Uutiset

  • Power Shift Suomi 2016

    Power Shift Suomi 2016

    Power Shift Suomi on tapahtuma kaikille, joiden mielestä ilmastonmuutos on otettava vakavasti ja on aika siirtyä kestävään yhteiskuntaan.

    Power Shift Suomi -tapahtuman tarkoituksena on mahdollistaa vaikuttavaa, yhteiskunnalliseen muutokseen tähtäävää ilmastotoimintaa. Power Shift Suomen puhujat tulevat yliopistoista ja yrityksistä, sekä julkiselta sektorilta ja järjestöistä. Tapahtumaan saapuu myös vieraita eurooppalaisista ilmastoliikkeistä.

    Maan ystävien koordinoima Hiilivapaa Suomi -kampanja pitää tapahtumassa koulutusta energiavaikuttamisesta.

    Tänä vuonna Power Shift Suomi matkaa pois pääkaupunkiseudulta, ja se järjestetään 30.9.-2.10. Forssassa. Katso ohjelma Power Shiftin sivuilta, täytä ilmoittautumislomake ja tule mukaan! Tavoitteenamme on tarjota puitteet konkreettiselle toiminnalle, keskustelulle ja suomalaisen ilmastotoiminnan kehittämiselle sekä suunnittelulle. Ilmoittautumismaksu on 20€ (15€ 350 Suomen jäsenille). Matkakuluista voi hakea korvausta jopa 100% asti ja majoittuminen sekä ruoka ovat ilmaisia tapahtuman aikana.

    Tervetuloa!

  • Hiilivapaa Suomi -viestintätapaaminen

    Hiilivapaa Suomi -viestintätapaaminen

    Hiilivapaa Suomi -kampanjan viestintäryhmä kokoontuu suunnitelemaan kampanjan nettisivu-, some- ja perinteistä viestintää.

    Aika: ma.26.9. klo 17
    Paikka: Helsingin kantakaupungissa

    Ilmoittaudu mukaan, niin lähetämme tarkemman esityslistan ja tiedot tapaamispaikasta!

    Ilmoittautuminen ja lisätiedot: hanna.hakko [at] hiilivapaasuomi.fi

    Myös uudet kiinnostuneet ovat aina tervetulleita mukaan!

  • Helsinkiläisten energiakäänne – Kuinka energiankuluttajat muuttuvat energiapäättäjiksi?

    Helsinkiläisten energiakäänne – Kuinka energiankuluttajat muuttuvat energiapäättäjiksi?

    Keskiviikko 5.10.2016 klo 8.30 – 11.30
    Empire-sali, Aleksanterinkatu 20, Helsinki

    Helsinki on päättänyt sulkea Hanasaaren voimalan vuoteen 2024 mennessä pyrkiessään eroon fossiilisista polttoaineista. Päätös tarkoittaa siirtymistä hajautetumpaan energiantuotantojärjestelmään, jossa helsinkiläiset muuttuvat energiankuluttajista energiantuottajiksi ja energiapäättäjiksi.

    Fossiilisista polttoaineista luopuminen edellyttää tuotetun energiamäärän korvaamista uusiutuvalla energialla tai vähentämällä energiankulutusta. Miten hajautettua energiantuotantoa saadaan lisää? Miten kuluttajia tuetaan ja ohjataan lisäämään energian omatuotantoa ja motivoidaan vähentämään energiankulutustaan? Mikä on kaupungin rooli tässä muutoksessa?

    Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen ja Ympäristötiedon foorumin järjestämässä tilaisuudessa haetaan keinoja edessä olevaan kuluttajien energiakäänteeseen. Helsingin kaupunginvaltuusto on asettanut tavoitteeksi, että Helsingistä tehdään hiilineutraali viimeistään vuoteen 2050 mennessä. Tilaisuuden antia hyödynnetään kaupungin ilmastotavoitteiden päivityksessä.

    Tilaisuus on avoin, mutta vaatii ennakkoilmoittautumisen. Ilmoittaudu 27.9. mennessä täällä.

     

    OHJELMA 

    8.30  Aamukahvi

    9.00 Tervetulosanat. Pekka Sauri, apulaiskaupunginjohtaja, Helsingin kaupunki

    9.10 Helsingin ilmastopolitiikka: mitä hiilineutraalius käytännössä tarkoittaa? Jari Viinanen, Helsingin kaupungin ympäristökeskus

    9.20 Smart Energy Transition – kuinka helsinkiläiset saadaan tekemään energiakäänne? Eva Heiskanen, Kuluttajatutkimuskeskus, Helsingin yliopisto

    9.40 HINKU-kunnista opittua – kaupunki energiamurroksen mahdollistajana. Jyri Seppälä, Suomen ympäristökeskus

    10.00 Kaupunki aurinkoenergian edistäjänä. Karoliina Auvinen, Aalto-yliopisto

    10.20 Kommenttipuheenvuorot: Perttu Lahtinen, HELEN ja Hanna Hakko, Hiilivapaa Helsinki -kampanja

    10.30 Paneelikeskustelu: Kuinka kaupunki voi edistää helsinkiläisten energiakäännettä?

    Otso Kivekäs, kaupunginvaltuuston vpj.
    Eva Heiskanen, Kuluttajatutkimuskeskus, Helsingin yliopisto
    Karoliina Auvinen, Lähienergialiitto ja Aalto-yliopisto
    Mika Airaksela, toimitusjohtaja, rakennusliike Reponen Oy
    Jari Viinanen, Helsingin kaupungin ympäristökeskus
    pj: Mira Jarkko, Helsinkin kaupungin ympäristökeskus

    11.20 Loppupuheenvuoro: haaste Helsingille. Raimo Lovio, Aalto-yliopisto

    11.30 Tilaisuus päättyy

    Lisätietoja ja ohjelma: http://www.ymparistotiedonfoorumi.fi/helsinkilaisten-energiakaanne/

    Tervetuloa tilaisuuteen! Kutsua saa levittää. Ilmoittaudu mukaan!

  • Kansalaisjärjestöt vaativat Suomea vetäytymään EU:n ja Kanadan välisestä kauppasopimuksesta (CETA)

    Kansalaisjärjestöt vaativat Suomea vetäytymään EU:n ja Kanadan välisestä kauppasopimuksesta (CETA)

    [TIEDOTE]

    julkaisuvapaa 21.syyskuuta 2016 klo 07.00

    Kansalaisjärjestöt vaativat Suomea vetäytymään EU:n ja Kanadan välisestä kauppasopimuksesta (CETA)

    20 suomalaista kansalaisjärjestöä ja -verkostoa esittävät, että Suomen tulee jättää hyväksymättä Euroopan unionin ja Kanadan välinen laaja-alainen talous- ja kauppasopimus CETA.

    Järjestöt toteavat julkilausumassaan, että CETA-sopimukseen liittyy vastaavia riskejä kuin runsaasti keskustelua herättäneeseen TTIP-sopimukseen. CETA edellyttää paitsi perinteisten kaupan esteiden purkamista, myös laajempaa yhteistyötä sopimuksen osapuolina olevien maiden lainsäädäntöjen harmonisoimiseksi. Käytännössä kaupankäynnin sääntely-ympäristöä muutetaan ylikansallisten yritysten eduksi ihmisiä ja ympäristöä suojaavan sääntelyn kustannuksella.

    “Pelkäämme, että sopimus heikentää EU:n jäsenmaiden mahdollisuuksia turvata ja edistää sosiaalisesti ja ekologisesti kestävää kehitystä”, järjestöt toteavat yhteisessä julkilausumassaan. CETA esimerkiksi poistaa esteitä ympäristö- ja ilmastovaikutuksiltaan haitallisen öljyhiekan ja siitä jalostetun öljyn tuonnilta Euroopan unioniin. Sopimukseen sisältyvä investointisuoja voi puolestaan vaikeuttaa esimerkiksi kaivosyhtiöihin kohdistuvaa kansallisen tason sääntelyä. Järjestöt pitävät myös ongelmallisena, että julkista keskustelua CETA-sopimuksen hyväksymisestä ei ole käyty Suomessa juuri lainkaan.

    “Se, että CETA-sopimus on herättänyt Suomessa vähemmän keskustelua kuin TTIP, ei vähennä sen kiistanalaisuutta. On myös syytä muistaa, että eurooppalainen kansalaisaloite CETA- ja TTIP-sopimuksia vastaan keräsi vuodessa yli 3,2 miljoonaa allekirjoitusta ja sopimuksia vastustaviin mielenosoituksiin on osallistunut satoja tuhansia ihmisiä”, toteaa vapaakauppasopimuksia seuraavan TTIP-verkoston aktiivi Marissa Varmavuori.

    “Kauppapolitiikan pitää olla alisteista ympäristö- ja sosiaalipolitiikalle. Pariisin ilmastosopimuksen myötä on selvää, että edessä on nopea luopuminen fossiilisista polttoaineista. CETA-sopimus näyttäisi vievän kehitystä aivan väärään suuntaan”, sanoo Luonto-Liiton toiminnanjohtaja Leo Stranius. Luonto-Liitto on yksi julkilausuman allekirjoittaneista kansalaisjärjestöistä.

    Euroopan kauppaministerit kokoontuvat keskustelemaan CETA-sopimuksen voimaansaattamisesta 22.–23. syyskuuta 2016 Slovakian Bratislavassa. Virallisesti sopimus on tarkoitus allekirjoittaa lokakuussa pidettävässä EU–Kanada-huippukokouksessa, josta se lähetetään EU:n jäsenmaihin hyväksymiskierrokselle. Bratislavan ministerikokousta edeltävällä viikolla CETA-sopimusta on vastustettu näkyvästi eri puolilla Eurooppaa.

    Järjestöjen julkilausuma http://www.vapaakauppa.fi/julkilausuma_210916/

     

    Lisätietoja:

    Marissa Varmavuori (paikan päällä Bratislavassa 22.-23.9.2016)
    TTIP-verkosto
    puh. 050 542 2067
    marissa.varmavuori(at)gmail.com

    Elina Mikola
    Vaikuttamistyön koordinaattori
    Kehitysyhteistyöjärjestöjen EU-yhdistys Kehys ry
    puh. 046 8515974
    elina.mikola(at)kehys.fi

    Leo Stranius
    Toiminnanjohtaja
    Luonto-Liitto ry
    puh. 040 754 7371
    leo.stranius(at)luontoliitto.fi

  • Kupolin herkku: Talous kasvun jälkeen

    Kupolin herkku: Talous kasvun jälkeen

    (In English below)

    Huoli talouskasvun aikakauden päättymisestä länsimaissa kasvaa. Hyvinvoinnin järjestäminen kasvuttomassa taloudessa on kuitenkin vielä tyystin hahmottelematta. Maria Joutsenvirran, Tuuli Hirvilammin, Marko Ulvilan ja Kristoffer Wilénin kirja ”Talous kasvun jälkeen” haastaa kasvuun perustuvan hyvinvointimallin ja tuo esiin laajan näkökulman talouteen. Kirja esittelee valtavirran talouspolitiikasta poikkeavia ratkaisuehdotuksia aikamme ongelmiin, kuten työn järjestämiseen, rahajärjestelmän sääntelyyn ja energiantuotantoon. Olisiko kasvupakosta vapautuminen mahdollista? Voisiko se edistää hyvinvointiamme?

    Kupolin herkku -kansankeittiössä vieraana on aktivisti ja tutkija Marko Ulvila sekä esittely ja keskustelua Talous kasvun jälkeen -kirjasta ja kenties Pariisin degrowth-konferenssista. Ruokana on härkäpapu-lindströminpihvejä ja perunoita. Ruokaa on tarjolla klo 16:00 alkaen ja ohjelma alkaa klo 16:30. Osoite: Mannerheimintie 5 B, Helsinki, 7. kerros, Kupoli-tila.

    Kupoli ei valitettavasti ole esteetön tila. Hissillä on mahdollista päästä ainoastaan kuudenteen kerrokseen. Viimeinen kerros on kuljettavissa ainoastaan portaitse. Kupolissa ei myöskään ole inva-wc:tä. Tarvittaessa ota etukäteen yhteyttä: helsinki[at]maanystavat.fi Tervetuloa!

    Kupolin herkku on vuorotellen A-ryhmän ja Helsingin yliopiston Maan ystävien järjestämä viikoittainen kansankeittiö, jossa on tarjolla vegaanista ruokaa ja monesti jotain ohjelmaa. Tietoa tulevista kansankeittiöistä löytyy Kupolin blogista.

    //

    There is increasing concern of the end of the era of economic growth in Western countries. However, it is totally unclear how to organise welfare in an economy without growth. The book ”Talous kasvun jälkeen” (Economy After Growth) by Maria Joutsenvirta, Tuuli Hirvilammi, Marko Ulvila and Kristoffer Wilén challenges the growth-based model of welfare and gives a wide perspective on economy. The book introduces solutions differing from mainstream economy and politics: organising work, controlling monetary system and energy production. Would freedom of the growth imperative be possible? Could it help our welfare?

    This time in People’s Kitchen Kupolin herkku our guest is activist and researcher Marko Ulvila, introduction and discussion on the book ’Economy After Growth’ and possibly news from the degrowth conference of Paris. On the menu we have broad bean and beetroot steaks with potatoes. Food is served at 4 p.m. and the programme starts at 4.30 p.m..

    Kupoli is located at Mannerheimintie 5 B, Helsinki (7th floor). Unfortunately, Kupoli is not an accessible space. You can get to the 6th floor by elevator but the 7th floor is accessible by stairs only. There is no accessible toilet in Kupoli either. In case you have any questions, please contact helsinki [at] maanystavat.fi.

    A warm welcome!

    The weekly vegan people’s kitchen Kupolin herkku is organized by A-ryhmä and Friends of the Earth at the University of Helsinki. For more info on kitchen events, please visit Kupoli’s blog.

    Kuva / Picture: Robert Orzanna. CC BY-SA 2.0.

     

  • Pasilan kadunvaltaus II Autottomana päivänä

    Pasilan kadunvaltaus II Autottomana päivänä

    Keväällä 2016 katkaistiin pääradan suuntainen pyörätie ja jalkakäytävä Pasilan aseman kohdalta. Jalankulkijat ja pyöräilijät ohjattiin ahtaalle ja mutkikkaalle kiertoreitille, jolla on ylimääräisiä mäkiä, tien ylityksiä, reunakiviä, liikennevaloja ja suoraan pyörätielle avautuvia ovia. Kymmenet ihmiset tungetaan ahtaisiin karsinoihin odottelemaan lupaa ylittää katu. Ratapihantien ajorataan ei ole koskettu.

    Aikataulua jalankulun ja pyöräliikenteen poikkeusjärjestelylle ei annettu. Näillä näkymin “tilapäinen” liikennejärjestely kestää Triplan työmaan ajan, kolme vuotta.

    Lisäksi Pasilan aseman laitureiden pohjoisen alikulkukäytävän läntinen yhteys suljetaan syyskuun 2016 aikana, ja se on suljettuna ainakin toukokuun 2017 loppuun saakka. Rantaradan suuntainen, lähinnä urheiluun soveltuva vuoristoratapyörätie saa lisää mutkia ja mäkiä.

    Pasilankadulla pyöräliikenne ohjataan kiertelemään kortteleita, ja jalankulkijat ahdetaan kapealle jalkakäytävälle. Ajoradalla on raitiotien lisäksi hulppeat viisi kaistaa. Niihinkään ei ole koskettu.

    Pasilan liikennejärjestely on vaarallinen ja kohtuuton. Kaupunki sahaa omaa oksaansa ala-arvoisilla työmaajärjestelyillä. Samaan aikaan lähistölle rakennetaan uutta pohjoisbaanaa, ja Pasilaan on tulossa kaupunkipyöräasemia ensi vuonna. Hienoinkaan baana ei lisää pyöräilyä, jos se päättyy ihmeelliseen häröpalloon. Pyöräliikenteen investoinnit menevät hukkaan, jos ei työmaajärjestelyissä kiinnitetä lainkaan huomiota pyöräilyn sujuvuuteen.

    Ratapihantien järjestelylle on vaihtoehto, ja sitä on moneen kertaan kaupungille esitetty. Itäpuolen ajokaistoista tehtäisiin kaksisuuntainen ajorata, ja länsipuolen ajokaistat varattaisiin jalankululle, pyöräliikenteelle ja joukkoliikenteelle.

    Meille ei ole kerrottu, että Triplan työmaan pyöräliikenteen järjestelyille olisi tapahtumassa mitään parannusta. Kaupunki vain odottelee, että valitus loppuu ja ihmiset alistuvat, kuten aina ennenkin. Niinpä muistutamme kaupunkia uudestaan, että emme hyväksy tällaista posketonta jalan, pyörällä ja joukkoliikenteellä liikkuvien kyykyttämistä. Kaupunki läimii ei-autoilevia märällä rätillä naamalle, mutta me kiitämme heitä, koska he tekevät Helsingistä terveellisemmän, viihtyisämmän ja paremman paikan.

    Autottomana päivänä 22.9. klo 16-18 istumme alas Ratapihantien läntisille ajokaistoille ja järjestämme kahden tunnin ajaksi paremman pyörätien ja jalkakäytävän Pasilan aseman ohi. Ajokaistoista keskimmäinen varataan pyöräliikenteelle ja jalankululle. Ratikkakiskot jätämme vapaaksi ratikka- ja bussiliikenteelle. Tervetuloa mukaan! Tulethan paikalle hyvissä ajoin, niin saamme ohjattua kaikki osallistujat oikealle paikalleen mallikkaasti.

    Mukana mielenilmauksessa ovat Helsingin Polkupyöräilijät, Helsingin seudun Maan ystävät ja kaikki muutkin parempia ja turvallisempia liikenneratkaisuja Pasilan aseman seudulle vaativat kaupunkilaiset!

    Mielenosoituksesta on tehty lakisääteinen ilmoitus poliisille.

    https://www.facebook.com/events/269237903459822/