Maan ystävät ry:n uutiskirje 3/2021 on julkaistu. Uutiskirje löytyy täältä.
Tekijä: admin (a)
-
Tervetuloa syysväentapaamiseen 5.-7.11.2021
Maan ystävien seuraava valtakunnallinen väentapaaminen järjestetään marraskuisena viikonloppuna 5.-7.11.2021. Kaikki Maan ystävien toiminnasta kiinnostuneet ovat tälläkin kertaa tervetulleita mukaan tapaamiseen.
Tapaamme (koronatilanteen niin salliessa) Meriharjun luontotalolla Vuosaaren Skatanniemessä Helsingissä. Kokoontumisessa huomioidaan aluehallintoviraston määräykset sekä Helsingin kaupungin leirikeskusten turvallisuus- ja hygieniaohjeet. Suurimpaan osaan ohjelmasta on myös mahdollista osallistua etäyhteyden kautta. Paikalle voit saapua joko koko tapahtuman ajaksi tai vain osaksi aikaa.
Syysväentapaamisen yhteydessä järjestetään myös syysvuosikokous, jossa hyväksytään toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2022 sekä valitaan yhdistykselle uusi hallitus ja puheenjohtajisto. Myös vuosikokoukseen voit osallistua etäyhteyden kautta.
Nyt onkin hyvä hetki asettua ehdolle ensi vuoden hallitukseen! Voit lähettää vapaamuotoisen hakemuksen ja halutessasi myös CV:n hallitukselle: hallitus(at)maanystavat.fi 31.10. mennessä.
Maan ystävien jäsenille väentapaamiset ovat maksuttomia ja lähtökohtaisesti matkakulut korvataan. Muille osallistumismaksu on 10 euroa. Jäseneksi liittyminen onnistuu kätevästi verkossa.
Ilmoittaudu mukaan tapaamiseen 2.11. mennessä tämän linkin kautta.
Ilmoittautuneille lähetetään lisätietoa erilaisiin käytännön asioihin ja ohjelmaan liittyen ilmoittautumisajan päätyttyä.
Ohjelma ja aikataulu:
PE
Klo 15:30 alkaen saa saapua
Klo 16-17 Tuomas Lilleberg: Osallistava luento sienistä
Ympäristöbiologi ja luonto-opas Tuomas Lilleberg pitää luennon sienistä, sisältäen myös lyhyen johdannon sienten tunnistamiseen. Lähi- ja etäosallistumismahdollisuus.
Klo 17:00-19:00 ympäristöryhmien yhteistyöpaja
Klo 17:00-20:30 hallituksen kokous. Lähi- ja etäosallistumismahdollisuus.
Klo 19:15-20:30 Ilmastokestävä kasvisruoka -kampanjan työpaja. Lähi- ja etäosallistumismahdollisuus.
Klo 20-22 Saunat ja iltapala porrastetusti
LA
Klo 8:30-9:30 aamupala
Klo 9:30-10:30 tutustumiskierros ja keskustelua MY:n toiminnasta. Lähi- ja etäosallistumismahdollisuus.
Klo 10:30-12:30 Vesikävelypaja ja karttapaja
Pohditaan yhdessä tutkien tulvien ja merenpinnan nousun vaikutuksia Itämerellä ja kaupungeissa. Miten kaupunkien infra toimii tulvariskien valossa, minkälaisia tulvia voisi syntyä? Tehdään lyhyt kuvittelumatka tulvivaan Helsinkiin kävellen ulkona tai säästä riippuen sisällä. Piirretään, väritetään tai kommentoidaan yhdessä ilmastonmuutoksen aiheuttamia muutoksia paperille, muodostetaan muutoskarttoja. Saatavilla Itämeren alueesta pohjakarttoja joissa on taustana erilaisia vaihtoehtoja uudelle rantaviivalle, sekä muita karttoja, joissa merien tai mantereiden rajoja. Osallistujat voivat piirtää, värittää tai kirjoittaa ajatuksiaan tulvista, vesisysteemeistä ja ilmastonmuutoksesta. Tutustutaan verkkotaideprojektiin, jossa kuvataan matkailulähtöisesti ilmastonmuutosta.
Klo 10:30-12:30 YK:n biodiversiteettineuvottelujen tilanne ja ihmisoikeuksien suhde maankäyttöön. Lähi- ja etäosallistumismahdollisuus.
Klo 12:30-13:30 lounas
Klo 13:30-15:30 Työpaja MY:n yritysyhteistyön säännöistä. Lähi- ja etäosallistumismahdollisuus.
Klo 15:30-16:00 kahvi/tee
Klo 16:00-17:30 Minna Santaoja: Pölyttäjäkysymys
Pölyttäjien väheneminen herättää huolta ruokajärjestelmän tulevaisuudesta. Yhteiskuntatieteellinen ympäristötutkija Minna Santaoja käy läpi pölyttäjien tilannetta Suomessa ja globaalisti. Millä tavoin pölyttäjien tilanne kytkeytyy ilmastonmuutokseen ja luontokatoon laajemmin? Mistä oikeastaan puhumme kun puhumme pölyttäjistä? Mitä tapoja voisi olla toimia pölyttäjien auttamiseksi? Lähi- ja etäosallistumismahdollisuus.
Klo 17:30-18:30 illallinen
Klo 18:30-19:30 Sami Keto: Enemmän-kuin-ihmisen aika
Ihmisen toiminnan vaikutus maapallon ekosysteemeihin on niin mittavaa, että maapallon on ehdotettu siirtyneen uuteen geologiseen aikakauteen, antroposeeniin eli “ihmisen aikaan”. Ihmisen vaikutusvaltaa korostettaessa saatetaan kuitenkin päätyä ylläpitämään ja uudistamaan ihmiskeskeistä todellisuuskäsitystä, jota monet pitävät ekologisen kriisin perimmäisenä syynä. Keto esittää, että ihmiskeskeisyyden voi ylittää näkemällä ekologisen kriisin vuorovaikutuksen kriisinä. Lähi- ja etäosallistumismahdollisuus.
Klo 20-22 saunat ja iltapala porrastetusti
SU
Klo 8:30-9:30 aamupala
Klo 9:30-11:00 Ruby van der Wekken: Systemic change towards more sustainable communities and society
Where and how does change happen? What are some of the impediments to change and what then our solutions?! The lecture and World cafe type workshop of the second part of the event will draw from insights from Solidarity economy and the Commons thinking, and from the thought processes and concrete experiences of initiatives as Oma maa foodcooperative and Helsinki Timebank. Possibility to participate remotely.
Klo 11:00-12:00 Leo Stranius: Ympäristökriisien aikakausi ja Maan ystävien rooli
Puheenvuorossa Leo käy läpi tämän sukupolven kaikkein tärkeimmät ympäristöhaasteet ajankohtaisten esimerkkien kautta sekä niihin ratkaisut. Lisäksi pohditaan yhdessä keskustellen Maan ystävien roolia tämän kaiken keskellä. Lähi- ja etäosallistumismahdollisuus.
Klo 12:15 vuosikokous. Lähi- ja etäosallistumismahdollisuus.
Klo 13:15 lounas
Klo 14:15 vuosikokous jatkuu
-
Helsingin seudun & yliopiston Maan ystävien kokous (etänä Jitsissä) 14.9. klo 18
(In English below)
Tervetuloa Helsingin seudun & yliopiston Maan ystävien tapaamiseen (etänä Jitsissä) ti 14.9.2021 kello 18:15-20.00.
Luvassa on keskustelua ja päätöksiä ajankohtaisista asioista. Tarvittaessa puhutaan englantia. Tervetuloa niin uudet kuin kokeneemmatkin!
Ilmoittaudu viimeistään maanantaina 13.9. sähköpostitse osoitteeseen helsinki@maanystavat.fi. Etäosallistumislinkki lähetetään ilmoittautuneille ennen tapaamista.
—
Welcome to Friends of the Earth Helsinki region & university meeting (remotely via Jitsi) on Tuesday, September 14th from 6:15 to 8 PM!
There will be discussions and decisions on topical issues. If need be, the meeting will be held in English. Both newcomers and the more experienced are welcome!
Sign up to the meeting by Monday, September the 13th via email at helsinki@maanystavat.fi. The remote participation link for the meeting will be sent to participants before the meeting.
-
Ilmastokampanjatapaaminen
Tule päättämään Hiilivapaa Suomen suunnasta!
Maan ystävien ilmastokampanjatapaaminen järjestetään 4.9. klo 12-16. Vuoden tärkeimmässä tapaamisessa linjataan Hiilivapaa Suomi -kampanjan ensi vuoden suunnitelmista, ideoidaan tulevaa sekä valitaan ilmastokampanjavastaava tai kaksi sekä ohjausryhmän jäsenet. Lisäksi kuullaan vierailevaa puhujaa suursijoittajien ilmastovastuuseen vaikuttamisesta.
Tapahtuma on avoin kaikille kiinnostuneille. Äänivaltaa päätöksenteossa voivat käyttää Maan ystävien jäsenet (https://www.maanystavat.fi/lomake/liity-jaseneksi).
Tilaisuus järjestetään Fingon tiloissa Elimäenkatu 25-27 koronatilanteen salliessa (tarvittaessa pidetään etäyhteyksin). Pääkaupunkiseudun ulkopuolelta tuleville korvataan juna- tai bussimatkat tapaamiseen. Myös etäosallistuminen on mahdollista.
Ilmoittaudu mukaan 2.9 mennessä ilmasto@maanystavat.fi.
Mukaan ohjausryhmään tai kampanjavastaavaksi?
Muutama vanha tekijä jättää ohjausryhmän syksyllä, ja ryhmään kaivataan uusia jäseniä. Ohjausryhmän ja kampanjavastaavien tehtävät ovat tärkeitä Hiilivapaa Suomi -kampanjan toiminnan jatkuvuuden kannalta.
Ohjausryhmä ja kampanjavastaavat tukevat kampanjan työntekijöitä, vastaavat kampanjan hallinnosta ja taloudesta sekä osallistuvat kampanjastrategian suunnitteluun. Ohjausryhmä on mainio paikka oppia järjestötoiminnan, kampanjoinnin, hanke- ja yhdistyshallinnon taitoja ja vaikuttaa kampanjassa. Ryhmä kokoontuu kerran kuussa, ja kokousten välissä on luottamustehtävään kuluu muutama tunti. Kampanjavastaavalla muita suurempi vastuu ohjausryhmän vetämisestä sekä vähän enemmän tehtäviä.
Kysy lisätietoa ohjausryhmän toiminnasta ansku.holstila@hiilivapaasuomi.fi tai ilmasto@maanystavat.fi.
Jos olet kiinnostunut asettumaan ehdolle ohjausryhmän jäseneksi, mutta et pääse paikalle, laita viestiä ilmasto@maanystavat.fi. Kerro viestissä lyhyesti taustastasi, ja miksi haluaisit toimia ohjausryhmässä.
-
Maan ystävät tukee Kaivostoiminnalle rajat -kansalaisaloitetta, allekirjoita sinäkin!
Maan ystävät tukee Kaivostoiminnalle rajat -kansalaisaloitetta, johon kerätään tälläkin hetkellä allekirjoituksia täällä: https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/8561
Kaivostoiminnalle rajat -kansalaisaloitteen tavoitteena on muuttaa Suomen lainsäädäntöä niin, ettei kaivostoiminta pääse tuhoamaan ainutlaatuisia vesistöjä tai muita arvokkaita luonto- ja kulttuurialueita. Muutos tehdään määrittelemällä alueet, joilla kaivostoiminta ja malminetsintä on kokonaan kiellettyä. Malminetsinnän ja kaivostoiminnan ulkopuolelle rajattaviin alueisiin esitetään mm. luonnonsuojelualueita, UNESCOn maailmanperintökohteita, saamelaisten kotiseutualueita ja tärkeitä pohjavesialueita. Aloitteen tarkka sisältö löytyy allekirjoitussivulta.
Jotta aloite etenisi eduskunnan käsittelyyn, siihen tarvitaan 50 000 allekirjoitusta marraskuun loppuun mennessä. Allekirjoita sinäkin ja jaa aloitetta eteenpäin!
-
Kaapelinkulman kulta -valokuvanäyttely Etelä-Haagan kirjastossa 19.7.–15.8.
Kaapelinkulman kulta
Valokuvanäyttely kertoo Valkeakoskelle 2019 avatusta kultakaivoksesta ja kaivosyhtiön jäljestä luontoon. Näyttely pohtii sitä, minkälaiset seuraukset kultakaivoksella voi olla ympäristöön ja missä asemassa luonto on kaivosyhtiölle. Kuvakertomus herättää ajatuksia siitä, miten tarpeellista kullan kaivuu on ja miten kaivannaisteollisuus muuttaa paikallisten asukkaiden elinympäristöä.
Kuvatekstit ovat suomeksi ja englanniksi.
Etelä-Haagan kirjasto, Isonnevantie 16 B, 00320 Helsinki
Aika: 19.7. -13.8.2021
Kaapelinkulman kulta -näyttelyn kuvat: Noora Ojala
Näyttelyn toteutus ja tekstit yhteistyössä Maan ystävät ja Pelastetaan Kaapelinkulma -liike—
The Gold of Kaapelinkulma
The photography exhibition tells of the gold mine that was opened In the municipality of Valkeakoski near Tampere in 2019. Pictures are raising the question, what are the impacts of the mining company on nature. Kaapelinkulma is the name of the area where the mine is located. The exhibition ponders on what kind of consequences a gold mining company can cause on the environment and what is the meaning of nature to the company. The photo story awakens thoughts about how important gold mining is, and how the mining industry changes the environment of the local people?
The description texts of the photos are both in Finnish and in English.
Etelä-Haaga library, Isonnevantie 16 B, 00320 Helsinki
Time: July 19 through August 15 2021
Photographer: Noora Ojala
The production of exhibition story & text: Friends of the Earth Finland & Save Kaapelinkulma movement -
Talkoot Lassilan luomutilalla su 11.7. / Co-working at the Lassila organic farm on Sunday the 11th of July
Helsingin seudun & yliopiston Maan ystävät järjestää talkooretken Lassilan luomutilalle Tuusulaan sunnuntaina 11.7.!
Mitä: fyysistä talkootyötä näillä näkymin pellolla tai kasvihuoneilla, luultavimmin kitkemistä, katteen levittelyä tai muuta keskikesän hommaa, joka on mukavaa erityisesti kun sitä tekee yhdessä
Missä: Tuusulassa, Lassilan tilalla, jota viljelee kumppanuusmaatalousosuuskunta Oma Maa
Milloin: su 11.7. aamupäivästä jonnekin pitkälle iltapäivään/alkuiltaan, vähän riippuen kulkutavasta ja ihmisten jaksamisesta
Kyydit: joko pyörällä + junalla (poljettavaa on Keravalta tilalle n. 10 km tai Järvenpäästä vähän vähemmän, lähtö Pasilan asemalta joskus aamuyhdeksän aikoihin, vaatii ABCD-lipun) tai autokyydillä (lähtö Käpylästä n. 9.30)
Mukaan: säänmukaiset talkoovaatteet (huom. auringolta ja kuumuudelta suojautuminen on todella tarpeellista näillä säillä), työhanskat, vesipullo, aurinkorasvaa, oma lounas, uimakamat jos huvittaa uida
Ilmoittautuminen: ilmoittaudu sähköpostitse lauantaihin kello 14 mennessä ja kerro, mikä kulkutapa kiinnostaa eniten: helsinki [at] maanystavat.fi
Muuta: Tilalla on tänä kesänä Vohveliaitta, josta saa vegaanisia vohveleita ja siellä tehtyä vegaanista jäätelöä (kaikki luomua) yms. Niillä ei tosin kannata yrittää korvata lounasta. Kahvilalla on myös valokuvanäyttely, ja tilalla on Jaetut tilat -taideteos, joka on eräänlainen hyönteisaiheinen taidepolku. Siellä on myös pieni lampi, jossa voi käydä uimassa.
Lisätietoja kannattaa kysyä täältä: helsinki [at] maanystavat.fi
Tervetuloa mukaan!
—
Friends of the Earth Helsinki Region & University is going co-working on the Lassila organic farm on Sunday the 11th of July!
What: physical work in the fields or the greenhouses, most likely weeding or mulching or some other summer thing that’s nice especially with other people
Where: in Tuusula, on the Lassila farm, which is run by the community-supported agriculture (CSA) cooperative Oma Maa
When: on Sunday the 11th of July, from late morning to late afternoon/early evening, depending a bit on transports and people’s energy levels
Getting there: either by bike + train (about 10 km by bike from the Kerava station, or a bit less from Järvenpää, departure from the Pasila station around 9 A.M., requires ABCD ticket) or by car (from Käpylä around 9.30 A.M.)
Take with you: working clothes according to the weather (it’s really important to protect oneself from the sun and the heat these days), working gloves, water bottle, sunscreen, your own lunch, swimming gear if you feel like swimming
Sign up: sign up by e-mail by Saturday at 2 P.M. and do mention which transport you prefer: helsinki [at] maanystavat.fi
Miscellaneous: There’s a waffle café at the farm this summer, where you can get waffles, ice cream etc. (all vegan and organic and made there). However, it’s not advisable to try to replace lunch with them. There’s also a photo exhibition in the café, and a work of art called Shared Spaces on the farm, it’s more or less an insect-themed artistic path to walk. There’s also a small pond where one can swim.
Any questions: helsinki [at] maanystavat.fi
Welcome!
-
Hallitustyöskentelyn muuttuminen koronapandemian aikana – Mitä hyviä puolia siinä on tullut esiin?
Tämä aihe on pyydetty nostamaan esille koska Maan ystävien jäsenet ovat ehkä kiinnostuneita pandemia ajan hallitustyöskentelystä. Miten hallitustyö on sujunut ja mitä hyviä ja huonoja puolia erikoisjärjestelyissä on ollut? Tämä saattaa kiinnostaa myös sellaisia yhdistyksen jäseniä, jotka voisivat haluta toimia MY:n hallituksessa seuraavalla kaudella tai myöhemmin.
Tähän mennessä kukaan hallituksen jäsen ei ole ehdottomasti ollut etäviestintämenetelmien käyttöä vastaan hallitustyöskentelyssä koronapandemian aikana. Tähän on syynä se, että koronan aikana etäviestimien käyttö on ollut käytännössä ainoa mahdollinen keino pandemian kriittisessä tilanteessa viestiä toisille hallituksen jäsenille. Tämä johtuu siitä, että lähitapaamisia ja -kokouksia ei ole ko. pandemian aikana koettu vastuulliseksi järjestää. Kokouksiin on osallistunut jopa enemmän hallituslaisia kuin ennen koronaa, koska ei tarvitse matkustaa jos asuu vaikka toisella paikkakunnalla tai aikataulu on tiukka, julkiset kulkuvälineet lakossa tms. Matkustamiseen pääkaupunkiseudun sisälläkin kuluu helposti tunti jos vaikka vaihtaa paria julkista kulkuvälinettä vaikka Espoosta tai Vantaalta. Varmasti voi olla monia syitä.
Vaikka hallituksen kokouksissa ei ole voinut keskustella kasvotusten toisten hallituslaisten kanssa, kokouksien aluksi on vaihdettu kuulumisia rauhassa ja toisia kuunnellen. Huolimatta siitä, että kokouksissa on ollut paljon asiaa, myös kokouksien aikana on ollut tilaa jakaa henkilökohtaisiakin asioita. Muiden hallituslaisten tuki on koronapandemian aikana ollut arvokasta ja antanut intoa hallitustyöskentelyyn.
Hallituksen kuukausikokoukset on pidetty lauantaisin tai sunnuntaisin. Niiden aikana käydään läpi päätettävät ja tiedoksi otettavat asiat. Kuukausikokousten aikana on pidetty ruokailutauko ja on vapaaehtoista haluaako käyttää etäkokouksessa kuinka paljon kameraa. Hallituslaiset ovat käyttäneet kameraa erityisesti kokousten alussa toisten tervehtimiseen ja kokouksen lopussa sanoakseen toisille. Kuukausikokousten lisäksi on pidetty lyhyemmät hallituksen kuukausikokouksen valmistelukokoukset ja mm. hallituksen meta-päivä hallitustyön suunnitteluun ja kokemusten hallitustyöstä vaihtamiseen. Kevätvuosikokous pidettiin etänä, mukana oli mahdollisuus osallistua siihen toimistolla
Osa hallituslaisista kuitenkin haluaisi tavata ihmisiä kasvotusten siinä vaiheessa, kun se on mahdollista lähitapaamisissa koska kaipaa luontevampaa sosiaalista yhdessäoloa ilman tietokoneen näyttöä tai vaihtelua kotona olemiseen. Kaikilla ei myöskään aina ole omaa työtilaa kotona vaan saattaa olla muita perheenjäseniä ja lemmikkejä tai vaikka remontti naapuristossa. Lisäksi esimerkiksi ruokatarjoiluja ei ole mahdollista järjestää etätapaamisiin, mutta vaikkapa hallituksen kokouksissa, jotka on järjestetty lähitapaamisina ilman etäyhteyden priorisointia, on ollut tarjolla vegaanista purtavaa.
Maan ystävien hallitus ja järjestösihteeri ovat lomalla heinäkuun, mutta osa varapuheenjohtajista on tavoitettavissa heinäkuun aikanakin. Kiireellisissä asioissa ole yhteydessä puheenjohtajistoon sähköpostilla: puheenjohtajisto (at) maanystavat.fi .
Haluamme toivottaa oikein mainiota ja ihanaa alkanutta kesää!
Maan ystävien hallituksen puolesta terveisin Marica
Marica Savolainen
-
Pohdintaa antikapitalismista
Maan ystävissä on perustettu uusi ilmasto-oikeudenmukaisuustoimintaryhmä, joka pyrkii osaltaan vahvistamaan suomalaisen ympäristöliikkeen sitoutumista globaaliin ja sosiaaliseen oikeudenmukaisuuteen. Ryhmä haluaa toiminnallaan tuoda esille sitä, miten tärkeää ilmasto- ja ympäristökamppailujen kytkeminen erilaisten ja keskenään risteävien sorron ja riiston muotojen vastustamiseen on osana ilmasto- ja ekokriisin todellista ratkaisua. Näin ollen tärkeitä teemoja ovat erityisesti antifasismi, antirasismi ja feminismi.
Kun puhutaan globaalista oikeudenmukaisuudesta, on välttämätöntä kiinnittää huomiota myös kapitalistiseen talousjärjestelmään ja yhteiskuntamuotoon. Antikapitalismi on käsitteenä varsinkin suomalaisessa keskustelussa hankala, sillä se assosioituu liian vahvasti neuvostoaikaiseen reaalisosialismiin, joka ei sekään ollut ekologisesti tai sosiaalisesti kestävä järjestelmä. Siksi ympäristöliikkeessä ja Maan ystävissäkin on mieluummin puhuttu esimerkiksi jatkuvaan kulutuksen kasvuun perustuvan talouden tai uusliberalistisen markkinatalouden vastustamisesta. Nyt Neuvostoliiton kaatumisesta on kuitenkin kulunut yli 30 vuotta, joten on syytä avoimesti puhua antikapitalismista ja pohtia sitä, mitä antikapitalismi tarkoittaa ilmasto- ja ympäristöoikeudenmukaisuuden näkökulmasta.
Määrittelemme antikapitalismiksi luonnon ja ihmisten riistoon ja kontrolliin perustuvan kapitalismin, erityisesti fossiilikapitalismin, vastustamisen ja siitä vapautumisen. Perustelemme seuraavaksi, miksi antikapitalismi on tärkeää ilmasto- ja ympäristöliikkeelle.
Kapitalistinen järjestelmä perustuu jatkuvan kasvun logiikalle. Yksityisesti omistettu pääoma valjastetaan tuottamaan hyödykkeitä ja palveluja, joita myymällä syntyy uutta pääomaa, joka voidaan edelleen valjastaa uuteen tuotantoon. Tämä vaatii aina luonnonvarojen kulutusta, jonka riittävän laajamittainen kasvusta irtikytkeytymisen teoria on jo todettu käytännössä mahdottomaksi. Kapitalismiin on sisäänrakennettu myös jatkuva laajentuminen: yhä uusia alueita ja aloja on otettava kapitalistisen logiikan haltuun. Maantieteellisesti saturaatiopiste lienee jo saavutettu, mutta laajenemismahdollisuuksia etsitään yhä uusilta elämän, hoivan ja toimeentulon alueilta. Elämää ja elämänmuotoja hyödykkeistetään, yksityistetään ja ohjataan yhä enemmän uusliberalistisen ja kapitalistisen kasvun polttoaineeksi.
Kapitalistiseen kasvuun liittyy elimellisesti myös pääoman ja sen myötä vallan kasautuminen. Suuret ylikansalliset yhtiöt hallitsevat vaihtoehtojamme, ja syövät pienet sisäänsä. Ylikansalliset yhtiöt ovat pystyneet rakentamaan itselleen valta-aseman, jossa ne voivat ajaa omia intressejään jopa valtioiden intressien ylitse. Vallan kasautuminen yksityisomisteisille suuryrityksille on siten uhka myös demokratialle.
Kapitalistinen laajeneminen ja kasautuminen vaatii ihmisten epätasa-arvoa: toisten ihmisten ja ihmisryhmien on oltava vähempiarvoisia kuin toisten. Samoin tiettyjen alueiden, toisin sanoen vähemmän taloudellisesti vauraiden globaalin etelän maiden, on pysyttävä alkutuotannon ja heikompien työolojen alueina, jotteivät tuotannon rahalliset kustannukset kasva liikaa. Tämä tekee kapitalismista rasistisen järjestelmän, jolle myös luokkarakenteiden ylläpitäminen on tärkeää. Sama logiikka piilee ilmastonkriisin markkinavetoisen ratkaisun ajatuksessa, että päästöjä tulee leikata siellä, missä se on halvinta. Tällä logiikalla rikkaan, ylikuluttuvan ja kalliin globaalin pohjoisen päästöjä kompensoidaan köyhemmän, vähemmän kuluttavan mutta halvemman globaalin etelän alueilla.
Kapitalistisen kasvun on mahdollistanut pitkälti fossiiliset polttoaineet, erityisesti öljy. Tässä avainasemassa ovat olleet suuret energiayhtiöt, jotka ovat myös toimineet ilmastotoimien suurimpina jarruina. Energiayhtiöt toimivat malliesmierkkeinä kapitalistista valtaa pitävistä mutta ympäristön ja ihmisten hyvinvoinnin kannalta ongelmallisista toimijoista. Siksi niin sanotun fossiilikapitalismin vastustaminen on ilmasto-oikeudenmukaisuuden kannalta olennaista. Kuitenkin kapitalismiin sisäänrakennettu kasvun ja riiston logiikka antavat syytä vastustaa kapitalismia myös laajemmin, jotta voimme purkaa epäoikeudenmukaisia rakenteita ja todella vähentää luonnonvarojen kulutusta. Niin kutsuttu vihreä kapitalismi ei tähän kykene. Nykyisen kapitalistisen järjestelmän ehdoin tapahtuvat valheelliset ratkaisut ilmastonmuokkauksesta hiilensidontateknologiaan ja päästökauppaan eivät edistä epäoikeudenmukaisten rakenteiden purkamista ja pitävät sisällään lupauksen kulutuksen kasvun jatkumisesta – erityisesti heille, joilla on siihen varaa.
Kun puhumme riistosta, emme puhu vain häikäilemättömästä riistosta ja pakottamisesta, vaan monimuotoisesta ja usein hyvin hienovaraisestakin kontrollista ja hyväksikäytöstä. Tällaisessa hyväksikäytössä ihmisiltä ja yhteisöiltä viedään mahdollisuus rakentaa elämää muuten kuin kapitalismia hyödyttävässä työssä. Olennaista on myös itsen hallinnointi ”hyvänä työntekijänä tai yrittäjänä”. Siksi antikapitalismi on myös autonomian ja vapauden vaatimista.
Näin ollen ilmasto-oikeudenmukaisen ympäristöliikkeen tulee olla myös antikapitalistinen, ja vaatia oikeudenmukaista siirtymää kohti ekologisesti ja sosiaalisesti kestävää ja demokraattista yhteiskuntaa. Talouden on palveltava ihmistä, ei toisin päin.
****
Kapitalismin ja ilmasto- ja ekokriisin yhteyksistä sekä antikapitalismista voi lukea lisää Iso-Britanniassa toimivan Anarchist Federationin vuonna 2018 julkaisemasta pamfletista Kapitalismi tappaa maailman: Anarkistinen opas ekologiaan, jonka Suomessa toimiva Emilia-ryhmä/DA mobilization team on kääntänyt suomeksi kesäkuussa 2021.
”Pamfletissa esitellään joukko keinoja ja ratkaisuja, joiden edistäminen yhdistää monien ongelmien ratkaisemisen ja joita kuka vaan voi lähteä edistämään yhdessä toisten kanssa. Vaikka alaotsikko viittaa nimenomaan anarkistiseen näkökulmaan ympäristökamppailuissa, eivät toiminnan muodot, tavoitteet tai päämäärät ole rajattuja vain anarkisteille. Päinvastoin, toivomme että teksti innostaa ja kannustaa kaikkia tarttumaan toimeen ja taistelemaan koko elämää uhkaavaa talous- ja yhteiskuntajärjestelmää vastaan, paremman, vapaamman ja kestävän maailman puolesta.”
Ilmasto-oikeudenmukaisuusryhmä
-
Vaikuttavuustyön ulottuvuuksia ja hallituksen alkukesän kuulumisia
Viimeisen kahden kuukauden aikana Maan ystävien (MY) hallituksella on ollut kaksi kokousta. Asiat ovat olleet kansainvälisesti painottuneita. Maan ystävien toiminta osana FoEI:ta (Friends of the Earth International) ja FoEE:ta (Friends of the Earth Europe) tekee yhdistyksestä kansainvälisen ja lisää MY:n painoarvoa monissa asioissa.
Hallitus on allekirjoittanut seuraavat avoimet kirjeet, vetoomukset, kannanotot ja aloitteet:
- Avoimen kirjeen EU: yhteisen maatalouspolitiikan (CAP) suunnitteluprosessin avoimudesta ja ympäristötavoitteista.
- Friends of the Earth USA:n vetoomus, jossa vastustetaan petrokemiallisen tehtaan rakentamista.
- Friends of the Earth International (FoEI):n vetoomuksessa(?) vaaditaan, että Maailmanpankki lopettaa fossiilisen energian tukemisen.
- Planète Amazone:n vetoomus, jolla vastustetaan EU:n ja Mercosurin välistä vapaakauppasopimusta, vaaditaan parempaa alkuperäiskansojen kysymysten käsittelyä ja metsäkatoon liittyvien tuotteiden tuontikieltoa.
- FoEI:n vetoomuksen, jossa vaaditaan, että kansalaisyhteiskunnan edustajat voivat osallistua laajasti COP26-ilmastokokoukseen.
- Norjan Greenpeacen arktista öljynporausta vastustavan kirjeen.
- Safety Before LNG:n vetoomuksen vesisärötystä vastaan.
- EU:n laajuisen ”Save bees and farmers” kansalaisaloitteen, joka pyrkii suojelemaan mehiläisiä ja maatalouden työntekijöitä vaatimalla muutoksia EU:n maatalous- ja ympäristöpolitiikkaan. Aloitteen tukijoina on useita järjestöjä, mm. Friends of the Earth Europe (FoEE):.
- Africa Water for Peace Coalitionin vetoomuksen, joka liittyy Etiopian, Sudanin ja Egyptin väliseen konfliktiin, tavoitteena on, että Niilin varrella olevat maat voisivat rauhanomaisesti sopia Niilin vedenkäytöstä.
- FoEE:n ECT-sopimusta vastustavan julkilausuman: Energy Charter Treaty, (ECT) on 1990-luvulta peräisin oleva kauppasopimus, joka antaa oikeuksia ja takuita energiasektorin sijoittajille. Käytännössä se edistää fossiilisten polttoaineiden käyttöä.
- Useiden järjestöjen (mm. Fingo, SAK ja STTK) kehysriihikannanoton verovälttelyn kitkemiseksi kansallisesti ja kansainvälisesti.
Asiat vaihtelevat siis petrokemiallisen tehtaan ja vapaakauppasopimuksen vastustamisesta verovälttelyn ja tuhoisten viljelytapojen kitkemiseen. Tämä juuri on Maan ystävien viehätys: yhdistys ymmärtää ekologisen ja eettisen toiminnan hyvin laajasti, ja voi käyttää hyvin erilaisia työkaluja toimintansa edistämiseen.
Monia allekirjoitettuja avoimia kirjeitä, vetoomuksia, kannanottoja ja aloitteita yhdistää ponnistaminen yhteistyöstä. Harvoja asioita kannattaa tehdä yksin, ja siksi onkin tärkeää, että Maan ystävät muistaa, millaisten tahojen kanssa se voi tehdä yhteistyötä. Myös yhdistysjäsenyys on yksi tapa tehdä yhteistyötä. Kevään aikana Maan ystävät osallistui Fingon, Voiman, Inton ja Finnwatchin vuosikokouksiin. Olipa yhteistyössä kyse ajankohtaisesta kampanjoinnista tai pitkän linjan strategioiden hiomisesta kahden tai useamman järjestön yhteistyö on enemmän kuin osiensa summa.
Maan ystävien hallituslaisista koottu työryhmä suomensi MY:n kevätvuosikokouksessa 2020 hyväksytyn FoEI:n väkivaltaa ja seksuaalista häirintää koskevan toimintasuunnitelman. Asiakirjassa määritellään tarkkaan, millaisiin toimenpiteisiin Maan ystävissä on ryhdyttävä, jos yhdistyksessä tapahtuu väkivaltaa tai seksuaalista häirintää. On tärkeää, ettei tämä jää pelkäksi dokumentiksi arkistossa, vaan kaikki jäsenet ottavat sen tosissaan ja toimivat periaatteiden mukaisesti.
Maailma kylässä -festivaali järjestettiin tänä vuonna virtuaalisesti. Maan ystävät on mukana näytteilleasettajana. Toivottavasti uusi formaatti ei karkoita festivaaleilla kävijöitä kauheasti. Maailma kylässä on ollut olennainen osa kansainvälisyystoimintaa Suomessa, ja onneksi perinnettä jatkettiin myös korona-aikana.Maan ystävien viestinnästä on puuttunut selkeä ohjeistus, mikä on johtanut kirjaviin toimintamalleihin eri toiminta- ja paikallisryhmissä sekä eri tilanteissa. Hallitus perusti työryhmän työstämään asiaa. Työryhmään ovat lämpimästi tervetulleita myös hallituksen ulkopuoliset jäsenet!
Vuoden toinen uutiskirje julkaistiin kesäkuun alussa. Uutiskirje koostuu pääasiassa toiminnan saavutuksista sekä monipuolisista mahdollisuuksista löytää kesälukemista. Voit lukea uutiskirjeen täältä!Aurinkoisina kesäpäivinä hallitustyössa suunnataan katseet jo tulevaan. Syyskokoukseen on yllättävän lyhyt aika. Jos olet valmis toimimaan ensi vuonna Maan ystävien hallituksessa, niin ota yhteyttä toimistoon ja/tai Maan ystävien hallitukseen.
Maan ystävien hallituksen puolesta,
Mixu Lauronen
