-
Koronakevään ajatuksia
Kevät tuli huolimatta poikkeustilasta. Tavallista useammat ihmiset ovat nauttineet siitä ulkoillen ja luonnossa liikkuen, kun niin moni muu asia on tällä hetkellä mahdotonta. Luonnon merkityksen korostuminen kuuluu niihin pieniin hyviin asioihin, joista ympäristöliikkeessä on syytä iloita. Epävarmuutta ja uutta ja outoa riittää kuitenkin edelleen niin yksittäisten ihmisten arjessa kuin Maan ystävienkin toiminnassa.
Kansalaisyhteiskunnan on ollut pakko sopeutua etäyhteyksiin ja rajoitteisiin siinä missä kaikkien muidenkin. Yhdistyksen vuosikokous ja hallituksen kokoukset on Maan ystävissäkin saatu pyörimään videoyhteyksin, ja hyvä niin. Mutta entä varsinainen toiminta? Miten järjestetään mielenosoitus, jos ei saa kokoontua? Miten motivoitua aktivismiin jota tehdään omalta kotisohvalta, oman ruudun äärestä? Miten saada kokemus siitä, että kaiken keskellä ei ole ihan yksin, että johonkin edelleen voi vaikuttaa? Lamaantuminen kriisin keskellä on hyvin luonnollinen reaktio sekin. Onneksi paljon edelleen tehdään, niin MYssä kuin muuallakin. Esimerkiksi Hiilivapaan Suomen Fortum-kampanjointi on ollut aktiivista koko korona-pandemian ajan.
Toisaalta moni aktivisti puhuu nyt toiveikkaana siitä, miten kriisi tarjoaa meille mahdollisuuden muutokseen. Talousjärjestelmän kestämättömyys niin luonnon kuin ihmistenkin kannalta näyttäytyy nyt selvänä ja kirkkaana monille heillekin, jotka aiemmin eivät ole osanneet vallitsevaa tilannetta kyseenalaistaa. Lisäksi näemme, että kriisissä julkista rahaa löytyy yhteiskunnan tarpeisiin, kun vain tahdotaan. Satoja miljardeja euroja on EU:n alueella löytynyt jaettavaksi – niitä olisi siis mahdollista löytää myös ilmaston lämpenemiseen reagoimiseen. Muutoksen tuulia on ilmassa, mutta tämä kaikki ei automaattisesti johda mihinkään tietynlaiseen muutokseen. Ympäristöliikkeen tulisi pitää yhä kovempaa meteliä siitä muutoksesta, jonka me haluamme nähdä.
Kriisin keskellä kannattaa olla itselleen armollinen. Jos aktivismi on nyt viimeinen asia mihin sinulla riittää energiaa, lepää ihan rauhassa. Ulkona on kevät ja kohta kesä. Edelleen saa pyöräillä ja kävellä, ihmisiä saa tavata ainakin ulkona. Aurinko paistaa. Maailma ei ole lopettanut toimimistaan, vaikka siltä tuntuisi.
Terveisin,
Heidi/MYn hallitus
-
Hallituksen kokous ja poikkeustilan vaikutukset kevään toimintaan
Maan ystävien hallitus kokousti maaliskuussa poikkeuksellisesti etäyhteyden kautta Suomeen levinneen koronapandemian ja sen aiheuttaman poikkeustilan vuoksi. Kriisitilanne vaikuttaa radikaalisti järjestöjen toimintaan, sillä ihmiset eivät voi kokoontua ja tavata toisiaan normaalisti. Kevääksi suunnitellut tapahtumat on jouduttu perumaan, niistä esimerkkeinä kansalaisliikkeitä yhteen kokoava Sosiaalifoorumi ja perinteinen Maailma kylässä -festivaali, joihin MY:n oli tarkoitus osallistua. Toivon mukaan epidemia on ohi syksyyn mennessä ja tapahtumien järjestäminen jälleen mahdollista. Silloin on suunnitelmissa mm. Friends of the Earth Internationalin yleiskokous Saksassa, johon osallistuu edustajia myös Maan ystävistä. Mielenkiintoinen tilaisuus on myös YK:n kansainvälinen konferenssi kemikaaliturvallisuudesta, joka on määrä järjestää lokakuussa.
Hallituksen kokouksessa pohdittiin myös Maan ystävien kevätvuosikokouksen järjestelyitä, sillä pandemian vuoksi vaihtoehtoina on joko siirtää kokous tai pitää se etäyhteyden kautta. Vuosikokous päätettiin järjestää suunnitellusti huhtikuussa etäkokouksena. Opintokeskus Sivis ja SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry järjestivät yhdistyksille avuksi webinaarin, jossa annettiin vinkkejä etäkokouksen järjestämiseen.
Maan ystävien toimistolla on muutto edessä loppukeväästä lähestyvän remontin vuoksi, joten uusia tiloja on etsitty ja siihen liittyviä asioita on käyty hallituksen kokouksissa läpi. Maan ystävien oma väentapaaminen jouduttiin perumaan ja sen sijaan järjestetään uuden toimiston tuparit, näillä näkymin elokuussa.
Toivotan omasta puolestani paljon tsemppiä MY jäsenille ja aktiiveille haastavassa nykytilanteessa. Pidetään huolta itsestämme ja toisistamme!Tanja Pulliainen
-

Globaalissa etelässä tuttu häikäilemättömyys tulee kotiovelle
Maan ystävät on perinteisesti toiminut metsäasioissa yhteyksissä, joissa suomalaistaustaiset metsäjätit ovat toimineet nurjasti Latinalaisessa Amerikassa, Indonesiassa ja Aasiassa. Nykyään globaalia pohjoista ja globaalia etelää ei voi enää selvästi maantieteellisesti erottaa. Yhtiöiden toimintatavat etelässä ja pohjoisessa alkavat lähentyä toisiaan, vaikka isoja erojakin on.
MY on näissä yhteyksissä hyödyntänyt maailmanlaajuista Friends of the Earth International -verkostoa ja tehnyt yhteistyötä muun muassa Latinalaisen Amerikan ja Indonesian Maan ystävien kanssa. Tämä työ on ajankohtaista edelleen, muun muassa UPM on jälleen uudella tavalla aktivoitunut Uruguayssa paikallisten vastalauseista huolimatta.
UPM:n hallintoneuvoston puheenjohtaja Björn Wahlroos levittii muun muassa väärää tietoa Ylen Ykkösaamussa 25.01.2020 Uruguayn ruohotasangon, Bioma Pampan, ekosysteemin biodiversiteettiköyhyydestä, jossa tosiasiassa elää yli 2000 kasvilajia, satoja lintulajeja, liskoja sekä nisäkkäitä. MY muiden suomalaisten toimijoiden tavoin levitti uruguaylaisten avointa, hra Wahlroosille osoitettua kirjettä. Siinä toisen pallonpuoliskon aktiivit kysyivät, valehteleeko hra Wahlroos tietoisesti vai eikö hän todellakaan tiedä, millaisissa oloissa hänen yhtiönsä omistamat sellutehtaat toimivat. Pampan lajirikkaan ja ravinteikkaan ekosysteemin yhtiö on korvannut yksilajisilla puuplantaaseilla, jossa ei voi elää mikään muu kasvi tai eläin.ii
Viime aikoina globaaliksi kasvaneet sellu- ja paperifirmat ovat alkaneet tavoitella suojeltuja alueita Euroopassa ja Pohjoismaissa uudella aktiivisuudella.
Slovakiassa Morske Okon luonnonsuojelualuetta uhkaa vaara. UNESCO otti alueen luonnonperintökohdeprosessiin 2007, koska siellä sijaitsee pyökkiaarnimetsä. Maan hallitus on aikeissa purkaa suojelustatuksen osalta metsää, kun UNESCO on purkamassa prosessiin otettua luonnonperintökohdestatusta, koska se ”ei sovellu UNESCOn luonnonperintökohteiden laatustandardeihin”.iii
Ruotsin Skydda skogen otti kansainvälisesti yhteyttä kertoakseen, että metsäyhtiö Södra on hakannut avainbiotooppeja ja luonnonsuojelualueen muodostamiseen osoitettuja metsiä Itä-Göötanmaalla. Luonnonsuojeluyhdistys Kronoberg on lähettänyt asiasta muodollisen valituksen Ruotsin FSC-sertifiointia harjoittavalla organisaatiolle.iv Myös MY allekirjoitti Ruotsin hallitukselle, parlamentille, Euroopan parlamentin jäsenille ja muille viranomaisille osoitetun avoimnen kirjeen.
Suomen laajenevat metsäuhat ovat jo viime vuodelta tunnettuja, kuten viime vuonna julkaistusta MY:n metsäkriisiesitteestä voi lukea.v Tuskinpa tilapäinen sellu- ja paperialan maailmanmarkkinahintojen lasku ja koronaviruksen aiheuttama tilapäinen talouden hiljeneminen aiheuttavat hetkellistä helpotusta suurempaa huoahdusaikaa Suomenkaan metsille.
Kamppailu metsistä kiihtyy, kun muovia, betonia, puuvillaa ja fossiilienergiaa aletaan korvata puukuidulla. Metsiä on tuhottu Pohjoismaissa ennenkin, kuten esimerkiksi saamelaiset poronhoitajat hyvin tietävät. Uutta on kasvanut häikäilemättömyys ja uudenlainen kiinnostus boreaalisten ja muiden eurooppalaisten metsien puukuituun. Kun globaalin järjestelmän murtuminen tulee oman oven taakse niin ettei eurooppalainen tai edes pohjoismaalainen voi ummistaa siltä silmiään, Maan ystävillä on tukenaan maailmanlaajuinen Friends of the Earth -verkosto ja sen metsäkampanjavi.
Eikä sillä ole väliä, minkä nimisten liikkeiden kanssa kamppaillaan, kunhan toimitaan suurin piirtein samaan suuntaan kaikille lajeille kelpaavan elämän saavuttamiseksi.
MY:n helmikuun hallituksen kokouksen synnyttämissä ajatuksissa
Olli-Pekka Haavisto
hallituksen jäsen
Maan ystävät ry

i Ylen Ykkösaamun vieraana on finanssikonserni Sammon ja metsäyhtiö UPM:n hallitusten puheenjohtaja Björn Wahlroos. Seija Vaaherkumpu haastattelee (25.1.2020), https://areena.yle.fi/1-50331157
ii Osallisuusmedia (06.02.2020): ”30 URUGUAYLAISEN JÄRJESTÖN AVOIN JA SYYTTÄVÄ UPM-KIRJE BJÖRN WAHLROOSILLE”´, https://www.osallisuusmedia.fi/30-uruguaylaisen-jarjeston-avoin-ja-syyttava-upm-kirje-bjorn-wahlroosille/
iii Vlado Vancura (20.02.2020): ”UNESCO World Heritage site renomination process in Slovakia”, European Wilderness Society, https://wilderness-society.org/unesco-world-heritage-site-renomination-process-in-slovakia/
iv Skydda skogen (25.02.2020): ”Södra har avverkat nyckelbiotoper och skog i reservatsförslag vid sjön Risten i Östergötland ”, lehdistötiedote, http://skyddaskogen.se/sv/arkiv/154-svenska-kategori/aktuellt/pressmeddelanden?layout=blog
v Maan ystävät ry (toukokuu 2019): ”Metsäkriisi”, https://drive.google.com/file/d/1GTCYwpkojaFEVjsk0czk1DW3e8lJK19a/view
vi FoEI: ”Forests and biodiversity”, https://www.foei.org/what-we-do/forests-biodiversity


