Kategoria: Yleinen

  • Hae Maan ystävien hallitukseen 2027

    Hae Maan ystävien hallitukseen 2027

    30-vuotias Maan ystävät ry toimii ympäristönsuojelun, oikeudenmukaisuuden, tasa-arvon sekä rauhan edistämiseksi. Muutos ei tapahdu itsestään, joten tule mukaan vaikuttamaan! Hallituksen jäsenenä pääset osallistumaan päätöksentekoon ja kehittämään toimintaa. Hallitustyöstä saat monipuolista järjestökokemusta ja verkostoidut moneen suuntaan. Tarvitsemme uusia vastuullisia vaikuttajia mukaan! Tehtäviin perehdytetään ja niitä voi hoitaa myös etäyhteyksin asuinpaikasta riippumatta.

    Hae hallituksen jäseneksi

    Vuoden 2027 hallitus valitaan Maan ystävät ry:n syysvuosikokouksessa. Lähetä vapaamuotoinen hakemus ja halutessasi myös CV:si hallitukselle 12.11. mennessä: hallitus(at)maanystavat.fi. Kerro hakemuksessa onko sinulla kokemusta järjestötoiminnasta sekä miksi olet kiinnostunut Maan ystävien hallituspaikasta. Ilmoita hakemuksessa nimesi, puhelinnumerosi ja asuinpaikkakuntasi.

    Hallituksen tehtävät

    Hallitus seuraa järjestön taloutta, toimii esihenkilövastuussa, valmistelee vuosikokoukset, koordinoi väentapaamisten järjestämistä, sekä kehittää järjestön toimintaa. Hallitus myös päättää mihin vetoomuksiin ja mielenosoituksiin MY valtakunnallisena liittona osallistuu. Yhdistyksen kokouksessa päätetään vuosittain hallituslaisten määrä ja valittavat henkilöt. Ehdolle voit asettua, vaikka et pääsisi vuosikokoukseen paikalle. Hallituspesti on voimassa vuoden 2027 loppuun asti.

    Hallituksen jäsenen ei tarvitse asua pääkaupunkiseudulla tai välttämättä edes Suomessa, sillä hallitustyöskentely onnistuu etäyhteyksillä paikasta riippumatta. Maan ystävät ry:n korkein päättävä elin on syys- ja kevätvuosikokous. Hallitus huolehtii, että toiminnassa pidetään kiinni vuosikokouksissa päätetyistä linjauksista ja siitä, että järjestön toiminnassa toteutuvat Friends of the Earth International -verkoston jäsenyyskriteerit ja linjaukset. FoE Internationalin kotisivut: https://www.foei.org

    Hallituksen jäsenet jakavat kiinnostuksensa mukaan tehtävät: järjestön viestintä, talous, jäsenhankinta, varainhankinta, kansainväliset asiat sekä paikallis- ja toimintaryhmien koordinointi. Kokemus Maan ystävistä, muista järjestöistä tai itseohjautuvista ryhmistä on eduksi. Eritaustaiset hakijat eri puolilta Suomea ovat hyvin tervetulleita!

    Hallituksen työskentely ja kokoukset

    Hallituksen kokouksia on noin kerran kuussa. Kokoukset ovat useimmiten kokonaan etäyhteyden kautta. Jos lähikokouksia pidetään niihin korvataan matkakulut ja on aina mahdollista osallistua myös etäyhteydellä. Kokoukset kestävät tavallisesti 2-3 h ja ne pidetään yleensä arki-iltaisin. Päätöksiä tehdään tarvittaessa myös sähköpostitse kokouksien välillä.

  • Ilmasto-oikeudenmukaisuus

    Ilmasto-oikeudenmukaisuus

    Helsingin Maan ystävät julkaisi keväällä 2021 Poimulehti-teemalehden. Lehden artikkelit julkaistaan myös tässä blogissa viikon välein. Artikkelit eivät edusta Maan ystävät ry:n virallista näkemystä.

    Kuten kansainvälisen Maan ystävien puheenjohtaja Karin Nansen kertoi taannoisessa A Global Green New Deal -webinaarissa, ilmasto-oikeudenmukaisuus tarkoittaa globaalisti reilua ja ekologista järjestelmämuutosta, joka ottaa huomioon ihmisoikeudet [1].

    Ilmasto-oikeudenmukaisuuden ulottuvuudet

    Ilmasto-oikeudenmukaisuuden keskiössä ovat työläiset, joiden pitäisi saada tehdä ilmastokestävää työtä. Nansenin mukaan tämä on myös feministinen rakennemuutos, jonka seurauksena hoivatyötä tekisivät yhtä lailla naiset ja miehet. [1]

    Etelä-Afrikassa on kampanja, jossa luodaan miljoona ilmastotyöpaikkaa [2]. Niitä tarvittaisiin myös Suomessa, jossa vuonna 2020 alkanut korona on luomassa pahan työttömyyden (huhtikuussa 2020 jo yli 300 000 työtöntä ja lomautettua [3]). Ilmastotyöpaikkoja ovat mm. uusiutuvan energian valmistajat ja rakentajat, julkisen liikenteen kuljettajat, ratayhteyksien rakentajat, ekologisten talojen rakentajat ja taloja energiatehokkaammiksi remontoivat sekä luomumaatalouden harjoittajat. Myös opetushenkilökuntaa tarvitaan tähän reiluun ja ilmastokestävään järjestelmämuutokseen. Lisäksi tehdastuotannon pitäisi olla ilmastokestävää. Kansainvälisissä kauppasopimuksissa pitäisi olla ilmastoklausuuli, jonka mukaan kaupata saisi vain ilmastokestäviä tuotteita. [2]

    Ydinvoima ei ole ilmasto-oikeudenmukaista

    Ilmasto-oikeudenmukaisuuteen liittyy keskustelu ydinvoiman ”ilmastokestävyydestä,” jota se ei siis ole. Ydinvoimaan liittyy ihmisoikeusongelma, koska se on yhteydessä ydinsotaan, joka tuhoaa ihmis- ja eläinkunnan ja suuren määrän materiaa. Ydinonnettomuus tekee laajoja alueita täysin ja vuosikymmeniksi asuinkelvottomiksi, kuten olemme nähneet Tshernobylissä ja Fukushimassa.

    Lisäksi ydinvoimaloihin liittyy ongelma, joka on vähemmän tunnettu: mielestäni kun ydinvoimaloiden lauhdevedet johdetaan mereen ja ne lämmittävät sitä, vesikasvit mätänevät ja tuottavat metaania, joka on voimakas kasvihuonekaasu. Näin ollen ydinvoima ei ole mitenkään ilmasto-oikeudenmukaista.

    Reilu ja ekologinen järjestelmämuutos

    Järjestelmämuutos tarvitsee monen kansanliikkeen yhteistyötä, niin ammattiliittojen, ympäristöjärjestöjen kuin muidenkin kansanliikkeiden yhteistyötä.

    Ilmasto-oikeudenmukaisuus on keino, jolla varmistetaan ekologinen rakennemuutos. Mielestäni uusiutuvaan energiaan ja maalämpöön kohdistuvien investointien pitäisi olla julkista omaisuutta tai ainakin demokraattisen hallinnan alla, ruuantuotannon pitäisi olla luonnonmukaista ja hiiltä sitovaa, ja kuten ilmastokestävä julkinen liikenne on kunnallista, pitäisi kunnallisen rakentamisenkin näyttää esimerkkiä yksityiselle rakentamiselle olemalla ilmastokestävää.

    Koronan jälkeinen aika olisi hyvä ja herättävä tilaisuus tehdä todellinen reilu ja kestävä järjestelmämuutos, koska saastuttavat tehtaat ovat olleet kiinni ja lentokoneet maassa. Kuten BIOS-tutkimusyksikkö esittää, elvytyksen pitäisi suuntautua ilmastokestäviin ja ekologisiin kohteisiin, kuten julkiseen liikenteeseen (esim. raideinvestoinnit), uusiutuvaan energiaan ja maalämpöön sekä ilmastokestävien autojen verottomuuteen ja natriumakkuisten sähköautojen latauspisteisiin. Myös julkiseen terveydenhuoltoon tehdyt investoinnit ovat parhaimmillaan osa ekologista ja feminististä rakennemuutosta eli ilmasto-oikeudenmukaista. [4]

    Lähteet

    [1] A Global Green New Deal. Webinaari 13.5.2020. Transnational Institute.

    [2] Jonathan Neale (toim.) ym.: One Million Climate Jobs Campaign. Alternative Information and Development Centre 2018.

    [3] Anna Pärnänen: Kokonaiskuva lomautettujen ja työttömien määrästä on karua katsottavaa. Tilastokeskuksen blogi 30.4.2020.

    [4] BIOS-tutkimusyksikkö: Ekologinen jälleenrakennus

    Poimulehti 3

    Sisältö

    Tove Selin