Uutiset

Tiedote 2.5.2019

Lentovero -kansalaisaloite ja kampanja käynnissä

Nimien keräys Lentovero -kansalaisaloitteeseen on alkanut ja jatkuu marraskuuhun 2019 saakka. Tavoitteena on kansalaisaloitteen avulla luoda lisäpainetta tulevalle hallitukselle lentoveron säätämiseksi. Taustalla on huoli ilmastonmuutoksesta ja näkemys, ettei vastuuta voi sysätä kuluttajille. Tarvitaan myös poliittista ohjausta lentämisen vähentämiseksi.

Miksi lentovero?

Kampanjoimme lentoveron puolesta, jotta lentämisen jatkuvasti kasvavat ilmastopäästöt saataisiin laskusuuntaan. Lentäminen on Suomessa, kuten suurimmassa osassa muutakin maailmaa, lähes verovapaata. Verottomuus mahdollistaa erittäin halvat lennot. Lentomatkailu on verotuksen suhteen ollut vapaamatkustaja muihin matkustustapoihin verrattuna. Samaan aikaan lentoliikenteen ilmastoa lämmittävät yksikköpäästöt ovat moninkertaiset verrattuna kestävämpiin matkustusmuotoihin, kuten raideliikenteeseen. Lisäksi lentoliikenteen päästöt leviävät suoraan yläilmakehään, missä niiden ympäristövaikutukset voimistuvat. Lentoliikenne on kovassa kasvussa myös Suomessa, viime vuosina kasvutahti on ollut 10 prosentin luokkaa vuodessa.

Euroopassa erimuotoisia lentoveroja on käytössä mm. Ruotsissa, Iso-Britanniassa, Ranskassa ja Saksassa. Lentoveron voi tuoreimpien selvitysten mukaan toteuttaa myös Suomessa. Kansalaisista yli puolet kannattaa lentoveroa. Lentovero on myös tehokas: Ruotsissa lentovero on jo vähentänyt lentoliikenteen matkustajamääriä ja siirtänyt matkustajia raiteille erityisesti kotimaanmatkoilla.

Maapallon lämpötila on ihmisen aiheuttamista päästöistä johtuen noussut jo yhden asteen esiteollisesta ajasta. Suomi on lämmennyt jo kaksi astetta. Maailman maiden tämänhetkiset päästövähennyksiä koskevat lupaukset ja sitoumukset tarkoittavat yli kolmen asteen lämpenemistä. Alle kahden asteen tavoite linjattiin Pariisin ilmastokokouksessa vuonna 2015. Pariisin ilmastosopimuksen ja IPCC:n eli hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin 8.10.2018 julkaiseman raportin pääviesti on, että lämpenemisen taittamiseksi on ryhdyttävä viipymättä nopeisiin, kauaskantoisiin ja ennätyksellisiin toimiin. Lähivuodet saattavat olla tärkein ajanjakso koko ihmiskunnan historiassa.

Päästöjä täytyy vähentää rajusti jo lähivuosina. Jotta 1,5 asteen tavoitteessa pysyttäisiin, maailmanlaajuiset nettopäästöt täytyy saada vähenemään jyrkästi jo vuonna 2020. Täyteen päästöttömyyteen on päästävä vuoteen 2050 mennessä. Meidän kaikkien tulisi siis nopeasti vähintään puolittaa hiilijalanjälkemme. Lentämisen vähentäminen on hyvä alku. Lentäminen on useimmille ylellisyyttä. Kuinka tärkeää lentäminen on verrattuna maapallon ja lastemme tulevaisuuteen? Voitko vaihtaa kaukomatkan lähimatkaksi tai pääsetkö perille maata pitkin? Aloittaisitko sinä hiilijalanjäljen pienentämisen lentämisen välttämisestä?

Yhdeksän ympäristö- ja kehitysjärjestön Korvaamaton-kampanja esittää yhdessä kampanjan 39 tukijärjestön kanssa, että ilmastotoimien ja niihin sitoutumisen on oltava keskeinen kysymys, kun Suomen tulevaa hallitusta lähdetään muodostamaan.
 

“Suomella on EU-puheenjohtajuuden kynnyksellä ainutlaatuinen mahdollisuus profiloida itsensä maana, joka ottaa 1,5 asteen haasteen tosissaan ja lähtee luopumaan fossiilisista polttoaineista määrätietoisesti ja ensimmäisten joukossa”, sanoo Greenpeacen maajohtaja Sini Harkki.

Järjestöt painottavat, että tulevan hallituksen on toteutettava reilu, nopea ja kestävä siirtymä hiilinegatiiviseen yhteiskuntaan, pois fossiilisten polttoaineiden (ml. turpeen) käytöstä. Tämä voidaan saavuttaa valtion verotusta uudistamalla, ympäristölle haitallisia tukia karsimalla ja sitoutumalla ilmaston kannalta kestäviin investointeihin. Hallitusohjelmaan tulisi myös kirjata selkeä aikataulu siirtymän toteuttamiselle.
 

“Siirtymä fossiilivapaaseen yhteiskuntaan luo uutta työtä ja investointeja ja vahva ilmastopolitiikka on koko Suomen etu. Nyt tarvitaan hallitus, joka lähtee tekemään reilua muutosta, jossa kansalaiset haluavat ja voivat olla mukana”, sanoo Julkisten- ja hyvinvointialojen liiton puheenjohtaja Päivi Niemi-Laine.

Järjestöt odottavat seuraavalta hallitukselta ohjelmaa, joka varmistaa, että Suomen hiilinielut kasvavat 2020-luvulla. Myös viime hallituskauden biotaloustavoitteet ja ohjauskeinot tulee arvioida hallituskauden aikana uudelleen.

Päättäväisten ilmastotoimien linjaaminen hallitusohjelmassa juuri EU-puheenjohtajuuskauden alla lähettää tärkeän viestin myös Euroopan ulkopuolelle.

“Ilmastonmuutoksen vaikutukset näkyvät jo nyt kehittyvissä maissa ja riskeeraavat esimerkiksi tyttöjen oikeuksien edistymisen. Haluamme, että Suomi tekee kunnianhimoista politiikkaa, joka tähtää maapallon lämpenemisen rajoittamiseen 1,5 asteeseen. Lisäksi Suomen tulee tukea kehittyvien maiden sopeutumista ilmastonmuutokseen”, sanoo Plan International Suomen vaikuttamistyön johtaja Karoliina Tikka.

Korvaamaton-kampanjan hallitusohjelmatavoitteet kokonaisuudessaan löytyvät täältä.

Lisätietoja:

Hanna Aho, Fingo
ilmastoasiantuntija
hanna.aho@fingo.fi
050 317 6686

Anna Malinen, JHL
kansalaistoiminnan asiantuntija
anna.malinen@jhl.fi
050 304 3858

Kaisa Kosonen, Greenpeace
ilmastoasiantuntija
kaisa.kosonen@greenpeace.org
050 368 8488

Otto Bruun, Suomen luonnonsuojeluliitto
suojeluasiantuntija
otto.bruun@sll.fi
040 631 3399

Mia Rahunen, WWF Suomi
ilmastoasiantuntija
mia.rahunen@wwf.fi
050 434 4972

Elisa Hara, Plan International Suomi
vaikuttamistyön asiantuntija
elisa.hara@plan.fi
050 471 3557

Korvaamaton-kampanjan järjestävät Birdlife Suomi, Fingo, Greenpeace Suomi, Natur och Miljö, Luonto-Liitto, Maan ystävät, Protect our Winters Finland, Suomen luonnonsuojeluliitto ja WWF Suomi.

Kampanjan tukijat:

Aalto-yliopiston ylioppilaskunta AYY
Akavan erityisalat
Amnesty
Animalia
Changemaker
Dodo ry
FEE Suomi
Finlands Svenska Skolungdomsförbund FSS rf
Finnwatch
Finnwid – Naiset kehitystyössä ry
Helsingin yliopiston ylioppilaskunta HYY
Ihmisoikeusliitto
Ilmastovanhemmat
John Nurmisen säätiö
Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL
Koneen säätiö
Lastensuojelun keskusliitto
Lääkärin Sosiaalinen vastuu ry
Marttaliitto ry
Nuoren Voiman liitto
Plan International Suomi
Save Pond Hockey
Specia – Asiantuntijat ja esihenkilöt ry
Suomen Ammattiin Opiskelevien Liitto – Sakki ry
Suomen Caritas
Suomen lukiolaisten liitto ry
Suomen Opiskelija Allianssi – Osku ry
Suomen Pakolaisapu
Suomen Partiolaiset
Suomen Rauhanpuolustajat
Suomen Tuulivoimayhdistys ry
Suomen UN Women ry
Suomen YK nuoret
Suomen YK-liitto/ UN Association of Finland
Suomen ylioppilaskuntien liitto SYL
Tekniikan akateemiset TEK
Tieteentekijöiden liitto – Forskarförbundet
Vegaaniliitto
Yhteiskunta-alan korkeakoulutetut ry