Muutos ei tapahdu itsestään,
se on tehtävä!

Uutiset

Kannanotto kävelykeskustan laajentamista ja maanalaista kokoojakatua koskevista suunnitelmista

Pidämme esitettyä suunnitelmaa keskustatunnelin eli maanalaisen kokoojakadun toteuttamiseksi ympäristö- ja liikennepoliittisesti haitallisena. Tunnelin toteuttaminen lisäisi autoliikennettä ja sen myötä hiilidioksidipäästöjä, toisi kantakaupunkiin maisemaa rumentavia ja kävelyreittejä haittaavia ramppijärjestelyjä sekä maksaisi todella paljon. Kävelykeskustaa voidaan laajentaa myös ilman keskustatunnelia.

Jatkosuunnitteluun esitetty neljäkaistainen keskustatunneli lisäisi esityksen liitteenä julkaistujen selvitysten mukaan autoliikenteen suoritetta n. 110 000 km vuorokaudessa verrattuna tilanteeseen, jossa tunnelia ei toteuteta. Tämä johtaisi hiilidioksidipäästöjen kasvamiseen 1600 tonnilla vuodessa. Joukkoliikenteen matkamäärä laskisi n. 3000 matkalla ja pyörämatkojen määrä vähenisi n. 1000 matkalla vuorokaudessa.

Keskustatunnelin kokonaishinnaksi on arvioitu 1,3-1,4 miljardia euroa. Maanalaisiin liikennehankkeisiin liittyy huomattavia kustannusriskejä ja ottaen huomioon, että keskustatunnelin suunnitelmat ovat varsin alustavat, on todennäköistä, että lopullinen kustannus on huomattavasti esitettyä korkeampi. Keskustatunnelin kustannus on kohtuuttoman suuri panostus henkilöautoliikenteen edistämiseen, ja summa ylittäisi huomattavasti esimerkiksi lähivuosille suunniteltujen raitiotiehankkeiden yhteiskustannukset. Helsingillä on lähivuosikymmeninä huomattava investointitarve joukkoliikenteen ja pyöräilyn kehittämiseen. Lisäksi Helsingin koulu- ja sote-kiinteistöissä on huomattava korjausvelka. Katsomme siksi, että rahat tulisi käyttää muihin inventointeihin kuin keskustatunneliin.

Helsingin tavoitteena on olla hiilineutraali vuonna 2035. Autoliikennettä lisäävä ja joukkoliikenteen käyttöä sekä pyöräilyä vähentävä investointi on räikeästi ristiriidassa tämän tavoitteen kanssa. Ilmastokriisin pysäyttämiseksi tulisi kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen olla jokaisen investoinnin lähtökohta.

Tunnelin rahoittaminen edes osittain käyttömaksuilla ei ole realistista. Kaupungin esityksen mukaan käyttömaksuilla voitaisiin kerätä korkeintaan kahdeksan miljoonaa euroa vuodessa, eikä se riittäisi kattamaan edes keskustatunnelin ylläpitokustannuksia. Ruuhkamaksujen toteuttaminen olisi sen sijaan hyvä ajatus, sillä ne ovat osoittautuneet tehokkaaksi keinoksi autoliikenteen vähentämiseen erityisesti kysyntäpiikeissä. Esimerkiksi Tukholmassa ruuhkamaksualueen autoliikenne väheni viidenneksellä ruuhkamaksujen käyttöönoton jälkeen [1]. Ruuhkamaksujen toteuttaminen olisi siksi tunnelille vaihtoehtoinen menetelmä keskustan katuverkon autoliikenteen vähentämiseen.

Esitetty kävelykeskustan laajentaminen on varsin maltillinen eikä sen toteuttaminen riitä viihtyisän kävelykeskustan synnyttämiseksi. Esitetyt muutokset katutilassa voidaan hyvin toteuttaa myös ilman keskustatunnelin rakentamista. Useilla kävelykaduiksi muutettavaksi esitetyillä kaduilla ei ole liikenteellistä merkitystä kuin niiden varrella sijaitseville kiinteistöille (esim. Fabianinkatu, Yliopistonkatu ja Hallituskatu).

Keskeinen peruste esitetylle suunnitelmalle on matkustajasatamien auto- ja rekkaliikenteen ohjaaminen pois katuverkosta. Massiivisia tunneleita kestävämpi ratkaisu tähän ongelmaan olisi ohjata rekkoja kuljettava laivaliikenne Vuosaaren satamaan. Jos Vuosaaren satamaan toteutettaisiin metroyhteys ja matkustajasatamatoiminnot, suuri osa keskustan satamiin saapuvista aluksista voitaisiin ohjata sinne.

Keskustan kauppojen asiakkaista ainoastaan 11-15 % saapuu henkilöautolla [2]. Keskustan vetovoima ei siksi ole riippuvainen saavutettavuudesta henkilöautolla, vaan huomattavasti keskeisempi kysymys on, kuinka houkutteleva alue on joukkoliikenteellä, pyörällä ja kävellen saapuville. Keskustan vetovoimaa lisäisi siksi parhaiten kävely-ympäristön laadun parantaminen sekä joukkoliikenne- ja pyöräily-yhteyksien kehittäminen.

Esitämme, että esitetty suunnitelma hylätään. Kävelykeskustan laajentamisen suunnittelua tulisi jatkaa ilman, että sen toteuttaminen kytketään keskustatunneliin.

Kenkää keskustatunnelille -ryhmä
Helsingin seudun Maan ystävät ry

[1] Börjesson, M., Eliasson, J., Hugosson, M. & Brundell-Freij, K. 2012. The Stockholm congestion charges — 5 years on. Effects, acceptability and lessons learnt. Transport Policy 20: 1–12.

[2] Helsingin kaupunki 2019. Helsingin keskustan asiointiselvitys 2019. Loppuraportti 19.6.2019. Url: https://www.hel.fi/static/public/hela/Kaupunkiymparistolautakunta/Suomi/Esitys/2019/Kymp_2019-09-17_Kylk_25_El/D3279726-6FCF-C5A7-8D80-6CE261E00000/Liite.pdf

17.9.2019
Ympäristöjärjestöt vaativat ilmastokestävää omistajaohjauspolitiikkaa
Valtion omistajaohjausperiaatteet päivitetään syksyn 2019 aikana. Rinteen hallituksella on mahdollisuus osoittaa, että sen ilmasto- ja luonnon monimuotoisuustavoitteet ohjaavat myös valtionyhtiöiden, kuten Fortumin toimintaa. Viisi ympäristöjärjestöä kirjoitti kirjeen omistajaohjauksesta vastaavalle ministerille Sirpa Paaterolle ja ilmasto- ja energiapoliittiselle ministerityöryhmälle.

Kirje:

Arvoisat ministerit,

Suomalaiset järjestöt vaativat ilmastokestävää valtion omistajaohjauspolitiikkaa.

Suomen hallitus on nostanut ilmastonmuutoksen prioriteetikseen. Ilmastonmuutoksen merkittävyys näkyy hallitusohjelmassa ja on myös käynnissä olevan Suomen EU-puheenjohtajakauden keskeinen teema.

Myös valtion omistajaohjauksen on oltava ilmastokestävää. Omistajaohjaukseen pitää omistajaohjauspolitiikkaa päivitettäessä tuoda ilmastokestävyyden peruspilarit:
- omistajaohjauspolitiikka heijastaa hallitusohjelmaa eli edistää kestävää kehitystä ja erityisesti luonnon monimuotoisuutta, fossiilisesta energiasta luopumista ja siirtymää puhtaaseen teknologiaan,
- valtionyhtiöille asetetaan velvollisuus raportoida ilmastoriskeistä ja laatia aikataulutettu tieteeseen pohjautuva suunnitelma toiminnan sopeuttamisesta 1,5 asteen lämpötilarajaan,
- hallitusten jäsenten nimityksissä korostuu soveltuvuus ja saavutukset ilmastokriisin pysäyttämisessä, erityisesti silloin kun yrityksen toiminta on uhka ilmastolle, ja
- valtionyhtiöiden lobbauskäytännöt tuodaan raportoinnin piiriin.
Valtion omistajaohjauspolitiikkaa koskeva periaatepäätös vuodelta 2016 asettaa vastuullisuuden valtionyhtiöiden perusarvoksi, ”Valtionyhtiöiden on näytettävä esimerkkiä arvojohtamisesta ja yhteiskuntavastuusta…”

Tämä ei enää riitä, vaan valtion omistamiin yhtiöihin on kohdennettava hallitusohjelman tavoitetaso, jossa vaaditaan luonnon monimuotoisuuden tukemista, 1,5 °C ilmastotavoitteen mukaisia toimia ja kivihiilen käytöstä luopumista vuoteen 2030 mennessä.

Hallitusohjelmassa kirjataan, että omistajaohjauksen roolia vahvistetaan. Osana roolin vahvistamista omistajaohjauspolitiikkaan pitää kirjata hallitusohjelmasta tulevat ilmastokestävän omistajaohjauksen periaatteet ja niihin liittyvät ohjauskeinot.

Hallituksen selkärangan, omistajaohjauksen roolin vahvuuden ja hallitusohjelman pitävyyden testiyhtiöitä ovat mm. Fortum Oyj, Vapo Oy, Neste Oyj, Finnfund, Metsähallitus Metsätalous Oy ja Kemijoki Oy. Fortumin on varmistettava Uniperin hiilivoimalaitosten sosiaalisesti oikeudenmukainen alasajo vuoteen 2030 mennessä. Vapon liiketoiminnalle pitää laatia suunnitelma turpeen kaivuusta luopumiseksi. Nesteen on hiilijalanjäljessään huomioitava puun tai biomassan hankinnan päästöt koko arvoketjussaan ja luovuttava palmuöljypohjaisten jakeiden ja tuotteiden hyödyntämisestä. Lisäksi on varmistettava, että Metsähallitus Metsätalouden tulostavoite sekä koko Metsähallitusta koskeva nielutavoite tukevat Suomen ilmastotavoitteita sekä luonnon monimuotoisuuden suojelua. Kemijoki Oy:n on luovuttava Sierilästä, sillä Kemijoen viimeisten rakentamattomien osien valjastaminen tuhoaisi jokiluonnon ja aiheuttaisi metaanipäästöjä.

Valtionyhtiöt ovat Suomen käyntikortti maailmalla. Niiltä on edellytettävä valtion ympäristöpoliittisten tavoitteiden integroimista strategiaan ja toimintaan. Valtion ei tule piiloutua ”kädet irti” -lähestymistavan taakse, vaan tosiasiallisesti varmistaa, etteivät yhtiöt pahenna ilmasto- ja monimuotoisuuskriisiä.

Kaikki hallituspuolueet ovat sitoutuneet ennen vaaleja ilmastokestävään valtion omistajaohjauspolitiikkaan, joka on linjassa 1,5 asteen tavoitteen kanssa ja vauhdittaa fossiilisten polttoaineiden alasajoa sekä hiilivarastojen ja -nielujen suojelua ja kasvattamista.

Nyt on aika lunastaa lupaukset.

Pyydämme, että omistajaohjauksesta järjestetään julkinen keskustelutilaisuus.

Helsingissä 10.9.2019

Greenpeace
Maan ystävät
Natur och Miljö
Suomen luonnonsuojeluliitto
WWF

Lisätietoja antaa Raija-Leena Ojanen, oikeudellinen neuvonantaja, WWF Suomi
raija-leena.ojanen(a)wwf.fi

Lue kirje: Järjestöt – Ilmastokestävä omistajaohjauspolitiikka

Taustoitusta omistajaohjauspolitiikan päivittämiseen

Kaikkien yritysten on luotava tieteeseen perustuvaa sopeuttamissuunnitelma, joka on yhteensopiva 1,5 ° C:n ilmastotavoitteen kanssa ja johon sisältyy omaisuuseräkohtainen tiekartta.

Kaikkien valtion salkussa olevien yhtiöiden on sitouduttava mukauttamaan liiketoimintamallinsa Pariisin sopimukseen. Tämä tarkoittaa aikataulutettuja ja ilmastotutkimuksen tuottamaan näyttöön perustuvia tavoitteita, jotka on muodostettu tulevaisuuteen katsovien ilmastoskenaarioanalyysien pohjalta. Tällä on välittömiä vaikutuksia erityisesti yrityksiin, jotka osallistuvat hiilen ja turpeen talteenottoon ja polttamiseen, mutta vaatimusten tulee koskea kaikkia yrityksiä.

Kansainvälisen energiajärjestön IEA:n mukaan kivihiilen alasajon tulee tapahtua OECD-maissa vuoteen 2030 mennessä, jotta Pariisin sopimuksen mukaiseen aikatauluun päästään. Euroopan unionissa neljäsosa jo toiminnasta olevista hiilivoimaloista on suljettava ennen vuotta 2020 ja edelleen 47 % täytyy sulkea vuoteen 2025 mennessä. Tämä tarkoittaa, että kolme neljäsosaa EU:n hiilivoimaloista on oltava suljettuna vuoteen 2025 mennessä.

Pariisin sopimuksen henkeä kunnioittaen turve on ruskohiileen verrattavissa oleva polttoaine. Turve on ”Suomen oma ruskohiili”, jonka osalta valtionyhtiöiden toiminnassa tulee myös soveltaa 2030 aikarajaa, jotta ilmastotavoitteet voisivat toteutua.

Valtion omistamien yhtiöiden on puututtava Scope 1, 2 ja 3 -päästöihin. Scope 1 ja 2 -päästöjä käytetään arvioimaan välittömiä kasvihuonekaasupäästöjä yrityksen omistamista tai hallinnoimista lähteistä sekä ostetun sähkön tuottamisesta aiheutuvia välillisiä päästöjä. Kuitenkin monissa tapauksissa Scope 3 -päästöt, eli sellaiset välilliset päästöt, jotka syntyvät yrityksen arvoketjussa, muodostavat leijonanosan yrityksen päästöjalanjäljestä.

Scope 3 -määritelmän tulisi seurata Greenhouse Gas -protokollaa. Fortumin tapauksessa tämä tarkoittaa, että osakkuus- ja tytäryhtiöiden päästöt on otettava huomioon. Nesteen kaltaisille yrityksille Scope 3:n tarkoittaisi vastuullisuutta koko arvoketjussa, mukaan lukien raaka-aineiden hankinnasta aiheutuvat päästöt, jotka puun tai biomassan tapauksessa oikeinmerkittynä usein muodostavat suurimman osan arvoketjun päästöistä.

Valtion on vahvasti käytettävä omistajaohjauspolitiikan valtuuksia ja osakkeenomistajalle kuuluvia oikeuksia ilmastonmuutoksen hillintään. Valtioneuvoston salkunhoitajille on annettava valtuus asettaa konkreettisia vaatimuksia yrityksille.

Valtion on edellytyksenä johdon vastuuvapauden myöntämiselle varmistettava, että yhtiön suunnitelmien tavoitteet ja aikarajat ovat linjassa 1,5 ° C ilmastotavoitteen kanssa ja että suunnitelmien toteutuminen etenee aikataulun mukaisesti.

Valtioneuvoston kanslia käyttää merkittävää valtaa hallitusten nimitysten kautta yrityksissä. Pelkästään vuonna 2018 valtioneuvoston kanslia esitti hallituksen jäsenehdokkaita 31 yhtiön nimitysvaltiokunnille tai yhtiökokouksille. Valtion on ehdotettava henkilöitä, joiden aiempi toiminta osoittaa, että ovat halukkaita ja kyvykkäitä tekemään päätöksiä, joilla hillitään ilmastonmuutosta. Kaikkien hallitusten jäsenten nimitysten tulee näin ollen heijastaa soveltuvuutta ja saavutuksia ilmastonmuutoksen lieventämisessä.

Valtionyhtiöiden yhteiskunnallisen vaikuttamisen on oltava avointa ja linjassa asetettujen ilmastotavoitteiden kanssa.

Yhtiöiden lobbaus voi todella haitata Pariisin sopimusta hajottamalla ilmastopolitiikkaa. Valtionyhtiöille ei voi olla hyväksyttävää, että ne käyttävät vaikuttamiskanaviaan, mm. toimialajärjestöjä, heikentääkseen päästöjä leikkaavan poliittisen kehyksen perustaa. Sijoituskohteena olevien yritysten tulisi olla velvoitettuja raportoimaan suorat ja epäsuorat lobbauskäytäntönsä. Lobbausjalanjäljen pitäisi olla julkinen samoin kuin mm. hiilijalanjälki ja verojalanjälki.
12.9.2019
Maan ystävät ry:n hallituksen kokous 9/2019

Maan ystävät ry:n hallituksen kokous 9/2019 järjestetään la 14.9.2019 klo 12-17 osoitteessa Hämeentie 48, Helsinki. Kokous on avoin jäsenille. Ruokatarjoilun järjestämiseksi ilmoittauduthan etukäteen osoitteeseen hallitus [at] maanystavat.fi.

10.9.2019
Järjestöt vaativat hallitusta luopumaan ympäristölle haitallisista yritystuista
Elinkeinoministeri Katri Kulmuni on asettanut valtiosihteerityöryhmän valmistelemaan ehdotuksen yritystukien karsimisesta. Työn on valmistuttava syksyn budjettiriiheen mennessä. Maan ystävät, Greenpeace, Luonto-Liitto, Protect Our Winters Finland, Suomen luonnonsuojeluliitto ja WWF Suomi vaativat Suomea luopumaan haitallisista tuista.

Ympäristölle haitallisten tukien määrä on noin 3,5 miljardia euroa vuodessa. Tukien karsinta kannattaa aloittaa ilmastolle haitallisista ja kilpailua vääristävistä tuista, kuten turpeen alennetusta verotuksesta ja teollisuudelle maksettavasta päästökauppakompensaatiosta. Tämä tuo lisää liikkumavaraa valtion budjettiin ja mahdollistaa ilmastoinvestoinnit, jotka ovat välttämättömiä rakenteellisen muutoksen kannalta.

Allekirjoittajat vaativat:
- Energiaintensiivisen teollisuuden päästökauppakompensaatiosta luopumista.
- Turpeen verotuesta luopumista.
- Fossiilista energiaa tukevasta maatalouden ja energiaintensiivisen teollisuuden energiaveropalautuksesta luopumista.
- Energiaintensiivisten yritysten matalamman sähköveroluokan muuttamista ympäristöperusteiseksi.
- Fossiilisten polttoaineiden verotuista luopumista liikenteessä (dieselin normaalia alempi vero-kanta, työkoneiden kevyen polttoöljyn normaalia alempi verokanta ja polttoaineverotuksen poikkeama vesiliikenteessä).
- Energiatuotannon maakaasuinfrastruktuuriin investoimisen lopettamista. Rahavirrat tulee suunnata ympäristöllisesti kestäviin, vahvat kestävyyskriteerit täyttäviin uusiutuviin energiaratkaisuihin.
- Maa- ja metsätalouden tukien muuttamista ympäristöperusteisiksi.
Lue järjestöjen kirje yrityistuista.
10.9.2019
Maan ystävät ry tukee syksyn 2019 kansainvälistä joukkotoimintaa.
Maan ystävät ja useat sen perusyhdistykset ovat viime vuosina eri tavoin tukeneet erilaisia vapaamuotoisia liikkeitä kuten Pelastetaan Kaapelinkulma -liikettä, Ende Gelände -liikettä, Perjantait Gretan kanssa -liikettä ja Extinction Rebellion eli Elokapina liikettä (XR).

Alkavana syksynä on tulossa useita kansainvälisiä väkivallattoman suoran toiminnan tapahtumia niin Suomessa, kansainvälisesti kuin koko maailmassa. Johdonmukaista on, että myös valtakunnallinen Maan ystävät tukee tällaista liikemuotoista toimintaa eikä vain järjestön perusyhdistykset tai toimintaryhmät.

Maan ystävät ry:n hallitus päätti elokuun kokouksessan tukea ainakin seuraavia massa-aktioita.
- XR FLOOD THE STREETS 24.8.19 MALMÖ. Lisätietoja tapahtuman Facebook-eventistä.
- FOLK MOT FOSSILGAS 6.-8.9.19 GÖTEBORG. Lisätietoja tapahtuman verkkosivulta.
  Lisätietoja yhteismatkasta Suomesta DA mobilisation team -verkoston Facebook-sivulta.
- XR HÄTÄHUUTOVIIKKO 20.-27.9.19 HELSINKI. Suomen XR:n eli Elokapinan tapahtumista lisätietoa tästä.
- EARTH STRIKE 27.9.19 KOKO MAAILMA. Lisätietoa tapahtuman verkkosivuilta ja Suomen osalta tästä. Suomen osoitteesta löydät kirjepohjan ammattiliitollesi otsikolla ”Haluan liittoni osallistuvan Earth Strike -yleislakkoon 27.9.19”.
- XR REBEL WITHOUT BORDERS 7.-13.10.19 BERLIINI. Lisätietoa verkkosivulta ja Facebook-eventistä.
Maan ystävät suottelee jokaiselle jäsenelleen ottamaan yhteyttä ammattiliittoonsa, jotta tämä osallistuisi vaatimaan hallituksilta ja yrityksiltä ilmastotekoja maailmanlaajuisen yleislakon avulla 27. syyskuuta 2019.
20.8.2019
Folk mot Fossilgas info & ryhmäytyminen

Oletko kiinnostunut pysäyttämään Göteborgin maakaasuterminaalin laajennuksen, joka sitoisi Ruotsin energiapolitiikan kriittisellä hetkellä vuosikymmeniksi ilmastokriisiä kiihdyttävään suuntaan? Göteborgissa järjestetään syyskuun alussa väkivallaton Folk mot fossilgas -massa-aktio, jossa annetaan päättäjille painava viesti, että ilmastokriisi on vihdoin otettava vakavasti, ja toimien on oltava sen mukaisia.

Infotilaisuudessamme saat aktioon osallistumisesta tarvittavat tiedot, jonka perusteella voit tehdä päätöksen liitytkö Suomesta lähtevien kansalaistottelemattomien seurueeseen. Infon jälkeen voit etsiytyä samanhenkisten ihmisten seuraan ja muodostaa heidän kanssaan lähiryhmän, joka pitää jäsenistään huolta matkan ajan.

Tapahtuman järjestää suoran ympäristötoiminnan liikkeiden kasvattamiseen keskittynyt DA mobilization team. DAmt:n toimintaa tukee Helsingin seudun Maan ystävät, Helsingin Elokapina, Ende Gelände Finland ja Dodo.

Aikataulu:
16.00–16.30 Info
16.30–19.00 Ryhmäytyminen lähiryhmiin

Paikka: Kalliolan Setlementtitalo
Osoite: Sturenkatu 11, 00510 Helsinki
Aika: sunnuntaina 18.8. klo 16-19
Facebook-tapahtuma: https://www.facebook.com/events/534802500658994/
Lisätietoja: https://www.facebook.com/DAmobilizationteam/

16.8.2019