-
Maan ystävät ry:n hallituksen kokous 6/2019
Maan ystävät ry:n hallituksen vuoden kuudes kokous järjestetään lauantaina 18.5. klo 12-17 Maan ystävät ry:n toimistolla, osoitteessa Hämeentie 48. Kokous on avoin jäsenille. Ruokatarjoilun järjestämiseksi pyydämme kokoukseen osallistuvia ilmoittautumaan 16.5. mennessä osoitteeseen hallitus(at)maanystavat.fi.
-
Maan ystävät ry:n hallituksen kokous 5/2019
Maan ystävät ry:n hallituksen vuoden viides kokous järjestetään lauantaina 27.4. klo 12-17 Maan ystävät ry:n toimistolla, osoitteessa Hämeentie 48. Kokous on avoin jäsenille. Ruokatarjoilun järjestämiseksi pyydämme kokoukseen osallistuvia ilmoittautumaan 24.4. mennessä osoitteeseen hallitus(at)maanystavat.fi.
-
Maan ystävät ry muuttaa 1.4.2019
Maan ystävien ja Helsingin seudun & yliopiston Maan ystävien yksitoista vuotta kestänyt toiminta Pauligin huvilalla loppuu 31.3.2019. Joudumme luopumaan rakkaista tiloistamme sillä Helsingin kaupungin kulttuuri- ja vapaa-ajan toimiala on päättänyt luopua huvilasta. Maan ystävät muuttaa Hämeentien järjestöklusteriin, jossa toimii tällä hetkellä mm. Rauhanpuolustajat ja Voima-lehti.
Osoitteemme 1.4. lähtien on:
Maan ystävät ry
Hämeentie 48
00500 HelsinkiHelsingin seudun & yliopiston Maan ystävien toiminta siirtyy pääasiallisesti Ulrika-kerhohuoneeseen Domus Gaudiumiin, osoitteeseen Leppäsuonkatu 11, 00100 Helsinki.
-
Fossil Free Europe -tapaaminen ekokylässä Irlannissa
FoEE:n (Euroopan Maan ystävien) Fossil Free Europe -kampanja järjesti verkostotapaamisen 24. –
26. helmikuuta Irlannin Maan ystävien hienosti isännöimänä Cloughjordanin ekokylässä Tipperaryn
kreivikunnassa Irlannissa. Meitä oli yli 30 osallistujaa 18 eurooppalaisesta Maan ystävien ryhmästä
mukaan lukien useita YFoEE:n (Euroopan Nuorten Maan ystävien) edustajia. Kokoonnuimme
innostavassa ympäristössä ja suunnittelimme tätä ja tulevia vuosia, erityisesti vahvistimme yhdessä
verkostoamme ja kampanjaamme.
Kokouksessa katsoimme ensin mennyttä; erityisesti juhlittavia voittoja! Esimerkiksi Hambachissa
Saksassa Reininmaalla on saavutettu suuri voitto: BUND (Saksan Maan ystävät) sai
energiasuuryhtiö RWE:tä vastaan nostamallaan oikeusjutulla oikeuslaitoksen kieltämään yli 10 000
vuotta vanhan metsän hakkuut toistaiseksi. Oikeusjuttu jatkuu, ja sitä tullaan seuraamaan koko
tämän vuoden ajan. RWE on laajentamassa ruskohiilikaivosaluettaan, joka on vuosikymmenien
aikana jo tuhonnut valtavan vanhan metsän kymmenesosaan alkuperäisestään. Kaksikymmentä
vuotta BUND oli kampanjoinut paikallisesti metsän puolesta, mutta viime vuonna se nousi
kansalliseksi taisteluksi, ja muodostui eri tahojen aktiiviseksi toiminnaksi. Hambach vahvisti
ilmastoliikettä myös 50 000 ihmisen marssilla metsän puolesta.
Tapaamisessa päivitimme Fossil Free Europe -kampanjan nykytilanteen, kokosimme yhteiselle
aikajanalle tapahtumia ja ryhmien suunnitelmia tälle vuodelle. Kartoitimme myös Euroopan
poliittista tilannetta, sen mahdollisuuksia ja uhkia. Huolestuttavaa on mm kansalaisyhteiskunnan
tilan kutistuminen useissa maissa, missä demokraattiset oikeudet ovat yhä uhatumpia.
Keskustelimme myös voimistuvan ilmastoliikkeen erilaisista uusista toimijoista ja aloimme avata
suhtautumista niihin. Esimerkiksi koululaisten ilmastolakko-liike (Fridays for Future) on
ilahduttavasti laajennut Ruotsista eri maihin, ja sitä halutaan tukea mitenkään omimatta sitä
millekään järjestölle. Nyt 15. maaliskuuta liike näyttikin upean voimansa; 1,6 miljoonaa lasta
ja nuorta ainakin 110 maassa, Suomessakin 9 000, osallistui ilmastolakkoihin.
Kampanjaprioriteetit kaasukampanjointi, yhteisöenergia, energiaköyhyys ja oikeudenmukainen
siirtymä/energiademokratia saivat oman erityishuomionsa.
Kaasuasiantuntijat varoittivat kaasuteollisuuden uusimmasta taktiikasta, harhaanjohtavan
”uusiutuvan kaasun” laajenevasta markkinoinnista, minkä pysäyttämiseen tulisi valmistautua
fossiilienergiasta eroon pääsemiseksi. Tarvittaisiin myös yhteinen strategia kaasuprojektien
tehokkaaksi vastustamiseksi koskien esimerkiksi LNG-suunnitelmia ja Nord Stream 2 – ym
maakaasuputkihankkeita, jotta ei lukkiuduta fossiilienergia-infrastruktuuriin vuosikymmeniksi.
Yhteisöenergiassa saatiin aikaan viime vuonna todella merkittävä edistys, kun päivitetyssä EU:n
uusiutuvan energian direktiivissä ensimmäistä kertaa tunnustettiin yhteisöt ja kansalaiset
energiantuottajina! Näiden asemaa energiamarkkinoilla tulee tukea ja vahvistaa.
Yhteisöenergiakampanjoinnin poliittisessa vaikutustyössä tullaan käyttämään hyväksi direktiivin
vaatimusta ja pyritään kehittämään yhteisiä toimivia malleja eri maiden kokemusten mukaan.
Oli myös tärkeää tukea paikallista taistelua Shannon LNG -yhtiön kaasuterminaalin rakentamista
vastaan. Osallistuimme Atlantin rannikolla Listowelissa Kerryssä Irlannin Maan ystävien
järjestämään ensimmäiseen keskustelutilaisuuteen tästä fossiilienergiahankkeesta. Paneelissa oli
vakuuttavaa asiantuntemusta mm maanviljelijältä, josta oli tullut vesisärötyksen (fracking)vastaisen
kampanjan johtohahmo omalla paikkakunnallaan. Hän avasi näkökulmaa myös siihen, mitä
USA:sta tuotava LNG-kaasu merkitsee siellä laajalti vesisärötyksestä kärsimään joutuville,
esimerkiksi syöpään sairastuville. Paneelista saimme kuulla myös toisaalla onnistuneesta
yhteisöenergian, energiaosuuskuntien tarjoamasta kestävämmästä ja oikeasti työllistävämmästä
uusiutuvan energian vaihtoehdosta, joka hyödytti erityisesti paikallista yhteisöä.
Fossil Free Europe -kampanjan verkostotapaaminen sujui erittäin hyvässä ilmapiirissä, ja osoitti
taas kerran kuinka hieno verkosto meillä on, ja miten tärkeää on kokoontua yhteen jakamaan
kokemuksia ja tukea toisiamme tässä elintärkeässä kamppailussamme kestävien ratkaisujen
puolesta ilmastonmuutosta vastaan.
Euroopan Maan ystävien Fossil Free Europe -kampanjan tavoitteena on fossiilisista polttoaineista ja ydinenergiasta vapaa Eurooppa vuoteen 2030 mennessä. Tämä tarkoittaa oikeudenmukaista siirtymistä sataprosenttisesti uusiutuvaan energiaan, jota käytetään huippuenergiatehokkaasti. Suomen Maan ystävien Yhteisöenergia-kampanja ja Hiilivapaa Suomi -kampanja ovat osa FFE-kampanjaa.
Leena Kontinen
-
Posmyn kokous
Porin seudun Maan ystävät kokoontuu keskustelemaan ajankohtaisista asioista 16.4. klo 17. Suunnitellaan mm. ilmastotoimintaa ja ydinvoimakriittistä tapahtumaa. Kokouspaikkana on Utopaja Itsenäisyydenkatu 47:ssä.
Tervetuloa mukaan uudet kiinnostuneet ja vanhat aktiivit.
-
Tiedote 20.3. Järjestöjen selvitys: Vain kaksi eduskuntapuoluetta 1,5 asteen polulla
Vaikka kahdeksan eduskuntapuoluetta sitoutui joulukuussa 1,5 asteen tavoitteeseen, vain harva on valmis tarvittaviin toimenpiteisiin, kertoo järjestöjen selvitys. Sipilän hallituksen politiikka oli ilmastolle haitallista, ja sen puolueet näyttäisivät kyselyn perusteella jatkavan samalla linjalla.
Ympäristö- ja kehitysjärjestöjen Korvaamaton-ilmastokampanjan selvityksen mukaan nykyisistä eduskuntapuolueista vain vihreät ja vasemmistoliitto ovat lähellä 1,5 asteen politiikkaa. Järjestöt selvittivät puolueiden ilmastokannat puolueille lähetettyjen kyselyjen lisäksi puolueohjelmista ja Ylen ilmastokyselystä.
Jotta Suomi tekisi osansa lämpötilan rajoittamisesta 1,5 asteeseen, päästöjä pitäisi vähentää vähintään 65 prosenttia 2030 mennessä. Tällaista edelläkävijyyttä kannattavat kyselyn mukaan selkeimmin RKP, vasemmistoliitto ja vihreät tavoitellen 60 prosentin vähennyksiä. Ylen kyselyn mukaan SDP tähtäisi 55 prosentin vähennyksiin Suomessa, vaikka asiasta ei päästäisi sopuun EU:n tasolla.
”On huolestuttavaa, että muut puolueet eivät ole linjanneet kansallista tavoitetta lainkaan. Ilmastotoimien vauhdittamista ei pidä jättää sen varaan, että EU:n viimeisetkin jarruttelijat saadaan mukaan. Tämä ei ole edelläkävijyyttä, eikä Suomen etujen mukaista”, sanoo WWF:n ilmastoasiantuntija Mia Rahunen.1,5 asteen ilmastopolitiikka tarkoittaa fossiilisista polttoaineista luopumista kokonaisuudessaan 2035 mennessä, mutta vihreitä lukuun ottamatta puolueet ovat haluttomia sitoutumaan tarkkaan vuosilukuun. Turpeen energiakäytön lopettamiseen kuitenkin löytyy selkeä vastaus neljältä puolueelta: vihreät vuonna 2025, vasemmistoliitto 2030-luvun alkupuolella, kokoomus ja SDP vuonna 2035.
Haluttomuus sitoutua konkreettisiin aikatauluihin näkyy myös muissa ilmastolle tärkeissä asioissa. Vain neljä puoletta on valmis lopettamaan energiantuhlaukseen ja fossiilisten energiamuotojen käyttöön kannustavat tuet seuraavalla hallituskaudella.
”Haitallisten energiaverotukien osuus on 2,4 miljardia euroa. Samaan aikaan koko ympäristöministeriön hallinnonalaan on varattu alle 200 miljoonaa, suunnilleen saman verran kuin energiaturpeen verotukeen. Tällainen budjetointi on täysin ristiriidassa ilmastotavoitteiden kanssa”, Greenpeacen ilmasto- ja energiavastaava Olli Tiainen toteaa.Päästöjen vähentämisen lisäksi Suomen pitää myös sitoa ilmakehään päässyttä hiiltä takaisin metsiin ja maaperään. On iso ristiriita, että lähes kaikki puolueet näennäisesti sitoutuvat hiilinielujen kasvattamiseen, mutta eivät ole valmiita konkreettisiin toimenpiteisiin tavoitteen saavuttamiseksi. Vihreät sitoutuu ainoana puolueena metsähakkuiden vähentämiseen. Erittäin tärkeän soidensuojelun täydennysohjelman toimeenpanoon ovat valmiita ainoastaan SDP, vasemmistoliitto ja vihreät.
Järjestöt arvioivat myös, miten Juha Sipilän hallituksen politiikka vaikutti ilmastoon. Vaikka hallitus vei läpi parannuksia, lopputulos oli ilmastolle tappiollinen. Myönteisiä päätöksiä ilmastolle olivat kivihiilen kieltolaki, raideinvestoinnit ja Pariisin ilmastosopimuksen solmimisen tukeminen. Sipilän hallitus kuitenkin kiihdytti metsähakkuita, edisti turpeen käyttöä, epäonnistui ilmastolle haitallisten tukien karsinnassa, leikkasi merkittävästi luonnonsuojelun rahoitusta ja kansainvälistä ilmastorahoitusta sekä jarrutti merkittävästi EU-lainsäädännön kunnianhimoa ja uskottavuutta.
”Suomen tuki ilmastonmuutoksen seurauksista eniten kärsiville, kaikkein köyhimmille ihmisille on pudonnut, vaikka siellä tarve on suurin. Tuoreen Ilmastobarometrin mukaan yli 60 prosenttia suomalaisista on sitä mieltä, että Suomen pitää tukea köyhimpiä ihmisiä ilmastonmuutokseen sopeutumisessa. Sopeutumisrahoituksessa suunta on käännettävä ja rahoitusta lisättävä selvästi”, suomalaisten kehitysjärjestöjen kattojärjestön Fingon ilmastoasiantuntija Hanna Aho sanoo.
Lisätiedot
Fingo: Hanna Aho, ilmastoasiantuntija, p. 050 3176686, hanna.aho@fingo.fi
Greenpeace: Olli Tiainen, ilmasto- ja energiavastaava, p. 040 1648606, olli.tiainen@greenpeace.org
Suomen Luonnonsuojeluliitto: Otto Bruun, suojeluasiantuntija, p. 040-6313399, otto.bruun@sll.fi
WWF Suomi: Mia Rahunen, ilmastoasiantuntija, p. 050 4344972, mia.rahunen@wwf.fi
Korvaamaton-kampanjan koordinaattori: Varpu Sairinen, p. 040 4875391, varpu.sairinen@sll.fi
LIITTEET
Muutos ei tapahdu itsestään,
se on tehtävä!
