Uutiset

Fennovoiman ydinvoimalaprojekti Pyhäjoen Hanhikivellä on monelta osin myöhässä aikataulusta. Vuonna 2014 periaatepäätöksen täydennyshakemuksen aikoihin Fennovoima tavoitteli rakennuslupaa jo vuoden 2017 aikana. Vielä vuonna 2015 rakennuslupahakemuksessa lupaa tavoiteltiin alkuvuodelle 2018. Keväällä 2018 STUK ilmoitti, että Fennovoimalla on vielä 90 % tarvittavasta lupa-aineistosta toimittamatta. Myöhässä on myös paineastian rakentamisen aloittaminen, jonka piti tapahtua jo vuonna 2017. Yhtä lailla vaikeuksia on ollut Hanhikiven valmistelevien töiden ja rakentamisen kanssa. Toukokuussa raportoitiin Fennovoiman pääurakoitsija Titan-2:n ja Hanhikivenniemellä ruoppaustöitä tehneen Terramaren välisen sopimuksen purkamisesta. Pian sen jälkeen tuli julkisuuteen, että suunnitelmien puutteesta johtuen Skanskan ja Destian urakat maaperällä seisovat. Viime aikojen myöhästymisiä voi toki suhteuttaa siihen, että alun perin Fennovoima lupaili tuottavansa sähköä jo vuonna 2020.

STUK on toistuvasti kiinnittänyt huomiota Fennovoiman turvallisuuskulttuurin puutteisiin. Syksyllä 2017 se vaati Fennovoimaa lisäämään valvontaa, sillä Rosatomin ja Titan-2:n toiminnan laatuun ei voi luottaa. Toukokuussa julkaistu STUKin raportti kertoo ydinvoimaviranomaiselle toimitetun aineiston puutteista ja suunnittelun keskeneräisyydestä. Voimakkain kritiikki kohdistuu jälleen turvallisuuskulttuuriin: ”Projektin turvallisuuskulttuurin tilanne on STUKin näkökulmasta kokonaisuutena huolestuttava. Ylimmän johdon riittävästä sitoutumisesta ydinalan toimintamalleihin hankkeen avainorganisaatioissa ei ole näyttöä. Projektin suunnittelun, toteutuksen ja ennustettavuuden puutteet johtavat hankkeessa yllätyksellisyyteen. Fennovoiman johdon on ollut vaikea käsitellä tällaisia tilanteita asianmukaisesti”. STUK summasi arvionsa toteamalla, että ”turvallisuuskulttuuri ei ole sillä tasolla, millä voidaan lähteä rakentamaan ydinvoimalaitosta.”

Mielipidekyselyjen mukaan Fennvoiman hankkeella ei edelleenkään ole enemmistön kannatusta Suomessa. Greenpeacen keväällä 2017 Taloustutkimuksella teettämän kyselyn mukaan vain 26 % myöntäisi voimalalle rakennusluvan ja 53 % vastusti luvan myöntämistä. Jyväskylän ja Tampereen yliopistojen vuosien 2016-2017 vaihteessa teettämän mielipidekyselyn mukaan Pyhäjoella Fennovoiman loppusijoituslaitosta vastusti 68 prosenttia vastaajista. Eurajoella vastustajia oli hieman vähemmän, 64 prosenttia vastaajista. Pyhäjoella loppusijoitushankkeen hyväksyi vain 14 prosenttia vastaajista, Eurajoella 17 prosenttia. Pyhäjoella 37 prosenttia vastaajista piti Fennovoimaa moraalisesti luotettavana, Eurajoella vain 23 prosenttia vastaajista.

Kamppailu Pyhäjoen ydinvoimalahanketta vastaan jatkuu

Tiedotuskeskus Hanhikivi on Pyhäjoelle tammikuussa 2018 avattu kohtaamispaikka ja tila taiteen ja tutkimuksen tekemiselle liittyen mm. Fennovoiman ydinvoimalahankkeen sosiaalisiin ja ympäristöllisiin vaikutuksiin. Tiedotuskeskuksen toimintaa organisoi Osuuskunta Noidanlukko, ja se tekee yhteistyötä tavoitteisiin sopivien projektien, tutkimuskeskusten, yksittäisten taiteilijoiden ja tutkijoiden kanssa.

Vesiluonnon puolesta ry on selvittänyt Fennovoiman Hanhikiven ympäristössä tekemien merirakennustöiden vaikutuksia. Yhdistyksessä toimiva biokemisti Jari Natunen on havainnut rakennustöiden pilaavan merta ja vaarantavan esimerkiksi meriharjuksen suojelun. Hallinto-oikeus on vaatinut Fennovoimaa selvittämään mereen laskettavien kemikaalien pitoisuudet ja vaikutukset. Valituksessaan korkeimpaan hallinto-oikeuteen Fennovoima pyrkii edelleen eroon kemiallisista ympäristövastuistaan ja kalastukseen liittyvistä selvitysvelvoitteistaan.

Ruotsissa toimintaa Fennovoimaa vastaan järjestää aktiivisesti Kärnkraftsfritt Bottenviken -verkosto. Jo 19 kuntaa Pohjois-Ruotsissa (Norrbotten, Västerbotten ja Västernorrland) ovat eri tavoin ilmaisseet huolensa ja vastustuksensa ydinvoimalle Pohjanlahdella.

Tapahtumia Pyhäjoella

25.5. Kvinnor för Fred Sverigen, Amandamaji ry:n ja Noidanlukon järjestämä seminaari Pyhäjoen kirjastossa (Ruukintie 1) Suomalais-ruotsalaisen kulttuurirahaston tuella. Mukana keskustelussa ruotsalaiset dramaturgi Emma Örn ja näyttelijä, teatteripedagogi Paolo Zucotti, rauhanaktivisti My Leffler sekä biokemisti Jari Natunen.

9.6. Maan ystävien väentapaaminen Pyhäjoella. Vierailee paikallisesessa markkinatapahtumassa Parhalahti-päivässä, jonka yksi järjestäjä on Fennovoima. Myöhemmin iltapäivällä Annalan kotiseutumuseossa (Annalantie 20) kaikille avoin seminaari aiheesta ydinvoima ja ilmastonmuutos. Vieraina tietokirjailija Olli Tammilehto sekä Elisabeth Holmström Kärnkraftsfritt Bottenviken -verkostosta.

Tiedotuskeskus Hanhikiven (Lahnaojantie 18) kesäkahvila auki heinäkuussa lauantaisin klo 12-15 ja lisäksi tilaisuuksien ohessa.

 

Yhteystiedot

 

Maan ystävien ydinvoimatoimintaryhmä
parempaavirtaa@riseup.net
http://maanystavat.fi/ydinvoimanvastainen-toiminta

Tiedotuskeskus Hanhikivi
infocenterhanhikivi@riseup.net
https://noidanlukko.wordpress.com/

Attacin, TTIP-verkoston ja Maan ystävien tiedote, vapaa julkaistavaksi 17.5.2018: 

Suomen eduskunta hyväksyi keskiviikkona 16.5.2018 EU:n ja Kanadan välisen laaja-alaisen talous- ja kauppasopimuksen (CETA) äänin 141-42. Sopimusta tukivat paitsi hallituspuolueiden edustajat, myös kaikki läsnäolleet SDP:n, RKP:n, KD:n ja Liike Nytin edustajat. Sopimusta vastaan äänestivät kaikki Vasemmistoliiton, Vihreiden ja Perussuomalaisten läsnäolleet edustajat.

Suomen Attac, Maan ystävät ja kansalaistoimijoiden ja -järjestöjen muodostama TTIP-verkosto ovat pettyneitä päätökseen. ”Suomen eduskunta on päätöksellään myynyt Suomen luonnonvarat globaaleille suuryrityksille ja mahdollistanut niille työehtojen polkemisen.  Työntekijöille tärkeät työehdot on saavutettu taistelulla ja tämä työ tehtiin nyt tyhjäksi. Suomen vuosisatainen historia siirtomaana toistaa itseään”, Attacin puheenjohtaja Eva-Liisa Raekallio toteaa. Maan ystävien aktiivi Ville-Veikko Hirvelä huomauttaa, että ”eduskunnan ratkaisu alistaa ympäristöä, ilmastonmuutosta ja ihmisoikeuksia koskevat sitoumuksemme ylikansallisten sijoittajien tuotto-odotusten toteutumiselle”.

Kansalaisjärjestöt ovat käyneet aktiivista kampanjaa CETA:a vastaan. Sosiaalinen media on ollut kovassa käytössä, ja vielä äänestyspäivän aamuna TTIP-verkosto järjesti tempauksen eduskuntatalon edessä. ”Tempauksella halusimme muistuttaa päättäjiä siitä, että CETA merkitsee kahletta kaikelle tulevalle lainsäädäntötyölle, myös sote-uudistuksen odotettavissa oleville korjauksille. Myös eduskunnan ulkoasiainvaliokunta myönsi tämän vaatiessaan, että Suomen kaivoslainsäädäntö uudistetaan ennen CETA:n sijoitussuojaosion voimaanastumista. Yksittäisen lain kertaluonteinen korjaaminen ei kuitenkaan riitä – ongelma on tämä sopimus, joka lainsäätäjien päätösvaltaa uhkaa”, TTIP-verkoston Marissa Varmavuori sanoo.

CETA-sopimus tai sen käsittely eivät ole saaneet mediassa tilaa. Vielä äänestyksen aattona ja samana päivänä uutiset täyttyivät vasta myöhemmin kesällä tapahtuvasta sote-äänestyksestä sekä yhden hallituspuolueen logonpaljastustilaisuudesta. Kansalaisjärjestöt ja yhteistyöverkostot ovat korvaamattoman arvokkaita toimijoita yhteiskunnassa, jossa objektiivisen ja kriittisen tiedon saaminen on yhä vaikeampaa.

Lisätiedot:

Eva-Liisa Raekallio
Suomen Attacin puheenjohtaja
eva-liisa.raekallio@attac.fi
040-2473913

Ville-Veikko Hirvelä
Maan ystävien aktiivi
villeveikkoh1@gmail.com
045-2380890

Marissa Varmavuori
TTIP-verkoston aktiivi
marissa.varmavuori@gmail.com
050-5422067