Muutos ei tapahdu itsestään,
se on tehtävä!
Maan ystävien syysväentapaaminen järjestettiin Pauligin huvilalla 16.11.-18.11. Sen viimeisenä päivänä pidettiin syysvuosikokous, jossa valittiin Maan ystäville vuoden 2019 hallitus.
Sen kokoonpano on seuraava:
Hae mukaan Maan ystävien vuoden 2019 hallitukseen!
Hallituksen jäsenenä osallistut päätöksentekoon siitä, mihin järjestön resurssit suunnataan vuosikokouksen antamissa raameissa. Uudet ideat ja jaettavat kokemukset kehittävät yhdistystä edelleen.
Maan ystävät toimii ympäristönsuojelun, yhteiskunnallisen ja sosiaalisen oikeudenmukaisuuden, ihmisoikeuksien sekä rauhan ja demokratian edistämisen puolesta. Jotta järjestön vapaaehtoiset aktiivit voivat toimia mahdollisimman tarkoituksenmukaisesti ja hyvillä resursseilla, tarvitaan myös ihmisiä pyörittämään järjestömme hallintoa.
Vielä ehtii hakea mukaan: laita hakemuksesi hallitukselle viimeistään perjantaina 16.11. (tarkemmat ohjeet alta)!
Hallitustyöskentelyä sitoo jäsenten linjaukset ja päätökset, Kansainvälisen Maan ystävät -verkoston jäsenyys ja lainsäädäntö
Maan ystävät ry:n korkein päättävä elin on yhdistyslain mukaan syys- ja kevätvuosikokous. Paikallis- sekä toimintaryhmien toivotaan toimivan mahdollisimman autonomisesti, joten hallituksella on harvoin perusteita puuttua ryhmien toiminnan sisältöihin. Hallitustyöskentelyn eräs keskeinen merkitys on huolehtia vuosikokousten välillä siitä, että järjestötoiminnassa toteutuu järjestön tahto. Tässä suhteessa yksi hallituksen tehtävistä on huolehtia, että pidetään kiinni jäsenistön vuosikokouksissa päättämistä linjauksista koskien yritysten kanssa tehtävää mahdollista yhteistyötä tai osallistumista poliittisten puolueiden järjestämiin tilaisuuksiin – nämä linjaukset ovat
suhteellisen tiukat.
Toinen suuri asia on huolehtia siitä, että järjestössä toteutuu Friends of the Earth International -verkoston jäsenyyskriteerit ja suuret linjaukset, jotka on laadittu jäsenjärjestöjä maailmanlaajuisesti kuunnellen. Verkoston jäsenyyskriteerit, tehtävä ja tulevaisuudennäkymä on nähtävissä tämän linkin takana: http://maanystavat.fi/kansainvalisen-maan-ystavat-verkoston-jasenyyskrit…
FoE Internationalin kotisivut: https://www.foei.org
Säännöt määrittelevät hallituksen koon ja kaudet
Hallitukseen kuuluu puheenjohtaja, yksi tai kaksi varapuheenjohtajaa sekä 5 – 12 muuta jäsentä. Syysvuosikokouksessa päätetään hallituslaisten määrä ja hallitukseen valittavat henkilöt sekä puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja(t). Syysvuosikokous pidetään väentapaamisen yhteydessä 18.11.2018 Pauligin huvilalla Helsingin Töölössä. Ehdolle voit asettua, vaikka et pääsisikään vuosikokoukseen paikan päälle. Hallituspesti on voimassa vuoden 2019 loppuun asti, jonka jälkeen voit halutessasi asettua ehdolle seuraavan vuoden hallitukseen. Jatkuvuus onkin toivottavaa.
Kuinka usein kokouksia ja miten tehtäviä järjestellään
Hallituksen kokouksia on noin kerran kuussa ja niihin korvataan matkakulut, mutta etäosallistuminen verkkopalvelimien kautta on matkustusesteen sattuessa mahdollista. Kokouksissa tarjotaan vegaanista ruokaa. Hallituksen jäsenet jakaantuvat vuoden 2019
alussa kiinnostuksensa mukaan jaostoihin, jotka keskittyvät seuraaviin asioihin: järjestön viestintä, talous, jäsenhankinta, varainhankinta sekä paikallisryhmien koordinointi. Hallitustyöstä ei makseta palkkiota. Tehtävään perehdytetään. Kokemus Maan ystävistä, muista järjestöistä tai itseohjautuvista ryhmistä on tietenkin eduksi. Näkemyksellisyys maailman tilasta ja ympäristötoiminnasta vahvistaa järjestöä entisestään, joten eritaustaiset hakijat eri puolilta Suomea olisi oikein hyvä juttu.
Yhdistysten hallituksilla on työnantajavastuu
Hallitus toimii yhdistyksissä myös työnantajan edustajana – Maan ystävillä on parhaillaan yksi vakituinen työntekijä ja ajoittain määräaikaisissa työsuhteissa olevia henkilöitä. Yhdistysten toimintaa Suomessa säätelee yhdistyslaki ja esimerkiksi kirjanpitolaki.
Miten haet hallituksen jäseneksi tai puheenjohtajaksi
Jos kiinnostuit, laita vapaamuotoinen hakemus ja – jos koet mielekkääksi – myös CV:si hallitukselle: hallitus(at)maanystavat.fi viimeistään 16.11.2018. Hakemukseksi riittää se, että kerrot minkälaista mahdollista järjestökokemusta, tai kokemusta Maan ystävistä sinulla on ennestään, sekä ennen kaikkea miksi olet kiinnostunut Maan ystävien hallituspaikasta. Hyvänä lisänä voit kuvailla, miten hahmotat mahdollisen hallitustyöskentelysi. Kerro myös, jos olet kiinnostunut puheenjohtajan tai varapuheenjohtajan toimesta. Ilmoita hakemuksessa nimesi, puhelinnumerosi ja asuinkaupunkisi.
Ryhmä suomalaisia ja eurooppalaisia kansalaisjärjestöjä vaatii vetoomuksen allekirjoittajien kanssa, että Fortum julkaisee tulevaan yhtiökokoukseensa mennessä suunnitelmansa kivihiililaitosten alasajosta.
Fortumista tuli saksalaisen energiayhtiö Uniperin suuromistaja tänä keväänä. Tällä hetkellä Fortum omistaa 47,35 prosenttia Uniperin osakkeista. Keväällä viimeisteltyjen kauppojen myötä Fortumilla ja Suomen valtiolla on välillisesti vastuullaan valtavat määrät päästöjä kivihiili- ja kaasulaitoksista ympäri Eurooppaa. Viime vuonna Uniperin kokonaispäästöt olivat 63,3 miljoonaa tonnia hiilidioksidiekvivalenttia eli enemmän kuin koko Suomen vuoden 2016 päästöt 58,8 miljoonaa tonnia hiilidioksidiekvivalenttia. Lisäksi Fortum omistaan suoraan hiilivoimaloita Suomessa, Ruotsissa, Venäjällä ja Puolassa.
Medialähteiden mukaan Fortum suunnittelee pääsevänsä kiusallisista voimaloista eroon myymällä ne. Tämä muistuttaisi Ruotsin valtiollisen energiajätin Vattenfallin ratkaisua vuonna 2016, kun Vattenfall myi kiistellyt hiilivoimalansa tšekkiyhtiö EPH:lle. Ratkaisu oli laajasti kansalaisjärjestöjen paheksuma, sillä myynti voi jopa lisätä päästöjä ilmakehässä, mikäli ostajan motiivi on netota laitoksilla lyhyellä tähtäimellä mahdollisimman paljon.
”Fortumin pitäisi ottaa täysi vastuu omistukseensa siirtyvästä kivihiilen tuotantokapasiteetista ja ajaa ne ripeästi alas. Vain siten liiketoiminta olisi linjassa Fortumin yritysstrategian ja Suomen hallituksen kivihiilikiellon kanssa. Ensi kevään yhtiökokous on oikea hetki Fortumille astua esiin ja kertoa, mitä kivihiilelle jatkossa tapahtuu”, toteaa kampanjakoordinaattori Eija Kärkkäinen Maan ystävien koordinoimasta Hiilivapaa Suomi -kampanjasta.
Fortumin suurimpia omistajia ovat valtion ohella ovat Kela, Ilmarinen, Valtion eläkerahasto, Elo, Varma ja Keva. Useimmat suomalaiset eläkevakuuttajat vieroksuvat jo voimakkaasti kivihiiltä, ja siksi kauppa koetteleekin useiden sijoittajien ilmastolinjauksia.
”Suomalaisten eläkkeet ovat nyt kiinni saastuttavassa tuotannossa, mikä ei taatusti ole ilmastonmuutoksesta huolestuneiden kansalaisten mieleen. Suomalaisten on ilmaistava toiveensa siitä, että Fortum asettaisi hienon kansainvälisen esimerkin vähentämällä Saksan kivihiiliriippuvuutta”, sanoo WWF:n ja Europe Beyond Coal -kampanjan finanssisektorikoordinaattori Kaarina Kolle.
Etenkin valtion omistajaohjauksesta vastaavalla elinkeinoministerillä Mika Lintilällä on paljon valtaa siihen, miten Fortum harjoittaa liiketoimintaansa.
”Suomalaisten huoli on merkki siitä, että valtion omistajanohjauspolitiikka täytyy päivittää viimeistään ensi kevään hallitusneuvotteluissa. Suomeen on tulossa viimein ilmastovaalit. Uniperin päästöjen kokoista porsaanreikää ei jatkossa yksinkertaisesti voi sallia,” Kolle toteaa.
Lisätietoja:
Eija Kärkkäinen, Hiilivapaa Suomi -kampanjan koordinaattori, Maan ystävät, p. 044 576 9999, eija.karkkainen@hiilivapaasuomi.fi
Kaarina Kolle, Europe Beyond Coal -kampanjan finanssisektorikoordinaattori, WWF European Policy Office, p. 050 591 3072, kaarina.kolle@wwf.fi
Vetoomus Fortumin vaikutusvallan piiriin kuuluvan kivihiilen käytön lopettamiseksi: https://hiilivapaasuomi.fi/uniperin-kivihiililaitokset-ajettava-alas/
Vetoomuksen taustalla olevat järjestöt:
Bund
Changemaker
Ilmastovanhemmat
Kepa
Luonto-Liitto
Maan ystävät
Sandbag
Save Pond Hockey
Suomen luonnonsuojeluliitto
Suomen YK-nuoret
Urgewald
WWF
350 Suomi
Europe Beyond Coal -ryhmän järjestöt ovat kampanjoineet vuodesta 2017 ajamaan alas 278 eurooppalaista kivihiilen polttolaitosta vuoteen 2030 mennessä.
(Maan ystävät ry on yritystoiminnan globaaleja vaikutuksia tutkivan, kansalaisjärjestö Finnwatch ry:n jäsen.)
Hallitus antaa Carunan verovälttelyn jatkua
26/10/2018
Sähkönsiirtoyhtiö Caruna välttelee edelleen veroja. Pelkästään viime vuonna Suomi menetti yhtiön verokikkailun takia arviolta 12 miljoonaa euroa verotuloja. Carunan korkoverosuunnittelu perustuu niin sanotun tasevapautussäännön hyödyntämiseen. Hallitus voisi korjata parhaillaan eduskunnan käsittelyssä olevan lain porsaanreiän, mutta elinkeinoelämä lobbaa vastaan.
Lue koko uutinen tästä.
Hae mukaan Maan ystävien vuoden 2019 hallitukseen!
Hallituksen jäsenenä osallistut päätöksentekoon siitä, mihin järjestön resurssit
suunnataan vuosikokouksen antamissa raameissa. Uudet ideat ja jaettavat kokemukset
kehittävät yhdistystä edelleen.
Maan ystävät toimii ympäristönsuojelun, yhteiskunnallisen ja sosiaalisen
oikeudenmukaisuuden, ihmisoikeuksien sekä rauhan ja demokratian edistämisen
puolesta. Jotta järjestön vapaaehtoiset aktiivit voivat toimia mahdollisimman
tarkoituksenmukaisesti ja hyvillä resursseilla, tarvitaan myös ihmisiä pyörittämään
järjestömme hallintoa.
Hallitustyöskentelyä sitoo jäsenten linjaukset ja päätökset, Kansainvälisen Maan ystävät
-verkoston jäsenyys ja lainsäädäntö
Maan ystävät ry:n korkein päättävä elin on yhdistyslain mukaan syys- ja
kevätvuosikokous. Paikallis- sekä toimintaryhmien toivotaan toimivan mahdollisimman
autonomisesti, joten hallituksella on harvoin perusteita puuttua ryhmien toiminnan
sisältöihin. Hallitustyöskentelyn eräs keskeinen merkitys on huolehtia vuosikokousten
välillä siitä, että järjestötoiminnassa toteutuu järjestön tahto. Tässä suhteessa yksi
hallituksen tehtävistä on huolehtia, että pidetään kiinni jäsenistön vuosikokouksissa
päättämistä linjauksista koskien yritysten kanssa tehtävää mahdollista yhteistyötä tai
osallistumista poliittisten puolueiden järjestämiin tilaisuuksiin – nämä linjaukset ovat
suhteellisen tiukat.
Toinen suuri asia on huolehtia siitä, että järjestössä toteutuu Friends of the Earth
International -verkoston jäsenyyskriteerit ja suuret linjaukset, jotka on laadittu
jäsenjärjestöjä maailmanlaajuisesti kuunnellen. Verkoston jäsenyyskriteerit, tehtävä ja
tulevaisuudennäkymä on nähtävissä tämän linkin takana:
http://maanystavat.fi/kansainvalisen-maan-ystavat-verkoston-jasenyyskriteerit-ja-tehtava
FoE Internationalin kotisivut: https://www.foei.org
Säännöt määrittelevät hallituksen koon ja kaudet
Hallitukseen kuuluu puheenjohtaja, yksi tai kaksi varapuheenjohtajaa sekä 5 – 12 muuta
jäsentä. Syysvuosikokouksessa päätetään hallituslaisten määrä ja hallitukseen valittavat
henkilöt sekä puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja(t). Syysvuosikokous pidetään
väentapaamisen yhteydessä 18.11.2018 Pauligin huvilalla Helsingin Töölössä. Ehdolle
voit asettua, vaikka et pääsisikään vuosikokoukseen paikan päälle. Hallituspesti on
voimassa vuoden 2019 loppuun asti, jonka jälkeen voit halutessasi asettua
ehdolle seuraavan vuoden hallitukseen. Jatkuvuus onkin toivottavaa.
Kuinka usein kokouksia ja miten tehtäviä järjestellään
Hallituksen kokouksia on noin kerran kuussa ja niihin korvataan matkakulut, mutta
etäosallistuminen verkkopalvelimien kautta on matkustusesteen sattuessa mahdollista.
Kokouksissa tarjotaan vegaanista ruokaa. Hallituksen jäsenet jakaantuvat vuoden 2019
alussa kiinnostuksensa mukaan jaostoihin, jotka keskittyvät seuraaviin asioihin:
järjestön viestintä, talous, jäsenhankinta, varainhankinta sekä paikallisryhmien
koordinointi. Hallitustyöstä ei makseta palkkiota. Tehtävään perehdytetään. Kokemus
Maan ystävistä, muista järjestöistä tai itseohjautuvista ryhmistä on tietenkin eduksi.
Näkemyksellisyys maailman tilasta ja ympäristötoiminnasta vahvistaa järjestöä
entisestään, joten eritaustaiset hakijat eri puolilta Suomea olisi oikein hyvä juttu.
Yhdistysten hallituksilla on työnantajavastuu
Hallitus toimii yhdistyksissä myös työnantajan edustajana – Maan ystävillä on
parhaillaan yksi vakituinen työntekijä ja ajoittain määräaikaisissa työsuhteissa olevia
henkilöitä. Yhdistysten toimintaa Suomessa säätelee yhdistyslaki ja esimerkiksi
kirjanpitolaki.
Miten haet hallituksen jäseneksi tai puheenjohtajaksi
Jos kiinnostuit, laita vapaamuotoinen hakemus ja – jos koet mielekkääksi – myös CV:si
toimistollemme: toimisto(at)maanystavat.fi viimeistään 12.11.2018. Hakemukseksi
riittää se, että kerrot minkälaista mahdollista järjestökokemusta, tai kokemusta Maan
ystävistä sinulla on ennestään, sekä ennen kaikkea miksi olet kiinnostunut Maan
ystävien hallituspaikasta. Hyvänä lisänä voit kuvailla, miten hahmotat mahdollisen
hallitustyöskentelysi. Kerro myös, jos olet kiinnostunut puheenjohtajan tai
varapuheenjohtajan toimesta. Ilmoita hakemuksessa nimesi, puhelinnumerosi ja
asuinkaupunkisi.
Syyskuun alussa yli 200 tutkijaa vetosi Euroopan unionin päättäjiin viestillä ”Eurooppa, on aika lopettaa kasvuriippuvuus”. Saman sisältöisen vetoomuksen on allekirjoittanut yli 6 000 kansalaista.
Kirjeessä vaaditaan, ettei talouskasvun tulisi olla kehityksen päämäärä, sillä talouskasvun varjolla on lisääntynyt myös ympäristölle aiheutuva haitta. Nyt näitä haittoja, kuten ilmastonmuutosta, ratkotaan talouskasvu edellä: puhumme vihreästä kasvusta ja kestävästä kasvusta ratkaisujen tarjoajina. Tämä on ongelman ydin.
Laaja-alainen tutkimus osoittaa, että pitkällä aikavälillä vihreäkään kasvu ei vähennä resurssien kulutusta.
Hyvinvointia ja kestävyyttä voidaan luoda myös toisin keinoin, tutkijat muistuttavat. Esimerkiksi kiintiöt resurssien ja energian käytölle, perustulo tai työajan vähentäminen eivät välttämättä näyttäydy BKT:n kasvuna, mutta lisäävät hyvinvointia ja ympäristöllistä kestävyyttä.
Näitä ratkaisuja tarvitaan nyt, jos Suomi haluaa esiintyä ilmastotyön edelläkävijänä ja hyvinvoinnin tuottamisen mallioppilaana EU:ssa.
Allekirjoittaneiden tutkijoiden mukaan ”olisi vastuutonta, jos poliitikot ja virkamiehet eivät tutkisi vaihtoehtoja kasvutalouden jälkeiselle tulevaisuudelle”. Suomen EU:n puheenjohtajuuskausi tarjoaa tähän loistavan tilaisuuden, ja niinpä Maan ystävät on toimittanut tutkijoiden vetoomuksen suuren valiokunnan kuulemistilaisuuteen 17.10., jossa kuullaan järjestöjen näkemyksiä Suomen puheenjohtajakauden painopisteistä.
Esimerkiksi Itävalta on ottanut vastaavan ”Growth in Transition”-aloitteen osaksi virallista puheenjohtajuuskautensa ohjelmaa. Konkreettisena tekona on 14.-15. marraskuuta järjestettävä konferenssi, jossa tutkitaan kasvun roolia kestävässä tulevaisuudessa. Myös Euroopan parlamentti järjesti 18.-19. syyskuuta Post-Growth 2018 –konferenssin, jossa ensi kertaa haastettiin kasvuajattelua parlamentin sisällä.
Kasvun jälkeisen tulevaisuuden sisällyttäminen Suomen puheenjohtajuuskauden ohjelmaan olisi rohkea ja kaukaa viisas teko. Lisääntyvä akateeminen tutkimus osoittaa, että kasvuajattelun haastaminen on tulevaisuudessa välttämätöntä ja on vain ajan kysymys, milloin ja kuka nämä kysymykset nostaa poliittiseen keskusteluun.
Toivottavasti se on Suomi, EU:n puheenjohtajuuskaudella syksyllä 2019.
***
Tutkijakirje vaatii EU:ta
1. muodostamaan erityisen kasvun jälkeisen toimikunnan EU:n parlamenttiin. Tämän toimikunnan tulisi aktiivisesti keskustella kasvun tulevaisuudesta, laatia vaihtoehtoisia toimintaperiaatteita kasvutalouden jälkeiselle ajalle ja harkita uudelleen kasvun tavoittelua kaikkea koskettavana poliittisena tavoitteena.
2. liittämään vaihtoehtoisia indikaattoreita EU:n ja sen jäsenvaltioiden makrotaloudellisiin kehyksiin. Taloudelliset toimintatavat tulisi arvioida sillä perusteella miten ne vaikuttavat ihmisten hyvinvointiin, resurssien käyttöön, epätasa-arvoon ja mielekkään työn hankkimiseen. Näille indikaattoreille tulisi antaa BKT:ta suurempi painoarvo päätöksenteossa.
3. muuttamaan vakaus- ja kasvusopimus vakaus- ja hyvinvointisopimukseksi. Ensin mainittu koostuu säännöistä, jotka pyrkivät rajoittamaan budjettialijäämää ja valtionvelkaa. Nämä säännöt tulisi arvioida uudelleen sen varmistamiseksi, että jäsenvaltiot pystyvät
vastaamaan kansalaisten perustarpeisiin samalla kun resurssien käyttöä ja päästöjä vähennetään kestävälle tasolle.
4. perustamaan taloudellisen siirtymän ministeriön jokaiseen jäsenvaltioon. Uusi suoraan inhimilliseen ja ekologiseen hyvinvointiin perustuva talous voi tarjota paljon paremman tulevaisuuden kuin sellainen, joka perustuu rakenteellisesti taloudelliseen kasvuun.
Tutkijakirje kokonaisuudessaan suomeksi: https://drive.google.com/file/d/0B5L61s7LfvFNaHBVX3pXTTJkUkI5Z21oZHRtM25lZlAzX2lj/view
Tutkijakirjeen englanninkielinen alkuperäisversio: https://degrowth.org/2018/09/06/post-growth-open-letter/
The Guardianin uutinen aiheesta: https://www.theguardian.com/politics/2018/sep/16/the-eu-needs-a-stability-and-wellbeing-pact-
not-more-growth
Itävaltalaisen Growth in Transition -aloitteen konferenssi ‘Europe’s Transformation – Where people matter’ 14-15. marraskuuta 2018
https://wachstumimwandel.at/conference2018/about-the-conference/
Euroopan parlamentin järjestämä Post-Growth 2018 –konferenssi: https://www.postgrowth2018.eu/
Talousasioiden seuranta on Maan ystävissä levännyt pitkään samoilla, tukevilla harteilla. Vuonna 2019 puhaltavat kuitenkin uudet tuulet, joten talousjaosto hakee uusia, kiinnostuneita jäseniä. Työ on pitkäjänteistä, joten siihen on sitouduttava vähintään vuodeksi kerrallaan. Perehdytys toimeen aloitetaan jo tänä syksynä. Jaostotyö on vapaaehtoista eikä siitä saa palkkaa.
Talousjaoston tärkeimpiin tehtäviin kuuluvat:
Talousjaosto huolehtii taloudenpidosta yhdessä hallituksen ja taloudenhoitajan kanssa. Kuukausittain tehdään taloudenhoitajan antamien tietojen perusteella talousseurantaa, jossa pyritään huomioimaan mahdolliset poikkeukset tavan mukaisesta. Hakijalla täytyy siis olla kiinnostusta tulkita taulukoiden lukuja ja pyrkiä ymmärtämään mistä ne muodostuvat.
Tehtävät vaativatkin ensisijaisesti aikaa ja halua perehtyä itsenäisesti Maan ystävien talouteen sekä pohtia miten voisi parhaiten tuottaa käytännöllistä tietoa talouspäätösten pohjaksi. Aikaisempi kokemus ja osaaminen yhdistystaloudesta ja taulukkolaskennasta on eduksi, mutta ei välttämätöntä kaikille jaostolaisille. Etsimme kuitenkin mukaan myös todellisia talousosaajia. Apua epäselviin tilanteisiin saa myös hallitukselta.
Oletko kiinnostunut talousjaoston tehtävistä tai onko lähipiirissäsi joku, joka sopisi pestiin?
Syksyllä 2018 alkava perehdytys käsittää Maan ystävien talousmateriaaleihin tutustumisen, talousarvion valmisteluun osallistumisen sekä tarvittaessa yhdistystalouden ja taulukkolaskennan perusteiden itsenäisen opiskelun. Suurin osa perehdytyksestä tapahtuu kuitenkin vasta sen jälkeen, kun talousarvio on hyväksytty syysväentapaamisessa. Perehdytys saadaan päätökseen helmikuun 2019 loppuun mennessä, jolloin edellinen talousjaosto lopettaa tehtävissään.
Lähetä hakemuksesi hallituksen sähköpostiosoitteeseen hallitus [at] maanystavat.fi 19.10. mennessä. Perustele, miksi juuri sinä olisit sopiva henkilö uuteen talousjaostoon. Hakijalta edellytetään Maan ystävien jäsenyyttä tai valmiutta liittyä jäseneksi. Jäseneksi voit liittyä tämän linkin kautta:
http://maanystavat.fi/lomake/liity-jaseneksi
Yritysvastuujärjestö Finnwatch, jonka jäsen myös Maan ystävät on, koordinoi uutta yritysvastuulakikampanjaa nimeltä #ykkösketjuun. Maan ystävät on yksi kampanjan takana olevista toimijoista, joihin kuuluu laaja-alaisesti eri järjestöjä, yrityksiä sekä ammattiyhdistysliikkeitä.
Kampanja tavoitteena on saada Suomeen sitova laki yritysten ihmisoikeusvastuusta, joka velvoittaa yritykset selvittämään, millaisia vaikutuksia niillä on ihmisoikeuksiin sekä vähentämään toimintansa mahdollisia kielteisiä vaikutuksia. Tarkoituksena on kerätä nimiä vetoomukseen, joka esitetään seuraavaan eduskuntaan valituille päättäjille. Laki on saatava puolueiden vaaliohjelmiin ja seuraavan hallituksen ohjelmiin.
Vetoomuksen pääset allekirjoittamaan kampanjan sivuilta:
Suomi on sitoutunut YK:n ihmisoikeuksia ja yritystoimintaa koskeviin ohjaaviin periaatteisiin. Näissä määritellään myös huolellisuusvelvoite (human rights due diligence), joka tarkoittaa sitä, että yritykset ovat vastuussa ihmisoikeusriskien selvittämisestä ja niiden vaikutusten minimoimisesta. Mahdollisten ihmisoikeusloukkausten jo tapahduttua yritysten on pyrittävä korjaamaan tilanne.
Suomessa suurten yritysten velvollisuus ihmisoikeusvaikutusten huomioimiseen kirjattiin kirjanpitolakiin vuonna 2016. Käytännössä tämä koskee kuitenkin aivan liian harvaa yritystä eikä siinä määritellä, millaisia toimia yrityksiltä oikeastaan odotetaan. Lain noudattaminen täytyy varmistaa asettamalla sen rikkomiselle sanktiot.
Vastaavan tyyppinen laki on jo säädetty Ranskassa (Devoir De Vigilance des Enterprises hyväksyttiin vuonna 2017). Lisäksi samankaltaisia lakeja on valmistelussa myös Alankomaissa, Sveitsissä ja Australiassa. EU-tasolla huolellisuusvelvoite on säädetty konfliktimineraalien maahantuojille.
Huolellisuusvelvoite ei tarkoita sitä, että ihmisoikeusvaikutukset voitaisiin kääntää pelkästään positiivisiksi tai että yritysten oletettaisiin voivan hallita kaikki ihmisoikeuksiin liittyvät riskit. Se velvoittaa kuitenkin näiden riskien tunnistamiseen, minimoimiseen ja korjaaviin toimenpiteisiin. Vastuu ihmisoikeusvaikutuksista ei voikaan olla yksittäisellä kuluttajalla, vaan poliittisilla päättäjillä ja yrityksillä.
EU:ssa suurilla, sen jäsenmaihin rekisteröityneillä yrityksillä, on direktiivin mukainen velvollisuus raportoida toimintansa ihmisoikeusvaikutukset. Tämä ei kuitenkaan riitä. Suomella on nyt tilaisuus laajentaa yritysten ihmisoikeusvastuun nykyistä pohjaa ottamalla asialistalleen YK:n huolellisuusvelvoitteen. Muutos alkaa, kun vaadimme sitä yhdessä.
Maan ystävien “Muutetaan järjestelmä – ei ilmastoa”-tapahtuma tuo tutkijat ja aktivistit keskustelemaan ilmastonmuutoksesta, yhteiskunnasta ja aktivismista lauantaina 6.10. Kalliolan setlementtitalolle. Tapahtumassa tarkastellaan ilmastotoimenpiteiden riittävyyttä moninäkökulmaisen tieteen valossa sekä esitellään ilmastoaktivismia Suomessa ja maailmalla.
Tutkijapaneelissa kysytään, minkä mittakaavan muutoksia ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja siihen sopeutumiseksi pitäisi etsiä. Paneelissa ovat mukana ympäristöpolitiikan professori Janne Hukkinen Helsingin yliopistosta, tutkija Tuuli Hirvilammi Jyväskylän yliopistosta sekä väitöskirjatutkija Tero Toivanen Helsingin yliopistosta ja BIOS-tutkimusyksiköstä.
Aktivismipuheenvuoroissa tarkastellaan toimintaa, jolla pyritään hillitsemään ilmastonmuutosta sekä rakentamaan kestävää ja oikeudenmukaista maailmaa. Joakim Andrén alustaa kansalaistottelemattomuudesta, Katja Hintikainen poliittisesta vaikuttamisesta, Ruby van der Wekken vaihtoehtoisista talousaloitteista, Pauliina Helle ekoyhteisöistä, Dimitri Ollikainen kaupunkiaktivismista ja Eleonoora Karttunen Ranskan maanvaltauksista.
Tutkijapaneelin ja aktivismipuheenvuorojen jälkeen tapahtumassa järjestetään kaikille osallistujille avoimet piirikeskustelut, joissa pureudutaan eri ilmastoaktivismin muotoihin. Koko tapahtuman juontaa Maan ystävät ry:n puheenjohtajiston jäsen Liisa Uimonen.
“Muutetaan järjestelmä – ei ilmastoa” järjestetään Kalliolan setlementtitalolla 6.10. klo 13–16. Tapahtumaan on vapaa pääsy. Tapahtuman järjestää Helsingin seudun & yliopiston Maan ystävät, ja sen tukijana toimii Kalliolan Setlementti.
Maan ystävät on vuonna 1996 perustettu kansalaisjärjestö, joka tarjoaa mahdollisuuden toimia ekologisesti kestävämmän, oikeudenmukaisemman ja demokraattisemman maailman puolesta. Suomen Maan ystävät on osa kansainvälistä Friends of the Earth International -verkostoa, joka on perustettu 1971. Maan ystävät on puoluepoliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumaton järjestö.
Lisätiedot:
helsinki@maanystavat.fi
Tapahtuma MY:n verkkosivuilla:
http://maanystavat.fi/tapahtumat/muutetaan-jarjestelma-ei-ilmastoa
Tapahtuma Facebookissa:
https://www.facebook.com/events/327748564465355/
Liite 1: Aikataulu
13:00-13:05: Tilaisuuden avaus
13:05-13:50: Paneeli:
Tuuli Hirvilammi (maan ystävä ja tutkija / Jyväskylän yliopisto)
Tero Toivanen (väitöskirjatutkija / Helsingin yliopisto ja BIOS-tutkimusyksikkö)
Janne Hukkinen (ympäristöpolitiikan professori / Helsingin yliopisto)
13:50-14:00: Tauko
14:00-15:00: Alustukset:
Joakim Andren (Ende Gelände ja joukkomuotoinen kansalaistottelemattomuus)
Katja Hintikainen (poliittinen vaikuttaminen ja lobbaus)
Ruby van der Wekken (yhteisvauraus ja vaihtoehtoisen yhteiskuntamallin aloitteet)
Pauliina Helle (ekoyhteisöt, maaseudun uudisasuttaminen ja omavaraisuus)
Dimitri Ollikainen (Pispala ja kaupunkiaktivismi)
Eleonoora Karttunen (La ZAD, maanvaltaus ja toisenlaiset maailmat)
15:00-15:15: Tauko
15:15-15:45: Keskustelupiirit aktivismista
15:45-16:00: Tapahtuman yhteenveto
Liite 2: Tutkijoiden ja aktivistien yhteystiedot ja esittelyt
Tutkijat
Janne I. Hukkinen
Janne I. Hukkinen on Helsingin yliopiston ympäristöpolitiikan professori. Hänen tutkimuksensa keskittyy kestävän kehityksen kognitiivisiin ulottuvuuksiin. Hukkinen on Suomen Tiedeseuran jäsen, Ecological Economics -tiedelehden päätoimittaja ja korkeimman hallinto-oikeuden ympäristöasiantuntijaneuvos. Yli 90 tieteellisen artikkelin lisäksi hän on kirjoittanut Routledgen julkaisemat tieteelliset monografiat Sustainability Networks (2008) ja Institutions in Environmental Management (1999).
Tuuli Hirvilammi
Tuuli Hirvilammi on kestävän hyvinvoinnin tutkija Jyväskylän yliopistossa. Hän on tarkastellut ilmastonmuutoksen kaltaisten ympäristöongelmien ja hyvinvoinnin välisiä yhteyksiä väitöskirjassaan Kestävän hyvinvoinnin jäljillä (2015). Hän on myös yksi Talous kasvun jälkeen –kirjan (2016) kirjoittajista. Tutkimustyön lisäksi hän on yrittänyt parantaa maailmaa mm. Maan ystävissä ja Stadin aikapankissa.
Tero Toivanen
Tero Toivanen toimii tutkijana BIOS-tutkimusyksikössä ja Helsingin yliopistossa. Hänen tutkimuksensa on keskittynyt talouden, vallan ja luonnon historiallisiin kytköksiin. Väitöskirjassaan ”Pohjoinen polku kapitalismin ympäristöhistoriaan” Toivanen tarkastelee maailmankapitalismin sosioekologisia vaikutuksia 1800-luvun Pohjois-Suomessa. Viime aikoina Toivanen on tarkastellut erityisesti talouden ja työn mullistusta ilmastonmuutoksen ja ympäristökriisien maailmassa.
Aktivistit
Joakim Andrén
Joakim Andrén on tukholmalainen ilmastoaktivisti, isä ja organisaattori kouluttajien Climate Justice Program -kollektiivissa. Hän on koordinoinut ruotsalaisia delegaatioita Ende Gelände -kansalaistottelemattomuusaktioihin. Hän tekee mitä pystyy tukeakseen radikaalia siirtymää.
Katja Hintikainen
Katja Hintikainen on poliittisen vaikuttamistyön ammattilainen. Oppinsa ilmastovaikuttamiseen hän on saanut toimimalla Polttava Kysymys -ilmastolakikampanjassa vuosia. Ensin paikallisryhmässä ja myöhemmin kampanjan ohjausryhmässä. Ilmastolakikampanjan jälkeen Katja on ollut mukana Hiilivapaa Helsinki -kampanjoinnissa. Vapaaehtoistyöstä muodostui lopulta ammatti ja Katja on tehnyt poliittista vaikuttamistyötä työkseen usean vuoden ajan. Nykyään hän toimii Plan International Suomen asiantuntijana ja keskittyy erityisesti ilmastonmuutoksen lastenoikeus- ja tasa-arvokysymyksenä.
Ruby van der Wekken
Ruby van der Wekken näkee itsensä osana globaalia oikeudenmukaisuusliikettä ja pitää vielä tänä päivänä Maailman sosiaalifoorumia globaalisti olennaisena prosessina. Hän on aktiivinen jäsen Stadin aikapankissa ja Oma Maa -ruokaosuuskunnassa, joiden kehittäminen ja linkittäminen voidaan nähdä osana solidaarisuustalouden rakentamista ja sitä kautta yhteisvaurauden vahvistamista. Hän on myös mukana Commons.fi:ssä, joka pyrkii luomaan alustan yleisemmin näiden asioiden edistämiselle, myös rakentaen (munisipalistisia) yhteyksiä kaupungin kanssa.
Pauliina Helle
Pauliina Helle toimii aktiivisesti Euroopan ekokyläverkostossa ja on Suomen Kestävän Elämäntavan Yhteisöt ry:n puheenjohtaja. Hän asuu maaseudulla nelihenkisen perheensä kanssa 16m2 kokoisessa itse rakennetussa liikuteltavassa minitalossa, osana perheyhteisöä. Pauliinan elämäntapavalintojen taustalla vaikuttavat mm. vuosi primitiiviolosuhteissa metsässä (Teaching Drum Outdoor School), omavaraistaitojen opetteleminen Lasse Nordlundin luona sekä kokemukset wirarika-alkuperäiskansan parissa Meksikossa.
Dimitri Ollikainen
Dimitri Ollikainen on sosiaaliantropologi, jota kiinnostaa ruohonjuuritason kamppailut sekä niiden kytkeytyminen globaaleihin kysymyksiin. Hän on erityisen kiinnostunut tarkastelemaan kamppailuja arjen näkökulmasta ja siitä, minkälaisia arjen kulttuurisia muutoksia kamppailuissa tuotetaan sekä kuinka nämä muutokset voivat osaltaan edesauttaa laajempia yhteiskunnallisia muutoksia. Ollikainen asuu ja toimii Tampereen seudulla.
Elonoora Karttunen
Elonoora Karttunen on ollut mukana monenlaisessa antikapitalistisessa ja autonomisessa ympäristöaktivismissa. Häntä kiinnostavat muun muassa energiantuotanto, kaivokset ja oikeudenmukaisuus.
MY:n toimiston sähköpostiosoitteissa toimisto(at)maanystavat.fi ja eveliina.heikkinen(at)maanystavat.fi on ollut toimintahäiriö, eli mikäli olet laittanut näihin osoitteisiin viestiä aikavälillä ma 27.8. – ti 4.9.2018 viestisi ei ole tullut perille. Laitathan viestisi uudestaan niin vastaamme siihen mahdollisimman pian.
Maan ystävät pahoittelee mahdollista ylimääräistä vaivaa.