Tekijä: admin (a)

  • Kriittisiä kysymyksiä uudesta keskustatunnelista

    Kriittisiä kysymyksiä uudesta keskustatunnelista

    Tästä aiheesta järjestettiin keskustelutilaisuus Annantalolla 16.5.2019 – sen tiedot ja materiaalit löytyvät tekstin lopusta.

    Helsingin kaupunginvaltuusto päätti strategiassaan selvittää kävelykeskustan ja maanalaisen kokoojakadun toteuttamista. Maalainen kokoojakatu on uusi nimi Keskustatunnelille. Keskustatunnelia suunniteltiin edellisen kerran 2000-luvun puolivälissä. Kaupunginvaltuusto päätti kuitenkin vuonna 2008 lopettaa tunnelin suunnittelun, samalla kun se antoi vastauksensa tunnelia vastustavaan kuntalaisaloitteeseen.

    Uusi keskustatunneli olisi moottoritiemäinen laaja autoliikenneväylä Länsiväylältä keskustan ali Sörnäisten rantatielle. Tunnelista on suunniteltu liittymiä keskustan alueelle ja haaratunneleita mm. matkustajasatamiin ja Mannerheimintielle. Hankkeella ei ole kustannusarviota eikä sitä löydy kaupungin investointiohjelmasta.

    Asiaa ei ole vielä ratkaistu ja suunnitelmat ovat vielä varsin karkealla tasolla. Valmisteilla olevilla yleissuunnitelman linjauksilla kaupunkiympäristölautakunta ja sen jälkeen valtuusto halutaan kuitenkin sitoa hankkeeseen mahdollisesti jo tämän kevään aikana.

    Yleissuunnitelmaan liittyy monia kriittisiä kysymyksiä, joista olisi syytä käydä laajempaa keskustelua ennen kuin kaupunkiympäristölautakunta käsittelee asian.

    1. Miksi kävelykeskusta ja maanalainen kokoojakatu on kytketty toisiinsa, ikään  kuin kävelykeskustan laajentaminen edellyttäisi keskustatunnelia?

    Näiden suunnitelmien niputtaminen yhteen tuntuu keinotekoiselta ja perusteettomalta. Eikö vähintäänkin pidä selvittää myös sellainen vaihtoehto, jossa kävelykeskustaa kehitetään ilman maanalaista kokoojakatua? Kävelykeskustan laajentaminen ja siten keskustan viihtyisyyden, liikenneturvallisuuden ja ilmanlaadun parantaminen ovat sinänsä erittäin kannatettavia asioita.

    2. Mikä on maanalaisen kokoojakadun suhde joukkoliikenteen kehittämiseen (esim. Länsimetro, Raide-Jokeri ja muut suunnitellut pikaratikat)?

    Länsimetron valmistuminen on vähentänyt tarvetta ajaa autolla keskustaan lännestä. Raide-Jokerin rakentaminen, Länsimetron jatkaminen ja usean keskustaan suuntautuvan pikaratikkalinjan rakentaminen lähivuosikymmeninä (Laajasalon, Vihdintien, Tuusulanbulevardin ja Viikki-Malmi-ratikat) vähentävät sitä entisestään. Helsingin keskustaan suuntautuvaa joukkoliikennettä sujuvoittaa myös Hämeentien muuttaminen joukkoliikennekaduksi.

    Eikö maanalainen kokoojakatu olisi omiaan vain lisäämään keskustaan suuntautuvaa yksityisautoliikennettä ja läpiajoliikennettä, joka muuten kulkisi joukkoliikenteellä?

    3. Mikä on maanalaisen kokoojakadun suhde Helsingin pitkäaikaiseen tavoitteeseen lisätä joukkoliikenteen osuutta ja uusia älykkään liikkumisen mahdollisuuksia?

    Kokemukset kaupunkisuunnittelusta osoittavat, että uusien väylien rakentaminen autoille yleensä vain lisää autoliikennettä (induced demand -ilmiö). Maanalaisen kokoojakadun rakentaminen on kallis investointi, joka rajoittaisi mahdollisuuksia investoida joukkoliikenteeseen.

    Onko keskustaan todella tarvetta rakentaa maanalainen kokoojakatu, kun kantakaupungin rajan ylittävä autoliikenne on ollut 1980-luvulta alkaen melko samalla tasolla, ja uudet isot raideliikenteen investoinnit tarjoavat toimivan vaihtoehdon keskustaan suuntautuvalle autoliikenteelle?

    4. Eikö ole muita keinoja helpottaa ruuhkia, joita on tiettyinä aikoina keskustassa ja satama-alueiden luona?

    Autoväylien rakentaminen ei kokemusten mukaan yleensä poista ruuhkia, vaan tuo lisää autoliikennettä ja siirtää ruuhkia toiseen paikkaan. Joukkoliikenteen parantaminen ja ruuhkamaksujen kaltaiset ratkaisut ovat osoittautuneet tehokkaammiksi ruuhkien vähentämisessä. Lisäksi kaupunki voi vaikuttaa satamien autoliikenteeseen ja ohjata sitä pois kantakaupungista myös muilla keinoin, kuten muuttamalla satamamaksuja.

    5. Miten maanalainen kokoojakatu vastaa Helsingin sitoutumista kasvihuonekaasupäästöjen ja ilmanlaatuhaittojen vähentämiseen?

    Liikenne aiheuttaa noin viidenneksen Helsingin kaikista hiilidioksidipäästöistä. Autoliikenteen päästöt eivät häviä mihinkään tunnelin myötä – sen sijaan pakokaasu pitää ohjata tunnelista maanpinnalle ilmanvaihtokanavia pitkin. Strafican (2018) selvityksen mukaan nelikaistaiset tunnelivaihtoehdot lisäisivät liikenteen hiilidioksidipäästöjä Helsingissä n. 2000 tonnia vuodessa verrattuna tilanteeseen, jossa tunnelia ei toteuteta. On hyvä pitää mielessä, että Helsingin uuden turvallisuustutkimuksen (2018) mukaan ilmastonmuutos on helsinkiläisten suurin huolenaihe.

    6. Miksi yleissuunnitelman ratkaisuihin pitäisi ottaa kantaa ennen kuin niistä tehdään kustannuslaskelmia?

    Vuonna 2008 hylätyn keskustatunnelin hinnaksi arvioitiin noin 700 miljoonaa euroa. Nyt esillä oleva maanalainen kokoojakatua on suunniteltu vielä laajemmaksi verkostoksi. Todennäköisesti kustannukset ovat miljardiluokkaa. Hyvään hallintoon ja demokratiaan ei kuulu se, että päättäjien pitäisi sitoutua suunnitelmiin, joille ei esitetä kustannusarviota.

    7. Miksi projektin suunnittelu tapahtuu poikkeuksellisesti pormestarin alaisuudessa ja sen valmistelussa on sidosryhminä kuultu lähinnä keskustan yrityksiä, kiinteistönomistajia ja rakennusliikkeitä?

    Kaupungin keskusta on kaikille asukkaille tärkeä ja siellä pitää olla julkista tilaa. Kyse on helsinkiläisten yhteisten varojen käytöstä, ja suunnittelussa pitäisi siksi kuulla sekä asukkaita että kaikkia sidosryhmiä. Suurten liikenneratkaisujen valmistelussa pitää olla vahvasti mukana ilmasto- ja ympäristökriteerit.

    8. Miten autoliikennettä voidaan vähentää keskustassa, antaa lisää tilaa ihmisille ja parantaa ilmanlaatua?

    Helsinkiläiset ovat esittäneet lukuisia ideoita ja aloitteita siitä, miten keskustaan voidaan luoda lisää tilaa esimerkiksi kävelylle, pyöräilylle, kulttuurille ja puistoille. Toisaalta on monia ehdotuksia joukkoliikenteen laajentamiseksi ja sen sujuvuuden parantamiseksi. Olisi kestävämpää ohjata keskustatunnelin sijasta rahaa niiden toteuttamiseen. Todennäköisesti sillä olisi myös keskustan vetovoimaisuuden kannalta myönteisempi vaikutus kuin keskustatunnelilla.

    ********

    Kriittisiä kysymyksiä keskustatunnelista -tilaisuus Annantalolla 16.5.2019

    Helsingin seudun Maan ystävät, Kenkää keskustatunnelille -ryhmä ja Dodo järjestivät Annantalon auditoriossa keskustelutilaisuuden, jossa kuultiin seuraavat alustukset:

    Anders Backström (Helsingin seudun Maan ystävät): Maanalainen kokoojakatu – keskustatunnelin paluu?
    Antero Alku, joukkoliikennekonsultti (Alkutieto Oy): Kävelykeskusta vai keskustatunneli?* (pdf)

    Alustusten jälkeen paneelikeskusteluun osallistuivat:

    Nuutti Hyttinen, varavaltuutettu, kaupunkiympäristölautakunnan jäsen (ps)
    Reetta Vanhanen, kaupunginvaltuutettu, Vihreän valtuustoryhmän varapuheenjohtaja (vihr)
    Anna Vuorjoki, kaupunginvaltuutettu, Vasemmistoliiton valtuustoryhmän puheenjohtaja (vas)

    *) Valokuvat Antero Alku ellei toisin mainita. Kuvien epäkaupallinen käyttö sallittu, kunhan kuvaaja mainitaan.

    ********

    Lisälukemista:

    Kaupunginvaltuuston seminaarissa 31.1. esitetyt kalvot

    Uutinen seitsemästä mallista Uutta Helsinkiä -sivuilla

    Uutinen kaupungin nettisivuilla hankkeen valmistelusta

    Strafica: Koonti kävelykeskustan laajentamisen ja maanalaisen kokoojakadun jatkovaihtoehtojen tarkasteluista

    Pöyry: Helsingin maanalainen kokoojakatu. Tilavaraustarkastelu ideakartoituksen pohjalta

     

    Helsingin seudun Maan ystävät & Kenkää Keskustatunnelille -ryhmä

  • Korvaamaton-kampanjan tempaukset hallitusneuvotteluissa

    Korvaamaton-kampanjan tempaukset hallitusneuvotteluissa

    Maan ystävät ovat mukana Korvaamaton-kampanjassa. Tule mukaan Korvaamaton-kampanjan kanssa tsemppaamaan hallitusneuvottelijoita!

    Hallitusneuvottelujen avajaiset 9.5. kello 7.15

    Ota mukaan vappuhuiska ja/tai oma kylttisi tekstillä #olenvalmis ja laita mahdollisuuksien mukaan oranssia tai vihreää päälle!
    Samaan aikaan tempauksen kanssa järjestämme #Olenvalmis somemyrskyn. 

     
    Ota oma pyörä tai hyppää kaupunkipyörän selkään ja tule pyöräilemään Säätytalon ympäri yhdessä Korvaamaton-kampanjan ja Helsingin polkupyöräilijöiden kanssa!

    Photo Opp teemalla haitalliset tuet 14.5. kello 7.30

    Lisätiedot ja ilmoittautuminen: vera.kauppinen@hiilivapaasuomi.fi

    Avohakkuut historiaan-kampanjan metsätempaus 16.5. 8.30-13.30 (Briiffi 7.5. kello 17.30 Greenpeacen toimistolla)

     
    Lisätiedot ja ilmoittautuminen: reija.mikkola-patriarca@luontoliitto.fi
     
     
    Tule mukaan hallitusneuvottelijoiden viimeiseen kiritykseen ihmisketjun muodossa. Ilmastotoimissa on myös pidettävä kaikki mukana. Kannatamme oikeudenmukaista siirtymää, tukea köyhimpien ilmastotoimiin ja ilmastokasvatusta kaikille koulutusasteille.

  • Hiilivapaa Suomi: tapahtumatiimin kokous

    Hiilivapaa Suomi: tapahtumatiimin kokous

    Oletko täynnä ideoita, hyvä järjestämään asioita ja kiinnostunut toimimaan ilmastoaiheisessa kampanjassa? Tule mukaan tapaamiseemme!

    Hiilivapaa Suomi -tapahtumatiimi kokoontuu suunnittelemaan tulevia tapahtumia, kuten Maailma kylässä-festivaalin ohjelmaa, tulevia tempauksia sekä kauden päättävää kesäpiknikiä.

    Tapaamisen paikka: Helsingin kaupunginmuseon aula (Aleksanterinkatu 16). Esteettömyystiedot

    Uudet toiminnasta kiinnostuneet ovat tervetulleita mukaan!

    Lisätiedot ja ilmoittautumiset: vera.kauppinen@hiilivapaasuomi.fi

    → Tapahtuma Facebookissa

  • Tiedote: Lentovero -kansalaisaloite ja kampanja käynnissä

    Tiedote: Lentovero -kansalaisaloite ja kampanja käynnissä

    Tiedote 2.5.2019

    Lentovero -kansalaisaloite ja kampanja käynnissä

    Nimien keräys Lentovero -kansalaisaloitteeseen on alkanut ja jatkuu marraskuuhun 2019 saakka. Tavoitteena on kansalaisaloitteen avulla luoda lisäpainetta tulevalle hallitukselle lentoveron säätämiseksi. Taustalla on huoli ilmastonmuutoksesta ja näkemys, ettei vastuuta voi sysätä kuluttajille. Tarvitaan myös poliittista ohjausta lentämisen vähentämiseksi.

    Miksi lentovero?

    Kampanjoimme lentoveron puolesta, jotta lentämisen jatkuvasti kasvavat ilmastopäästöt saataisiin laskusuuntaan. Lentäminen on Suomessa, kuten suurimmassa osassa muutakin maailmaa, lähes verovapaata. Verottomuus mahdollistaa erittäin halvat lennot. Lentomatkailu on verotuksen suhteen ollut vapaamatkustaja muihin matkustustapoihin verrattuna. Samaan aikaan lentoliikenteen ilmastoa lämmittävät yksikköpäästöt ovat moninkertaiset verrattuna kestävämpiin matkustusmuotoihin, kuten raideliikenteeseen. Lisäksi lentoliikenteen päästöt leviävät suoraan yläilmakehään, missä niiden ympäristövaikutukset voimistuvat. Lentoliikenne on kovassa kasvussa myös Suomessa, viime vuosina kasvutahti on ollut 10 prosentin luokkaa vuodessa.

    Euroopassa erimuotoisia lentoveroja on käytössä mm. Ruotsissa, Iso-Britanniassa, Ranskassa ja Saksassa. Lentoveron voi tuoreimpien selvitysten mukaan toteuttaa myös Suomessa. Kansalaisista yli puolet kannattaa lentoveroa. Lentovero on myös tehokas: Ruotsissa lentovero on jo vähentänyt lentoliikenteen matkustajamääriä ja siirtänyt matkustajia raiteille erityisesti kotimaanmatkoilla.

    Maapallon lämpötila on ihmisen aiheuttamista päästöistä johtuen noussut jo yhden asteen esiteollisesta ajasta. Suomi on lämmennyt jo kaksi astetta. Maailman maiden tämänhetkiset päästövähennyksiä koskevat lupaukset ja sitoumukset tarkoittavat yli kolmen asteen lämpenemistä. Alle kahden asteen tavoite linjattiin Pariisin ilmastokokouksessa vuonna 2015. Pariisin ilmastosopimuksen ja IPCC:n eli hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin 8.10.2018 julkaiseman raportin pääviesti on, että lämpenemisen taittamiseksi on ryhdyttävä viipymättä nopeisiin, kauaskantoisiin ja ennätyksellisiin toimiin. Lähivuodet saattavat olla tärkein ajanjakso koko ihmiskunnan historiassa.

    Päästöjä täytyy vähentää rajusti jo lähivuosina. Jotta 1,5 asteen tavoitteessa pysyttäisiin, maailmanlaajuiset nettopäästöt täytyy saada vähenemään jyrkästi jo vuonna 2020. Täyteen päästöttömyyteen on päästävä vuoteen 2050 mennessä. Meidän kaikkien tulisi siis nopeasti vähintään puolittaa hiilijalanjälkemme. Lentämisen vähentäminen on hyvä alku. Lentäminen on useimmille ylellisyyttä. Kuinka tärkeää lentäminen on verrattuna maapallon ja lastemme tulevaisuuteen? Voitko vaihtaa kaukomatkan lähimatkaksi tai pääsetkö perille maata pitkin? Aloittaisitko sinä hiilijalanjäljen pienentämisen lentämisen välttämisestä?

  • Kriittisiä kysymyksiä keskustatunnelista -keskustelutilaisuus

    Kriittisiä kysymyksiä keskustatunnelista -keskustelutilaisuus

    Kriittisiä kysymyksiä keskustatunnelista -keskustelutilaisuus

    Torstaina 16.5. klo 18–20
    Annantalon auditorio, Annankatu 30, 2.krs

    Kymmenen vuotta sitten hylätty keskustatunneli on nostettu uudelleen esille. Tunnelin suunnittelun yleislinjaukset ovat tulossa kaupunkiympäristölautakunnan käsittelyyn. Tule keskustelemaan hankkeen liikennepoliittisista, ilmastovastuun ja taloudellisista
    perusteista.

    Avauspuheenvuorot:
    * Helsingin seudun Maan ystävät
    * Antero Alku, diplomi-insinööri

    Kysymyksiin vastaamassa ja mukana keskustelemassa kaupunkiympäristölautakunnan
    poliittisten ryhmien edustajat.

    Tilaisuuden järjestävät Helsingin seudun Maan ystävät, Kenkää keskustatunnelille -ryhmä ja Dodo

    Annantalon esteettömyystiedot täällä
    Tapahtuma Facebookissa

  • Yli 40 kansalaisjärjestöä ja ammattiliittoa: hallitusneuvotteluissa nostettava ilmastokysymykset päärooliin

    Yli 40 kansalaisjärjestöä ja ammattiliittoa: hallitusneuvotteluissa nostettava ilmastokysymykset päärooliin

    Yhdeksän ympäristö- ja kehitysjärjestön Korvaamaton-kampanja esittää yhdessä kampanjan 39 tukijärjestön kanssa, että ilmastotoimien ja niihin sitoutumisen on oltava keskeinen kysymys, kun Suomen tulevaa hallitusta lähdetään muodostamaan.
     

    “Suomella on EU-puheenjohtajuuden kynnyksellä ainutlaatuinen mahdollisuus profiloida itsensä maana, joka ottaa 1,5 asteen haasteen tosissaan ja lähtee luopumaan fossiilisista polttoaineista määrätietoisesti ja ensimmäisten joukossa”, sanoo Greenpeacen maajohtaja Sini Harkki.

    Järjestöt painottavat, että tulevan hallituksen on toteutettava reilu, nopea ja kestävä siirtymä hiilinegatiiviseen yhteiskuntaan, pois fossiilisten polttoaineiden (ml. turpeen) käytöstä. Tämä voidaan saavuttaa valtion verotusta uudistamalla, ympäristölle haitallisia tukia karsimalla ja sitoutumalla ilmaston kannalta kestäviin investointeihin. Hallitusohjelmaan tulisi myös kirjata selkeä aikataulu siirtymän toteuttamiselle.
     

    “Siirtymä fossiilivapaaseen yhteiskuntaan luo uutta työtä ja investointeja ja vahva ilmastopolitiikka on koko Suomen etu. Nyt tarvitaan hallitus, joka lähtee tekemään reilua muutosta, jossa kansalaiset haluavat ja voivat olla mukana”, sanoo Julkisten- ja hyvinvointialojen liiton puheenjohtaja Päivi Niemi-Laine.

    Järjestöt odottavat seuraavalta hallitukselta ohjelmaa, joka varmistaa, että Suomen hiilinielut kasvavat 2020-luvulla. Myös viime hallituskauden biotaloustavoitteet ja ohjauskeinot tulee arvioida hallituskauden aikana uudelleen.

    Päättäväisten ilmastotoimien linjaaminen hallitusohjelmassa juuri EU-puheenjohtajuuskauden alla lähettää tärkeän viestin myös Euroopan ulkopuolelle.

    “Ilmastonmuutoksen vaikutukset näkyvät jo nyt kehittyvissä maissa ja riskeeraavat esimerkiksi tyttöjen oikeuksien edistymisen. Haluamme, että Suomi tekee kunnianhimoista politiikkaa, joka tähtää maapallon lämpenemisen rajoittamiseen 1,5 asteeseen. Lisäksi Suomen tulee tukea kehittyvien maiden sopeutumista ilmastonmuutokseen”, sanoo Plan International Suomen vaikuttamistyön johtaja Karoliina Tikka.

    Korvaamaton-kampanjan hallitusohjelmatavoitteet kokonaisuudessaan löytyvät täältä.

    Lisätietoja:

    Hanna Aho, Fingo
    ilmastoasiantuntija
    hanna.aho@fingo.fi
    050 317 6686

    Anna Malinen, JHL
    kansalaistoiminnan asiantuntija
    anna.malinen@jhl.fi
    050 304 3858

    Kaisa Kosonen, Greenpeace
    ilmastoasiantuntija
    kaisa.kosonen@greenpeace.org
    050 368 8488

    Otto Bruun, Suomen luonnonsuojeluliitto
    suojeluasiantuntija
    otto.bruun@sll.fi
    040 631 3399

    Mia Rahunen, WWF Suomi
    ilmastoasiantuntija
    mia.rahunen@wwf.fi
    050 434 4972

    Elisa Hara, Plan International Suomi
    vaikuttamistyön asiantuntija
    elisa.hara@plan.fi
    050 471 3557

    Korvaamaton-kampanjan järjestävät Birdlife Suomi, Fingo, Greenpeace Suomi, Natur och Miljö, Luonto-Liitto, Maan ystävät, Protect our Winters Finland, Suomen luonnonsuojeluliitto ja WWF Suomi.

    Kampanjan tukijat:

    Aalto-yliopiston ylioppilaskunta AYY
    Akavan erityisalat
    Amnesty
    Animalia
    Changemaker
    Dodo ry
    FEE Suomi
    Finlands Svenska Skolungdomsförbund FSS rf
    Finnwatch
    Finnwid – Naiset kehitystyössä ry
    Helsingin yliopiston ylioppilaskunta HYY
    Ihmisoikeusliitto
    Ilmastovanhemmat
    John Nurmisen säätiö
    Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL
    Koneen säätiö
    Lastensuojelun keskusliitto
    Lääkärin Sosiaalinen vastuu ry
    Marttaliitto ry
    Nuoren Voiman liitto
    Plan International Suomi
    Save Pond Hockey
    Specia – Asiantuntijat ja esihenkilöt ry
    Suomen Ammattiin Opiskelevien Liitto – Sakki ry
    Suomen Caritas
    Suomen lukiolaisten liitto ry
    Suomen Opiskelija Allianssi – Osku ry
    Suomen Pakolaisapu
    Suomen Partiolaiset
    Suomen Rauhanpuolustajat
    Suomen Tuulivoimayhdistys ry
    Suomen UN Women ry
    Suomen YK nuoret
    Suomen YK-liitto/ UN Association of Finland
    Suomen ylioppilaskuntien liitto SYL
    Tekniikan akateemiset TEK
    Tieteentekijöiden liitto – Forskarförbundet
    Vegaaniliitto
    Yhteiskunta-alan korkeakoulutetut ry

  • Hiilivapaa Suomi -viestintätapaaminen

    Hiilivapaa Suomi -viestintätapaaminen

    Haluatko vaikuttaa ilmastonmuutoksen torjumiseen viestinnän keinoin? Tule mukaan tapaamiseemme!

    Hiilivapaa Suomi -viestintäryhmä kokoontuu suunnittelemaan niin perinteisen kuin sosiaalisen median viestintää.

    Uudet toiminnasta kiinnostuneet ovat tervetulleita mukaan! Kokoukseen voi osallistua myös Google Hangoutsilla.

     

    Tapaamme keskustakirjasto Oodissa 8.5. kello 17-19 (Töölönlahdenkatu, 00100 Helsinki) ryhmätila 9 toisessa kerroksessa.

    Esteettömyystiedot: https://www.oodihelsinki.fi/esteettomyys/

     

    Lisätiedot ja ilmoittautumiset: leena.lahti@hiilivapaasuomi.fi

    → Tapahtuma Facebookissa

  • English-speaking group on Fri Apr 26: Board games

    On Friday the 26 th of April, at 17.00, the English-speaking group of Friends of the Earth will meet in Helsinki to play some board games and discuss current and upcoming projects.

    The meeting is located in Ulrika, in the building Domus Gaudium ( Leppäsuonkatu 11 ) in Etu-Töölö. The entrance to the small square is Leppäsuonkaatu; and push the doorbell that says ’Ulrika’.

    The meeting is open to everyone, from regular to new comers. Welcome!

  • Ende Gelände Sosiaalifoorumissa

    Ende Gelände Sosiaalifoorumissa

    Ende Gelände: Suoraa toimintaa ja kansalaistottelemattomuutta ilmastoliikkeessä

    Turhauttaako tehoton ja epäoikeudemukainen ilmastopolitiikka? Haluatko toimia, mutta vetoomukset, ilmastomarssit, järjestötoiminta tai puoluepolitiikka eivät yksin tunnu riittäviltä? Tervetuloa kuulemaan Ende Gelände -massa-aktiosta ensi kesäkuussa Saksassa. Olemme järjestämässä bussikuljetusta Helsingistä Saksaan.

    Ende Gelände on massamuotoiseen suoraan toimintaan perustuva liike ilmasto-oikeudenmukaisuuden puolesta ja kapitalismia vastaan. Liike on järjestänyt vuodesta 2015 alkaen lukuisia aktioita Euroopassa. Viime vuonna Ende Gelände toi Reininmaan hiilikentille 6500 osallistujaa pysäyttämään hetkellisesti RWE-yhtiön hiilikaivosten toiminnan. Seuraava iso aktio järjestetään 19.-24.6. Tapahtumaan järjestetään bussikuljetus Helsingistä Tukholman ja Kööpenhaminan kautta 17.-26.6.

    Uutiskirje:
    https://www.ende-gelaende.org/en/news/newsletter-39-lets-go/

    Aika: lauantai 4.5. kello 11:45–13:15
    Paikka: Arbis, luokka 42 (4. krs), Dagmarinkatu 3
    Tapahtuma Facebookissa: https://www.facebook.com/events/410478769768141/

    Tapahtuman järjestää Ende Gelände Finland ja Helsingin seudun Maan ystävät

    The event is in Finnish and there will be no translation arranged by the organizers. People who are in need of translation can of course bring a friend with them to translate. There will be Ende Gelände info events in English later in the spring.

    —

    Tapahtuma on osa Suomen Sosiaalifoorumin ohjelmaa. Sosiaalifoorumi järjestetään Helsingin ruotsinkielisellä työväenopistolla Arbiksella, Dagmarinkatu 3:ssa, joka sijaitsee aivan Helsingin keskustassa. Arbikselle pääsee hyvin pyörätuolissa ja siellä on hissi. Autolla voi ajaa aivan ulko-oven viereen ja alimmasta kerroksesta pääsee helposti hissillä ylempiin kerroksiin. Toisessa kerroksessa on esteetön WC. Osa käytävistä on heikommin valaistuja. Arbiksella ei valitettavasti ole induktiosilmukkaa.

    #sosiaalifoorumi #ssf2019

    www.sosiaalifoorumi.fi
    www.facebook.com/sosiaalifoorumi
    https://www.facebook.com/events/1116186961894255

  • Press release: India demanded to prevent forced evictions of millions of forest dwellers

    Released on Monday 22 April 2019 by Friends of the Earth Finland (Maan ystävät ry)

     

    Friends of the Earth International, World Rainforest Movement, Global Forest Coalition, GAIA Foundation and tens of other environmental organisations around the world sent on 22 April an international appeal to India, its states, Supreme Court and to the UN organs to prevent forced evictions of millions of India’s forest dwellers. Such evictions would violate India’s obligations on human rights and biodiversity. (1)

    The Supreme Court has ordered the states of India to evict millions of forest dwellers after 10 of July 2019 if their claims on their forest rights are rejected under the Forest Rights Act (FRA). (2) The FRA however does not enact that such rejections can be used as a ground to justify or to carry out forced eviction. No communities can be legally evicted without their free informed consent even from the ”critical wildlife habitats” (3) and certainly not from other areas.

    In India and also globally, where communities live by the forests with their customary tenures, biodiverse forests have survived better than in areas which state has registered to more commercial use, which displaces the communities and the biodiversity they sustain as their livelihood source. In order to save biodiverse forest and to respect human rights compliant to its obligations India has thus to protect forest communities with customary tenures from forced evictions.

    The FRA process ”shall ensure” that communities’ rights to protect and manage forests as they have traditionally done are duly addressed and ”recognized in all villages with forest dwellers and the titles are issued” to complete the claims recognition procedure. (4) However, as in most villages in India’s sprawling forests, communities’ rights over forests have not been recorded, ”no member of a forest dwelling” tribe or other traditional community shall be evicted or removed from forest land under his occupation till the recognition and verification procedure is completed”. (5)

    Because this claim verification has hardly started in many areas and forest dwellers have not been even informed how they could duly claim many of their forest rights, the eviction ”would amount to penalizing them for the failure of the state machinery to inform them of their rights”. (6) And as FRA entitles them to claim various forest rights, even if their claims on particular forest rights get rejected, they still remain entitled to claim many other rights – including also ”any other traditional right customarily enjoyed”. (7) All forest rights as yet unclaimed provide sufficient grounds to prevent eviction as the due legal procedure is not complete. The Supreme Court of India itself has ordered so in 2013. (8)

    Forced eviction of millions of forest dwellers would be gross violation of human rights. Even more so as evictions are not proven being required by law in strict compliance with India’s international obligations and would discriminate against tribals who are less than 9 % of India’s population but about 40 % of those evicted for India ’development’.

    A fortnight after ordering the state governments to evict millions of forest dwellers, the Supreme Court wondered “under which provision of law the eviction has to be made” (9) – as if ‘the eviction has to be made’ even without clarity which law would require it ! Also the Supreme Court wondered even ”who is the competent authority to pass such orders” on eviction and what should be the process ”for eviction after rejection orders have been passed”. (10)

    Under the FRA and India’s constitution, however, the village council of the community is the authority to determine whether someone belongs to the community and how community forest resource is to be protected. (11) Evictions of tribals from their sustainable use of forest land transfers it to commercial and industrial control (12) much like what has happened under the colonial laws like the Indian Forest Act (13), which has given to the forest officials wide, corruptive powers to benefit from evicting communities and destroying natural forests in the interests of business.

    Government’s on-going efforts to amend and strengthen such colonial-type forest laws displace biodiverse forest and evict people from their sustainable livelihood in disregard of India’s obligations on human rights and biodiversity. But Supreme Court ruled in 2013 that FRA’s task is “granting a secure and inalienable right to those communities whose right to life depends on right to forests”, thus ”strengthening the entire conservation regime” by helping communities to live in forest as “integral to the very survival and sustainability of the forest ecosystems”. (14) Rejection of a forest right claim in the FRA process is no ground to alienate people by forced eviction from their ”not alienable” rights. (15)

     

    CONTACTS and further info:  maanystavat.appeal@gmail.com

    Maan ystävät, (Friends of the Earth Finland)

    Hämeentie 48, 00500 Helsinki,
    Finland

     

     

    NOTES AND REFERENCES

    1. To read the international appeal against evictions in India, find here the link to the cover letter http://maanystavat.fi/Appeal_to_India_and_to_the_UN_to_prevent_forced_evictions_of_millions_of_forest_dwellers and find here a more detailed full appeal: https://www.maanystavat.fi/wp-content/uploads/2025/12/appeal_to_india_and_to_the_un_to_protect_forest_communities_from_forced_evictions_2019.pdf . See the news also in webpage of World Rainforest Movement: https://wrm.org.uy/

    Also another statement which over 330 environmentalists around the world have signed on this issue, observes that:

    “We do not regard this order as pro-conservation. On the contrary, it is a real setback for conservation in India.Forest dwellers have for centuries used and managed these forests that we are now considering to be valuable for conservation The rights of local communities are an integral part of any sustainable and just model of conservation, as is now recognised in international law. ”

    (STATEMENT FROM CONSERVATIONISTS ON SUPREME COURT ORDER https://rightsandresources.org/en/blog/conservationists-speak-out-against-india-supreme-courts-eviction-order/#.XHbminI3nI and https://forestrightsact.com/2019/02/27/conservationists-speak-out-against-evictions-say-this-is-not-pro-conservation/)

    2. The Supreme Court of India order on 13-02-2019, Record of Proceedings, Writ Petition(s)(Civil) No(s). 109/2008 Wildlife First & ors. versus Ministry of Forest and Environment & ors.

    3. Forest Rights Act, (FRA), section 4.2 e

    4. FR rules; 12 B 3 and 4 (FRA implementation rules regarding the FRA section 3.1(i) And even ”in case where no community forest resource rights are recognized in a village, the reasons for the same shall be recorded by the Secretary of the District Level Committee” (FR rules; 12 B 4), which often may not have happened in case of forest dwellers whose claims have been informed as rejected

    5. FRA section 4.5

    6. Government of India Ministry of Tribal Affairs and UNDP: Frequently asked questions on the Forest Rights Act, page 1.

    7. FRA section 3.1 (l)

    8. The Supreme Court of India, Judgement on Niyamgiri 18/04/2013, sections 38, 58-60 and UNDRIP article 25

    9. The Supreme Court of India order on 28-02-2019, Record of Proceedings, Writ Petition(s)(Civil) No(s). 109/2008 Wildlife First & ors. versus Ministry of Forest and Environment & ors.

    10. The Supreme Court of India order on 28-02-2019, Record of Proceedings, Writ Petition(s)(Civil) No(s). 109/2008

    11. FRA, sections 5 a, c & d, and 6.1

    12. Even if the Supreme Court assumed in its order on 28-02-2019 that some tribal forest lands may have been ”occupied by mighty people, industrialists” (14 ) such industrialists have not made those over million rejected claims on small land pieces and such references to un-named industrialists do not justify millions of people to be forcibly evicted

    13. Draft 2019 Amendment to Indian Forest Act, 1927, see for example sections 16, 22 A(2),26(3),29(3),30(b),34(c) and 66(2))

    14. The Supreme Court of India, Judgement on Niyamgiri (Orissa Mining Corporation vs. MoEF & others), 18.4.2013, sections 41-42 and ‘Inalienable rights’ recognised for forest dwellers on forests, on which their life depends can not be rejected or alienated from them or from the forests in which they live their such forest life as “integral to the very survival and sustainability of the forest ecosystems”. (FRA, preface)

    15. FRA section 4.4, see also. The Supreme Court of India, Judgement on Niyamgiri 18/04/2013, section 42