Tekijä: admin (a)

  • Helsingin seudun Maan ystävien säännöllinen tapaaminen 3.5. klo 18

    Helsingin seudun Maan ystävien säännöllinen tapaaminen 3.5. klo 18

    Helsingin seudun & yliopiston Maan ystävät kokoontuu ti 3.5.2022 kello 18:15-20.00. Tapaaminen saatetaan pitää joko kokonaan etänä tai järjestötila Ulrikassa Etu-Töölössä – kysy lisätietoja sähköpostitse ilmoittautumisen yhteydessä. Etäosallistuminen on joka tapauksessa mahdollista.

    Luvassa on keskustelua ja päätöksiä ajankohtaisista asioista. Tarvittaessa puhutaan englantia tai tulkataan. Tervetuloa niin uudet kuin kokeneemmatkin!

    Ilmoittaudu viimeistään 3.5. klo 18 sähköpostitse osoitteeseen helsinki [at] maanystavat.fi. Etäosallistumislinkki lähetetään ilmoittautuneille ennen tapaamista.

    —

    Friends of the Earth Helsinki region & university will have a meeting on Tuesday, May 3rd from 6:15 to 8 PM. The meeting is either organized entirely remotely in Jitsi, or face-to-face in the shared student space Ulrika in Etu-Töölö – ask for details by e-mail when you sign up. Remote participation is possible either way.

    There will be discussions and decisions on topical issues. If need be, the meeting will be held in English or a translation provided. Both newcomers and the more experienced are welcome!

    Sign up for the meeting by 6 P.M. on May the 3rd via email at helsinki [at] maanystavat.fi. The remote participation link for the meeting will be sent to participants before the meeting.

  • Helsingin seudun Maan ystävien säännöllinen tapaaminen 5.4. klo 18

    Helsingin seudun Maan ystävien säännöllinen tapaaminen 5.4. klo 18

    Helsingin seudun & yliopiston Maan ystävät kokoontuu ti 5.4.2022 kello 18:15-20.00. Tapaaminen saatetaan pitää joko kokonaan etänä tai järjestötila Ulrikassa Etu-Töölössä – kysy lisätietoja sähköpostitse ilmoittautumisen yhteydessä. Etäosallistuminen on joka tapauksessa mahdollista.

    Luvassa on keskustelua ja päätöksiä ajankohtaisista asioista. Tarvittaessa puhutaan englantia tai tulkataan. Tervetuloa niin uudet kuin kokeneemmatkin!

    Ilmoittaudu viimeistään 5.4. klo 18 sähköpostitse osoitteeseen helsinki [at] maanystavat.fi. Etäosallistumislinkki lähetetään ilmoittautuneille ennen tapaamista.

    —

    Friends of the Earth Helsinki region & university will have a meeting on Tuesday, April 5th from 6:15 to 8 PM. The meeting is either organized entirely remotely in Jitsi, or face-to-face in the shared student space Ulrika in Etu-Töölö – ask for details by e-mail when you sign up. Remote participation is possible either way.

    There will be discussions and decisions on topical issues. If need be, the meeting will be held in English or a translation provided. Both newcomers and the more experienced are welcome!

    Sign up for the meeting by 6 P.M. on April the 5th via email at helsinki [at] maanystavat.fi. The remote participation link for the meeting will be sent to participants before the meeting.

  • Helsingin seudun Maan ystävät ry:n mielipide Vartiosaaren osayleiskaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan

    Helsingin seudun Maan ystävät ry:n mielipide Vartiosaaren osayleiskaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan

    Kuva: á, Wikimedia, Creative Commons

    Kannatamme Vartiosaaren suunnittelemista virkistysalueeksi. Vartiosaaressa on arvokasta luontoa, se on kulttuurihistoriallisesti tärkeä hyvin säilyneenä osana Helsingin höyrylaivareittien huvila-asutusta ja se on helsinkiläisille tärkeä virkistysalue.

    Luonnon- ja kulttuuriympäristön suojelu

    Vartiosaaren suunnittelun lähtökohtana tulee olla luonnonympäristön ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden kohteiden mahdollisimman laaja säilyminen. Saaren arvokkaimmille metsä- ja kallioalueille on perustettava luonnonsuojelualueita. Luonnonsuojelualueiden perustaminen olisi myös kaupunkistrategian tavoitteiden mukaista. Muuallakin tulee pidättäytyä laajoista puunkaadoista. Lahopuun määrää tulee pyrkiä lisäämään metsissä. Vartiosaari on liitettävä suunniteltuun Helsingin kansalliseen kaupunkipuistoon.

    Vartiosaaren kautta kulkee seudullinen viheryhteys. Riittävä ekologinen käytävä eri eläinlajeille on säilytettävä. Alueella esiintyy lukuisia eläin-, kasvi- ja sienilajeja, joille nykyinen käytävä on elinehto. Saaressa on Suomen ainoa tunnettu rantaruttojuuriesiintymä ja harvinaislaatuinen kotkansiipilehto, joiden säilyminen tulee varmistaa.

    Säilyneet huvilat ja arvokkaimmat muut rakennukset on suojeltava asemakaavalla. Myös muinaishautojen ja muiden kulttuurihistoriallisesti merkittävien kohteiden säilyminen on turvattava. Puutarhojen ennallistaminen on tehtävä ilman laajamittaista puiden kaatoa.

    Uutta merkittävää rakentamista ei tule sallia. Uusia rakennuksia tulee korkeintaan toteuttaa tuhoutuneiden rakennusten tilalle.

    Liikenneyhteydet

    Reposalmen yli voisi harkita kevyttä ja kapeaa, vain jalankulkijoille ja pyöräilijöille, tarkoitettua siltaa. Siltasuunnitelmassa kaavailtu 8 m leveä raskas betonisilta on kuitenkin liian massiivinen. Huoltoliikenne tulee jatkossakin hoitaa tavalla, joka ei vaadi moottoriajoneuvojen ajamisen sallimista Vartiosaaressa. Relevantti vaihtoehto sillalle on hoitaa saaren liikenne jatkossakin sähkökäyttöisellä lautalla Reposalmen ja/tai Jatansalmen yli. Lautan lisäksi voisi talvikäytöön harkita ponttoonisiltaa. Kiinteä silta olisi kuitenkin lauttaa parempi vaihtoehto esteettömyyden kannalta.

    Ramsinsalmen siltaa ei tule toteuttaa. Silta olisi massiivinen ja muuttaisi maisemaa huomattavasti. Silta ja siihen johtavat tiet uhkaisivat myös Ramsinniemen herkkää luontoa. Ramsinsalmen sillalle on vaikea nähdä merkittäviä liikenteellisiä perusteluja sillä se parantaisi Vartiosaaren saavutettavuutta lähinnä vain Vuosaaresta. Sillan alustava kustannusennuste on siltasuunnitelman mukaan vuoden 2012 hintatasossa n. 13 milj. euroa (alv 0%), mikä on todella paljon niin vähäisestä liikenteellisestä hyödystä. Vartiosaaren saavutettavuutta Vuosaaresta voitaisiin sillan sijasta parantaa kutsuvenepalvelulla.

    Vartiosaareen ei tule toteuttaa raitiotietä tai moottoriajoneuvoliikenteelle tarkoitettuja teitä. Myöskään baanatasoista pyöräily- ja kävelytietä ei pidä rakentaa, sillä se muuttaisi saaren maisemia liikaa ja sen alta tuhoutuisi arvokkaita biotooppeja. Baana Vartiosaaressa olisi ensisijaisesti tarkoitettu läpiajoliikenteeseen, joten se on liikenteellisesti turha ilman Ramsinsalmen siltaa.

    Helsingin seudun Maan ystävät ry

  • Tiedote: Jokaisella on oltava yhdenvertainen mahdollisuus liikkua kaupungissa

    Tiedote: Jokaisella on oltava yhdenvertainen mahdollisuus liikkua kaupungissa

    Kävely, pyöräily ja apuvälineillä liikkuminen on ollut monin paikoin vaarallista koko kuluneen talven ajan kunnossapidon puutteiden vuoksi pääkaupunkiseudulla. Tämä on vähentänyt kaupunkilaisten arkiliikkumista. Pahimmassa tilanteessa ovat olleet liikkumisrajoitteiset henkilöt, jotka pahimmillaan eivät ole voineet poistua kotoaan useisiin viikkoihin.

    Tiedossa on, että valtaosa väestöstä liikkuu terveytensä kannalta liian vähän. Kodin lähiympäristön merkitys arkiliikkumispaikkana on keskeinen kaikille. Esteettömyyteen tulee kiinnittää enemmän huomiota talvikunnossapidossa, jotta kaikilla on yhdenvertainen mahdollisuus liikkua myös omatoimisesti kaupungissa.

    Väestöstä noin 15 prosenttia on liikkumisrajoitteisia henkilöitä. Kun mukaan lasketaan ikääntyneet, jotka käyttävät apuvälineitä sekä lapsiperheet, joilla on mukana lastenrattaat, korostuu esteettömyyden merkitys entisestään.

    Jalankulku, pyöräily sekä apuvälineillä liikkuminen lisääntyy, jos niihin kannustetaan laadukkailla liikennejärjestelyillä ja kunnossapidolla.

    Kunnossapidosta vastaavilta vaaditaan korjausliike jalankulun ja pyöräliikenteen väylien hoidossa

    Kaikille kaduille ja teille on määritelty hoitoluokat ja jokaisella niistä on kunnossapitolain mukainen vastuutaho. Väylien hoitoluokissa on otettu huomioon kaikki liikennemuodot, niiden tärkeimmät reitit ja liikennemäärät. Kun kunnossapitoa tehdään, se tulee suorittaa näiden hoitoluokkien mukaan.

    Helsingin seudun pyöräilijät ry:n havaintojen mukaan jalankulun ja pyöräliikenteen väyliä ei hoideta sovittujen hoitoluokkien mukaisesti kuten ajoratoja pääsääntöisesti hoidetaan. Jalankulun ja pyöräliikenteen väylien kunnossapitoa on laiminlyöty koko pääkaupunkiseudulla vakavasti koko talvikauden 2021-2022. Helsingin seudun pyöräilijät kumppaneineen vaatii, että pääkaupunkiseudun kaupungit ja ELY-keskus varmistavat, että talvella 2022-2023 jalankulun ja pyöräväylien talvikunnossapidon laatu tullaan nostamaan sovittujen hoitoluokkien tasolle, jotta kaikenikäiset ja -kykyiset pääsevät yhdenvertaisesti, turvallisesti ja ennakoitavasti liikkumaan jalan, pyörällä ja apuvälinein.

    Talvikunnossapitokriittinen pyöräretki Helsingissä 16.3. 

    Talvikunnossapidon puutteiden konkretisoimiseksi Helsingin seudun pyöräilijät ry (Hepo) järjestää kriittisen pyöräretken keskiviikkona 16.3.

    Kriittinen pyöräretki kulkee niillä Helsingin katuosuuksilla, joilla jalankulun ja pyöräliikenteen väylien talvikunnossapito on laiminlyöty kuluneen talven ajan ja jossa nämä väylät ovat olleet vaarallisessa kunnossa, vaikka edellisistä lumisateista olisi jo viikkoja.

    Pyöräväylän ollessa huonossa kunnossa pyöräilijän paikka on ajoradalla. Sekaliikenteessä ajaminen moottoriliikenteen mukana ei kuitenkaan tunnu turvalliselta kaikenikäisille ja -kuntoisille kaupunkilaisille. Tule mukaan osoittamaan, että pyöräliikenne on tärkeä tapa liikkua kaupungissa ja se tulee mahdollistaa myös talvikunnossapidon toimilla. Pyöräretki kestää noin tunnin ja vauhti on sopivan leppoisa kaiken kuntoisille ja ikäisille, myös lapsiperheille.

    Kriittinen pyöräretki poljetaan keskiviikkona 16.3. Mielenosoitus lähtee Rautatientorilta. Kokoontuminen klo 17.30 ja lähtö klo 18.00. Reitti löytyy tästä kartasta.

    Tapahtuma Facebookissa.

    Mukana tiedotteessa:

    Helsingin seudun pyöräilijät ry (Hepo)
    Helsingin Invalidien Yhdistys ry
    Helsingin ja Uudenmaan Näkövammaiset ry
    Helsingin seudun maan ystävät ry
    Helsingin Yliopiston Ylioppilaskunta HYY
    Hermanni-Vallila Seura ry
    Kallion-Vallilan Eläkeläiset ry
    Kynnys ry
    Liikennepoliittinen yhdistys Enemmistö ry
    Pyöräpaja ry
    Soveltava Liikunta SoveLi ry
    Ympäristöjärjestö Dodo ry

    Lisätietoja antavat:

    Helsingin seudun pyöräilijät ry (Hepo) 
    Henni Ahvenlampi
    toiminnanjohtaja
    041 319 1002
    henni.ahvenlampi(a)hepo.fi 

    Helsingin Invalidien Yhdistys ry
    Pirjo Virtaintorppa
    toiminnanjohtaja
    09 7206 2415
    pirjo.virtaintorppa(a)hiy.fi

    Helsingin ja Uudenmaan Näkövammaiset ry
    Heikki Majava
    toiminnanjohtaja
    040 562 2212
    heikki.majava(a)hun.fi

    Kynnys ry
    Sanni Purhonen
    tiedottaja
    045 7732 4116
    sanni.purhonen(a)kynnys.fi

  • Maan ystävät tuomitsee Venäjän sotatoimet Ukrainassa

    Kansainvälinen Friends of the Earth International -verkosto julkaisi 28.2.2022 lausuntonsa Ukrainan sotaan liittyen. 

    Friends of the Earth International on järkyttynyt Venäjän joukkojen Ukrainaan tekemän hyökkäyksen tuhoisista vaikutuksista ihmisiin ja ympäristöön. Oikeudenmukaisuuden ja rauhan puolesta kaikkialla maailmassa taistelevana liittona se tuomitsee tämän hyökkäyksen jyrkästi.

    Kannanotossaan FoEI puolustaa voimakkaasti kaikkien ihmisten oikeutta elää rauhassa ja  ilmaisee solidaarisuutta ja myötätuntoa kaikille niille, jotka kärsivät tästä epäoikeudenmukaisesta sodasta ja vastustavat sitä. Sotatoimet vievät ihmishenkiä ja niillä on valtavat haittavaikutukset ympäristöön. 

    FoEI ilmaisee myötätuntonsa kaikille sodasta kärsiville ihmisille ja vilpittömän osanottonsa uhrien perheille. Friends of the Earth International kannattaa rauhanomaista ja diplomaattista pitkän aikavälin ratkaisua ja vetoaa kansainväliseen yhteisöön, jotta se tukisi ja puolustaisi kansojen oikeutta elää rauhassa ja vapaina. Muita maita kehotetaan välttämään interventioita, jotka saattaisivat kärjistää sotatoimia Ukrainassa.

    Suomen Maan ystävät yhtyy kansainväliseen kannanottoon ja tuomitsee jyrkästi Venäjän sotatoimet Ukrainassa.

    Ikävä tosiasia on sekin, että Eurooppa rahoittaa sotaa ostamalla fossiilienergiaa Putinin Venäjältä. Lunastakaa lupaukset! -ilmastomielenosoitus järjestettiin Venäjän hyökkäyksen jälkeen 5. maaliskuuta. Maan ystävät oli mukana yhdessä muiden järjestöjen kanssa vaatimassa, että Suomi asettaa aikataulun fossiilisista energialähteistä luopumiselle.

    Hallituksen täytyy tehdä Ilmastopaneelin ja tutkimuslaitosten vaatimat miljoonan hiilidioksidiekvivalenttitonnin lisäpäästövähennykset, jotta vuoden 2030 päästövähennystavoitteet voidaan saavuttaa. Eduskunnan tulee säätää valtiota ja kuntia velvoittava ilmastolaki, jotta Suomen hiilineutraaliustavoite ja sen jälkeen hiilinegatiivisuus saavutetaan.

    Maan ystävien ilmastokampanja Hiilivapaa Suomi vaatii valtionyhtiö Fortumia sulkemaan nopealla aikataululla kaikki Venäjän liiketoiminta, ei pelkästään Unipron alainen. Kaikki kaasun ja kivihiilen tuonti Venäjältä tulee lopettaa.

    Sotatila vaikuttaa miljoonien ihmisten elämään ja ihmisoikeuksiin Ukrainassa ja on aiheuttanut humanitaarisen kriisin. YK:n erikoisraportoija on ilmoittanut, että Ukrainasta pakeneviin ihmisiin kohdistuu rasismia ja muukalaisvihamielisyyttä. Ihmisoikeudet kuuluvat sodassakin kaikille riippumatta ihonväristä, sukupuolesta tai seksuaalisesta suuntautumisesta.

    Sotatoimet saastuttavat vesistöjä ja maa-alueita sekä tuhoavat satoja. Ukrainan sodalla on huomattavia vaikutuksia globaaliin ruokajärjestelmään, sillä Ukraina on merkittävä ruoan tuottaja (mm. vilja ja auringonkukkaöljy). Uhkaavasta ruokapulasta ja hintojen noususta kärsivät eniten maailman köyhimmät. Sota on pahinta, mitä ihmisille ja luonnolle voi tapahtua.

     

    Tanja Pulliainen

  • Talvikunnossapitokriittinen pyöräretki

    Talvikunnossapitokriittinen pyöräretki

    Talvikunnossapidon puutteiden vuoksi Helsingin seudun pyöräilijät ry (Hepo) järjestää keskiviikkona 16.3. kriittisen pyöräretken, jolla nostetaan esiin kunnossapidon heikko laatu ja vaaditaan parannuksia seuraavaan talveen mennessä. Helsingin seudun Maan ystävät tukee Kriittisen pyöräretken tavoitteita.

    Kriittinen pyöräretki kulkee niillä Helsingin katuosuuksilla, joilla jalankulun ja pyöräliikenteen väylien talvikunnossapito on laiminlyöty kuluneen talven ajan ja jossa nämä väylät ovat olleet vaarallisessa kunnossa, vaikka edellisistä lumisateista olisi jo viikkoja.

    Tule mukaan osoittamaan, että pyöräliikenne on tärkeä tapa liikkua kaupungissa ja se tulee mahdollistaa myös talvikunnossapidon toimilla. Pyöräretki kestää noin tunnin ja vauhti on sopivan leppoisa kaiken kuntoisille ja ikäisille, myös lapsiperheille. Tapahtuma on avoin kaikille, joten kutsu kaverit rohkeasti mukaan. 

    Kriittinen pyöräretki poljetaan keskiviikkona 16.3. Mielenosoitus lähtee Rautatientorilta. Kokoontuminen klo 17.30 ja lähtö klo 18.00.

    Tapahtuman aikana on hämärää, joten muistathan pyöränvalot. Valkoinen tai keltainen valo eteen ja punainen taakse.

    Reitti löytyy tästä kartasta.

    Tapahtuma Facebookissa.

  • Järjestöjen avoin kirje rahoituslaitoksille EU-taksonomiasta

    Järjestöjen avoin kirje rahoituslaitoksille EU-taksonomiasta

    Helmikuussa 2022 EU-komissio hyväksyi esityksen ydinvoiman ja maakaasun sisällyttämisestä kestävän rahoituksen luokitteluun (taksonomiaan), vaikka nämä eivät täytä EU:n asiantuntijoiden asettamia ympäristökriteerejä.

    Maan ystävät on allekirjoittanut yhdessä 91 muun kansalaisjärjestön kanssa avoimen kirjeen, jolla halutaan varmistaa, että finanssi-instituutioiden vihreät sijoitukset sulkevat pois maakaasun ja ydinvoiman huonosta EU:n taksonomiasta huolimatta.

    Kirje on julkaistu alun perin 10. maaliskuuta 2022 englanniksi Reclaim Finance -järjestön sivulla. Hiilivapaa Suomi -kampajan tekemä käännös kirjeestä on luettavissa alla.

    *****

    Rahoituslaitosten on jätettävä maakaasu ja ydinvoima kestäviksi tai vihreiksi markkinoitujen tuotteidensa ja joukkolainojensa ulkopuolelle, jotta taksonomiasta ei tule viherpesun väline

    Arvon pankit, sijoittajat ja vakuutuksenantajat,

    Helmikuun 2. päivänä vuonna 2022 Euroopan komissio esitti, että maakaasu ja ydinvoima sisällytetään osaksi kestäviä investointeja koskevaa EU:n luokitusjärjestelmää (EU-taksonomia) [1]. Tämä päätös johtaa siihen, että tieteeseen perustuva kehys, jota oltiin rakennettu kaksi vuotta ja jonka tarkoitus oli ohjata sijoituksia kestäviin toimintoihin, muuttui hyvin poliittiseksi asiakirjaksi, joka tekee myönnytyksiä maakaasun ja ydinvoiman puolustajille. 

    Tämä päätös ei ole oikeudenmukainen eikä perustu tieteeseen, ja asiasta vastaavien  rahoituslaitosten on julkisesti sitouduttava olemaan markkinoimatta maakaasu- ja ydinenergiaa käyttäviä tuotteitaan tai joukkolainojaan kestävinä, vihreinä tai vastuullisina. 

    Sekä maakaasu [2] että ydinvoima jätettiin taksonomian ulkopuolelle Euroopan komission nimittämän asiantuntijaryhmän loppuraportissa. Ulkopuolelle jättämisen syyt olivat yksinkertaiset: maakaasun energiantuotannolla on merkittävät kasvihuonekaasupäästöt eikä ydinjätteen hävittämiselle ole vieläkään yhtään todistetusti kestävää ratkaisua [3]. Maakaasu- ja ydinvoimalobbarit ja ne EU-jäsenmaat, jotka ovat panostaneet näihin teollisuuden aloihin, olivat kuitenkin eri mieltä, ja Euroopan komissio teki tietoisen päätöksen sallia uusien maakaasuvoimalaitosten ja ydinvoimaloiden sisällyttäminen EU-taksonomiaan. 

    Fossiiliset polttoaineet ja ydinvoima olivat ainoat toiminnot, jotka hyötyivät erityisprosessista. Ydinenergiaa ehdotti tarkasteltavaksi Euroopan komission yhteinen tutkimuskeskus JRC, jolla on sidoksia ydinvoima-alaan [4] ja joka antoi ymmärtää, että ydinjätteen loppusijoittamisen ongelma olisi ratkaistu. Se ei ottanut huomioon onnettomuuksien mahdollisuutta eikä ollut perillä uraanin toimitusketjun ympäristöongelmista [5]. Maakaasun sallittiin poiketa kasvihuonekaasupäästöjen raja-arvoista sähkön- ja lämmöntuotantotavoitteiden osalta ja se saa tuottaa kolminkertaisesti päästöjä suhteessa muihin taksonomian tuotantomenetelmiin [6].

    Maakaasun ja ydinvoiman sisällyttäminen EU-taksonomiaan tarkoittaa, että tutkijoiden ja kansalaisjärjestöjen lukuisat varoitukset jätettiin huomioimatta, ja moinen päätös vaarantaa EU:n kestävän siirtymän. Uuden taksonomian mukainen maakaasuvoimalaitos, joka tuottaa päästöjä 270 grammaa hiilidioksidiekvivalentteja kilowattituntia kohden (gCO2e/kWh) tuottaisi jo enemmän kasvihuonekaasupäästöjä kuin mitä EU:n nykyisen sähköntuotannon hiili-intensiteetti keskimäärin on ja 16–38-kertaisesti päästöjä verrattuna maatuulivoimaan [7], ja siksi se estäisi EU:n energiajärjestelmää saavuttamasta hiilineutraaliutta vuosikymmeniin [8]. Ydinjätekin tuottaa suuria ongelmia kestävyyden näkökulmasta [9]. Lisäksi kestää pitkään, ennen kuin uudet ydinvoimareaktorit alkavat tuottaa sähköä, mikä johtaa fossiilisia polttoaineita käyttävien voimaloiden jatkoaikoihin. Lisäksi sekä ydinenergia että maakaasun polttaminen heikentävät veden saatavuutta ja laatua.

    Sisällyttämällä fossiiliset kaasut ja ydinvoiman EU-taksonomiaan ilman läpinäkyvää prosessia komissio tekee tyhjäksi unionin toimielinten ja asiantuntijaryhmien neljän vuoden työn ja vahingoittaa EU:n kestävän rahoituksen lippulaivaa.

    Euroopan unionin oma kestävän rahoituksen foorumi, useat kestävän rahoituksen asiantuntijat ja ryhmät, joihin kuuluvat myös eurooppalainen järjestö Eurosif ja YK:n Principles for Responsible Investment -verkosto [10], ovat vastustaneet komission ehdotusta maakaasun ja ydinvoiman sisällyttämisestä taksonomiaan ja korostaneet, että se heikentäisi luottamusta uuteen toimintakehykseen ja sillä olisi haitallisia ympäristövaikutuksia. Euroopan investointipankin pääjohtajan mukaan pankki ottaa käyttöön omat, tiukemmat, kriteerit [11]. Euroopan kuluttajajärjestö (BEUC) tiivisti asian arvostelemalla vihreän rahoituksen suunnitelmia ankarasti sanoin: “järjestäytynyttä viherpesua, jota ei voi hyväksyä”.

    Tätä mieltä ovat monet rahoituslaitoksista, taksonomian ensisijaisista käyttäjistä. IIGCC – sijoittajaryhmä, joka muodostuu yli 370 instituutiosta ja jolla on 50 biljoonaa dollaria hoidettavina olevia varoja – vastusti kaasun sisällyttämistä taksonomiaan, koska se “heikentäisi taksonomian uskottavuutta ja EU:n sitoutuneisuutta ilmastoneutraaliuden saavuttamiseen vuoteen 2050 mennessä”. Useat yksittäiset rahoituslaitokset esittivät samanluonteisia mielipiteitä maakaasusta tai ydinvoimasta, kuten ranskalainen Mirova, alankomaiset Achmea ja ABP, saksalainen Union Investment ja GLS sekä itävaltalainen Raiffeisen Bank International [12].

    Vastuu siitä, ettei asiakkaita johdeta harhaan, on nyt rahoituslaitoksilla.  

    Vaikka delegoidussa säädöksessä rahoituslaitosten kaasu- ja ydinenergia-alalla harjoittamia toimia koskevatkin julkistamisvaatimukset, eurooppalaisten on voitava luottaa siihen, ettei heille kestävinä myydyillä tuotteilla tueta maakaasua tai ydinvoimaa, eikä heidän täydy tarkistaa sitä itse. Fossiiliset polttoaineet ja ydinvoima jätetään olemassaolevien maailmanlaajuisten vihreiden joukkovelkakirjamarkkinoiden ja useiden rahoitustuotteiden ympäristömerkkien [13] ulkopuolelle Euroopassa. EU-taksonomia ei saa olla tekosyy ottaa askelia taaksepäin.

    Me, Euroopan kansalaisjärjestöt, pyydämme rahoituslaitoksia sitoutumaan julkisesti jättämään maakaasun ja ydinvoiman kestäviksi tai vihreiksi markkinoitujen tuotteidensa ja joukkolainojensa ulkopuolelle. Tähän kuuluu myös näiden energialähteiden jättäminen 9 artiklan rahastojen ulkopuolelle [14].

    Euroopan kansalaisia ei saa huijata uskomaan tukevansa kestävää siirtymää käyttäessään ilmastotaksonomiaa, kun he todellisuudessa tietämättään tukevat fossiilisten polttoaineiden ja ydinvoiman edistämistä.

    Allekirjoittajat

    Maan ystävät ry

    Hiilivapaa Suomi

    … ja 90 muuta kansalaisjärjestöä.

     

    ALAVIITTEET

    [1] Yksityiskohtaisempi analyysi maakaasun ja ydinvoiman sisällyttämisestä taksonomiaan ks. Reclaime finance’s analysis.

    [2] Fossiilikaasu sisällytettiin mukaan vain, mikäli se ei tuota yli 100gCOe/kWh. Tämä raja-arvo on huomattavasti alhaisempi kuin kuin mihin tämän hetken tehokkaimmat laitokset yltävät (210-230 gCOe/kWh sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitoksilla). Raja-arvon saavuttaminen edellyttäisi mittavia investointeja hiilidioksidin talteenotto- ja varastointiteknologiaan. Tällaisen teknologian käyttöönotto on hyvin kallista ja epävarmaa, joten raja-arvon sisällä toimivien laitosten rakentaminen tuskin toteutuu. Näin ollen kaasu olisi ko. raja-arvolla jäänyt käytännössä taksonomian ulkopuolelle.

    [3] Maailmassa on tällä hetkellä tuotettuna jo noin 250,000-300,000 tonnia myrkyllistä ja erittäin radioaktiivista jätettä, jolle ei ole loppusijoituspaikkaa.

    [4] Ks. Greenpeacen selvitys siitä kuinka YTK ja ydinvoima-ala ovat sidoksissa toisiinsa

    [5] Okology Institute, EU:n terveys- ja ympäristöriskejä sekä kehittymässä olevia riskejä käsittelevä tieteellinen SCHEER-komitea ja saksalainen BASE ovat tehneet analyysin YTK:n raportista. Reclaim Finance on tehnyt tiivistelmän YTK:n raportista. 

    [6] Muille taksonomiaan sisällytetyille lämmön- ja sähköntuotannontavoille on asetettu raja-arvoksi 100gCO2e/kWh. Maakaasun 270gCO2/kWh:n raja-arvo on palamispisteen suora päästövaikutus, kun taas 100gCO2/kWh viittaa koko elinkaareen. IPPC:n mukaan tämä kuvastaa mediaanina 32 % eroa päästöissä fossiiliselle kaasulle.

    [7] 270gCO2e/kWh-raja-arvo on korkeampi kuin Euroopan investointipankin asettama raja-arvo lainoilleen (250 gCO2e/kWh). Laitosten raja-arvo on huomattavasti korkeampi kuin Euroopan sähköntuotannon keskimääräinen hiilipäästö (215 gCOe/kWh vuonna 2020 IEA:n mukaan ja 226gCO2/kWh Emberin mukaan) ja uusiutuvien energianlähteiden päästöt (8-83g aurinkosähkön osalta ja 7-16 maatuulivoiman osalta Euroopassa koko elinkaari huomioiden tuoreen YK:n tutkimuksen mukaan).

    [8] Kaasuvoimalaitoksen rakentamiseen suunnattujen investointien takaisinmaksuaika on yleensä yli 10 vuotta (9–17 vuotta useissa Pohjois-Amerikan osavaltioissa). Kaasuvoimalat toimivat Euroopassa keskimäärin 25-30 vuotta, pisimmillään 40-50 vuotta.

    [9] Ks. lisätietoja ydinvoiman vaikutuksesta taksonomian päämääriin kansainvälisen kestävän rahoituksen foorumin raportista ja Euroopan ympäristökeskuksen mietinnästä.

    [10] Ks. Elisa Attalin ja Jan Vadermosten kirjoitus.

    [11] Ks. Bloombergin artikkeli pääjohtaja Hoyerin mielipiteestä liittyen taksonomiaan.

    [12] Ranskalaisen Mirovan toimitusjohtaja on puhunut julkisesti kaasun taksonomiaan sisällyttämistä vastaan. Useita saksalaisia finanssialan toimijoita ja itävaltalainen RBI ovat puhuneet ydinvoiman sisällyttämistä vastaan. Hollantilaiset finanssialan toimijat – kuten Achmea, ABP, ABN, AMRO ja Triodos – Ovat julkaisseet lausunnon molempien energiamuotojen sisällyttämistä vastaan. Tanskalaiset Folkesparekassen ja Merkur Cooperative Bank ovat myös vastustaneet kaasun sisällyttämistä.

    [13] Mukaan lukien Pohjoismaisen ympäristömerkin tai ranskalaisen Greenfin-merkin.

    [14] Artiklan 9 (kestävää rahoitusta koskevien tietojen raportointiasetuksessa / SFDR-asetuksessa) rahastolla tarkoitetaan rahastoa, jonka “tavoitteena on kestävien sijoitusten tekeminen” tai “tavoitteena on vähentää hiilipäästöjä”.

  • MY:n hallituksen kokous 4/2022

    Maan ystävät ry:n hallituksen huhtikuun kokous pidetään la 23.4.2022 klo 12 alkaen.
    Kokous on avoin myös jäsenille: ilmoittauduthan etukäteen osoitteeseen hallitus[at]maanystavat.fi, niin saat lisätiedot kokoukseen osallistumista varten.

  • Lunastakaa lupaukset! -ilmastomielenosoitus 5.3.

    Lunastakaa lupaukset! -ilmastomielenosoitus 5.3.

    EI fossiilisille, EI Putinin sodan rahoittamiselle. KYLLÄ rauhalle ja kestäville elinolosuhteille.

    Suurin osa suomalaisista haluaa hyvinvoivan luonnon ja vakaan ilmaston. Sanna Marinin hallitus on ohjelmassaan luvannut tehdä Suomesta maailman ensimmäisen fossiilittoman hyvinvointiyhteiskunnan. Nyt on aika lunastaa nämä lupaukset. Suomen on jatkettava määrätietoisesti kestävän tulevaisuuden rakentamista.

    Kokoonnumme ​​​​rohkaisemaan hallitusta tekemään päätökset, joilla Suomen tulevaisuus turvataan ja muulle maailmalle näytetään mallia. Hallitus on sitoutunut tekemään Suomesta hiilineutraalin vuoteen 2035 mennessä ja hiilinegatiivisen sen jälkeen. Kiritetään hallitusta lunastamaan nämä lupaukset.

    • Hallitus päättää maaliskuun aikana jäljellä olevista suurista ilmastopäätöksistä. Vaikuttamisen paikka on nyt. Suomi voi olla maa, jossa meillä kaikilla on toimeentuloa, turvaa, puhdasta luontoa ja tulevaisuus.
    •  Eduskuntatalolla Helsingissä lauantaina 5.3. kello 14.00 alkavassa ilmastomielenosoituksessa puheita pitävät Greenpeace, Elokapina, Suomen Luonnonsuojeluliitto (SLL), Hiilivapaa Suomi, Petra Laiti, Ilmastoisovanhemmat, Siemenpuu ja Viral Vegans.
    •  Puheiden lisäksi Eduskuntatalolla saadaan nauttia esittävästä taiteesta ja musiikista. Ilmastomielenosoituksessa esiintyvät Kuopus, Anni Pokela (Kasvoja), Tulipää sekä PAND – Taiteilijat rauhan puolesta. Mielenosoitus huipentuu rakastetun klassikkobändi 22-Pistepirkon esitykseen!
    • Mielenosoituksen järjestäjinä toimivat Fridays For Future, Elokapina, Climate Move, Greenpeace Suomi, Suomen luonnonsuojeluliitto, Amnesty International Suomi, Luonto-Liitto, Maan ystävät, Hiilivapaa Suomi, Ilmastoisovanhemmat, Ilmastovanhemmat, Siemenpuu-säätiö ja PAND – Taiteilijat rauhan puolesta.

    Lisätietoja Facebook tapahtuma sivulla https://fb.me/e/1yppBrQZX
     VAATIMUKSEMME

    ► 1. Suomen on asetettava aikataulu fossiilista energialähteistä ja turpeesta luopumiseksi. Energiariippuvuus Venäjästä on katkaistava.
    ► 2. Hallituksen täytyy tehdä Ilmastopaneelin ja tutkimuslaitosten vaatimat miljoonan CO2-ekv. tonnin (1 Mt) lisäpäästövähennykset, jotta vuoden 2030 päästövähennystavoitteet voidaan saavuttaa.
    ► 3. Eduskunnan tulee säätää valtiota ja kuntia velvoittava ilmastolaki, jotta Suomen hiilineutraaliustavoite ja hiilinegatiivisuus sen jälkeen saavutetaan.
    ► 4. Hallituksen tulee vaalia Suomen luonnon monimuotoisuutta EU:n biodiversiteettistrategian mukaisesti mm. kieltämällä vanhojen metsien hakkuut.

  • Uutiskirje 1/2022

    Maan ystävät ry:n uutiskirje 1/2022 on julkaistu. Voit lukea uutiskirjeen täältä.

    Uutiskirjeen aiheet:

    1. Vuoden 2022 hallituksen esittely

    2. Hiilivapaa Suomi -kampanjan kuulumiset

    3. Palava tulevaisuus -mielenosoitus Tampereella 12.2.2022

    4. Koalitio vaatii parannuksia EU-komission aloitteeseen metsäkatovapaita tuotteita koskevaan asetukseen

    5. Tue Maan ystävien toimintaa lahjoittamalla

    6. Liity jäseneksi helmikuussa: saat lahjaksi kirjan