-
Viestintä, kansainvälisyys, varainhankinta… Jaostot järjestäytyvät – tule mukaan!
Päivitetty 30.1.2017
Haluatko tehdä vapaaehtoistöitä ympäristöjärjestössä, muttet vielä tiedä miten? Maan ystävien jaostot järjestäytyvät uudelleen vuoden 2017 alussa – hae mukaan 8.2.2017 mennessä!
Edellisinä vuosina hallitus on jakautunut työryhmiin järjestön eri tehtävien mukaan, mutta viime vuodesta alkaen tehtäviä ovat hoitaneet uudet jaostot. Myös hallituslaiset osallistuvat jaostotyöhön, mutta ensisijaisesti jaostoihin haetaan nyt uusia jäseniä, joilla on intoa ja kiinnostusta tehdä järjestötyötä Maan ystävien arvojen eteen. Jaostoihin voi hakea kuka tahansa asuinpaikasta riippumatta. Aiempaa järjestökokemusta ei vaadita – halu toimia ekologisemman ja oikeudenmukaisemman maailman puolesta sekä kiinnostus jaostojen tehtäviä kohtaan riittää. Alta näet alustavan kuvauksen jaostoista.
Viestintäjaosto huolehtii järjestön ulkoisesta ja sisäisestä viestinnästä muun muassa päivittämällä nettisivuja ja sosiaalista mediaa. Jos sukkuloit sujuvasti somessa, harrastat graafista suunnittelua tai pidät valokuvauksesta, voi viestinnästä huolehtiva jaosto olla sinulle oikea paikka.
Varainhankintajaostossa luovuus on valttia. Tehtävänkuva on pitkälti viestintäjaoston kaltainen, mutta sisältää vähemmän ylläpitotehtäviä. Jaostossa ideoidaan varainhankintamahdollisuuksia, -kampanjoita ja -tapahtumia sekä etsitään uusia rahoituslähteitä.
Ihmisläheinen jäsenjaosto puolestaan pohtii jäsenetuja ja jäsenmarkkinointia sekä järjestää erilaisia tapahtumia. Jaosto myös ohjaa uusia kiinnostuneita mukaan järjestön toimintaan.
Kansainvälinen jaosto pitää yhteyttä maan ystäviin kaikkialla maailmassa muun muassa seuraamalla verkoston sähköpostilistoja, tiedottamalla kansainvälisistä tapahtumista ja osallistumalla niihin.
Ryhmät-jaosto toimii linkkinä järjestön eri paikallis- ja toimintaryhmien sekä hankkeiden ja kampanjoiden välillä. Jaoston tehtäviin kuuluu ryhmien tukeminen ja niitä koskevan hallinnon hoitaminen, mutta myös väentapaamisten ja vuosikokousten järjestelyistä huolehtiminen.
Lisäksi hallituksen alaisuudessa toimii Talousjaosto, jonka tehtävänä on seurata järjestön taloutta. Jos tulet hyvin toimeen numeroiden ja taulukoiden kanssa ja haluat tehdä järjestötöitä nimenomaan talousasioiden parissa, voit hakea myös talousjaoston jäseneksi!
Jaostojen tehtävänkuvat sovitaan tarkemmin järjestäytymiskokouksessa 12.2.2017. Hakiessasi jaostotoimintaan voit siis hyvin ilmaista, mikäli olet kiinnostunut useammastakin aihealueesta – tehtäviä yhdistellään tulevien jaostotoimijoiden kiinnostuksen mukaan.
Laita siis viestiä 8.2. mennessä osoitteeseen toimisto (at) maanystavat.fi. Kerro viestissä, minkä teema-alueen jaostosta olisit kiinnostunut. Voit myös kuvailla hieman, minkälaista kokemusta aiheesta tai ylipäätään järjestötoiminnasta sinulla on. Kerro samalla, oletko ollut aiemmin mukana Maan ystävien toiminnassa. Jaostot päättävät itse, kuinka usein, missä ja miten kokoustavat. Aiempien vuosien työryhmät ovat tavanneet asuinpaikasta riippuen joko kasvotusten tai Skypen välityksellä noin 1-2 kertaa kuukaudessa. Jaostotyöstä ei makseta palkkaa tahi palkkiota.
Jaostot ovat tärkeä osa Maan ystävien toimintaa. Tule mukaan ja auta tekemään MY:stä entistä parempi järjestö!
-
Vuoden viimeinen hallituksen kokous; kiitos ja onnea tulevaan!
Talvisena sunnuntai-iltapäivänä 11.12. Pauligin huvilan tunnelmallisessa salissa kokoontui yhteen paljon jännittynyttä odotusta ja helpottunutta kokemusta.Vuoden viimeistä Maan ystävien hallituksen kokousta kutsutaan perinteisesti hallituksenvaihtokokoukseksi. Nyt paikalla oli suurin osa sekä vanhasta että uudesta hallituksesta.
Hallituksenvaihtokokous antaa uusille hallituslaisille mahdollisuuden nähdä ja seurata hallituksen kokoustyöskentelyä pohjaksi omalle tulevalle työlleen. Uudet ja vanhat hallituslaiset saavat ja vaihtavat tietoa sekä tutustuvat toisiinsa.
Kollektiivinen kiinnostus ja tietysti myös kasvishernekeitto antoi voimia kokouksen osallistujille, viimeisen asialistan läpikäymiseen ja viimeisiin hallituspäätöksiin.
Kokouksen päätöskopautuksessa oli ripaus haikeutta, sillä päätin samalla kauteni puheenjohtajana ja hallituslaisena. Puheenjohtajavuoteni oli vaiheikas, mutta haasteistakin selvittiin (mm. voitettiin ja saatiin pidettyä toimitilamme Pauligin huvilalla) kokemuksista oppineina. Vuosi oli työntäyteisyydessään myös yhtä juhlaa: Maan ystävät täytti 20 vuotta. Monipuolinen aktiivinen yhteiskunnallinen ympäristöjärjestö ansaitsee kaikki onnittelut!
Sain olla kaksi vuotta Maan ystävien hallituksessa, ensin varapuheenjohtajana ja sitten puheenjohtajana. Puheenjohtajistossa ja muutenkin hallituksessa toimimista voi verrata näköalapaikkaan – harmi vain, ettei kiireen keskellä juuri ehdi nauttia maisemista!
Nyt luopuessani hallitustyöskentelystä keskittyäkseni ilmastokampanjassa toimimiseen ja Yhteisöenergia-kampanjan vetämiseen haluan kiittää vielä sekä vuoden 2015 että 2016 hallitusta vastuullisuudesta ja aktiivisuudesta – tälle vuodelle kiitokset myös yhä enemmästä töiden jakamisesta. Toivotan samalla onnea uudelle puheenjohtajalle, varapuheenjohtajille ja tulevalle hallitukselle, jossa on uuden innostuksen lisäksi mukana myös hallituskokemusta varmaan toimivana sekoituksena.
Kiitokset kaikille Maan ystäville, aktiiveille ja yhteistyötahoille tästä vuodesta, ja loman iloa kaikille! Onnea uuteen vuoteen 2017, tehdään siitä yhdessä parempi ja oikeudenmukaisempi vuosi ympäristölle, luonnolle, eläimille ja meille ihmisille!
Leena Kontinen,
Maan ystävien puheenjohtaja 2016
Maan ystävät ry.
-
Kalakin tuntee
Termi ”kala” on summittainen yleisnimitys erilaisia kykyjä ja ominaisuuksia omaavista eläimistä. Kalat ovat hyvin moninainen eläinten ryhmä. Lajeja on kaikkiaan noin 33000, mikä on enemmän kuin muissa selkärankaisluokissa yhteensä [1].
Koska kalojen kokemuksellisuus on tullut pitkälti sivuutetuksi tai kyseenalaistettu, jopa niinkin yksinkertaisten ja perustavien tuntemusten kuin kivuntuntemiskyvyn suhteen, lienee paikallaan tehdä lyhyt vilkaisu aiheeseen.
Kalojen aivoissa on rakenteita, joiden evolutiivinen alkuperä on sama kuin meidän neokorteksillamme. Niiden kehossa on muitakin vastaavuuksia, kuten A-delta-säikeitä ja C-säikeitä, eli samoja hermosäikeitä, joita nisäkkäät käyttävät kivun aistimiseen. Kalojen aivoissa ei kuitenkaan ole neokorteksia eli aivokuoren ulointa kerrosta, joka on nisäkkäillä tärkeässä osassa tuntemusten käsittelyä. Tämän takia pitkään oletettiin, että ne eivät voi myöskään tuntea kipua. Vanha päätelmä neokorteksin puuttumisen ja kokemuksellisuuden puuttumisen välisestä yhteydestä on kuitenkin osoitettu vääräksi. [2] Sittemmin on tullut toistuvasti todetuksi, että kalat pystyvät välttelemään kivuliaita tilanteita ja muuttamaan käyttäytymistään sen mukaisesti.
Eläinten hyvinvoinnin tutkimuslaitos kirjoittaa kansainvälisistä tutkimuksista, joissa kalojen kykyä kivun kokemuksiin on testattu muun moassa kirjolohilla. Kun tutkijat ruiskuttivat niiden huuliin etikkahappoa, ne hankasivat huuliaan akvaarion pohjaan, huojuttivat itseään eivätkä syöneet. Kalat, joita lääkittiin morfiinilla, käyttäytyivät kuin eivät olisi altistuneet etikkahapolle alkuunkaan. ”Samaa ilmiötä käytetään muidenkin eläinten kipututkimuksissa: jos kipulääke saa eläimen lopettamaan kipukäyttäytymisensä, kipu on hyvin todennäköisesti ollut eläimelle todellinen, subjektiivinen kokemus eikä vain robottimainen refleksi” toteaa biologi Helena Telkänranta eläintutkimuksen blogissa. [2]
Etologi ja Eläimellinen nautinto -kirjan kirjoittaja Jonathan Balcome haastaa kalojen käyttäytymisen selitykset, joissa niiden toiminta nähdään vain refleksinomaisena reagointina ympäristön ärsykkeisiin. Koska kalat ovat säilyneet hyvinkin muuttumattomina vuosimiljoonia, niitä pidetään ”alkeellisina”, kun taas myöhemmin kehittyneet lajit apinat ja ihmisapinat nähdään ”korkeampina” eläiminä. Balcombe korostaa tällaisen ajattelun arvolatautuneisuutta: ikivanhat piirteet ovat säilyneet monilla kaloilla, koska ne ovat niin toimivia. Ne voitaisiin yhtä perustellusti pitkän evoluutionsa johdosta luokitella pidemmälle kehittyneiksi. Kalojen evoluutio ei ole pysähtynyt. Pitkän evoluutionsa aikana kaloilla on ollut runsaasti aikaa luoda joustavia ja monimutkaisia käyttäytymismalleja. [3]
Balcomben mukaan kalojen ilmeettömyys saattaa olla syynä niiden tunteiden kieltämiseen. Johdonmukainen tulkinta ilmeiden puuttumisen yhteydestä tunteiden puuttumiseen ei kuitenkaan ole. Ehkä ainoaa poikkeusta, belungavalasta lukuun ottamatta, monimutkaisesta kommunikaatioista ja sosiaalisista suhteista tunnetut valaatkaan eivät ilmehdi. [3] Ilmeiden sijaan kalat voivat viestiä tunnetiloistaan muilla keinoin, esimerkiksi kalan kokema pelko saattaa ilmetä värien kalpenemisena [4].
Kaloja tapetaan ruoaksi enemmän kuin muita eläimiä yhteensä. Sikäli kun tunnustamme kalat tunteviksi olennoiksi, kuten niiden kipua, muistia ja oppimista koskevan tiedon valossa olisi syytä, niitä koskevat hyvinvointiongelmat koskettavat valtaisia määriä eläimiä. Yleisin tapa jolla kaloja tapetaan on kalojen jättäminen kannelle tai siimaan, jolloin ne tukehtuvat kuoliaaksi. Joillekin kaloille tukehtuminen on hyvin hidas tapa kuolla. Esimerkiksi meriahvenelta kestää noin 60 minuuttia ennenkuin se menettää tajuntansa tai kuolee. [5]
Kaupallinen kalastus tuhoaa merten ekosysteemejä kiihtyvää tahtia. Merillämme seilaava yli sata metrinen alus voikin vetää perässään 600 m verkkoa ja 50 km pitkää siimaa. Mereneläviä pyydetään 80 miljoonaa tonnia joka vuosi, joka tarkoittaa noin kahta miljardia eläintä. Noin 40 % pyydetyistä eläimistä ei kuulu teollisuuden haluamiin kalalajeihin, vaan niitä pidetään ”sivusaaliina”. Sivusaaliiksi luokitellut eläimet pudotetaan yleensä kuolleena tai vahingoittuneena mereen.
Valtamerien kalakannat ovat pienentyneet murto-osaan siitä, mitä ne olivat teollisen kalastuksen alkaessa 1950-luvulla. On arvioitu, että nykyisellä tahdilla meret tyhjenevät kaloista vuoteen 2048 mennessä [6]. Sekä ympäristö-, eläinoikeus-, että ihmisnäkökulmasta katsottuna olisikin tärkeää toimia laajemman tietoisuuden herättämiseksi ja nykyisen kehityskulun pysäyttämiseksi.
1. FishFeel. fishfeel.org.
2. Helena Telkänranta. 2012. Kaloillakin on tuntemuksensa. Eläinten hyvinvointikeskus. http://elaintenhyvinvointikeskus.edublogs.org/2012/08/29/kaloillakin-on-tuntemuksensa/
3. Jonathan Balcombe. 2014 Eläimellinen nautinto. Into Kustannus Oy.
4. Oikeutta eläimille. Tiesitkö tämän kaloista? http://oikeuttaelaimille.fi/tietoa/muu-elainten-kaytto/tiesitko-taman-kaloista
5. Dinesh Wadiwel. Fisheries and fish welfare: an uncanny silence. http://sydney.edu.au/environment-institute/blog/fisheries-and-fish-welfare-an-uncanny-silence/
6. The Black Fish. Losing Nemo – official site. http://theblackfish.org/film/
Saila Finne
-
Uutiskirje 3/2016 julkaistu
Uutiskirje on luettavissa täällä. Uutiskirjeessä mm. ajankohtaista asiaa tammikuun tapahtumista ja jaostorekrytoinnista.
-
Hiilivapaa Suomi -kampanja saavutti paljon vuonna 2016
Vuoden ollessa loppumassa on aika summata Maan ystävien koordinoiman Hiilivapaa Suomi -kampanjan aikaansaannoksia.
Vuosi laitettiin alkuun isossa kampanjatapaamisessa, jossa aktiivit ympäri Suomen kouluttautuivat energia-asioissa ja suunnittelivat kampanjan toimintaa. Vuoden alussa lähtivät käyntiin paikallisryhmät Vantaalla, Espoossa ja Tampereella. Lisäksi kampanjassa toimivat viestintä- ja varainhankintaryhmä.
Helmikuussa kampanja otti vastaan pipolätkäturnauksia järjestävän Pond Hockey ry:n 4 444€ lahjoituksen hiilivoimaloiden kaatamiseksi. Sittemmin kampanjaa ovat rahoittaneet yksityiset ihmiset, joiden lahjoitukset ovat mahdollistaneet kampanjan pyörittämisen.
Alkuvuosi sujui pitkälti kampanjan valmistelun ja taustatyön tekemisen merkeissä: nettisivuja valmisteltiin, teetettiin kampanjamateriaaleja, perehdyttiin kampanjakaupunkien energiantuotannon ja päätöksenteon tilanteisiin. Jatkoimme myös aktiiviemme kouluttamista: keväällä kokoonnuimme Tampereelle syventämään energiaosaamistamme entisestään.
Keväällä kampanja osallistui mm. Sosiaalifoorumiin järjestämällä työpajan energiademokratiasta, sekä Maailma Kylässä -festivaaleille, jossa äänestytyimme kävijöitä siitä, mikä Suomen lukuisista fossiilivoimaloista pitäisi sulkea seuraavaksi. Moni kävijä yllättyi nähdessään kampanjan tuottaman kartan hiili- ja turvevoimaloiden täyttämästä Suomesta.
Vuoden mittaan Suomen kivihiilipolitiikka on herättänyt kiinnostusta myös maamme rajojen ulkopuolella. Kampanja onkin mukana No Coal -verkostossa, jossa eri maiden hiilikampanjoitsijat jakavat kokemuksiaan vaikuttamisesta. Osallistuimme keväällä kutsuttuna verkoston tapaamiseen. Kampanjalla on myös pieni kansainvälinen ryhmä, ja Espoon paikallisryhmä on toiminut osittain englanniksi, jotta suomenkielentaito ei jäisi kiinnostuneille esteeksi kampanjaan osallistumiselle.
Kampanja käynnisti tänä vuonna kampanjakaupungeissaan myös päätöksentekijöiden lobbaamisen. Erityisen hienoa tulosta työ on tuottanut Espoossa, jossa valtuusto päätti kampanjan ehdotuksen pohjalta, että kaupunki peräänkuuluttaa energiantuotannosta vastaavaa Fortumia esittämään konkreettisen suunnitelman siitä, millä käytännön ratkaisuilla se etenee Espoossa kohti hiilivapaata energiantuotantoa jo seuraavien vuosien aikana. Myös muissa kaupungeissa kampanja on saanut positiivista vastakaikua ehdotuksilleen.
Kampanjan isompia ponnistuksia ovat olleet Tampereella, Espoossa ja Vantaalla järjestetyt keskustelutilaisuudet, joissa kampanjan aktiivit, asiantuntijat, energiayhtiöt ja päättäjät ovat keskustelleet energiatuotannon uudistustarpeista. Vantaan tilaisuudessa Vantaa Energia julkistikin suunnitelmansa hiilen ja kaasun käytön puolittamiseksi lähivuosina. Espoossa Fortum kertoi myös suuntaavansa eroon hiilestä. Suunta on oikea – mutta valitettavasti vauhti ei vielä ole sillä tasolla, jolla sen ilmastotieteen mukaan tulisi olla. Lisäksi monien yhtiöiden suunnitelmissa painottuu liiallisesti metsäenergia. Kampanja onkin tänä vuonna pitänyt aktiivisesti esillä energiatehokkuuden tärkeyttä sekä uusia, päästöttömiä uusiutuvan lämmön tuotantotapoja.
Myös taiteellisempaa otetta kampanjointiin on kokeiltu Vantaalla, jossa kampanja järjesti yhdessä flashmobin Tanssikeskus Zodiakin kanssa Myyrmäen Taiteiden yössä. Vantaalla on syksyn mittaan pyörinyt myös lukupiiri.
Loppuvuodesta kampanja on osallistunut myös kansallisen tason keskusteluun, kun hallitus julkisti uuden energia- ja ilmastostrategiansa. Hiilivapaa Suomi piti hallituksen aikeita kivihiilen käytön kieltämiseksi kannatettavana, mutta täysin riittämättömänä toimena hiilenpolton vähentämiseksi. Kieltosuunnitelmaan nojautuva strategia ei esittele selkeitä, jo lähivuosina vaikuttavia uusia ohjauskeinoja, jotka vauhdittaisivat hiilenpolton vähentämistä. Nykyinen hallitus vieläpä myöhäisti päätöksellään edellisen hallituksen asettamaa takarajaa hiilestä luopumiselle. Koska kansallisen tason politiikka ei ole tuomassa tarvittavaa vauhtia ja konkretiaa hiilen ja turpeen alasajoon, paikalliselle työlle fossiilivoimaloiden korvaamisen vauhdittamiseksi on edelleen huutava tarve.
Hiilivapaa Suomi -kampanja onkin laajentunut vuoden aikana. Uudet ryhmät ovat alkamassa Turussa ja Jyväskylässä, ja myös Helsingissä toiminta on tarkoitus käynnistää uudestaan. Lisäksi tulevissa kuntavaaleissa kampanja aikoo mm. analysoida koko maan ehdokkaiden vaalikonevastauksia. Myös kampanjakoalitio on laajentunut: nyt mukana ovat Maan ystävien lisäksi Luonto-Liitto, Changemaker, Ilmastovanhemmat, 350 Suomi, Kepa, Energiaremontti ja YK-nuoret.
Toiminnan laajuudesta huolimatta kampanja on pyörinyt pienillä resursseilla: vuonna 2016 kampanjalla on ollut yksi osa-aikainen työntekijä. Kampanja ei olisi voinut toimia tässä laajuudessa ilman kymmenien vapaaehtoisten sitoutunutta osallistumista – suuri kiitos kaikille teille tärkeästä työstänne! Lisäksi kiitos kuuluu kampanjaa tukeneille Mesenaateille ja muille lahjoittajille, joiden tuella mahdollistetaan ensi vuoden toimintamme kuntavaaleissa.
Loppuvuonna kampanjaan voi vielä osallistua lahjoittamalla Valkeaa joulua -keräykseemme (https://www.maanystavat.fi/verkkokauppa/lahjoitukset/valkeaa-joulua-lahja). Ensi vuoden alussa järjestämme taas isomman kampanjatapaamisen, johon myös uudet toiminnasta kiinnostuneet ovat lämpimästi tervetulleita. Kannattaa siis jo nyt laittaa kalenteriin 21.1. ja ilmoittautua Facebook-tapahtumaan (https://www.facebook.com/events/677443549102650/)!
Vuosi 2017 on kampanjalle tärkeä vuosi. Huhtikuun 9. päivänä järjestettävissä kuntavaaleissa valittavat päättäjät ovat paljon vartijoina: heidän päätöksistään riippuu, saadaanko Suomi vapautumaan fossiilivoimaloista sellaisessa aikataulussa, joka ilmastotutkijoiden mukaan on tarpeen ilmastonmuutoksen torjumiseksi.
Haluatko varmistaa kanssamme, että Suomi vapautuu hiilestä? Tee uudenvuodenlupaus jolla on merkitystä ja ilmoittaudu mukaan tekemään yhtä Suomen vaikuttavimmista ilmastokampanjoista: http://hiilivapaasuomi.fi/tule-mukaan/
-
Hiilivapaa Suomi -kampanjapäivä 21.1.
Tervetuloa Hiilivapaa Suomi -kampanjapäivään!
Aika: lauantai 21.1. (alustavasti klo 11-17)
Paikka: Aretai, Kinaporinkatu 2, HelsinkiPäivän aikana jutellaan kampanjan tilanteesta ja toimintaympäristöstä, kuullaan kuulumisia kampanjan toimintapaikkakunnilta (Espoo, Vantaa, Tampere, Turku, Jyväskylä, Helsinki), koulutetaan itseämme sisältö- ja kampanjointitaidoissa, valmistaudutaan yhdessä kuntavaalikevääseen ja suunnitellaan sen jälkeistä elämää.
Tarkempi ohjelma julkaistaan lähempänä tapahtumaa, mutta kannattaa laittaa jo päivä kalenteriin!
Tapaaminen on tarkoitettu sekä kampanjan vanhoille aktiiveille että uusille toiminnasta kiinnostuneille. Tervetuloa mukaan!
Tapahtuma Facebookissa: https://www.facebook.com/events/677443549102650/
Tila ei valitettavasti ole esteetön.
Muutos ei tapahdu itsestään,
se on tehtävä!
