-

Lajismista luopuminen estäisi zoonoosien leviämistä
Lajismista luopuminen estäisi Covid-19 kaltaisten zoonoosien leviämistä
Monet ihmishenkiä 2000-luvulla vieneet tai ihmispopulaatiota uhkaavat epidemiat ja pandemiat, ovat seurausta eläinten hyväksikäytöstä. Tällaisia epidemioita ovat olleet esimerkiksi Covid-19, sikainfluenssa, ja tietyt ihmisille vaarallisiksi muuntuneet lintuinfluenssat. Eläinten laajamittainen hyväksikäyttö ei olisi mahdollista, ilman ideologiaa joka sen oikeuttaa.
Lajismi, johon viitataan usein myös termillä spesismi, tarkoittaa ideologiaa, jossa kaikki muut eläinlajit kuin ihminen nähdään ihmistä alempiarvoisina. Eläinten arvo nähdään niiden ihmiselle tuottaman hyödyn kautta, ja niiden samankaltaiset piirteet ihmisiin nähden kielletään. Lajismin ideana lienee ollut aiemmin parantaa ihmisyhteisön ja omien jälkeläisten selviytymistä.
Palveleeko lajismi enää ihmisten omaa elossa pysymistä ja terveyttä?
Näyttää hyvin selkeästi siltä, ettei palvele.
Ihmiset tuovat eläimiä sademetsistä toreille myytäviksi. Eläimillä ei nähdä yksilöarvoa, vaan ne nähdään kauppatavarana. Ruuaksi tuotettuja eläimiä pidetään suuria määriä ja ahtaasti. Ahtaat, epähygieniset olosuhteet, joissa sikoja nykyisin kasvatetaan ovat synnyttäneet sikainfluenssan, joka tarttuu myös ihmisestä ihmiseen.
Tuotantoeläimille syötetään noin 50-80% maailman antibiooteista. Antibioottien käytön lisääntyminen uhkaa ihmiskuntaa antibioottiresistenssin, eli antibiootteille vastustuskykyisten bakteerien yleistyessä.
Maailman terveysjärjestö WHO:n mukaan mikrobiresistenssi on tänä päivänä yksi suurimmista globaaleista terveysuhista.
On väitetty, että covid-19 syntyi ja levisi ihmisiin luonnosta pyydetyistä eläimistä, joita kaupattiin torilla. Toinen teoria covid-19 alkulähteestä on, että se olisi peräisin Kiinan Wuhanissa sijaitsevasta yhdysvaltalaisten ja kiinalaisten omistuksessa olevasta eläinkoelaboratoriosta. Riippumatta siitä kumpi teorioista pitää paikkansa, tauti leviää esimerkiksi turkiksiksi kasvatettavien minkkien keskuudessa nopeasti, ja tarttuu niistä myös eläimiä hoitaviin ihmisiin.
Amatsonin sademetsien tuhoamisen suurin syy löytyy karjankasvatuksesta. Karjankasvatus käyttää valtavia pinta-aloja peltoa nautojen rehunviljelyä varten. Karjankasvatus tarvitsee myös valtavan määrän nautoja, joiden tuottamat metaanipäästöt ovat hyvin merkittävä ilmastokatastrofin vauhdittaja.
Eläinten kasvatus ruuaksi, tai metsien kaato niiden ruokkimiseksi, ei olisi mahdollista ilman lajismin ideologiaa, joka tämän oikeuttaa. Nykymaailmassa vain yhteiskunnat voivat rahoittaa ja mahdollistaa eläintehtaat ja teurastamot. Ilman yhteiskunnan tukea myös eläintuotanto hiipuisi, ehkä loppuisi kokonaan.
Meidän yhteiskuntana tulisi kyseenalaistaa eläinten hyväksikäyttö, ja luopua siitä niin laajamittaisesti ja niin pian kuin mahdollista.
Monilla eläinlajeilla on tunne-elämä ja muita piirteitä, jotka tekevät niistä hyvin samankaltaisia kuin me ihmiset.
Käsitys ihmisestä kategorisesti muista eläimistä eroavana olentona ei perustu nykytieteeseen, vaan pohjaa siihen mitä ihmiset uskoivat 1800-luvulla. Vastoin nykyaikaista tietoa eläimistä, niitä kohdellaan kuin ne eivät olisi älyllisiä ja tuntevia olentoja. Luulisi, että yhteiskunta ei voisi enää pohjata arvovalintojaan satoja vuosia sitten kehitettyihin, nykyisin epätieteellisiksi tiedettyihin käsityksiin?
Lajismi on myönnettävä ilmiönä ja siitä on käytävä kriittistä yhteiskunnallista keskustelua.
Saila Finne
-

Helsinki Region and University’s Newcomers’ Evening
Are you interested in working for a more sustainable and just world in an NGO? Do you want to take action on a grassroot level and thus influence issues related to the environment and energy policy?
You are very welcome to join the Helsinki Region and University’s Friends of the Earth Newcomers’ evening where you can hear more about what we get up to… from pollinator discussions to urban gardening, reading circles and demonstrations, we are excited for this year and for what’s to come!
The Newcomer’s Evening will include a presentation of what Friends of the Earth is about and how you can get involved. We will then screen a short (approx. 50 minutes) film on a relevant subject. Some vegan snacks and tea will be provided and the event will be held in English
What: Friends of the Earth Helsinki Newcomer’s Evening
When: Wednesday 27th September, 6pm
Where: Ulrika (Leppäsuonkatu 11, see info below)—————————————————————————
How to get to Ulrika:
Ulrika is a shared space for student associations located in the building Domus Gaudium (Leppäsuonkatu 11) in Etu-Töölö. The entrance to the building is on a small square on Leppäsuonkatu. Next to the door there are bike racks and a doorbell with the label ”Ulrika” – ring the doorbell and wait for someone to come and let you in. Ulrika can be accessed without using stairs (there’s an elevator in the building), but within the space there are some low thresholds.
-

Liity jäseneksi 31.10.2023 mennessä – Saat lahjaksi kiinnostavaa luettavaa
Liittymällä Maan ystävien jäseneksi autat meitä toimimaan ekologisesti kestävän ja sosiaalisesti oikeudenmukaisen maailman puolesta. Kun liityt nyt, saat lahjaksi Maan ystävien teemoihin liittyvän kirjan!
Voit valita lahjaksi yhden seuraavista kirjoista:
Naomi Klein: Tämä muuttaa kaiken – Kapitalismi vs ilmasto
Risto Isomäki: Meat, milk & climate
Markku Tahkokorpi (toim.): Aurinkoenergia Suomessa
Saat lahjan kun liityt 31.10.2023 mennessä.
Tuotteella ei ole vaihto- eikä palautusoikeutta. Maan ystävät ry maksaa toimituskulut.
Liity jäseneksi tällä lomakkeella. Jäsenmaksu on 30 € vuodessa (10 € vähävaraisilta). Kirjoita liittymislomakkeen lisätietoja-kohtaan minkäkokoisen paidan haluat. Kirjoita myös jos et halua lahjaa.
Riippumattomuuden ja toiminnan jatkuvuuden kannalta jokainen jäsenmaksu on korvaamattoman arvokas pienelle järjestöllemme. Kanna sinäkin kortesi kekoon paremman maailman puolesta ja liity nyt! Jos olet jo jäsen, voit auttaa jäsenhankinnassa vinkkaamalla tarjouksesta kavereillesikin.
Jäsenenä olet tervetullut maksutta kaksi kertaa vuodessa järjestettäviin väentapaamisiin. Seuraava väentapaaminen järjestetään marraskuussa 2023. Jäsenenä olet myös äänioikeutettu ja pääset vaikuttamaan järjestön kehittämiseen ja päätöksiin vuosikokouksissa.
Jäsenyydelläsi tuet aktiivista ja monipuolista toimintaamme, josta voit lukea lisää alta. Sääntömme näet täältä.
Lisätiedot & yhteydenotot jäsenasioissa:
toimisto[ät]maanystavat.fi
puh: 045 886 3958
—
Toiminta vuonna 2023:
Maan ystävien toiminta on aktiivista ja monipuolista! Jäsenenä tuet paikallista kansalaistoimintaa: jäsenmaksuista palautetaan rahaa paikallisryhmille sen mukaan, kuinka paljon sillä seudulla asuvat maksavat jäsenmaksuja. Maan ystävillä on tällä hetkellä paikallisryhmiä Helsingissä, Porvoossa, Tampereella ja Turussa.
Valtakunnallinen toiminta tehdään MY:ssä erilaisten teemojen ympärillä toimintaryhmissä ja kampanjoissa:
– Hiilivapaa Suomi -kampanja vaatii yrityksiä toimimaan sen mukaisesti, että ilmaston lämpeneminen voidaan rajoittaa 1,5 asteeseen. Kampanja keskittyy vaikuttamaan terästeollisuuteen ja suursijoittajiin.
– Ilmasto-oikeudenmukaisuustoimintaryhmä tuo ilmasto- ja ympäristökriiseistä käytävien keskustelujen ja kamppailujen keskiöön sosiaalisen oikeudenmukaisuuden edistämisen sekä risteävien sorron muotojen purkamisen. Ryhmän painopisteet ovat erityisesti antifasismi, johon lukeutuu ekofasismin vastustaminen, antirasismi ja antikapitalismi sekä erilaisten oikeudenmukaisuuskamppailuihin osallistuvien ruohonjuuritason liikkeiden tukeminen.
– Alkuperäiskansat ja yhteys maahan ja metsään -ryhmä jatkaa työtä alkuperäiskansojen sekä yhteisöllisten maata ja metsää koskevien oikeuksien edistämiseksi. Ryhmä pyrkii vaikuttamaan myös alkuperäiskansojen yhteisöoikeuksien huomioimiseen biodiversiteettiä ja yhtiöiden sitovia ihmisoikeusvelvoitteita koskevissa YK:n neuvotteluissa sekä vaatimaan TSS(taloudelliset, sosiaaliset ja sivistykselliset oikeudet)-komitean Suomelle antamien suositusten toteuttamista myös alkuperäiskansojen osalta.
– Ruokatoiminnan tavoitteena on yleistajuistaa kestävämmän ruokakulttuurin merkitystä kotitalouksien ja yhteiskunnan päästöjen vähentämisessä sekä tarjota tähän mahdollisuuksia. Ruokatoiminta edistää vegaanista kasvisruokaa sekä ekologisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävää paikallista ruoantuotantoa. Vuonna 2023 ruokatoiminta keskittyy erityisesti kaupunkiviljelyyn.
– Ilmastokestävää kasvisruokaa -kampanja on MY:n ja Vegaanihaasteen kampanja, joka tarjoaa ruokapalveluille, joukkoruokailun asiakkaille ja päättäjille käytännön työkaluja ilmastokestävien kasvisruokien saatavuuden edistämiseksi.
– Kaivosryhmä seuraa kaivosalan toimintaa Suomessa. Ryhmä jatkaa Kaapelinkulman kulta -valokuvanäyttelyn esilläpitämistä, päivittää näyttelyn aineistoa ja toteuttaa verkkoversion näyttelystä.
– Maaoikeus- ja metsätoiminta toimii oikeudenmukaisen ja luontokatoa estävän maankäytön puolesta Suomessa ja kansainvälisesti.
– Pelastetaan Amazonin sademetsät -kampanja edistää Amazonin alueen suojelua erityisesti sosiaalisen median keinoin ja ottamalla osaa kansainvälisten Maan ystävien kampanjoihin.
– Taloudellisen oikeudenmukaisuuden toiminta jatkaa vapaakauppasopimusten, suomalaisten yhtiöiden, EU:n globaalien toimien ihmisoikeus- ja ympäristövaikutusten, Suomen ja EU:n yhtiövastuulainsäädännön sekä YK:n yrityksiä sitovan ihmisoikeussopimuksen kehityksen kriittistä seurantaa ja siihen liittyvää kansallista ja kansainvälistä toimintaa. Ryhmä seuraa lisäksi Suomen TSS (taloudelliset, sosiaaliset ja sivistykselliset oikeudet) -sopimusvelvoitteiden käsittelyä yhtiöiden ja globaalitalouden osalta.
– Ydinvoimatoiminta järjestää vuonna 2023 ainakin kansainvälisen keskustelutilaisuuden ydinvoimasta yhdessä muiden ympäristöjärjestöjen kanssa.
Tämän vuoden toimintasuunnitelman sekä aiempien vuosien toiminnasta voit lukea nettisivuiltamme.
Jäsenenä annat arvokkaan tukesi toiminnallamme, suurkiitos siitä!
—
Mikä Maan ystävät:
Maan ystävät ry (MY) on uskonnollisesti ja puoluepoliittisesti sitoutumaton yhteiskunnallinen ympäristöjärjestö, jonka tavoitteena on ekologisesti kestävä ja sosiaalisesti oikeudenmukainen maailma. MY on toiminut ympäristönsuojelun, kehityskysymysten, ihmis- ja eläinoikeuksien, rauhan ja demokratian sekä vapaan kansalaisyhteiskunnan ja kansalaisaktiivisuuden edistämisen puolesta jo 25 vuoden ajan. MY toimii paikallisesti, valtakunnallisesti ja kansainvälisesti. MY on osa vuonna 1971 perustettua kansainvälistä verkostoa (Friends of the Earth International, FoEI), johon kuuluu jäsenjärjestöjä kaikista maanosista, ja näissä miljoonia jäseniä ja tukijoita. MY toimii myös osana Euroopan Maan ystäviä (Friends of the Earth Europe, FoEE) ja yhteistyötä tehdään myös Euroopan Nuorten Maan ystävien (Young Friends of the Earth Europe, YFoEE) kanssa.
-

Helsingin paikallisryhmän tapaaminen 16.10. // Helsinki local group meeting Oct 16
(In English below)
Helsingin seudun & yliopiston Maan ystävät pitää säännöllisen tapaamisen ma 16.10.2023 kello 18.15-20.00. Tapaaminen järjestetään Ulrikassa (ks. alla) sekä etänä Jitsi-videoyhteyspalvelussa.
Luvassa on keskustelua ja päätöksiä ajankohtaisista asioista. Tarvittaessa puhutaan englantia tai tulkataan. Tervetuloa niin uudet kuin kokeneemmatkin!
Jos haluat osallistua etänä, ilmoittaudu viimeistään 16.10. klo 16 sähköpostitse osoitteeseen helsinki@maanystavat.fi. Etäosallistumislinkki lähetetään ilmoittautuneille ennen tapaamista.
Järjestötila Ulrika sijaitsee Domus Gaudiumissa (Leppäsuonkatu 11) Etu-Töölössä. Sisäänkäynti on Leppäsuonkadun varrella olevalla pienellä aukiolla. Oven vieressä on pyörätelineitä ja summeri, jossa lukee Ulrika – soita sitä ja odota, että joku tulee päästämään sinut sisälle. Ulrikaan päästäkseen ei tarvitse kulkea portaita rakennuksessa on hissi), mutta sisätiloissa on joitakin kynnyksiä.
—
Friends of the Earth Helsinki region & university will have a regular meeting on Monday, October 16th from 6:15 to 8 PM. The meeting is organised at Ulrika (see below), and remote participation is possible via Jitsi.
There will be discussions and decisions on topical issues. If need be, the meeting will be held in English or a translation provided. Both newcomers and the more experienced are welcome!
If you want to participate remotely, sign up for the meeting by 4 P.M. on October the 16th via email at helsinki@maanystavat.fi. The remote participation link for the meeting will be sent to participants before the meeting.
Ulrika is a shared space for student associations located in the building Domus Gaudium (Leppäsuonkatu 11) in Etu-Töölö. The entrance to the building is on a small square on Leppäsuonkatu. Next to the door there are bike racks and a doorbell with the label ”Ulrika” – ring the doorbell and wait for someone to come and let you in. Ulrika can be accessed without using stairs (there’s an elevator in the building), but within the space there are some low thresholds.
-

Pölyttäjäryhmän kokous 19.9. // Pollinator meeting Sep 19th
(In English below)
Pölyttäjäryhmän kokous
Helsingin seudun & yliopiston Maan ystävien pölyttäjäryhmä kokoontuu Domus Gaudiumin Groudon-kokoushuoneessa ja etänä Jitsissä ti 19.9. klo 18.. Kaikille kiinnostuneille avoimessa kokouksessa puhutaan pölyttäjäasioista, yhteistyöstä Dodon kanssa yms. Kokouksessa puhutaan tarvittaessa englantia, mutta puheenvuoroja voidaan tulkata pyydettäessä.
Ilmoittautuminen on tarpeen, jos haluat osallistua etänä: siinä tapauksessa ilmoittaudu sähköpostitse osoitteeseen helsinki [at] maanystavat.fi, niin saat Jitsi-linkin. Jitsi toimii tietokoneella selaimessa ilman rekisteröitymistä, mutta puhelimella käytettynä vaatii ilmaisen Jitsi-sovelluksen.
Groudon sijaitsee Domus Gaudiumilla Etu-Töölössä, osoitteessa Leppäsuonkatu 11. Sisäänkäynti on Leppäsuonkadun varrella olevalla aukiolla pyörätelineiden vieressä. Ovella on ohjeet, miten pääset sisään. Esteettömyystietoja varten ks. tämän sivun alalaita: https://hyy.fi/fi/oppaat/tilat-varaukset/
Tervetuloa!
—
Pollinator group meeting
The pollinator group of Friends of the Earth Helsinki & Uni. Helsinki gathers in the meeting room Groudon in Domus Gaudium, and remotely via Jitsi on Tuesday the 19th of September at 6 P.M. The meeting is open to everyone interested. We’ll discuss ongoing pollinator things, collaboration with Dodo etc. The meeting is held in English if requested, and some translation into/from Finnish can be organized if needed.
If you want to join remotely, you should sign up beforehand: in that case sign up by e-mail before the meeting to helsinki [at] maanystavat.fi, so that you’ll get the Jitsi link. Jitsi works without registration in a web browser on a computer, but for using it on a phone the free Jitsi app is required.
Groudon is located in Domus Gaudium in Etu-Töölö, the address is Leppäsuonkatu 11. The entrance is next to the bike racks on the square next to Leppäsuonkatu. At the door you’ll find instructions on how to get in. For accessibility info see the bottom of this page: https://hyy.fi/en/oppaat/facilities-and-reservations/
Welcome!
-

Hallituksen tiedonanto laiminlyö velvoitteemme poistaa rasismi
Suomen hallituksen rasismia koskevasta tiedonannosta
On hyvä, että hallitusohjelman muotoilun jälkeen hallitus ja yhteiskunta ovat keskustelleet rasismista ja ihmisoikeuksista ja hallitus on tehnyt rasismia koskevan tiedonannon. On hyvä että hallitus on ilmoittanut irtisanoutuvansa rasismista sen kaikissa ilmenemismuodoissa – siinä määrin kuin hallitus tarkoittaa YK:n ihmisoikeussopimuksissa ja niiden sopimusvalvontaelimissä määritettyä rasismia ja sen ilmenemismuotoja.
Kun Suomen hallitus rasismia koskevassa tiedonannossan kuitenkin rajaa rasismin ja sen ilmenemismuotojen käsittelyn koskemaan vain osaa siitä rasismista, joka Suomen tulee kansainvälisten velvoitteidensa mukaisesti poistaa, pyrkiikö Suomi näin määrittämään ja virallistamaan rasismiksi, jota sen tulee poistaa vain tuon osan rasismista, jonka tuo tiedonanto rajaa rasismina käsiteltäväkseen?
Tällöin hallitus antaa sen olennaisen osan rasismista jatkua, jonka YK velvoitteemme velvoittavat Suomea poistamaan, mutta joka jää hallituksen tiedonannon poistettavaksi määrittämän rasismin ulkopuolelle.
Hallituksen tiedonanto ei käsittele rasismia sen poistamisen kansainvälisten velvoitteidemme kokonaisuuden vaatimalla tavalla – etenkään sen suhteen, miten hallitusohjelman toteuttaminen voi vaikuttaa useilla velvoitteidemme toteutumista heikentävillä tavoilla vastoin sitä, mitä YK:n sopimusten toteutumista arvioimaan ja valvomaan valtuutetut YK:n elimet ovat todenneet velvoitteidemme vaativan.
Tiedonanto jättää näin käsittelyn ja rasismin poistamiseksi ehdottamiensa toimien ulkopuolelle olennaisen osan kaikesta siitä, mitä kansuudelleeainväliset velvoitteemme vaativat Suomelta rasismin poistamiseksi siten, että:
1. ’Rasismin’ uudelleenmäärittelyllään hallitus laiminlyö ja ohittaa Suomen velvoitteet poistaa rasismi
Hallituksen tiedonanto käsittelee poistettavana rasismina vain sitä osaa rasismista, joka ”perustuu yksilöiden tai ihmisryhmien määrittelyyn alempiarvoisiksi”. Suomi on kuitenkin velvoitettu poistamaan monen muunkin tyyppistä rasismia.
YK:n rasismia koskeva julistus määrittää että alempiarvoiseksi määrittelyn lisäksi ”rasismi sisältää […] ennakkoluuloiset asenteet, syrjivän käyttäytymisen, rakenteelliset järjestelyt ja institutionalisoidut käytännöt, jotka johtavat rodulliseen epäyhdenvertaisuuteen” myös vaikka ne eivät perustuisi siihen, että niissä olisi ketään määritelty alempiarvoiseksi.(1)
Vastaavasti ”rotusyrjintä” – jonka Suomi on kansainvälisesti velvoitettu viipymättä eliminoimaan sen kaikissa muodoissa – ”shall mean any distinction, exclusion, restriction or preference based on race, colour, descent, or national or ethnic origin which has the purpose or effect of nullifying or impairing the recognition, enjoyment or exercise, on an equal footing, of human rights and fundamental freedoms”. (2)
Kaikki ”rotuun, ihonväriin syntyperään tahi kansalliseen tai etniseen alkuperään perustuva erottelu, poissulkeminen tai etuoikeus” joka vaikuttaa ihmisoikeuksien yhdenvertaista toteutumista heikentävästi ei perustu ”yksilöiden tai ihmisryhmien määrittelyyn alempiarvoisiksi”.
Ihmisoikeuksien yhdenvertaista toteutumista heikennetään jatkuvasti monilla erottelun tai poissulkemisen tavoilla tai etuoikeuksilla, joissa kukaan ei ole määritellyt ketään alempiarvoiseksi.
Suomi on kansainvälisesti velvoitettu poistamaan rasismina kuitenkin kaikkea mikä vaikutuksillaanheiken tää erityisesti joidenkin ihmisten tai ryhmien ihmisoikeuksien tai perusvapauksien yhdenvertaista toteutumista heidän ihonvärinsä, etniseen tai kansalliseen alkuperäänsä pohjautuvasti rajautuvilla tavoilla – myös vaikka heitä ei olisi kukaan määritellyt alempiarvoisiksi.
Suomi on esittänyt jo aiemmin YK-velvoitteihinsa nähden tällä tavoin virheellisesti typistetyn rasismin määritelmän, joka ohittaa ja laiminlyö olennaisen osan Suomen velvoitteista poistaa sellaisten toimien rasistista vaikutusta, jotka heikentävät henkilöiden ihmisoikeuksien yhdenvertaista toteutumista ihonväriin, etniseen tai kansalliseen alkuperään korrelloivasti, vaikka eivät määrittele heitä alempiarvoiseksi. Mutta nyt määritelmää on alettu soveltaa käyttöön kasvavassa määrin ihmisoikeuksia vaarantavalla tavalla.
2. Hallitus laiminlyö Suomen toimien globaalien rasististen vaikutusten käsittelyn ja poistamisen
Vaikka Suomen velvoitteet poistaa rasismia eivät olennaisilta osin myöskään rajoitu velvoitteeseen poistaa eriarvoisuutta vain Suomen rajojen sisäpuolella olevien ihmisten ihmisoikeuksien toteutumisessa, vaan kaikkialla, missä Suomen lainsäädännön ja hallinnon alaiset toiminnot ja toimijat voivat heikentää yleismaailmallisesti yhdenvertaisten ihmisoikeuksien toteutumista, hallituksen tiedonanto laiminlyö näiden lainsäädäntömme ja hallintomme globaalien ihmisoikeusvaikutusten rasistisuuden käsittelyn ja poistamisen.
3. Hallitus ei ryhdy toimiin, joita rasismin poistamisen velvoitteemme vaativat YK:n elinten mukaan
Kun tiedonanto koskee rasismin poistamista, johon meillä on kansainväliset velvoitteet, joiden toteutumista arvioimaan, valvomaan ja suosituksillaan ohjaamaan olemme kansainvälisesti valtuuttaneet YK:n sopimusvalvontaelimet, saamme näiltä ”riippumattomilta sopimusvalvontaelimiltä suosituksia” (kuten tiedonanto oikein toteaa), joiden käsittelyn ja toteutuksen tulee ohjata velvoitteidemme toteutumista.
Kun Suomen tulee julkistaa nämä YK:n sopimusvalvontaelinten Suomelle antamat suositukset (3) ja osoittaa miten Suomi toteuttaa ne tai millä tavoin velvoitteemme, joita suositukset koskevat, toteutuvat paremmin muilla toimilla, joihin Suomi ryhtyy, hallituksen tiedonanto ei julkista edes valtaosaa YK:n rasismin poistamista valvovan komitean viimeksi Suomelle antamien suositusten sisällöstä eikä siitä, mitä se tekisi niiden suhteen vaan esittää sen sijaan oman sävellyksensä ”tekijöistä”, jotka hallituksen tiedonannon mukaan ”Suomen saamissa viimeaikaisissa suosituksissa nousevat esille”.
Jos kuitenkin lukee YK:n rasismin poistamista valvovan komitean ja muiden YK:n sopimusvalvontaelinten Suomelle viimeksi antamat suositukset, niissä pikemminkin nousee esille – jopa silmiinpistävässä määrin – lukuisat suositukset sellaisista velvoitteidemme Suomelta vaatimista asioista, joita hallituksen tiedonanto ei käsittele lainkaan ja joiden osalta Suomi ei ole tekemässä mitään.
Suomi laiminlyö näin rasismin poistamista koskevia velvoitteitaan, jos se toteuttaa vain tiedonannossaan ja hallitusohjelmassaan esittämiään toimia. Toimia, joita rasismin poistamisen velvoitteemme YK:n sopimusvalvontaelimen mukaan vaativat mutta jotka hallitus ohjelmassaan ja tiedonannossaan ohittaa, ovat esimerkiksi, että rasismia koskevien velvoitteidensa toteuttamiseksi Suomen tulee :
a) varmistaa, etteivät Suomen lait ja säädökset ei-kansalaisten maasta poistamisesta syrji tarkoituksiltaan eivätkä vaikutuksiltaan ketään rotuun, ihonväriin, etniseen tai kansalliseen alkuperään pohjautuen (4)
Kun rasismin poistamisen YK velvoitteemme koskevat YK:n sopimusvalvontaelinten mukaan olennaisella tavalla myös maahanmuuttoa ja sitä koskevia kriteerejä ja menettelyjä, keitä ei hyväksytä Suomeen, hallitus ei käsittele näihin Suomen ulkopuolelle jätettyihin ihmisiin kohdistuvaa rasismia ja laiminlyö tätä koskevat rasismin poistamisen velvoitteensa.
YK:n rotusyrjinnän vastaisen sopimuksen komitea on todennut, että Suomen tulisi ratifioida kansainväliset ihmisoikeussopimukset, jotka turvaavat rasismin kohteena olevien yhteisöjen oikeuksia ja joita Suomi ei ole vielä ratifioinut, kuten International Convention on the Protection of the Rights of All Migrant Workers and Members of Their Families. (5) Suomi ei ilmoita edes aikovansa ratifioida tätä rasismia torjuvaa sopimusta.
b) varmistaa terveydenhoidon tehokas saatavuus paperittomille siirtolaisille ja turvapaikanhakijoiden vastaanoton kapasiteetti tarjota riittävä suoja, julkisten palvelujen ja humanitaarisen avun taso (6)
c) tehokkaasti tutkia ja rangaista rasistista vihapuhetta ja julkisesti tuomita viranomaisten ja poliitikkojen vihapuhe varmistaen, etteivät heidän julkiset lausuntonsa lisää suvaitsemattomuutta tai leimaamista (7)
d) saada saamelaisten vapaa tietoinen suostumus ennen heidän perinteisten maidensa voimavarojen käyttöön vaikuttavien hankkeiden hyväksymistä varmistaen, että kulttuuriset, ympäristölliset ja sosiaaliset vaikutukset arvioidaan yhteistyössä niiden heidän yhteisöjensä kanssa, joihin nuo hankkeet vaikuttavat (8) ja Suomen tulee myös ratifioida ILO:n sopimus 169 (9)
e) täytäntöönpanna rasisminvastaisen maailmankonferenssin hyväksymä Durbanin julistus ja toimintaohjelma ja YK:n yleiskokouksen päätöslauselmat 68/237 ja 69/16 syntyperältään afrikkalaisten ihmisten kansainvälisestä vuosikymmenestä 2015-2024 (10)
Nämä vaativat myös sellaista kolonialismista ja orjakaupasta periytyvien värillisiä ihmisiä, heidän oikeuksiaan ja elämänperintöjään syrjivien globaalitalouden rakenteiden ja niiden maapallon elinehtoja ja ympäristöä tuhoavien epäyhdenvertaisten vaikutusten korjaamista, jonka hallitus laiminlyö.
4. Hallitus tuhlaa ihmisoikeuksien yhdenvertaisuuden ja maapallon elinehtojen voimavarat eliitin kaupallisen ylikulutuksen kasvattamiseen
Kun rasismin poistamisen velvoitteemme vaativat Suomea tarkistamaan, korjaamaan ja täydentämään lainsäädäntönsä ja hallintonsa sopimusvelvoitteidemme mukaiseksi, hallitus ei vaivaudu arvioimaan edes hallitusohjelmansa vaikutuksia ihmisoikeuksiiin, eikä poistamaan tai korjaamaan sen kohtia, joilla on ihmisoikeuksien yhdenvertaista toteutumista heikentäviä rasistisia vaikutuksia, puhumattakaan lainsäädäntömme kokonaisvaikutusten tarkistamisesta tai korjaamisesta yllä esitettyjen asioiden suhteen.
Sen sijaan, että tarkistaisi ja muuttaisi lainsäädäntömme ja hallintomme vastaamaan rasismin poistamista koskevia ihmisoikeusvelvoitteitamme, Suomi pikemminkin yllä osoitetusti muuttaa ja kaventaa sitä, mitä rasismilla ja sen YK-velvoitteidemme mukaisella poistamisella virallisesti tarkoitetaan – tavalla, joka helpottaa sellaisten hallitusohjelman muiden tavoitteiden ja toimien toteuttamista, joiden ihmisoikeusvaikutuksia ei ole selvitetty eikä osoitettu ihmisoikeusvelvoitteidemme mukaisiksi eikä rasismia poistaviksi.
Taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä ihmisoikeuksia koskevat YK-velvoitteemme vaativat ettei Suomi saa heikentää niiden yhdenvertaista toteutumista, eikä etenkään haavoittuvimpien etnisten ryhmien oikeuksien – kuten- yhdenvertaista toteutumista, vaan
Suomen tulee toimia tällaisten oikeuksien yhdenvertaiseksi”toteuttamiseksi asteittain kokonaisuudessaan täysimääräisesti käytettävissä olevien voimavarojensa mukaan” kaikin näitä oikeuksia toteuttamaan ”soveltuvin keinoin ja varsinkin lainsäädäntötoimenpitein” (11) – siten, että Suomen ”täytyy osoittaa, että se on tehnyt kaiken, mitä voi toteuttaakseen prioriteettina kaikilla käytettävissään olevilla voimavaroilla nämä minimivelvoitteensa” ”turvata nämä oikeudet laajimmalla mahdollisella tavalla” kaikille yhdenvertaisesti.(12)
Hallitus loukkaa tätä velvoitettaan kun se siirtää nyt näiden ihmisoikeuksien turvaamiseen käytettävissä olevat julkiset varat – kuten verotulot, jotka ovat turvaamassa paperittomien ryhmien terveydenhoidon, maahanmuuttajien tai turvapaikanhakijoiden sosiaalisen turvan oikeuksien yhdenvertaista toteutumista – pois turvaamasta näitä ihmisoikeuksia, tuhlattaviksi yksityisesti oluen, öljyn ja muiden haitallisten tuotteiden kaupallisen ylikulutuksen kasvattamiseen. Tällainen leikkaus ei säästä vaan tuhlaa.
Kansainvälisen taloudellisen yhteistoiminnan suhteen ”tämä velvoite myös vaatii yhtiöiden liiketaloudellisen toimintojen suuntaamista toteuttamaan” maksimaalisesti taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä ihmisoikeuksia yleismaailmallisesti yhdenvertaisina oikeuksina (13) siten että Suomi on velvoitettu varmistamaan, etteivät Suomen lainsäädännön alaisten yhtiöiden toiminnot muissa maissa voi heikentää taloudellisten, sosiaalisten ja sivistyksellisten oikeuksien yhdenvertaista toteutumista noissa maissa. (14)
YK:n TSS-komitea on ilmaissut huolensa siitä, ettei Suomi ole noudattanut tätä koskevia velvoitteitaan (15) ja muistuttanut, että ”velvoitetta kunnioittaa taloudellisia, sosiaalisia ja kulttuuria koskevia oikeuksia loukataan, kun valtiot priorisoivat liiketoiminnan harjoittajien intressit” näiden ihmisoikeuksien yläpuolelle tai kun valtioiden politiikka ”vaikuttaa ihmisoikeuksiin kielteisesti”. Näin tapahtuu esimerkiksi, kun sijoitusten vaikutukset häätävät tai syrjäyttävät alkuperäiskansayhteisöjä elinehtoinaan olleilta mailta
muissa maissa ilman heidän vapaata, tietoista, ennakkosuostumustaan (16) kuten esimerkiksi Suomen ohjaaman Finnfundin hankkeissa on toistuvasti tapahtunut, johtaen siihen, että hankkeita vastustaneita alkuperäiskansojen jäseniä on tapettu.
Rasismin poistamiseksi toimivat YK:n elimet käsittelevät tällaista alkuperäiskansojen kohtelua rasismina. Se, että yksittäiset valtiot tai valtioryhmät alkavat itse uudelleenmäärittää tai rajoittaa kansainvälisiä ihmisoikeusvelvoitteitaan muiden, kaupallisten intressiensä mukaan, on noiden velvoitteiden laiminlyömistä
Esitämme oheisessa liitteessä yksityiskohtaisemmin sen miten hallitus laiminlyö Suomen rasismin poistamista koskevia YK velvoitteitaan yllä esitettyjen asioiden suhteen.
Maan ystävät ry, Uusi tuuli ry ja Adivasi ry
Viitteet:
- YK:n julistus rodusta ja rotuennakkoluulosta (Declaration on Race and Racial Prejudice) artikla
- Kaikkinaisen rotusyrjinnän poistamista koskeva YK:n kansainvälinen yleissopimus, artiklat 1.1 ja 2.1
- Ks. esim. YK:n rasismin vastaisen komitean Suomea koskevat päätelmät CERD/C/FIN/CO/23, paragrafi 33
- CERD/C/FIN/CO/23, paragrafi 25 a
- CERD/C/FIN/CO/23, paragrafi 26
- CERD/C/FIN/CO/23, paragrafi 25 b-c
- CERD/C/FIN/CO/23, paragrafi 11 (a) ja (c)
- CERD/C/FIN/CO/23, paragrafi 17
- CERD/C/FIN/CO/23, paragrafi 26
- CERD/C/FIN/CO/23, paragrafit 27- 28
- YK:n TSS-sopimus, artikla 2.1
- YK:n TSS-komitea, General comment No. 3: The nature of States parties’ obligations, paragrafit 9-11 13.
- YK:n TSS-komitea, General comment No. 24: E/C.12/GC/24, paragrafit 23-24
- YK:n TSS-komitea. General comment No. 24: E/C.12/GC/24, paragrafi 27
- YK:n TSS-komitean Suomea koskevat Concluding observations, E/C.12/FIN/CO/7, paragrafit 6-7 16.
- YK:n TSS-komitea. General comment No. 24: E/C.12/GC/24, paragrafi 12
Ville-Veikko Hirvelä






