Uutiset

Maan ystävien kevätkokouksessa 16. huhtikuuta hyväksyttiin seuraavat lisäykset vuoden 2026 toimintasuunnitelmaan:

– Maan ystävät osallistuu Maailman sosiaalifoorumiin Beninin Cotonoussa elokuussa ja on mahdollisesti mukana järjestämällä ohjelmaa seuraavista aiheista: Sudanin tilanne, ympäristökriisit sivilisaation kriisinä ja pohjoismaisen mallin tulevaisuus. MY jatkaa myös osallistumista Pohjoismaiden Maan ystävien “rauha maan kanssa/fred med jorden” -yhteistyöhön.

– MY osallistuu pohjoisen Suomen, Ruotsin ja Norjan kaivostoiminnan, metsien hakkuun ja muun ”ekstraktivismin” seurantaan yhteistyössä saamelaisten oikeuksia puolustavien liikkeiden kanssa.

EU:n elintarvikkeiden pakkausmerkinnät ovat muuttumassa. Pian niistä ei ehkä enää selviä onko ruoassasi muunneltua DNA:ta. Tällöin poistuu kuluttajien perusoikeus: oikeus tietää mitä syömme. Tämän vuoksi meneillään on euroopanlaajuinen kampanja.

“Kampanjan tarkoituksena on estää EU:n uutta geenimuunneltua ruokaa koskevaa lainsäädäntöä tulemasta voimaan nykymuodossaan. Vaarana on, että jatkossa uusilla genomitekniikoilla muunneltuja elintarvikkeita ei tarvitsisi merkitä, eli saattaisimme tietämättämme syödä geenimuunneltua ruokaa”, sanoo Artturi Lehikoinen, joka toimii kampanjan Suomen osuuden vastaavana.

Lisäksi geenimuunnellut siemenet voitaisiin patentoida, mikä voi johtaa viljelijöiden yhä suurempaan riippuvuuteen geenitekniikoita käyttävistä yrityksistä. Niiillä on hallussaan valtaosa patenteista, ja ne toivovat, että markkinoille olisi nykyistä helpompi päästä.

Nyt turvallisuus pitää tarkistaa huolellisesti ja kaikki merkata tarkasti.

Uusi lainsäädäntö voi hyödyttää suuria yrityksiä, jotka jo nyt hallitsevat siemenmarkkinoita.

Lain muutoksella on ystävänsä. Tälllä viikolla EU:n ulkoministerit äänestivät lain puolesta. Kaikki eivä kannattaneet muutosta, mutta enemmistö.

Kampanjan päävetäjä on Demeter. Suomesta mukana ovat Maan ystävät,

Biodynaaminen yhdistys ja Luomuliitto.

Pitkään vastustettu ja neuvoteltu EU:n ja neljän Etelä-Amerikan maan välinen Mercosur-kauppasopimus astuu väliaikaisesti voimaan 1. toukokuuta Sopimusta on neuvoteltu 25 vuotta.

Kaikki eteläamerikkalaiset sopimuskumppanit – Argentiina, Brasilia, Paraguay ja Uruguay – ovat ratifioineet sopimuksen. Komissio hyväksyi sen määräajaksi, mutta se vaatii kuitenkin EU-parlamentin hyväksynnän. Komissio voi hyväksyä sopimuksen määräajaksi ennen parlamentin äänestystä. 

Muun muassa Euroopan Maan ystävät ja monet viljelijäjärjestöt ovat vastustaneet sopimusta. Nyt yli 700 järjestöä, muun muassa Euroopan Maan ystävät  ja Greenpeace EU kirjoittivat avoimen kirjeen, jossa vaaditaan komissiota kunnioittamaan demokraattista prosessia ja antamaan EU:n parlamentille mahdollisuuden äänestää.

Sopimus laskee tulleja ja poistaa muita kaupan esteitä. 

Euroopan Maan ystävät on vastustanut sopimusta useista syistä. Se lisää metsien hakkuita ja kasvihuonekaasujen päästöjä. Se vaarantaa pienten maanviljelijöiden työtä ja ruokaturvaa. Se myös syventää eriarvoisuutta ja riippuvuutta vientivetoisesta tuotannosta

Esimerkiksi Ranskassa maanviljelijät ovat pelänneeet halpojen eteläamerikkalaisten tuotteiden valtaavan markkinat. Lisäksi ympäristönsuojelijat haluavat tarkistaa sopimuksen sen ympäristöarvojen osalta.

Sopimus luo yhden maailman suurimmista vapaakauppa-alueista. Sen piirissä olisi noin 700 miljoonaa kuluttajaa.

Iranin sota jatkuu, ja polttoaineen hinta on pilvissä. Tietenkin, koska sodan takia tärkeä kuljetusreitti Hormuzinsalmi on suljettu,

Mutta hetkinen!

Huoltoasemalla tavallinen diesel maksaa vähän yli 2 euroa litralta. Nesteen biodiesel taas maksaa noin 2,5 euroa. Biodiesel on tehty ravintoloiden käytetyistä paistinrasvoista, jotka eivät ole käyneet Hormuzinsalmella päinkään. Miksi myös MyDiesel-biopolttoaine kallistuu samaa tahtia kuin fossiiliset vastineensa? Ja on aina vähän kalliimpaa.

Raakaöljyn hinnat ovat nousseet viime aikoina Lähi-idän konfliktin vuoksi, ja bensiinin sekä dieselin maailmanmarkkinahinnat ovat nousseet samaan tahtiin. Uusiutuvien polttoaineiden markkinahinta seuraa yleisesti fossiilisten polttoaineiden hintakehitystä, ja tällä hetkellä myös uusiutuvien polttoaineiden hinnat ovat nousseet”, sanotaan Nesteen mediapalvelusta.

Miksi näin on? Ei Hormuzinsalmen sulkeminen vaikuta uusiutuvan polttoaineen valmistajan kuluihin. 

Nesteeltä selitetään lisää.

“Sekä uusiutuva diesel että fossiilinen diesel sopivat samoihin käyttötarkoituksiin. Näin ollen on luonnollista, että uusiutuvan dieselin hinta seuraa jossain määrin fossiilisen dieselin ja näin ollen myös raakaöljyn hintaa.”

Vai niin. Moni fossiilisen ja uusiutuvan polttoaineen välillä jahkaillut varmaan nyt ajattelee, että on turha vaihtaa fossiilinen menovesi uusiutuvaan muista syistä kuin siksi, että itselle tulee parempi mieli. 

Jos valtiot todella haluaisivat sitoutua ilmastosopimuksiin, eikö nyt olisi hyvä hetki kannustaa ihmisiä kohti ympäristön ja omavaraisuutemme kannalta kestävämäpiä ratkaisuja?

Tanska pyrkii kasvattamaan metsäalaansa noin 40 prosentilla kahdessa vuosikymmenessä. Vuoteen 2045 mennessä on määrä metsittää noin 250000 hehtaaria peltoa.

Tarkoituksena on hillitä ilmastonmuutosta ja rannikkovesien rehevöitymistä. Kööpenhaminan yliopiston vetämä hanke etsii, millaista metsän pitää olla sopiakseen mahdollisimman hyvin tarkoitukseen. 

Helsingin yliopiston ilmakehätieteiden keskus INAR ja Itä-Suomen yliopiston aerosolifysiikan ryhmä osallistuvat tutkimukseen ja tutkivat esimerkiksi kasvien heijastavuutta.

– Monitieteellinen lähestymistapamme mahdollistaa uraauurtavan tutkimuksen maankäytön mahdollisuuksista ilmastonmuutoksen hillitsijänä, sanoo professori Annele Virtanen Itä-Suomen yliopistosta.

Suunnitelma perustuu Tanskan hallituksen, maatalous- ja ympäristöjärjestöjen väliseen vihreään kolmikantasopimukseen. Sopimuksen tarkoituksena on hillitä ilmastonmuutosta sekä ratkaista muun muassa vesistöjen rehevöitymiseen ja juomavesivarojen saastumiseen liittyviä ongelmia.