Uutiset

  • Liity jäseneksi 28.2.2023 mennessä – Saat lahjaksi kiinnostavaa luettavaa

    Liity jäseneksi 28.2.2023 mennessä – Saat lahjaksi kiinnostavaa luettavaa

    Liittymällä Maan ystävien jäseneksi autat meitä toimimaan ekologisesti kestävän ja sosiaalisesti oikeudenmukaisen maailman puolesta. Kun liityt nyt, saat lahjaksi Maan ystävien teemoihin liittyvän kirjan!

    Voit valita lahjaksi yhden seuraavista kirjoista:

    Naomi Klein: Tämä muuttaa kaiken – Kapitalismi vs ilmasto
    Risto Isomäki: Meat, milk & climate
    Markku Tahkokorpi (toim.): Aurinkoenergia Suomessa

    Saat lahjan kun liityt 28.2.2023 mennessä.

    Tuotteella ei ole vaihto- eikä palautusoikeutta. Maan ystävät ry maksaa toimituskulut.

    Liity jäseneksi tällä lomakkeella. Jäsenmaksu on 30 € vuodessa (10 € vähävaraisilta). Kirjoita liittymislomakkeen lisätietoja-kohtaan minkä kirjan haluat. Kirjoita myös jos et halua lahjaa.

    Riippumattomuuden ja toiminnan jatkuvuuden kannalta jokainen jäsenmaksu on korvaamattoman arvokas pienelle järjestöllemme. Kanna sinäkin kortesi kekoon paremman maailman puolesta ja liity nyt! Jos olet jo jäsen, voit auttaa jäsenhankinnassa vinkkaamalla tarjouksesta kavereillesikin.

    Jäsenenä olet tervetullut maksutta kaksi kertaa vuodessa järjestettäviin väentapaamisiin. Jäsenenä olet myös äänioikeutettu ja pääset vaikuttamaan järjestön kehittämiseen ja päätöksiin vuosikokouksissa.

    Jäsenyydelläsi tuet aktiivista ja monipuolista toimintaamme, josta voit lukea lisää alta. Sääntömme näet täältä.

    Lisätiedot & yhteydenotot jäsenasioissa:

    toimisto[ät]maanystavat.fi
    puh: 045 886 3958

    —

    Toiminta vuonna 2022:

    Maan ystävien toiminta on aktiivista ja monipuolista! Jäsenenä tuet paikallista kansalaistoimintaa: jäsenmaksuista palautetaan rahaa paikallisryhmille sen mukaan, kuinka paljon sillä seudulla asuvat maksavat jäsenmaksuja. Maan ystävillä on tällä hetkellä paikallisryhmiä Helsingissä, Porvoossa ja Tampereella.

    Valtakunnallinen toiminta tehdään MY:ssä erilaisten teemojen ympärillä toimintaryhmissä ja kampanjoissa:

    – Hiilivapaa Suomi -kampanja vaatii yrityksiä toimimaan sen mukaisesti, että ilmaston lämpeneminen voidaan rajoittaa 1,5 asteeseen. Kampanja tekee myös yhteistyötä muiden eurooppalaisten järjestöjen ja verkostojen kanssa.

    – Ilmasto-oikeudenmukaisuustoimintaryhmä tuo ilmasto- ja ympäristökriiseistä käytävien keskustelujen ja kamppailujen keskiöön sosiaalisen oikeudenmukaisuuden edistämisen sekä risteävien sorron muotojen purkamisen. Ryhmän painopisteet ovat erityisesti antifasismi, johon lukeutuu ekofasismin vastustaminen, antirasismi ja antikapitalismi sekä erilaisten oikeudenmukaisuuskamppailuihin osallistuvien ruohonjuuritason liikkeiden tukeminen.

    – Alkuperäiskansat ja yhteys maahan ja metsään -ryhmä jatkaa työtä alkuperäiskansojen sekä yhteisöllisten maata ja metsää koskevien oikeuksien edistämiseksi. Ryhmä pyrkii vaikuttamaan myös alkuperäiskansojen yhteisöoikeuksien huomioimiseen biodiversiteettiä ja yhtiöiden sitovia ihmisoikeusvelvoitteita koskevissa YK:n neuvotteluissa sekä vaatimaan TSS(taloudelliset, sosiaaliset ja sivistykselliset oikeudet)-komitean Suomelle antamien suositusten toteuttamista myös alkuperäiskansojen osalta.

    – Ruokatoiminnan tavoitteena on yleistajuistaa kestävämmän ruokakulttuurin merkitystä kotitalouksien ja yhteiskunnan päästöjen vähentämisessä sekä tarjota tähän mahdollisuuksia. Ruokatoiminta edistää vegaanista kasvisruokaa sekä ekologisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävää paikallista ruoantuotantoa. Vuonna 2023 ruokatoiminta keskittyy erityisesti kaupunkiviljelyyn.

    – Ilmastokestävää kasvisruokaa -kampanja on MY:n ja Vegaanihaasteen kampanja, joka tarjoaa ruokapalveluille, joukkoruokailun asiakkaille ja päättäjille käytännön työkaluja ilmastokestävien kasvisruokien saatavuuden edistämiseksi.

    – Kaivosryhmä seuraa kaivosalan toimintaa Suomessa. Ryhmä jatkaa Kaapelinkulman kulta -valokuvanäyttelyn esilläpitämistä, päivittää näyttelyn aineistoa ja toteuttaa verkkoversion näyttelystä.

    – Maaoikeus- ja metsätoiminta toimii oikeudenmukaisen ja luontokatoa estävän maankäytön puolesta Suomessa ja kansainvälisesti.

    – Pelastetaan Amazonin sademetsät -kampanja edistää Amazonin alueen suojelua erityisesti sosiaalisen median keinoin ja ottamalla osaa kansainvälisten Maan ystävien kampanjoihin.

    – Taloudellisen oikeudenmukaisuuden toiminta jatkaa vapaakauppasopimusten, suomalaisten yhtiöiden, EU:n globaalien toimien ihmisoikeus- ja ympäristövaikutusten, Suomen ja EU:n yhtiövastuulainsäädännön sekä YK:n yrityksiä sitovan ihmisoikeussopimuksen kehityksen kriittistä seurantaa ja siihen liittyvää kansallista ja kansainvälistä toimintaa. Ryhmä seuraa lisäksi Suomen TSS (taloudelliset, sosiaaliset ja sivistykselliset oikeudet) -sopimusvelvoitteiden käsittelyä yhtiöiden ja globaalitalouden osalta.

    – Ydinvoimatoiminta järjestää vuonna 2023 kansainvälisen keskustelutilaisuuden ydinvoimasta yhdessä muiden ympäristöjärjestöjen kanssa.

    Tämän vuoden toimintasuunnitelman sekä aiempien vuosien toiminnasta voit lukea nettisivuiltamme.

    Jäsenenä annat arvokkaan tukesi toiminnallamme, suurkiitos siitä!

    —

    Mikä Maan ystävät:

    Maan ystävät ry (MY) on uskonnollisesti ja puoluepoliittisesti sitoutumaton yhteiskunnallinen ympäristöjärjestö, jonka tavoitteena on ekologisesti kestävä ja sosiaalisesti oikeudenmukainen maailma. MY on toiminut ympäristönsuojelun, kehityskysymysten, ihmis- ja eläinoikeuksien, rauhan ja demokratian sekä vapaan kansalaisyhteiskunnan ja kansalaisaktiivisuuden edistämisen puolesta jo 25 vuoden ajan. MY toimii paikallisesti, valtakunnallisesti ja kansainvälisesti. MY on osa vuonna 1971 perustettua kansainvälistä verkostoa (Friends of the Earth International, FoEI), johon kuuluu jäsenjärjestöjä kaikista maanosista, ja näissä miljoonia jäseniä ja tukijoita. MY toimii myös osana Euroopan Maan ystäviä (Friends of the Earth Europe, FoEE) ja yhteistyötä tehdään myös Euroopan Nuorten Maan ystävien (Young Friends of the Earth Europe, YFoEE) kanssa.

  • IKK uusien ilta – Tule mukaan edistämään ilmastokestävää ruokakulttuuria!

    IKK uusien ilta – Tule mukaan edistämään ilmastokestävää ruokakulttuuria!

    Mitä: Ilmastokestävä kasvisruoka -kampanjan uusien ilta
    Missä: Domus Gaudium, Leppäsuonkatu 11, 00100 Helsinki (Soita etuovella summeria ”Ulrika”)
    Milloin: Keskiviikkona 15.2.2023 klo 17-19:15

     

    Tervetuloa tutustumaan Ilmastokestävä kasvisruoka -kampanjaan ja nauttimaan herkullista vegaanista ruokaa!

    Ilmastokestävä kasvisruoka -kampanjan tavoitteena on edistää kestävämpää ruokakulttuuria ja saada ruokapalvelut tarjoamaan asiakkailleen päivittäin ilmastokestävää, ravitsemuksellisesti täysipainoista ja maukasta kasvisruokaa. Kampanjalla on reseptipankki, joka sisältää 30 ruokapalveluille suunnattua kasvisruokareseptiä. Lisäksi kampanja tarjoaa ruokapalveluille mm. viestintämateriaaleja ja koulutuksia. Lue lisää ja tutustu reseptipankkiin osoitteessa https://ilmastoruoka.fi/

    Uusien illassa keskustelemme kampanjan teemoista ja eri tavoista tulla mukaan kampanjan toimintaan. Tarjolla on myös ilmastoruoka.fi -sivuston resepteillä valmistettua ruokaa! Tule mukaan edistämään kanssamme ilmastokestävää ruokakulttuuria!

    Facebook-tapahtuma: https://fb.me/e/2M8rxgHqP

     

    SAAPUMINEN JA ESTEETTÖMYYS

    Järjestötila Ulrika sijaitsee Domus Gaudiumissa (Leppäsuonkatu 11) Etu-Töölössä. Sisäänkäynti on Leppäsuonkadun varrella olevalla pienellä aukiolla. Oven vieressä on pyörätelineitä ja summeri, jossa lukee Ulrika – soita sitä ja odota, että joku tulee päästämään sinut sisälle.

    Ulrikaan päästäkseen ei tarvitse kulkea portaita (rakennuksessa on hissi), mutta sisätiloissa on joitakin kynnyksiä. Ulrika-tila on esteetön, ja rakennuksen samassa kerroksessa on esteetön ja sukupuolineutraali WC. Lastenrattaat voi jättää Ulrikan eteiseen. Tilassa noudatetaan turvallisemman tilan periaatteita, joiden mukaan kaikenlainen syrjintä ja häirintä on kiellettyä.

  • Keskustelutilaisuus: Miksi ei pidä kannattaa pienydinvoimaloita (SMR)?

    Keskustelutilaisuus: Miksi ei pidä kannattaa pienydinvoimaloita (SMR)?

    Miksi ei pidä kannattaa pienydinvoimaloita (SMR)? – Keskustelutilaisuus pe 3.2.2023 17.30-19.30 Viron Maan ystävien kanssa Naisasialiitto Unionin tiloissa (Bulevardi 11 A, Helsinki).

    Vieraana Madis Vasser Eestin Maan ystävistä (Eesti Roheline Liikumine, FoE Estonia).

    Madis has worked in Friends of the Earth Estonia since 2018, specializing on energy and climate issues.

    In recent years he has closely followed the developments of the local nuclear energy lobby.

    The talk gives a brief overview of the history of nuclear energy in Estonia, how the small modular nuclear reactor (SMR) meme has entered into governmental planning documents and unpacks some reports on SMR suitability for Estonia. The talk ends with takeaways and generalizations of the Estonian experience for the wider region, as SMRs are being discussed in many countries.

    Tilaisuuden kieli on englanti.

    Etäosallistumismahdollisuus pyritään järjestämään. Ilmoita yhteystietosi osoitteeseen ydinvoima@maanystavat.fi linkin lähetystä varten.

    Tapahtuma Facebookissa.

    Järjestäjät: Maan ystävien ydinvoimatoimintaryhmä ja Naiset rauhan puolesta

  • Tampereen Maan ystävien ystävänpäivätempaus ympäristön ja yhteisöllisyyden ystäville

    Tampereen Maan ystävien ystävänpäivätempaus ympäristön ja yhteisöllisyyden ystäville

    Tampereen Maan ystävien (MYTTY) ystävänpäivätempaus kaikille ympäristön ja yhteisöllisyyden ystäville!

    Tule askartelemaan tai kirjoittamaan ystävänpäivä-postikortti kaupungin päättäjille tai eduskuntavaaliehdokkaalle! Muistutetaan päättäjiä, että luonnon ystävät tekevät luontoystävällisiä päätöksiä. MYTTY toimittaa kortit perille.

    Tule 14.2.2023 klo 18 toimistollemme osoitteeseen Näsilinnankatu 22A, tarjolla myös kahvia ja pientä syötävää ja tietoa Tampereen Maan ystävien toiminnasta.

    Yst.terv. MYTTY:n vuoden 2023 hallitus.

    Lisätiedot: emmi.liinalaakso@maanystavat.fi

  • New study circle: Regenesis

    New study circle: Regenesis

    Friends of the Earth Helsinki Region & University are launching a new study circle soon! On Monday the 16th of February at 6 P.M. we’ll meet for our first discussion of Regenesis by George Monbiot. We will be looking to discuss the first two chapters (about 50 pages).

    The meeting will be in Ulrika (see below) and remotely via Jitsi. If you want to participate remotely (or if you have any questions), send an e-mail to helsinki [at] maanystavat.fi so you’ll get the link.

    Note! The book should be available at least in English. The meetings will be in English, but you can of course read a translation of the book if such are available.

    https://www.penguinrandomhouse.com/books/645538/regenesis-by-george-monbiot/

    Ulrika is a shared space for student associations located in the building Domus Gaudium (Leppäsuonkatu 11) in Etu-Töölö. The entrance to the building is on a small square on Leppäsuonkatu. Next to the door there are bike racks and a doorbell with the label ”Ulrika” – ring the doorbell and wait for someone to come and let you in. Ulrika can be accessed without using stairs (there’s an elevator in the building), but within the space there are some low thresholds.

    Welcome!

  • Oikeudenmukainen siirtymä – nyt!

    Oikeudenmukainen siirtymä – nyt!

    Maan ystävät on mukana kampanjassa oikeudenmukaisen ekologisen siirtymän puolesta

     

    Kasvihuonekaasujen aiheuttama ilmaston lämpeneminen ja sen mukanaan tuomat ilmiöt, kuten lisääntynyt kuivuus, metsäpalot, vaaralliset myrskyt ja tulvat ovat jo heikentäneet ihmisten elinolosuhteita ja terveyttä. Ihmiskunnan on siirryttävä nopeasti nykyisestä luonnonvarojen ylikulutukseen ja fossiilitalouteen perustuvasta yhteiskunnasta kohti planeetan rajoja kunnioittavaa, ekologisesti kestävää yhteiskuntaa. Tätä muutosta kutsutaan ekologiseksi siirtymäksi ja sen toteutuminen edellyttää oikeudenmukaisuuden huomioimista.

    Oikeudenmukainen siirtymä – nyt! -kampanja esittelee oikeudenmukaisen ekologisen siirtymän periaatteet, jotka on laadittu laajassa yhteistyössä muun muassa ay-liikkeen, ympäristö-, kehitys- ja sosiaalialan järjestöjen sekä kirkon ja maataloustuottajien kanssa. Kampanja kutsuu kansanedustajaehdokkaita mukaan sitoutumaan periaatteisiin.

    Mukana kampanjassa ovat Maan ystävien lisäksi muun muassa Fingo, Amnesty International, Greenpeace, Suomen luonnonsuojeluliitto ja Siemenpuusäätiö. Kampanjaa koordinoi yritysvastuujärjestö Finnwatch.

    Oikeudenmukaisen siirtymän periaatteet koostuvat kymmenestä kohdasta. Periaatteissa vaaditaan muun muassa tulevat sukupolvet huomioivia etupainotteisia ilmasto- ja luontokatotoimia, siirtymäaloilla työskentelevien ihmisten tunnistamista ja tukemista, osaamiseen panostamista sekä kustannusten oikeudenmukaista jakoa. 

    Periaatteissa painotetaan myös siirtymän suunnittelua ja seurantaa. Esimerkiksi nyt käsillä oleva energiakriisi vauhdittaa siirtymää pois fossiilisista, mutta sen aiheuttamien negatiivisten vaikutusten lieventäminen on ollut haasteellista. Jatkossa kriisejä voi tulla lisää, ja niihin tulee varautua. Myös hitaammin etenevät muutosprosessit vaativat etukäteissuunnittelua. 

    Kansanedustajaehdokkaat voivat sitoutua oikeudenmukaisen siirtymän periaatteisiin kampanjan sivulla oikeudenmukainensiirtyma.fi 

     

    Oikeudenmukaisen ekologisen siirtymän periaatteet

    1. Ekologinen kriisi torjutaan 

    Maapallon lämpeneminen on rajoitettava puoleentoista asteeseen esiteollisesta ajasta. Luontokato tulee pysäyttää.

    2. Tietoperustaisuus 

    Tarvittavista toimista tehtävät päätökset tulee pohjata parhaaseen käytettävissä olevaan tieteelliseen tietoon.

    3. Etupainotteisuus 

    Tarvittavien toimien mittaluokkaa ja nopeutta arvioitaessa on huomioitava niin varovaisuusperiaate kuin tulevat sukupolvet. Tästä syystä tarvittavat päästövähennykset ja luontokatoon puuttuvat toimet tulee tehdä etupainotteisesti. Suomen kaltaisten rikkaiden maiden vastuu on tehdä näitä toimenpiteitä kehittyviä maita nopeammin sekä osallistua kehittyvien maiden ilmasto- ja luontokatotoimien rahoittamiseen.

    4. Johdonmukaisuus 

    Siirtymän tulee olla suunnitelmallista ja pitkäjänteisesti toteutettavaa. Suomen tulee laatia asiantuntijatietoon pohjautuva konkreettinen ja jatkuvasti päivitettävä suunnitelma siitä, miten koko yhteiskunnan kattava oikeudenmukainen ekologinen siirtymä on mahdollista toteuttaa kokonaisuutena. Siirtymässä on tärkeää huomioida politiikkajohdonmukaisuus: myös toimien, jotka eivät ole suoraan kytköksissä ekologiseen siirtymään, tulee olla linjassa siirtymän kanssa.

    5. Ihmisoikeusperustaisuus 

    Oikeudenmukaisen ekologisen siirtymän ytimessä ovat ihmisoikeudet. Ilmasto- ja luontokatotoimien on noudatettava Suomen ihmisoikeusvelvoitteita.

    6. Ketään ei jätetä 

    Ketään ei jätetä kehityksessä jälkeen. Siirtymätilanteissa erityistä huomiota on kiinnitettävä haavoittuvassa ja heikoimmassa asemassa oleviin sekä marginalisoituihin ja syrjinnälle alttiisiin ihmisiin ja turvattava heidän oikeuksiensa toteutuminen. Myös siirtymäaloilla toimivat työntekijät, maatalousyrittäjät ja yrittäjät tulee tunnistaa, ja heitä tulee tukea.

    7. Eriarvoisuus vähenee 

    Oikeudenmukainen ekologinen siirtymä vähentää köyhyyttä sekä sosiaalista ja taloudellista eriarvoisuutta. Siirtymästä aiheutuvien kustannusten oikeudenmukainen jako edellyttää progressiiviseen verojärjestelmään perustuvaa rahoituspohjaa.

    8. Ihmisarvoista työtä 

    Siirtymässä on varmistettava sekä Suomessa että maailmalla työvoiman oikeudenmukainen siirtyminen hiilivapaisiin tuotanto- ja palvelutehtäviin päivittämällä osaamista sekä luomalla ihmisarvoista työtä sekä hyvälaatuisia työpaikkoja.

    9. Osallistavuus 

    Työmarkkinaosapuolilla, kansalaisjärjestöillä, muilla sidosryhmillä ja yksittäisillä ihmisillä on oltava mahdollisuus osallistua ilmasto- ja luontokatotoimien suunnitteluun, toteutukseen ja päätöksentekoon sekä tehtyjen toimien arviointiin.

    10. Siirtymän seuranta 

    Suomessa ekologisen siirtymän etenemistä ja sen vaikutuksia ihmisoikeuksien toteutumiseen, työllisyyteen ja osaamiseen, taloudelliseen eriarvoisuuteen, huoltovarmuuteen sekä haavoittuviin, marginalisoituihin ja syrjinnälle alttiisiin ihmisiin on seurattava erillisellä mittaristolla esimerkiksi osana ilmastovuosikertomusta. Ilmastovuosikertomuksessa tulisi tarkastella myös niitä kansainvälisiä vaikutuksia, joita Suomen ekologisella siirtymällä on muihin maihin, ja erityisesti kehittyviin talouksiin.