Helsingin seudun Maan ystävien kasvimaa starttaa jälleen! Jos haluat oppia tai kokeilla ruokakasvien luomuviljelyä kaupunkiympäristössä, tämä on sinulle. Pauligin huvilan takapihalla on muutaman kymmenen neliömetrin maa-alue, jossa on monena aiempana vuonna viljelty muun muassa härkäpapua, perunaa, sipulia, mangoldia ja yrttejä.

Kasvimaakokouksessa päätetään kevään aikataulut, mitä halutaan viljellä ja kuinka paljon siemeniä hankitaan. Kokous on keskiviikkona 29.3. kello 16-18 Maan ystävien toimistolla Pauligin Huvilalla, Mechelininkatu 36 B, 00260 Helsinki.

* * * * *

The urban farming activity of Friends of the Earth Helsinki region for this year begins soon! If you want to learn or try growing various food crops by organic methods in an urban environment, this might be for you. At the backyard of Villa Paulig is an allotment of some tens of square meters where we have planted for example broad beans, potatoes, onion, chard and herbs.

At the farming meeting we will decide the schedule of Spring, what will be farmed and how much seeds we need. The meeting is on Wednesday 29th March at 16:00-18:00 at Friends of the Earth office at Villa Paulig (Pauligin Huvila), Mechelininkatu 36 B, 00260 Helsinki.

Suomen sosiaalifoorumi 2017:n teemassa ”Oikeudenmukaisuutta rajallisella maapallolla” (Ympäristö, ilmasto ja luonnonvarat)

LISÄÄ AKTIVISMIA VAI EROON AKTIVISMISTA?

Piirikeskustelu ympäristöliikkeestä ja toiminnasta

Kepa, Dialogi-sali (Elimäenkatu 25-27, Hki)

lauantaina 01.04.2017  klo 12 – 14

 

Kutsutut keskustelijat ovat tavalla tai toisella lähellä ympäristöliikettä:

Tutkija-aktivisti Teppo Eskelinen, osuuskunta-aktivisti ja maatyöläinen Teija Heikkinen, taloustutkija Paavo Järvensivu, toimittaja Riikka Kaihovaara, väitöstutkija Karim Maiche, kirjailija Alexandra Salmela. Keskustelijoiden esittelyt jäljempänä.

Modernin ympäristöliikkeen lupaus onnellisesta tulevaisuudesta jäi historiaan ympäristön tilan siirryttyä väistämättömästi heikkenevän globaalin ekosysteemin aikakauteen ja joukkosammumisen uhkan muututtua todelliseksi.

Mitä tämä merkitsee ympäristöliikkelle? Onko sen aika ohi, hajautuuko se erillisiksi kampajoiksi, siirtyyko aktivismi menneisyyteen ja sen sijaan asettuvat arjen kamppailut yhteisöenergioineen ja demokraattisine ruoantuotantoineen tai paikallistalouksineen heikkenevällä planeetalla? Vai eikö ympäristöliike tarvitse päivitettyä itsemäärittelyä? Mitä olisi hyvä elämä näissä oloissa ja ovatko kaikki vaihtoehdot vain huonoja?

Fasilitoijat MY:n vesiryhmästä Liisa Uimonen ja Olli-Pekka Haavisto.

Sarjakuvataiteilija Jiipu Uusitalo tallentaa keskustelua pienen albumin muotoon, jos aineistoa syntyy sopivasti. Sarjis on valmistuttuaan vapaasti ladattavissa eri toimijoiden käyttöön. Ilmoitamme materiaalin valmistumisesta tällä sivustolla. Jiipun esittely lopussa.

Järjestää Suomen Maan ystävät ry:n vesiryhmä yhdessä Oma maa -osuuskunnan, Pirkanmaan rauhanpuolustajat ry:n ja Tampereen Maan ystävät ry:n (MYTTY) kanssa.
 

– – – – –

Esittelyt:

Alexandra Salmela on slovakialainen kirjailija, joka asuu Suomessa ja kirjoittaa suomeksi. Hänen viimeisin romaaninsa Antisankari (2015,WSOY) käsittelee dystopian kautta sitä, miten erilaisin tavoin erilaiset yhteiskunnat ja ihmiset niissä saattavat vastata planeetan ekologisen tilan heikkenemiseen. Salmela on kirjoittanut myös lastenkirjan Kirahviäiti ja muita hölmöjä aikuisia (2013, Teos). Salmelan ensimmäinen suomeksi kirjoittama romaani 27 eli kuolema tekee taiteilijan (2010, Teos) sai Helsingin Sanomien kirjallisuuspalkinnon ja oli Finlandia-palkintoehdokkaana, muttei voinut tulla valituksi, koska tuolloin palkintosäännöt sallivat osallistumisen vain Suomen kansalaisille. Myöhemmin rajoitus poistettiin.

Karim Maiche on väitöstutkija Tampereen yliopiston Rauhan- ja konfliktintutkimuskeskuksessa TAPRI:ssa. Hän analysoi tutkimustyönsäkin vuoksi Välimeren ympäristön tapahtumia ja on näissä yhteyksissä perehtynyt ympäristötekijöiden vaikutukseen alueella. Keskustelunavauksen Mitäs me länsimaalaiset – Suomi ja lännen käsite julkaisi Into Kustannus vuonna 2015. Pontus Porokuru totesi Kansanuutisissa teoksesta: ”Jos kiinnostaa purkaa länsimaiden, Suomen tai kansan käsitteitä vallan ja historian näkökulmasta, tästä on hyvä aloittaa. Sitä paitsi kirjassa tökitään herkullisesti Laura Kolbea, Matti Klingeä ja muita kiihkoeurooppalaisia krumeluuriklovneja.”

Riikka Kaihovaara on toimittaja, joka on työskennellyt YLEn tutkivan journalismin MOT-ohjelmassa vuodesta 2007 lähtien. Hän on kirjoittanut tietokirjan Riippumaton puutarha – Teollisen ruoantuotannon romahdus ja permakulttuurin perusteet (2012, Visio) ja ohjannut dokumenttielokuvan Jotain siltä väliltä (2013). Syksyllä 2015 valmistui Kaihovaaran ohjaama ja käsikirjoittama dokumenttisarja Huume-Suomen historia, joka sisältää neljä tv-dokumenttia ja neljä verkkodokumenttia. Useissa töissään Kaihovaara on käsitellyt erilaisia ympäristökysymyksiä.

Paavo Järvensivu, talouden ja kulttuurin tutkija, kuuluu Tampereen yliopistolla sijaitsevaan monialaiseen BIOS-tutkimusyksikköön, jonka kaksi pääkohdetta on ”syntetisoida tieteellistä tietoa globaaleista ympäristö- ja resurssipaineista” sekä ”tutkia niiden vaikutusta suomalaiseen yhteiskuntaan ja erityisesti sen kulttuurisiin, taloudellisiin ja poliittisiin instituutioihin”. Hän on kirjoittanut teoksen Rajattomasti rahaa niukkuudessa (2016, Into), joka näyttää vaihtoehtoja kulutuskulttuurille ja leikkauspolitiikalle maailmassa, jossa eletään kuin luonnonvarat olisivat rajattomia, ilmasto ei lämpenisi ja rahasta olisi valtioilla jatkuva pula. Julkaisu osoittaa päinvastaisen todellisuuden: Maailma ei tarvitse kulutushysteriaa eikä talous jatkuvaa kasvua.

Teija Heikkinen on toiminut vuosia maatyöläisenä Lassilan luomutilalla Tuusulassa ja ollut aktiivisena toimijana kumppanuusmaataloutta harjoittavassa Oma Maa -osuuskunnassa sen perustamisesta lähtien. Osuuskunnan ruoka tuotetaan kumppanuustilalla Tuusulassa. Tilan ruoantuotanto perustuu paikallisiin olosuhteisiin sovellettuun permakulttuuriin ja paikallisten luonnonresurssien tehokkaaseen kierrättämiseen. Tavoitteena on luoda tilasta kestävän elämäntavan kokonaisuus, joka toimii ainutlaatuisena esimerkkinä kestävälle ruoantuotannolle. Osuuskunta kehittää uudenlaista kumppanuuteen ja solidaarisuuteen perustuvaa keskinäistä avunantoa tuottajien ja kuluttajien välillä. Ruokajäsenen ei tarvitse jättäytyä vain ruoan kuluttajan rooliin, vaan tämä voi halutessaan vaikuttaa myös suoraan ruoan tuotantoon. Oma Maa -osuuskunnasta on kehittynyt pisimmälle kehittynyt kumppanuusmaatalouden muoto koko Euroopassa.

Teppo Eskelinen on filosofi ja yhteiskuntapolitiikan dosentti, jonka tuotantoon kuuluu tieteellisiä artikkeleita sekä useita kirjoitettuja ja toimitettuja kirjoja. Väitöskirjastaan lähtien hän on osoittanut länsimaistyyppisen kehityksen ja siihen liittyvän ympäristörasitetta kasvattavan kulutuksen mahdottomaksi kaikille maailman maille planeetan luonnollisten rajojen vuoksi.

Eskelisen julkaisuja:

• ”Sorron rajat. Rosa Luxemburg poliittisen liikkeen, talouden ja siirtomaavallan teoreetikkona”. Tutkijaliitto 2015.
• ”The politics of ecosocialism – transforming welfare”. (toim. yhdessä Kajsa Borgnäsin, Johanna Perkiön ja Rikard Warleniuksen kanssa). Routledge 2015.
• ”Kapitalismin sanakirja” (toim. yhdessä Inari Juntumaan kanssa). Into 2014, uudistettu laitos 2015.
• ”Talous ja arvo” (toim. yhdessä Suvi Heikkilän kanssa). SoPhi 2013.
• ”Eurokriisistä eteenpäin” (toim. yhdessä Matti Ylösen kanssa). KSL 2013.
• ”Tulosvaroitus” (Matti Ylösen kanssa). Into 2011.
• ”Kehityksen loppu”. Into 2011.
• ”Tieto ja globalisaatio” (toim. yhdessä Olli-Pekka Moision ja Ilkka Kauppisen kanssa). Tampereen yliopisto 2011.
• ”Hyvä talous” (Ville-Pekka Sorsan kanssa). Like 2011.
• ”Putting global poverty in context. A philosophical essay on power, justice and economy” (väit.). Jyväskylän yliopisto 2009.
• ”Immateriaalitalous. Kapitalismin uusin muoto” (yhdessä Ilkka Kauppisen, Hanna Kuuselan ja Otto Bruunin kanssa). Gaudeamus 2009.
• ”Finanssikapitalismi. Jumala on kuollut” (toim. yhdessä Otto Bruunin kanssa). Into 2009.

Jiipu Uusitalo tulee esitellyksi parhaiten töidensä kautta.
Bios-tutkimusryhmän jäsen FT Ville Lähde luennoimassa aiheesta ”Toivoa toivottomasta, miten?”: http://tajukankaankutoja.sarjakuvablogit.com/2017/02/27/muoviruusuja-omenapuissa-yhteisollisyyksia-osa-2/
Maryan Abdulkarim ja Karim Maiche keskustelemassa länsimaalaisuudesta: http://tajukankaankutoja.sarjakuvablogit.com/2017/01/30/ensimmaisen-maailman-lansisiperialaiset-ja-paikalliset-maailmankansalaiset/
Dosentti Jouko Jokisalo avaamassa Euroopan radikaalioikeiston tilaa: http://tajukankaankutoja.sarjakuvablogit.com/2016/12/26/ihmisena-olemisesta-jaksamisesta-kiitollisuudesta-ja-muustakin/ 

 

Vegelupaus-kuntakampanja pitää uusien illan 14.3. kello 18-20 Cajsa-salissa Uudella ylioppilastalolla, osoitteessa Mannerheimintie 5 b, 4 krs, Helsinki.

Tule kuulemaan kampanjan kuulumisia sekä suunnittelemaan yhä vaikuttavampaa ja näkyvämpää toimintaa. Kampanja on vielä varsin alkutekijöissään, joten nyt on todella hyvä hetki hypätä mukaan remmiin muuttamaan maailmaa, ja kehittämään omia osaamisia ja osaamattomuuksia hyvässä porukassa!

Kampanjasta luodaan tekijöidensä näköinen ja innostuneille löytyy kyllä tekemistä! Olit siis kiinnostunut kunnallisvaaliehdokkaiden jututtamisesta, tekstien tuottamisesta, sometuksesta, taiteen luomisesta, valokuvaamisesta, tapahtumien järjestämisestä, ruoanlaitosta tai mistä vain, niin liitetään se osaksi kampanjaamme. Tai tule vain nuuhkimaan tunnelmaa, ehkäpä saat muiden ideoista kipinän toimintaan sinulle mielekkäällä tavalla!

Eikä siinä vielä kaikki: tapahtumassa on tarjolla herkullista vegaanista purtavaa! Tule kuulemaan, keskustelemaan, maistamaan, katsomaan ja kokemaan.

Tapahtuma facebookissa: https://www.facebook.com/events/736554913180667/  

Maailma muuttuu, kun sitä muutetaan, nähdään pian!

—

Mikä on Vegelupaus?

Vegelupaus on puoluepoliittisesti sitoutumaton ja kaikille avoin kampanja, joka toimii ilmastokestävän, terveellisen ja houkuttelevan kasvisruoan edistämiseksi. Kampanja taustajärjestöineen (Maan ystävät, Luonto-Liitto, Greenpeace, 350 Suomi, Oikeutta eläimille ja Vegaaniliitto) haluaa osoittaa, että nyt on konkreettisten muutosten aika myös ruoan osalta, mitkä tukevat kestävämmän yhteiskunnan rakentumista.

Monissa Suomen kuntien ja kaupunkien kouluissa, päiväkodeissa, sairaaloissa, virastoissa ja henkilöstöruokaloissa tarjoillaan kasvisruokaa ainoastaan pyydettäessä. Tavoitteenamme on tehdä monipuolisesta ja maukkaasta kasvisruoasta jokaiselle ruokailijalle tarjolla oleva vaihtoehto. Näin tuetaan kuntalaisten mahdollisuuksia terveyttä edistävän ravinnon nauttimiseen ja vähennetään kunnan hiilidioksidipäästöjä.

Muutos lähtee lautaselta!

—