Muutos ei tapahdu itsestään,
se on tehtävä!

Uutiset

  • Länsi-Afrikan ”TTIP” ja talouskasvun harha

    Ranskan Maan ystävien kautta tuli hiljattain tietoon, että 16 Länsi–Afrikan maata ovat hyväksyneet ehdotelman talouskumppanuussopimuksesta (Economic Partnership Agreement (EPA)) EU:n kanssa. 
     
    Euroopan komission mukaan Länsi-Afrikka hyötyy sopimuksesta, koska sopimus lisää vientiä, investointeja ja ”tuotannollista kapasiteettia” (toisin sanoen: vähemmän tuotantoa omaan käyttöön ja enemmän ulkomaisia omistajia, tehotuotantoa ja monokulttuuria) ja täten parantaa työllisyyttä (tai sitten päinvastoin). EPA–sopimus myös tukee ”välttämättömiä uudistuksia” ja edistää taloudellista ja sosiaalista ”kehitystä” (suuntaan, jossa globaali talous määrää ihmisten tulevaisuuden). EU sen sijaan hyötyy komission mukaan sopimuksesta, koska se avaa uusia yritystoimintamahdollisuuksia ja lisää eurooppalaisten sijoittajien ”laillista varmuutta” toimia alueella (lue: erinäisten ’luonnonresurssien’ hyödyntämistä kaupallisiin tarkoituksiin ilman merkittäviä esteitä). Komissio kehtaa myös puhua ”globalisaation tarjoamien mahdollisuuksien jakamisesta” ja ”hyveellisen kasvun ringin” luomisesta, vaikka tilanteessa ja kyseisessä sopimuksessa ei selkeästi ole mitään hyveellistä. 
     
    Nähdäkseni kyseinen sopimus, kuten myös lukemattomat muut sen kaltaiset, perustuvat samaan pakkomielteeseen ja harhaan: että talouskasvu on kaiken hyvinvoinnin perusta. Miten on mahdollista, että kukaan ei kyseenalaista sitä niin sanotun virallisen (puolue)politiikan piirissä? Vaikka  minulla ei ole muutenkaan suuri usko puoluepolitiikkaan tai valtioiden väliseen politiikkaan, on silti äärimmäisen turhauttavaa nähdä, että joka ikinen puolue Suomessakin toitottaa samaa kasvuideologiaa. Toiset haluavat leikata kasvun nimissä, toiset elvyttää, mutta silti molemmat seuraavat samaa logiikkaa: kasvaa täytyy. Ja talouden kasvattaminen on suorassa yhteydessä erinäisiin kauppa- ja investointisopimuksiin, luonnonresurssien (metsien, veden, öljyn, kaiken) hupenemiseen, maankaappauksiin, tehotuotantoon ja maaperän tuhoutumiseen, ilmastonmuutoksen syvenemiseen, ja niin edelleen. Lista on loputon. Ennen kuin ikuisen kasvun logiikkaa (ja siihen liittyvää kulutushysteriaa) aletaan kyseenalaistamaan muuallakin kuin aktivistipiireissä, mikään (sosiaalinen, poliittinen, taloudellinen, tai ympäristöllinen huolenaihe) ei tule muuttumaan merkittävällä tavalla parempaan päin. Tämä on se yhteinen tekijä, jota ei voi sivuuttaa. (Ja siitä epäilemättä lisää myöhemmin.)

    Terhi Runnalls

  • Kansainvälinen politiikka ja Maan ystävät

    Lyhyt tervehdys Tampereelta! Olen kansainvälisen politiikan opiskelija Tampereen yliopistossa ja seuraavat kaksi kuukautta työharjoittelussa Maan ystävillä (tosin Tampereelta käsin). Harjoittelusta on nyt viikko takana ja työaiheita ja ideoita olisi tarpeeksi muillekin asti! Tämänhetkisenä suunnitelmana on keskittyä kolmeen osa-alueeseen: 

    1) Tampereen paikallisprojektit, esimerkkeinä satokartta, paikallisjärjestöjen saaminen mukaan vetoomukseen satokasvien istuttamisesta julkisille viheralueille sekä aluillaan oleva (ja etenkin Tampereen Greenpeacen ajama) Hiilivapaa Tampere, jne;

    2) Avustamista Globaalia ympäristökasvatusta -hankkeessa, esimerkiksi tuntisuunnitelmien, taustamateriaalien sekä Tampereen koulutusten tiimoilta;

    3) MY:n kansainväliset asiat. Ajatuksena on kartoittaa Suomen MY:n kansainvälisiä suhteita ja kehityskohteita ja samalla hahmottaa koko Friends of the Earth -verkostoa ja sen identiteettiä ja omakuvaa. Toisaalta tähän osioon kuuluu myös erilaisten kansainvälisten projektien ja aiheiden (kuten TTIP) nykytilanteen analyysi. 

    Mitä tulee kansainvälisen politiikan (joka yleensä mielletään valtioiden väliseksi toiminnaksi) ja Maan ystävien yhteensovittamiseen, monilla kanssaopiskelijoilla on ollut vaikeuksia hahmottaa yhtymäkohdat. Itse kuitenkin lähden siitä, että kansalaisjärjestöt ja -liikkeet ovat maailman muuttamisen motiiveillaan äärimmäisen poliittisia toimijoita. Globaalit kysymykset ja ongelmat eivät ole valtioiden itseoikeus, päinvastoin niiden toiminta usein aiheuttaa ja pahentaa keskeisiä ongelmia. Kansalaisjärjestöillä, kuten Maan ystävillä, on siis valtavan tärkeä rooli maailmanpolitiikan muotoutumisessa ja pyrkimyksissä luoda oikeudenmukaisempi, tasa-arvoisempi ja ekologisesti kestävä maailma. Vaikka kyseinen tehtävä tuntuu monina päivinä täysin mahdottomalta ja ihmiskunnan tuhoutuminen hyvin todennäköiseltä lopputulokselta, pakko on silti yrittää. Ehkä jonain päivänä ihmiset tajuavat, ettei kasvutalouden keisareilla ole vaatteita.

    Mutta sen pidemmittä puheitta… Jos jollain tulee ajatuksia mieleen MY:n kansainvälisistä projekteista tai suhteista sisarjärjestöihin (tai mistä vain, jonka haluaa jakaa), rohkeasti mailia osoitteeseen terhi.runnalls@maanystavat.fi!

    Terhi Runnalls

  • Tiedote: Vammalan rikastamon uusi ympäristölupa kumottava

    Tiedote 29.7.2014
    Maan ystävät ry
     
    Maan ystävät ry on valittanut Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston antamasta ympäristöluvasta koskien Dragon Mining Oy:n Vammalan rikastamon toiminnan laajentamista. Järjestö vaatii viranomaisilta lupapäätöksen kumoamista sekä lisäselvitysten teettämistä muun muassa haitallisten aineiden kulkeutumisesta rikastamolla ja sen ympäristössä.
     
    Yhtiö haki ympäristöluvan tarkistusta vuonna 2011 voidakseen nostaa rikastamolla prosessoitavan kultamalmin määrän 200 000 tonnista 300 000 tonniin vuodessa. Vuosina 2012 ja 2013 rikastamolla kuitenkin prosessoitiin jo noin 300 000 tonnia malmia, vaikka lupaprosessi oli vielä kesken.
     
    – Toiminnan laajentaminen ennen luvan myöntämistä osoittaa piittaamattomuutta koko ympäristövalvontaa kohtaan, sanoo Maan ystävien puheenjohtaja Angi Mauranen.
     
    Maan ystävien syksyllä 2013 julkaisemien mittaustulosten mukaan rikastamon rikastushiekka-altailta valuu ympäristöön luvanvaraisia aineita, kuten booria ja berylliumia. Järjestön muistutuksesta huolimatta näitä aineita ei huomioida uudessa ympäristöluvassa, vaikka pitoisuudet ovat paikoin huolestuttavia. Myös altaan pohjassa olevaan vanhaan, uraanipitoiseen jätteeseen ja sen vaikutuksiin kiinnitetään järjestön mukaan valitettavan vähän huomiota.
     
    Uusi ympäristölupa ei myöskään selvennä rikastamon ja samassa paikassa aiemmin toimineen nikkeli-kuparikaivoksen jälkihoitoon liittyviä epäselvyyksiä. Toisaalta lupamääräyksiä oli monilta osin tiukennettu, mitä voidaan pitää positiivisena asiana. – On sinänsä hyvä, että vesien juoksutusta läheiseen Ekojokeen rajoitetaan ja monien haitta-aineiden pitoisuuksia seurataan aiempaa tarkemmin. Uuden luvan myöntämisen sijaan tulisi kuitenkin tutkia ympäristövaikutuksia vielä perinpohjaisemmin ja arvioida uudestaan, noudatetaanko aiempaakaan lupaa kunnolla, Mauranen jatkaa.

    Angi Mauranen

  • My Internship with Maan ystävät

    During 3 months I had the chance to work at the office of Friends of the Earth Finland in Helsinki. With a bit of fear I left my cozy home in Belgium to go and discover ‘the wild North’. I didn’t really have a lot of experience with Friends of the Earth so I knew there was a lot for me to learn.  

    Luckily it didn’t take me very long to feel at home here in Helsinki and with FoEF. Right from the start I felt part of a team, a team of great people. I knew that during those next 3 months I would learn a lot and meet a lot of people inside and outside the walls of the beautiful Paulig building.
     
    So what did actually happen during my internship? Well, I got to be a part of several different subjects. I worked on the Agua Zarca Dam project, which is a very contested dam project in Honduras. I helped with the TTIP demonstration. I was able to go to Tampere for the General Meeting of Maan ystävät. I got to help with the UNESCO problems around the Tasmanian forest. There were countless of meetings about different subjects (like Alternatiba or campaigning) and with different people from other NGO’s or even other countries (like people from Friends of the Earth Mozambique or from Mexico). 
     
     
    The great thing about this internship is that all these different subjects are interesting. They matter, and it is great to see people work on things they believe in. Every day people are trying to make a change and they take up the fight for a better world. For me this internship was a great experience that I will always look back on with joy and a sense of pride. 
     
    So, as a conlusion to this great experience I would like to say one final thing: Thank you. Thank you for giving me this opportunity. Thank you for letting me be a part of a great organisation with a lot of great people. Thank you. 

    Guillaume Vandenhemel

  • Kriittinen pedagogiikka ja jälkikolonialistinen lähestymistapa – Maan ystävien globaalikasvatuksen aineksia

    Elämme globalisoituneessa maailmassa, jossa ihmiset eri puolilla maapalloa ovat kytköksissä toisiinsa. Jos valitsee lentää lomamatkalle Thaimaahan, äänestää tietynlaisia päättäjiä vaaleissa tai syö tietynlaista ruokaa, vaikuttaa välillisesti tai suoraan ympäristöön ja ihmisten elämään lähellä ja kaukana. Ennennäkemättömän nopean tiedonvälityksen ansiosta tieto ja uutiset eri puolilta maailmaa myös tavoittavat ihmiset ainakin globaalin Pohjoisen tietoyhteiskunnassa. Miten globalisoituvassa maailmassa tulisi elää, jotta ei aiheuttaisi vahinkoa muille?

    Pelkkä tieto ei vielä johda siihen ymmärrykseen, jota globalisoituneessa maailmassa elävät ihmiset tarvitsevat. Globaalikasvatus antaa ihmisille – niin lapsille, nuorille kuin aikuisillekin – keinoja ymmärtää ja käsitellä globaaleja ilmiöitä ja median välittämiä uutisia. Ei ole kuitenkaan yhdentekevää, miten globaalikasvatusta tehdään.

    Globaalikasvatus – kuten muukin kasvatus – perustuu aina arvoihin. Lähtökohtana olevista arvoista riippuen globaalikasvatukseksi kutsuttu toiminta saattaa korostaa hyvinkin erilaisia asioita.  Humanismille ja liberalismille perustuva kansainvälisyyskasvatuksen ajatuksena on tutustuttaa oppilaat eri kulttuureihin ja opettaa heitä eläytymään eri puolilla maailmaa asuvien ihmisten tilanteeseen. Uusliberalistinen globaalikasvatus puolestaan korostaa globalisaatiosta saatavia taloudellisia hyötyjä, jolloin mielenkiinto ei niinkään ole ihmisissä. Jälkikolonialistinen globaalikasvatus perustuu kriittisen pedagogiikan perintöön ja korostaa, että on tärkeä tiedostaa valtasuhteet maapallon eri toimijoiden välillä: esimerkiksi Afrikan köyhyys ei johdu ihmisten laiskuudesta tai edes hyväntekeväisyyden puutteesta, vaan taustalla on pikemminkin kolonialismin ajalta periytyvät valtasuhteet ja vallankäyttäjien haluttomuus muuttaa vallitsevaa tilannetta. 

    Kun Maan ystävät aloittaa uuden globaalikasvatushankkeen syksyllä 2014, jälkikolonialistinen globaalikasvatus on järjestölle luontevin lähestymistapa. Haluamme ihmisten ymmärtävän, että globalisaation hyödyt ja haitat eivät jakaudu tasaisesti maapallolla, koska nykyiset valtarakenteet pitävät yllä vallitsevaa tilannetta. 

    Globaalien epäkohtien korjaamisessa ei ole kysymys kansojen välisestä solidaarisuudesta, vaan kyse on oikeudenmukaisuudesta ja velvollisuudesta toisia ihmisiä kohtaan. Haluamme ohjata ihmisiä toimimaan oikeudenmukaisen ja ekologisesti kestävän maailman puolesta, koska toimimatta jättäminen ei ole vaihtoehto. Tehtävä ei ole helppo.

    P.S. Maan ystävien hankkeeseen kuuluvat globaalikasvatuksen opintopiirit aloittavat toimintansa syyskuussa. Lisätietoa myöhemmin kesällä tässä blogissa, Facebookissa ja nettisivuilla. Mikäli haluat kysyä jotain, voit lähettää postia osoitteeseen anni.kiviranta [ät] maanystavat.fi

    Anni Kiviranta

  • Maan ystävien huolenaiheet TTIP-neuvottelujen suhteen

    Teksti on julkaistu Attac ry:n ja TTIP-info-verkoston toimittamassa Hiekanjyvät-lehden Vapaakauppalehti-teemanumerossa 1/2014. Jos TTIP-kysymys ei ole ennestään tuttu, perehtyminen on hyvä aloittaa vaikkapa kansalaistoimijoiden yhteisestä julkilausumasta.
     
    Yksi TTIP:n keskeisistä tavoitteista on erilaisten kansallisten standardien (kuten terveys- ja turvallisuusstandardien) yhdenmukaistaminen, ja elinkeinoelämä ajaa voimakkaasti niiden tasoittamista nimenomaan lepsumpaan suuntaan. Tämän myötä olisi helppo kumota eurooppalaiset tuontirajoitukset mm. geenimuunneltujen kasvien tai äärimmäisen ympäristöhaitallisen, öljyhiekoista saatavan öljyn osalta. Tulilinjalla olisivat luultavasti myös erilaiset tuotantoketjujen läpinäkyvyyteen tähtäävät pakkausmerkinnät ja monet muut tuotantoon liittyvät valvontakeinot. Ylipäänsä TTIP uhkaa viedä terän hyvin monenlaisilta paikallisesti ja kansallisesti päätetyiltä ohjauskeinoilta, joilla kansalaisia ja ympäristöä pyritään suojelemaan.
     
    Laaja investointisuoja ja siihen liittyvä yksityinen riitojenselvittelyelin antaisivat kansainvälisille yhtiöille huomattavasti valtaa vaikuttaa kansalliseen lainsäädäntöön. Esimerkiksi tiukat kansalliset ympäristö- tai ihmisoikeusvaatimukset voitaisiin tulkita sellaisiksi kaupankäynnin esteiksi, joiden perusteella valtiot voitaisiin haastaa ”oikeuteen”. Tästä on jo lukuisia esimerkkejä ympäri maailmaa mm. kaivosteollisuuden ja liuskekaasun porauksen aloilla, ja riitautusuhan avulla yritykset voisivat painostaa lainsäätäjiä niin, että tiukennukset tai kiellot jäisivät kokonaan säätämättä. Tämä on vakava uhka demokratialle, ja investointisuoja voisi toteutuessaan johtaa todella ongelmallisiin seurauksiin ympäristön ja ihmisoikeuksien kannalta.
     
    TTIP-neuvotteluja käydään suljettujen ovien takana, ilman että kansalaiset tai järjestöt pääsevät arvioimaan sitä kriittisesti. Paitsi epädemokraattinen, prosessi on YK:n kauppasopimuksia koskevien suositusten vastainen, sillä sopimuksen vaikutuksia ihmisoikeuksien toteutumiseen ei ole muistutuksista huolimatta arvioitu. Toteutuessaan TTIP:llä tulee olemaan valtavat vaikutukset satoihin miljooniin ihmisiin, joilla ei ole mahdollisuutta vaikuttaa sopimuksen sisältöön. Kansalaisyhteiskunnan paine näyttäisi onneksi tuntuvan jo, mutta aidosti osallistavasta ja avoimesta päätöksenteosta ollaan vielä kaukana.
     
    Kaiken kaikkiaan pahimmat TTIP-skenaariot veisivät maailmaa suuren harppauksen verran päinvastaiseen suuntaan, kuin mihin Maan ystävät ja sen sisarjärjestöt ympäri maailmaa pyrkivät. On kuitenkin syytä muistaa, että monet uhkakuvat ovat monin paikoin jo todellisuutta, eikä sopimuksen torppaaminen vielä poista nykyisiä ongelmia. Jos koko prosessista halutaan kaivaa jotakin positiivista, se voidaan nähdä tervetulleena hälytyskellona ja kokoavana voimana kamppailussa monia ympäristöön ja ihmisoikeuksiin kohdistuvia uhkia vastaan.
     
     
    Maan ystävät on mukana järjestämässä TTIP-neuvotteluiden keskeyttämistä vaativaa mielenosoitusta Helsingissä perjantaina 23.5. Kulkue lähtee Narinkkatorilta kello 15. Tule mukaan, tukeasi tarvitaan!

    Angi Mauranen