteltiin jo aiemmin mainitsemaani Equality and interculturism manifestoa: käytimme sitä työkaluna sessioissa sekä kävimme läpi siitä saatua palautetta. YFoEE perustettiin kymmenen vuotta sitten, joten tietysti myös juhlimme järjestön ensimmäistä kymmenystä.

Haku YFoEE:n kevään Norjassa järjestättävään väentapaamiseen on nyt auki! Kutsu on lähetetty MY-aktiivit listalle ja mikäli olet kiinnostunut toimimaan MY:n edustajana YFoEE:n vuosikokouksessa laita hakemuksesi hallitukselle viimeistään keskiviikkona 17.1.2018 osoitteeseen hallitus@maanystavat.fi. Hallitus valitsee sähköpostipäätöksellä kaksi lähtijää ja ilmoittaa heille mahdollisimman pian, kuitenkin viimeistään 24.1.2018. 

Lisätietoa YFoEE:n toiminnasta ja verkoston tapahtumista löytyy YFoEE:n nettisivuilta.

 

Kuvat: Lawrence Cheuk

Julia Räisänen

YK:n hallitustenvälinen työryhmä jonka YK:n ihmisoikeusneuvosto on valtuuttanut valmistamaan sopimusta sitovista ihmisoikeusvelvoitteista yhtiöiden ja muiden yritysten ylikansalliselle liiketoiminnalle keskusteli 23.-27 lokakuuta tällaisten velvoitteiden elementeistä, jotka myös YK:n ihmisoikeusvaltuutetun mukaan tarjoavat  ”hedelmällisen pohjan valmistaa elementtejä laillisesti sitovan instrumentin luonnokseen.” (1)

Valtaenemmistö maailman maista kannatti hallitustenvälisen työryhmän jatkavan nyt työtään valmistamalla tältä pohjalta sopimusluonnoksen ylikansallista liiketoimintaa sitovista ihmisoikeusvelvoitteista. Myös YK:n riippumattomat ihmisoikeusasiantuntijat korostivat että työn jatko tältä pohjalta vastaa kansainvälisen ihmisoikeuslain vaatimuksia.

Silti Euroopan maat, Venäjä ja Australia, joista monet ihmisoikeuksia eri puolilla maailmaa loukkaavat yhtiöt tulevat, katsovat, ettei YK:n ihmisoikeusneuvoston valmistettavaksi valtuuttamaa sopimusta yhtiöiden ja yritysten ylikansallista liiketoimintaa sitovista velvoitteista tulisikaan nyt luonnostella.  Sitovien velvoitteiden sijaan, EU kannattaa ylikansallisille yhtiöille, vain vapaaehtoisia ihmisoikeusvelvoitteita, joita nytkin käytetään.

Kun ylikansalliset yhtiöt saavat nyt itse vapaaehtoisesti ratkaista kannattaako niiden kunnioittaa vai loukata ihmisoikeuksia, tämä ylläpitää jatkuvia ihmisoikeusloukkauksia. Ja siltäkään osin, kuin yhtiöt esittävät vapaaehtoisesti kunnioittavansa ihmisoikeuksia, ei toimien ihmisoikeusvaikutuksia riippumattomasti todenneta.

EU on esittänyt myös, että velvoitteita tulisi ylipäätään asettaa vain sellaisessa muodossa, jossa niiden noudattamista valvottaisiin yhdenvertaisin menettelyin myös paikallisen talouden toiminnoissa. EU:n mukaan tämä kohtelisi uhreja yhdenvertaisesti riippumatta siitä onko loukkauksen aiheuttava liiketoiminta luonteeltaan paikallista vai ylikansallista.

Eriarvoisessa ja turvattomassa asemassa ovat nyt kuitenkin juuri ylikansallisten yhtiöiden ihmisoikeusloukkausten uhrit, joiden yhdenvertaiset mahdollisuudet saada oikeuksiensa loukkaaja vastuuseen, on eliminoitu EU:n ajamien ylikansallisten yhtiöiden ja sijoitusten etuoikeuksilla. Näitä etuoikeuksia vahvistamaan asetetuilla kauppa- ja sijoitussopimusten riidanratkaisuelimillä, ei ole edes velvoitetta selvittää liiketoiminnan ihmisoikeusvaikutuksia ihmisoikeussitoumusten vaatimalla tavalla.

Jo se, jos valtiot yrittävät estää ylikansallisten yhtiöiden ihmisoikeusloukkauksia, altistaa valtiot uhkasakoille, joita yhtiöt voivat vaatia olettamiensa voittojen menetyksistä. Valtiot voidaan haastaa ja tuomita satojen miljoonien eurojen korvauksiiin yhtiöille – siitä miten yhtiöt voivat otaksua ihmisoikeuksia suojelevien toimien rajoittavan oletettuja voittojaan.  Ja toisin kuin paikallinen taloudellinen toiminta, ylikansalliset yhtiöt voivat tehdä liikevoittoja paikallisen ympäristön kestävyyden kustannuksella, joutumatta vastuuseen, tai edes kärsimään aiheuttamastaan tuhosta viedessään voitot ulos alueelta.

Vaatiessaan, ettei ylikansallisella liiketoiminnalla tule olla sitovia velvoitteita, EU-maat esittivät paradoksaalisesti, että Hondurasissa Aqua Zarca vesivoimahanketta vastustaneen Berta Caceresin kaltaisten ihmisoikeuspuolustajien oikeuksia turvaisivat parhaiten EU-maiden riittävinä pitämät yhtiöille vapaaehtoiset, ”Guiding Principles on Business and Human Rights” periaatteet. Silti juuri tuossa hankkeessa, sen rahoittajat Finnfund ja FMO sovelsivat ja kunnioittivat noita periaatteita tavalla, jota EU-maiden, Suomen ja Hollannin hallitukset katsoivat pätevästi valvoneensa ja silti tapa, jolla hanketta ohjattiin, johti Bertan murhaan, eikä kunnioittanut ihmisoikeuksia.

Finnfund esitti toimivansa noiden ohjaavien periaatteiden mukaan niin, että sillä ”on rahoituspäätöksiä tehdessään käytössään kaikki oleellinen tieto hankkeen mahdollisista vaikutuksista ihmisoikeuksiin”. (2) Silti Finnfund vastasi heti Bertan murhan jälkeen esitettyyn pyyntöön saada nähdä sen selvitykset hankkeen vaikutuksista alkuperäskansan aluetta koskeviin ihmisoikeuksiin, että Finnfundin näitä ihmisoikeusvaikutuksia koskevat selvitykset eivät ole julkisia, koska ne on sovittu liikesalaisuuksiksi hankkeen bisneskumppanien kanssa.  Kumppanina ollut DESA, johon Finnfund ja Suomi tuolloin vakuuttivat täysin luottavansa, on nyt todettu osalliseksi Berta Caceresin murhan suunnitteluun. (3)

Siten yhtiö, joka toimii ’ohjaavien periaatteiden’ vapaaehtoisten ihmisoikeusvelvoitteiden mukaan , voi helposti esittää julkisesti selvittäneensä kaikki rahoittamansa hankkeen kaikki ”mahdolliset vaikutukset ihmisoikeuksiin” ja pitää samalla ’kaikki oleellinen tieto’ hankkeen ihmisoikeusvaikutuksista rahoittamansa, ihmisoikeusloukkausten suunnitteluun osallisen yhtiön kanssa jaettuina bisnes-salaisuuksina. Näin yhtiö voi käyttää vapaaehtoisia velvoitteita suojaamaan rahoitetun yhtiön ihmisoikeuksia loukkaavaa toimintaa julkisuudelta ja luomaan katteettomia julkisia illuusioita siitä, miten tuo ihmisoikeuksia loukkaava liiketoiminta olisikin ihmisoikeuksien edistämistä.

 

Viitteet:

1.YK:n ihmisoikeusvaltuutettu Zeid Ra’ad Al Hussein hallitusten välisen työryhmän avauspuheessaan, http://www.ohchr.org/EN/NewsEvents/Pages/DisplayNews.aspx?NewsID=22275&LangID=E

2. Ihmisoikeudet Finnfundin toiminnassa https://www.finnfund.fi/yritys/sustainability/fi_FI/human_rights/

3. https://mobile.nytimes.com/2017/10/28/world/americas/honduras-berta-caceres-desa.html?referer=https://www.google.com/
”to elaborate an international legally binding instrument to regulate, in international human rights law, the activities of transnational corporations and other business enterprises.” ”we too often witness negative social, environmental and human rights impacts linked to business activity”. Chairperson-Rapporteur has succeeded to provide ”a fertile ground for the preparation of the elements for the draft legally binding instrument.” (Zeid, http://www.ohchr.org/EN/NewsEvents/Pages/DisplayNews.aspx?NewsID=22275&LangID=E )

Ville-Veikko Hirvelä