Muutos ei tapahdu itsestään,
se on tehtävä!

Tekijä: admin (a)

  • Sateen jälkeen koittaa poutasää

    Sateen jälkeen koittaa poutasää

    Keväisessä Kupolin herkku -kansankeittiössämme ruokaosuuskunta Oma maa oli esittelemässä toimintaansa ja kertomassa kumppanuusmaatalouden merkityksestä ruoantuotannon murrosvaiheessa. Kansankeittiön hyvä ohjelma kauniine kuvineen innoitti Helsingin Maan ystäviä sopimaan talkoot Oma maan tuottajatilalle Lassilaan Tuusulaan. Niinpä juhannusta edeltävänä viikonloppuna niin maan ystävät kuin ruokaosuuskuntalaiset pakersivat yhteistuumin toisenlaisen ruoantuotannon puolesta.

    Helsingin Maan ystävissä halusimme yhdistää talkoiluun pyöräytyksen hengessä pyöräretken maatilalle. Perjantai-iltapäivällä kuusihenkinen letkamme starttasi Pasilan aseman rakennustyömaakaaoksen keskeltä ottaen suunnan kohti Keskuspuiston rauhaisia metsäteitä. 37 kilometrin matkalla pidimme evästauon Vantaankoskella, josta matka jatkui lentokentän länsipuolelta Hyrylään. Saavuimme tilalle otolliseen aikaan, sillä kymmenen minuutin kuluttua tulostamme sade jo ropisteli karkottaen sekä vieraat että majoittajat grillikatoksen suojaan iltapalalle.

    Kasvutunnelin keskimmäistä penkkiä vielä rakennetaan, jonka jälkeen koitti istuttaminen!

    Lauantaiaamu valkeni sateisena, mutta tilalla hommia oli myös sateensuojassa. Kasvutunneliin rakennettiin istutuspenkit, ja niinpä tomaatit ja chilit pääsivät taimiruukuistaan multiin. Sateisuudesta huolimatta myös mansikkamaan rikkaruohot saivat kyytiä. Tilalaiset loihtivat talkoosopan lisukkeineen, itseleivottua leipää ja hernetahinia talkoolaisten kurnivia vatsoja täyttämään. Illan tullen monet suuntasivat kotiinsa romppeitaan kuivattelemaan ja tilalla yöpyjille lämpeni sauna. Grillikatoksen tulen loimussa talkoohenki jatkui papuaiheisen korttipelin merkeissä.

    Myös viime vuonna rakennetusta kohopenkistä rikkaruohot saivat lähtöpassit.

    Sunnuntaipäivän poutasäässä kohopenkin rakennuspuuhat pistivät liikettä niveliin. Metsästä haettiin risuja, ja alta aikayksikön ne oli levitetty penkin uraan ilmavuutta tuomaan. Loppupäivästä mansikkamaan rikkaruohot saivat tuntea joukkovoiman paineen, kun lähes viisitoista käsiparia teki työtä käskettyä. Viikonlopun ahkeroinnin päätyttyä joukko Helsingin maan ystäviä polkaisi Korsoon, josta junailu kotia kohti oli taatusti ansaittu.

    Talkooviikonloppuna saimme tehdä konkreettisesti jotain kestävämmän ruoantuotannon puolesta. Olemalla osa ruokaosuuskuntaa tai tukemalla sen toimintaa antaa äänen yhteiselle vastuunjaolle satokausista ja toisella tavoin toimivalle yhteiskunnalle.

    Ihanasta viikonlopusta vielä kerran kiittäen,

    Maan ystävien talkooporukka

  • Kivihiilen torjuntavoittoja ja koko Euroopan kattava kiire – No Coal Network -tapaamiseen antia

    Kivihiilen torjuntavoittoja ja koko Euroopan kattava kiire – No Coal Network -tapaamiseen antia

    Olen ollut viimeiset vuodet intensiivisesti mukana Maan ystävien kuntatason kivihiilen vastaisissa kampanjoissa Hiilivapaa Helsingissä ja Hiilivapaa Suomessa. Toukokuussa pääsin tutustumaan kivihiilen vastaiseen kampanjointiin eri puolilla Eurooppaa, kun osallistuin Hiilivapaa Suomi -kampanjan edustajana CAN-Europe ilmastotoimintaverkoston järjestämään No Coal Network -tapaamiseen Saksassa lähellä valtavia ruskohiilikaivoksia. Paikalla oli kymmeniä osallistujia eri hiilen vastaista työtä tekevistä järjestöistä ja ajatushautomoista mm. WWF:stä, Greeanpeacestä, Climate Alliancesta, 350.orgista, Sierra Clubista, Sanbagista, Health and Evinronment Alliancesta ja Maan ystävistä. Suurin osa osallistujista oli Keski-Euroopasta, mutta osallistujia oli myös Balkanilta, Britanniasta, Alankomaista ja Turkista. Lisäksi pari kutsuttua puhujaa oli tullut paikalle myös Yhdysvalloista ja Kiinasta. Tapaaminen vahvisti ajatuksiani Suomessa tehtävän kivihiilen vastaisen toiminnan kiireellisyydestä ja inspiroi positiivisin esimerkein.

    Kiinnostava ja nopeaan kivihiilenpolton alasajoon kannustava puheenvuoro tapaamisessa oli Climate Analyticsin Marcia Rochen esitys Pariisin sopimuksen merkityksestä kivihiilenhiilen käytölle. Hänen esittelemiensä mallien perusteella ilmastonlämpenemisen pysäyttäminen 1,5 asteeseen tarkoittaa hiilestä luopumista koko EU:ssa 2030 mennessä. Esitetyt mallit olivat myös melko konservatiivisia malleja, jossa muun muassa oletuksena oli epävarmojen hiilidioksidin talteenotto tekniikoiden käyttö. Käytännössä kivihiilen käyttö pitäisi siis todennäköisesti lopettaa jo aikaisemmin. Vastaavaa viestiä välitti myös juuri Suomessa julkaistu Sitran Climate Analyticsillä teettämä raportti, jonka mukaan Pariisin tavoitteiden saavuttamiseksi päästöjä pitää vähentää Suomessa 80 prosentin sijaan 130 prosenttia.

    Mallien osoittaman kiireen lisäksi tapaamisessa nousi esiin, että eri maiden olosuhteet kivihiilen vastaiselle kampanjoinnille vaihtelevat melko paljon, ja Suomessa on monia muita maita helpommat edellytykset nopeaan kivihiilen käytön lopettamiseen. Vain osassa maista on tehty poliittisia linjauksi hiilestä luopumisesta. Tosin esimerkiksi Suomen hallitusohjelmaan kirjattuun kivihiilestä luopumistavoitteeseen 2020-luvulla ei liity tällä hetkellä tarvittavaa poliittista ohjausta. Tapaamisessa sain sen kuvan, että ainakin Britanniassa hiilestä luopumisen tavoitteissa ollaan jo konkreettisemmalla tasolla, ja ainakin tavoite on kunnianhimoisempi 2025. Toisissa maissa esim. Saksassa ja Puolassa, joissa on kaivostoimintaa, keskustelu kivihiilestä luopumisesta on tällä hetkellä vaikeampaa. Lisäksi keskustelussa täytyy huomioida vahvemmin energiatransition oikeudenmukaisuus kuin maissa, joissa kivihiili ei juuri työllistä ihmisiä.

    Eroista maiden välillä kertoo myös, että monet osallistujat myös kokivat, että ilmansaaste- ja terveysargumentit toimivat heidän kotimaissaan paremmin kivihiilen käyttöä vastaan kuin ilmastonmuutoksen uhka. Suomessa ilmansaastekeskustelua ei taas juurikaan käydä, mutta ilmastoargumentit toimivat poliittisessa keskustelussa ainakin kohtuullisen hyvin. Tietoisuus saasteongelman laajuudesta ja rajat ylittävyydestä toivottavasti kuitenkin vauhdittaa EU-tason kivihiilipolitiikkaa. Mm. kesäkuun lopussa ilmestyvä raportti “Europe’s dark cloud: How coal-burning countries make their neighbours sick” näyttää, kuinka päästöt pilaavat myös sellaisten maiden ilman, jotka eivät käytä läheskään yhtä paljon kivihiiltä kuin naapurinsa.  Olisi hienoa, jos nämä maat alkaisivat vaatimaan myös naapureiltaan kovempia toimia hiilen käytön lopettamiseksi.

    Konkreettisen kampanjatyön kannalta inspiroivaa oli päästä kuulemaan Beyond Coal -kampanjasta Yhdysvalloista. Beyond Coal onnistui 2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä estämään 90 prosenttia uusien suunniteltujen hiilivoimalan rakentamisesta ja 2010–2015 sulkemaan 30 prosenttia vanhoista voimaloista Yhdysvalloissa. Kampanja jatkuu edelleen yhä kunnianhimoisemmin tavoittein. Beyond Coal -kampanjassa yhtenä keskeisenä elementtinä oli eri puolella maata tapahtuvien hiilenvastaisten voittojen juhliminen ja korostaminen. Tapaamisessa keskusteltiin siitä, olisiko vastaava eri puolilla tapahtuvista voitoista viestiminen mahdollista nykyistä enemmän Euroopan laajuisesti. Myös Maan ystävien ilmastoviestinnässä tällainen suuresta liikkeestä ja energiamurroksesta viestiminen voisi kannattaa. Beyond Coal -kampanjan lisäksi innostavaa oli myös kuulla 350.orgin onnistumisista paikallisten ryhmien kannustamisessa Break Free -massamobilisaatioihin, mitä mm. tapaamispaikan lähettyvillä samaan aikaan toteutettu ruskohiilikaivoksiin marssiminen edusti (ks. video aiheesta).

    Ansku Holstila

  • Hiilivapaa Suomi -viestintätapaaminen

    Hiilivapaa Suomi -viestintätapaaminen

    Hiilivapaa Suomi -kampanjan viestintäryhmä kokoontuu suunnitelemaan kampanjan nettisivu-, some- ja perinteistä viestintää.

    Aika: ti 28.6. klo 17
    Paikka: Helsingin kantakaupungissa

    Ilmoittaudu mukaan, niin lähetämme tarkemman esityslistan ja tiedot tapaamispaikasta!

    Ilmoittautuminen ja lisätiedot: hanna.hakko [at] hiilivapaasuomi.fi

    Myös uudet kiinnostuneet ovat aina tervetulleita mukaan!

  • Hiilivapaa Vantaa -ryhmän tapaaminen

    Hiilivapaa Vantaa -ryhmän tapaaminen

    Hiilivapaa Vantaa -ryhmä kokoontuu käymään läpi kuulumiset viimeisimmistä käänteistä ja suunnittelemaan etenkin kampanjan kuntavaalitoimintaa.

    Aika: ma 4.7. klo 17
    Paikka: Wayne’s Coffee, Kauppakeskus Myyrmanni, Iskoskuja 3 A 22, Vantaa

    Lisätiedot: eija.karkkainen [at] maanystavat.fi.

    Tapahtuma Facebookissa.

    Myös uudet toimijat ovat aina tervetulleita mukaan!

  • Hiilivapaa Espoo -ryhmän tapaaminen

    Hiilivapaa Espoo -ryhmän tapaaminen

    Hiilivapaa Espoo -ryhmä kokoontuu käymään läpi viimeisimpiä kampanjakäänteitä ja suunnittelemaan viestintää, kuntavaalitoimintaa ja syksyn energiaseminaaria.

    Aika: 22.6. klo klo 17
    Paikka: Kirjastokahvila Marian Konditoria, Sello, Leppävaarankatu 3-9, Espoo

    Tapahtuma Facebookissa.

    Lisätietoa kampanjasta: www.hiilivapaasuomi.fi

  • Seitangrillaus / Seitan grilling night

    Seitangrillaus / Seitan grilling night

    Torstaina 30.6. kello 16 alkaen Helsingin seudun & yliopiston Maan ystävät grillailevat seitania Pauligin huvilan pihalla! Odotettavissa on siis maukkaita, vegaanisia ja tulisiakin grilliruokia, joiden pääraaka-aineet ovat vehnägluteeni, kikherne ja soijapapu. Lisukkeena lienee perunasalaattia.

    Kustannukset jaetaan osallistujien kesken; varaa noin 5 euroa käteistä. Omia juomia ja ruokia saa tuoda. Muista kuitenkin, että Pauligin huvila on päihteetön ja savuton alue.

    MITÄ: Seitangrillaus
    MISSÄ: Pauligin huvila, Mechelininkatu 36 B
    MILLOIN: 30.6. kello 16

    Tervetuloa paikalle!

    – – – – –

    On Thursday 30th June, beginning from 16:00, Friends of the Earth at Helsinki Region & University will be grilling seitan at the yard of Villa Paulig. One can expect tasty, vegan and spicy grill food made from wheat gluten, chickpeas and soya beans. We will probably also make potato salad.

    The cost will be shared with the participants; take about 5 euros of cash with you. You may also take own drinks and food with you. Remember though, that Villa Paulig is a non-alcohol, non-smoking area.

    WHAT: Seitan grilling night
    WHERE: Villa Paulig, Mechelininkatu 36 B
    WHEN: 30th June from 16:00

    Warmly welcome!

  • Mielenosoitus Pasilan Ratapihantiellä turvattomia liikennejärjestelyitä vastaan

    Mielenosoitus Pasilan Ratapihantiellä turvattomia liikennejärjestelyitä vastaan

    Oletko tyytymätön Pasilan aseman työmaan järjestelyihin? Niin mekin. Olemme kuulleet huhuja, että jos järjestelyistä ei enää pidetä meteliä ja osoiteta tyytymättömyyttä rakennusyhtiö YIT:n sekä kaupungin rakennusviraston ja kaupunkisuunnitteluviraston suuntaan, tullaan tämä tulkitsemaan niin että kaikki ovat tyytyväisiä eikä mitään muutoksia tarvitse tehdä. Nyt on siis aika olla äänekäs!

    Tämän vuoksi istuudumme mukavasti alas Ratapihantien ajoradalle tiistaina 21.6. kello 16-18 ja ilmoitamme näin kantamme erityisesti kävelijöiden, pyörätuolin ja lastenvaunujen kanssa kulkevien sekä pyöräilijöiden kannalta kestämättömän turvattomista ratkaisuista. Bussit ja ratikat päästämme kulkemaan esteettä.

    Vaadimme, että jalankululle ja pyöräilylle varataan koko rakennusajaksi Ratapihantien keskustaan menevältä ajoradalta 1-2 kaistaa.

    Tulethan paikalle hyvissä ajoin, niin saamme ohjattua kaikki osallistujat oikealle paikalleen mallikkaasti.

    Mukana mielenilmauksessa ovat mm. Helsingin Polkupyöräilijät HePo ry, Helsingin seudun Maan ystävät ja Liikennepoliittinen yhdistys Enemmistö ja kaikki muutkin parempia ja turvallisempia liikenneratkaisuja Pasilan aseman seudulle vaativat kaupunkilaiset!

    Miksi mielenosoitus? Miksi Ratapihantiellä?

    Ratapihantie Pasilan aseman vieressä on erittäin tärkeä reitti niin jalankulkijoille kuin pyöräilijöille. Sen raitiovaunupysäkkien ja rautatieaseman välillä kulkee tuhansia ihmisiä päivittäin. Se on Pohjois- ja Koillis-Helsingistä tuleville työmatkapyöräilijöille päivittäinen työmatkareitti, jota ei ole helppoa korvata millään vaihtoehtoisella reitilllä.

    Nykyisten liikennejärjestelyiden on ilmoitettu kestävän sellaisenaan työmaan valmistumiseen asti, eli nykyisen arvion mukaan vuoteen 2019.

    Helsingin Polkupyöräilijät ovat tähän mennessä yrittäneet saada järjestelyitä korjattua monin tavoin:
    – Yritimme päästä mukaan suunnittelemaan kiertoreiteistä toimivia ja turvallisia jo joulukuussa 2015, paljon ennen ennen työmaan avaamista
    – Ehdotimme eri vaihtoehtoja YIT:n HePolle järjestämässä esittelytilaisuudessa maaliskuussa 2016
    – Keskustelua ja tapaamisia Helsingin rakennusviraston ja kaupunkisuunnitteluviraston kanssa huhtikuusta alkaen, mukaanlukien tutustumiskäynti paikalla Pekka Saurin kanssa
    – Toimitimme YIT:lle, HKR:lle ja KSV:lle kaksi vaihtoehtoista ehdotusta sekä jalankulkijoille että pyöräilijöille turvallisista liikennejärjestelyistä huhtikuussa
    – Yritimme vaikuttaa asioiden etenemiseen kahdella Kriittisellä pyöräretkellä huhtikuussa ja toukokuussa

    Nykyiset järjestelyt ovat kaikkea muuta kuin esteettömät. Sujuvien ja selkeiden ratkaisujen sijaan reitti on monin paikoin erittäin kapea, siltä löytyy jyrkkiä reunakiviä ja olemattomalla näkyvyydellä varustettuja risteyksiä. Opastinsillan ovet avautuvat suoraan pyörätielle. Järjestely on tehty täysin jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden kustannuksella, jotta läpiajaville autoilijoille työmaajärjestelyistä ei koituisi haittaa. Autoilijoille löytyy kuitenkin helppoja vaihtoehtoisia reittejä ja jo nykyiselläänkin suurin osa Ratapihantien autoliikenteestä poistuu Ratapihantieltä jo ennen työmaan alkua.

    Ehdottamissamme ratkaisuissa otettaisiin Ratapihantien keskustaan suuntautuvalta ajoradalta tilaa 1-2 kaistaa jalankulkijoille ja pyöräilijöille, jolloin pystyttäisiin järjestämään turvallinen ja sujuva yhteys myös Ratapihan ratikkapysäkeille. Ratkaisuehdotuksemme ovat arkipäivää esimerkiksi Tukholmassa kaikissa vastaavankaltaisissa työmaajärjestelyissä; samankaltaiset järjestelyt ovat todettu siellä erittäin toimiviksi.

    Nyt olemme järjestämässä mielenosoitusta asian puolesta Ratapihantielle, jossa mielenosoituksen ajaksi toivomme poliisia sulkemaan Ratapihantien etelään johtavat ajokaistat. Raitiokiskot pidettäisiin avoimina, jolloin ratikat ja bussit pystyvät kulkemaan esteettä.

    MITÄ: Mielenosoitus turvattomia liikennejärjestelyitä vastaan
    MISSÄ: Ratapihantie, Helsinki
    MILLOIN: tiistaina 21.6. kello 16-18

    https://www.facebook.com/events/255047811539034/

     

  • Loppu Fennovoiman uhkapelille! -mielenosoitus

    Loppu Fennovoiman uhkapelille! -mielenosoitus

    Loppu Fennovoiman uhkapelille! -mielenosoitus Helsingissä / Stoppa det riskfyllda spelet som leds av Fennovoima! – demonstration i Helsingfors (på svenska nedan) /
    Stop the Risky Game of Fennovoima! -demonstration in Helsinki
    (more in English below)

    Kuka ottaisi Pyhäjoelle kaavaillun ydinvoimalan ydinjätteet seuraavaksi 100 000 vuodeksi? 

    Kesäkuun 2016 piti olla jälleen uusi virstanpylväs ydinvoimalayhtiö Fennovoiman tarinassa, kun yhtiön oli määrä kuun loppuun mennessä ilmoittaa jätehuoltosuunnitelmistaan. Fennovoima kuitenkin epäonnistui tavoitteessaan solmia sopimus Posivan kanssa ydinjätteiden sijoittamisesta Eurajoen Onkaloon ja on ilmoittanut julkisuuteen, että paikka ei ”missään tapauksessa ratkea nyt kesällä”. 

    Odottaako Posivaa nyt samankaltainen ministeritason painostus, joka viime kesänä sai Fortumin lähtemään mukaan osakkaaksi Fennovoimaan? Vai käynnistääkö kroatialaisista bulvaaneistaan, miljoonan euron palkkarästeistään ja viivästyneistä lupahakemuksistaan tunnetuksi tullut Fennovoima jälleen uuden uhkapelin ydinjätteensä loppusijoittamiseksi johonkin Suomen kuntaan?

    Marssimme keskiviikkona 29.6. osoittaaksemme, että olemme saaneet tarpeeksemme Fennovoiman taloudellisten, poliittisten ja teknisten riskien leimaamasta ydinvoimalaprojektista! Kokoontuminen klo 13 Narinkkatorilla, josta jatkamme ilmoittamaan viestimme työ- ja elinkeinoministeriölle.

    Tampereelta järjestetään bussikuljetus mielenosoitukseen mikäli saamme tarpeeksi osallistujia! Ilmoittaudu mukaan mahdollisimman pian osoitteessa ydinvoima (at) maanystavat.fi Tampere-Helsinki-Tampere kyyti maksaa 15 euroa.

    Järjestäjinä: 
    Maan ystävien ydinvoimatoimintaryhmä
    Naiset Atomivoimaa Vastaan
    Naiset Rauhan Puolesta

    Mukana myös:
    Greenpeace
    Luonto-Liitto
    Suomen Luonnonsuojeluliitto

    Ohjelma tarkentuu myöhemmin

    https://www.facebook.com/events/1031041273654149/
    ydinvoima@maanystavat.fi

    Hyvä muistaa…

    * Säteilyturvakeskus STUK on ilmoittanut olevansa huolissaan Fennovoiman ydinvoimalahankkeen turvallisuuskulttuurista ja vaatii yhtiöltä avoimempia johtamiskäytäntöjä sekä lisäselvityksiä ydinvoima-alan osaamisesta ja kokemuksesta.

    * Niin Helsingin Sanomien kuin ympäristöjärjestö WWF:n toteuttamien kyselytutkimusten mukaan vastaajista Suomessa vain kolmasosa kannattaa ja puolet vastustaa Fennovoiman ydinvoimalaa Pyhäjoelle.

    * Kritiikkiä Fennovoimaa vastaan on pyritty vaientamaan kaikilla tasoilla. Vuosien ajan Fennovoimaa koskeviin valitus- ja lausuntoprosesseihin osallistuneet ydinvoiman vastustajat ovat joutuneet toteamaan demokraattisten vaikutuskanavien hyödyttömyyden Fennovoiman taustalla olevien poliittisten voimien edessä. Pyhäjoen päättäjät ovat kolmasti estäneet kunnallisen kansanäänestyksen järjestämisen Fennovoimasta.

    * Jo nyt tappiolliseksi todettu ydinvoimalahanke ei toteutuisi ilman kuntien veronmaksajien rahoitusta. Yksityiset sijoittajat ovat joko jättäneet Fennovoiman (kuten S-ryhmä) tai pyrkivät siitä eroon (kuten Kesko ja Valio). Ostajia osakkeille ei vain löydy. Sopimukset osakkaiden kanssa on suunniteltu niin, ettei hankkeesta noin vain lähdetä.

    * Voimalan pääsuunnittelijan, Rosatomin tytäryhtiö Atomproektin työmailla Sosnovyi Borissa sekä Valko-Venäjällä Ostrovetsissa on sattunut onnettomuuksia, jotka ovat liittyneet kiirehtimiseen ja huolimattomuuteen. Kokonaisen seinän verran, 1200 tonnia painavaa teräsrakennetta romahti vuonna 2011 Sosnovyi Borissa. Samalla työmaalla vuonna 2015 heinäkuussa putosi 70 tonnia painava suojaputkirakennelma reaktoriin aiheuttaen vaurioita. Tänä vuonna huhtikuussa betoniraudoitukset romahtivat Valko-Venäjän Ostrovetsissa betonivalutyössä liiallisen kiirehtimisen seurauksena.

    ———————————

    Stoppa det riskfyllda spelet som leds av Fennovoima! – demonstration i Helsingfors

    Vem ska de kommande 100 000 åren ta hand om kärnavfallet från det planerade projektet i Pyhäjoki?

    Juni 2016 borde ha varit – återigen – en milstolpe i historien om Fennovoima, – i slutet av månaden ska företaget berätta i sitt pressmeddelande var kärnavfallet ska slutförvaras.

    Överenskommelsen med Posiva om att låta Fennovoima begrava sitt kärnavfall i ”grottan” i Onkalo har misslyckats och Fennovoima har meddelat i sitt pressmeddelande att platsen för slutförvaret kommer inte på något sätt att kunna lösas under sommaren.

    Kommer Posiva gå samma väg till mötes som energibolaget Fortum och bli tvingade att ändra sig på samma ministerpolitiska nivå? Eller kommer detta projekt – känt från kroatiska postbox företaget Migrit, med sina obetalda löner värda flera miljoner euro, och med sitt sätt att försent söka tillstånd – börja ett nytt riskfyllt spel av slutförvar för kärnavfall i någon kommun i Finland?

    Onsdagen den 29 juni kommer vi att marschera för att visa att vi har fått nog av kärnkraftsprojektet! Det är ekonomiskt, politiskt och tekniskt farligt! Klockan 13:00 kommer vi att samlas på Narinkkatori och därifrån börja marschera mot arbets- och näringsministeriet med vårt meddelande.

    Arrangörer:
    Jordens vänner – kärnkraftsgruppen
    Kvinnor för Fred
    Kvinnor mot atomkraft

    Med oss är även::
    Greenpeace
    Finlands naturskyddsförbund
    The Finnish Nature League

    https://www.facebook.com/events/1031041273654149/
    ydinvoima(at)maanystavat.fi

    Det är även bra att känna till att…

    *Finska Strålsäkerhetscentralen (STUK) har meddelat att de är oroade över säkerhetskulturen av Fennovoimas kärnkraftverksprojekt. Det kräver öppna förvaltningsmetoder och detaljerade rapporter om kunskap och erfarenhet om kärnenergi.

    *Enligt opinionsundersökningar som gjorts av Helsingin Sanomat och WWF; är endast 1/3 för projektet och hälften är emot.

    *Kritik mot projektet har tystats på alla nivåer. Under många år har de personer som motsätter sig mot detta projekt med hjälp av demokratiska kanaler upplevt frustration. Tre gånger har lokalpolitiker i Pyhäjoki efterlyst folkomröstningar angående kärnkraftsfrågan, varav alla har blivit struntade i.

    *Detta olönsamma projekt hade inte kunnat existera utan stöd från skattebetalarna. Privata investerare har antingen lämnat projektet (t.ex. S-gruppen) eller försöker att överge den (t.ex. Kesko och Valio). Det är omöjligt att hitta nya investerare. Kontrakten är utformade efter att göra avyttringen från Fennovoima väldigt svår.

    *Vårdslöshet och brister har lett till olyckor på arbetsplatserna hos huvuddesigner för Fennovoima (Atomproekt, dotterbolag till Rosatom) i Sosnovyi Bor (Ryssland) och Ostrovets (Vitryssland). I år i Ostrovets blev metallkonstruktion krossad under betonggjutning . År 2011, i Sosnovyi Bor kollapsade en 1200 ton metallkonstruktion. På samma plats, i juli 2015, orsakade en 70 ton rörkonstruktion skador när den föll i reaktorn.
     

    ———————————

    Stop the Risky Game of Fennovoima! -demonstration in Helsinki

    Who would take the nuclear waste of the NPP project envisioned in Pyhäjoki for the next 100 000 years?

    June 2016 should have been – once again – a landmark in the story of Fennovoima, – by the end of the month – the company should have announced the plans concerning the final disposal of it’s nuclear waste.

    Fennovoima’s deal with Posiva to bury it’s nuclear waste in ’the cave’ of Onkalo has failed, and Fennovoima has announced in it’s press release that the location for final disposal will not be solved during this summer by any means.

    Is Posiva going to experience the similar kind of ministry level political pressure that forced energy company Fortum to join Fennovoima? Or will this project – known from Croatian postbox company Migrit, with it’s un-payed salaries of million euros, and permission application delays– start a new risky game of final disposal of nuclear waste in some municipality of Finland?

    On Wednesday 29th of June, we will march to show that we’ve had enough of the nuclear power project! It is economically, politically and technically dangerous! At one o’clock we will gather on Narinkkatori from where we will start our march to the Ministry of Employment and Economics with our message.

    Organisers:

    Friends of the earth’s group on nuclear power
    Women for Peace
    Women against Nuclear Energy

    With us are also:
    Greenpeace
    The Finnish Association for Nature Conservation (FANC)
    The Finnish Nature League

    https://www.facebook.com/events/1031041273654149/
    ydinvoima(at)maanystavat.fi

    It is good to know as well that…

    *Radiation and Nuclear Safety Authority in Finland (STUK) has announced that it is concerned about the security culture of the nuclear power project, Fennovoima. It requires open management practices and detailed reports about knowledge and experience on nuclear energy.

    *According to the public opinion polls made by Helsingin Sanomat and WWF; only 1/3 support the project and half are against.

    *The critical voices have been silenced on all levels. For many years, the people who have been resisting this project by using democratic channels have experienced frustration. Three times local politicians in Pyhäjoki have denied calls for referendums the nuclear issue.

    *This unprofitable NPP project could not exists without the support of tax payers. Private investors have either left the project (eg: S-group) or are trying to abandon it (eg: Kesko and Valio). It is impossible to find investors. Contracts are designed to make divestment from Fennovoima very difficult.

    *Negligence and omissions have led to accidents on the work fields of the main designer of Fennovoima (Atomproekt, daughter company of Rosatom) in Sosnovyi Bor (Russia) and Ostrovets (Belarus). This year in Ostrovets, metal construction was crushed during concrete casting. In 2011, in Sosnovyi Bor a 1200 ton metal construction collapsed. At the same site, in July 2015, a 70 ton tube construction caused damages when it dropped into the reactor.

  • Maan ystävät täyttää tänään 20 vuotta!

    Maan ystävät täyttää tänään 20 vuotta!

    Tänään tulee täyteen 20 vuotta Suomen Maan ystävien perustamisesta!

    Maan ystävät on aktiiviensa voimalla onnistunut tuottamaan kokonaisvaltaista kritiikkiä maailman tilasta sekä tuomaan esiin vaihtoehtoja, joiden kautta sosiaalisesti oikeudenmukainen, ekologisesti kestävä ja demokraattinen elämä on todella mahdollista. Tilaa on riittänyt toiminnalle monella vaikuttamisen tasolla ja monenlaisia toimijoita, tavoitteita ja keinoja yhdistäen.

    Kaksikymmenvuotisen historiansa aikana Maan ystävät on muun muassa ollut mukana kaatamassa MAI-sopimusta, nostanut esiin alkuperäiskansojen asiaa, painostanut Helsinkiin lisää pyöräteitä Kriittisillä pyöräretkillä sekä tuonut huomiota suuryhtiöiden aiheuttamille ympäristötuhoille. Viime vuosina Maan ystävien toiminta on keskittynyt ilmastopolitiikkaan, fossiilien, ydinvoiman ja vapaakauppasopimusten vastustamiseen, globaalikasvatukseen, kaivostoimintaan ja vesikriisiin. Keskeinen voitto on vuoden 2015 ilmastolaki, jonka puolesta järjestö kampanjoi ahkerasti seitsemän vuotta. Kun samaan aikaan ympäristötuho ja sosiaalinen eriarvoisuus ovat kuitenkin kasvaneet entisestään, Maan ystävien ajamille muutoksille on nyt tarvetta enemmän kuin koskaan aiemmin.

    To the next 20 years! 

    Muista Maan ystäviä 20-vuotisjuhlavuonna!

    Maan ystäviä Lappeenrannassa 1996 - ja maan ystäviä Helsingissä 2016! Tyylikkäitä poseerauksia jo 20 vuotta...

  • Tiedote 8.6.: Järjestöjen viesti puoluekokouksiin: Täysin uusiutuvalla energialla toimivaa Suomea vauhditettava

    Tiedote 8.6.: Järjestöjen viesti puoluekokouksiin: Täysin uusiutuvalla energialla toimivaa Suomea vauhditettava

    Uudet teknologiat ovat mahdollistaneet energia-alan murroksen. Ympäristö-, nuoriso- ja kehitysyhteistyöjärjestöt sekä Saamelaiskäräjät vaativat myös Suomea tarttumaan sen tuomiin mahdollisuuksiin. Suomella on kaikki edellytykset olla mukana murroksen eturintamassa, mutta se vaatii kunnollista valmistelua ja toimintaympäristön petaamista uusiutuvalle energialle suosiolliseksi.

    Työ- ja elinkeinoministeriö valmistelee parhaillaan selvitystä, jossa tarkastellaan, miten Suomi aikoo toteuttaa hallitusohjelman linjaukset ja Euroopan unionin energia- ja ilmastotavoitteet vuodelle 2030. Samalla selvitetään, millaisin toimin Suomen olisi mahdollisuus siirtyä kokonaan uusiutuviin energianlähteisiin vuoteen 2050 mennessä. Järjestöt iloitsevat siitä, että ministeriö on päättänyt selvittää mahdollisuudet irtaantua kokonaan fossiilisista energianlähteistä ja toivovat, että nyt valmisteilla oleva selvitys tehdään huolella. Riittävä aika ja resurssit ovat peruslähtökohta hyvälle työlle.

    “Olemme tyytyväisiä, että ministeri Rehn on ottanut tosissaan uusiutuvassa energiassa piilevät mahdollisuudet. Fossiilisista energianlähteistä irtaantuminen 35 vuodessa on Pariisin ilmastosopimuksen myötä nyt vääjäämättä edessä”, sanoo WWF:n ilmastoasiantuntija Kaarina Kolle.

    ”Selvitysprosessin tulisi olla Pariisin hengessä avoin ja osallistava, jotta siinä voidaan hyödyntää kaikki käytettävissä oleva asiantuntemus”, kommentoi Kepan kehityspoliittinen asiantuntija Jonas Biström.

    Ilmasto- ja energiastrategiassa on tarkasteltava kattavasti suuria järjestelmätason muutoksia.

    Selvityksessä on tarkasteltava kattavasti suuria järjestelmätason muutoksia, joita tarvitaan, kun siirrytään keskitetystä ja tuotantolähtöisestä järjestelmästä hajautetumpaan ja ketterämpään.

    ”On tutkittava, mitä siirtymä edellyttää esimerkiksi verkkojen kehitykseltä ja hallinnalta, energian varastoinnilta, kysynnän tasaamiselta ja sähköistymiseltä. Tai millaista päätöksentekoa vaaditaan, jotta siirtymä pelkästään uusiutuvaan energiaan voidaan tehdä mahdollisimman kustannustehokkaasti”,  sanoo Greenpeacen ilmasto- ja energiavastaava Maija Suomela.
    Laadukas selvitys olisi kansainvälisestikin merkittävä, sillä harva hallitus on tehnyt vastaavaa.

    “Selvitys saa varmasti myös kansainvälistä huomiota, jos siinä pystytään esittämään kattavasti ja uskottavasti, kuinka maa voisi toimia täysin uusiutuvilla energianlähteillä. Koko energiajärjestelmän murros hajautettuun kestävään energiantuotantoon sekä energiatehokkuuden ja energian säästön valtavat mahdollisuudet tulee käydä läpi huolella. Näin merkittävää työtä ei saa tehdä hutiloiden”, sanoo Suomen luonnonsuojeluliiton suojeluasiantuntija Hanna Aho.

    Suomi on pullollaan varhaisen vaiheen innovaatioita ilmastokriisin ratkaisemiseksi, mutta monet cleantech-alan yritykset jäävät lähtökuoppiinsa ilman kunnollisia kotimarkkinoita. Selvityksessä on olennaista tarkastella myös, kuinka kotimarkkinoita voidaan kasvattaa, jotta suomalaisille cleantech-osaajille luodaan kestävä ponnahduslauta vientimarkkinoita varten.

    ”Pariisin ilmastosopimus on käytännössä lähtölaukaus uusiutuvan energian kultakaudelle.”

    “Pariisin ilmastosopimus on käytännössä lähtölaukaus uusiutuvan energian kultakaudelle. Kaikkien nyt tehtävien energiaratkaisujen on tuettava Pariisissa asetettua tavoitetta rajoittaa maapallon keskilämpötilan nousu korkeintaan 1,5 asteeseen. Nyt tehtävät päätökset määrittelevät sen, millainen maailma on vuonna 2050. Kyse ei ole vain nykyisen sukupolven tai kuluvan vaalikauden tavoitteista,” korostaa Allianssin ilmastodelegaatti Katri Ylinen.

    EU:n vuoteen 2030 ulottuvat ilmasto- ja energiatavoitteet eivät riitä Pariisin sopimuksen tavoitteiden saavuttamiseksi. Tämän vuoksi EU-tavoitteiden kiristäminen on ajankohtaista vuoteen 2018 mennessä, kun Pariisin sopimukseen kirjattuja kansallisia tavoitteita tarkastellaan uudelleen. Suomenkin on järkevää tehdä välittömästi sellaista ilmasto- ja energiapolitiikkaa, joka on linjassa pitkän aikavälin tavoitteen ja alati kiristyvien päästövähennystavoitteiden kanssa.

    Lisätietoja:

    Hanna Aho, suojeluasiantuntija, Suomen luonnonsuojeluliitto, p. 040 660 5788
    Malva Green, ympäristökasvatuspäällikkö, Luonto-Liitto, p. 044 045 8898
    Maija Suomela, ilmasto- ja energiavastaava, Greenpeace, p. 040 059 7778
    Kaarina Kolle, ilmastoasiantuntija, WWF, p. 050 591 3072
    Jonas Biström, asiantuntija, ilmasto-oikeudenmukaisuus, Kepa, p. 050 317 6686
    Leena Kontinen, puheenjohtaja, Maan ystävät, p. 044 204 0834
    Katri Ylinen, ilmastodelegaatti 2016–2017, Allianssi, p.+32 488 53 0340
    Ronja Karkinen, puheenjohtaja, Changemaker, p. 050 5173 214
    Paula Sankelo, puheenjohtaja, Ilmastovanhemmat, p. 050 409 3395
    Bernt Nordman, toiminnanjohtaja, Natur och Miljö, p. 045 2700313
    Niklas Kaskeala, puheenjohtaja, Protect Our Winters Finland, p. 050 586 6422
    Esko Aikio, ma. ympäristösihteeri, Saamelaiskäräjät, p. 050 599 9725