Tervetuloa Maan ystävien kevätväentapaamiseen 17.-18.4.2021!
Maan ystävien seuraava valtakunnallinen väentapaaminen järjestetään lauantaina ja sunnuntaina 17.-18.4.2021. Etäväentapaamiseemme ovat lämpimästi tervetulleita kaikki Maan ystävien toiminnasta kiinnostuneet.
Vaikeasta koronatilanteesta johtuen väentapaaminen järjestetään ainoastaan etänä. Etäyhteyden muodostamiseen käytetään Jitsi-videopuheluohjelmistoa, joka toimii selaimessa, eikä ohjelmisto vaadi kirjautumista. Linkit ohjelman mukaisiin videopuheluihin lähetetään väentapaamiseen ilmoittautuneille.
Ilmoittaudu 14.4.2021 mennessä tällä lomakkeella.
Väentapaamisenohjelma
Lauantai
Klo 9:30 – 11:00 Aamupalajutustelu: Mitä kuuluu järjestön toimijoille sekä Maan ystävien toiminnasta kiinnostuneille?
– Vapaamuotoisessa keskustelussa tutustutaan toisiimme ja kerrotaan toisillemme, että mitä kuuluu Maan ystävien toimintaryhmille, paikallisryhmille, kampanjoille ja hallitukselle. Keskustelussa voidaan ideoida myös tulevaa toimintaa! Pirjo Apell alustaa ja fasilitoi.
Klo 12:00 – 14:00 Suomen ylikansalliset yhtiöt, ihmisoikeudet, yhtiövastuulaki ja taloudellinen oikeudenmukaisuus
– Keskustelussa pohditaan muun muassa kuinka vaikuttaa suomalaisten yhtiöiden ihmisoikeus- ja ympäristövaikutusvelvotteisiin yrityslainsäädännössä YK:n taloudellisten, sosiaalisten ja sivistyksellisten oikeuksien komitean kautta? Taloudellisen oikeudenmukaisuuden toimintaryhmäläiset alustavat ja fasilitoivat keskustelua, jonka taustasta lisää alla sivun alaosassa olevissa lisätiedoissa.
Klo 15:00 – 15:30 Hiilivapaa Suomi -kampanjan toiminta ja Nyt saa riittää, Fortum! -mielenosoitukseen osallistumisen tavat
– Tietoiskun pitää kampanjakoordinaattori Ansku Holstila.
Klo 15:45 – 17:00 Keskusteluhetkonen kaupunki- ja palstaviljelystä
– Maan ystävien Ruokatoiminnan aktiivit alustavat ja fasilitoivat keskustelua.
Klo 17:00 – 19.00 Maailman biodiversiteettikato, Maan oikeudet alkuperäiskansayhteisöihin ja ylikulutuksen rajoittamisen CBD-velvoitteet
– Keskustelussa pohditaan mitä tehdä maailman biodiversiteettikadon estämiseksi ja kuinka korjataan YK:n biodiversiteettisopimuksen alainen post 2020 Global Biodiversity Framework prosessi yhteistyössä alkuperäiskansojen kanssa. Keskustelua alustaa ja fasilitoi Yhteys maahan, metsään ja alkuperäiskulttureihin -toimintaryhmän aktiivit ja keskustelun taustasta voit lukea lisää alla sivun alaosassa olevissa lisätiedoissa.
Klo 19:00 – 21:00 Antirasismi ympäristöliikkeessä -työpaja
– Vastaperustettu Maan ystävien Ilmasto-oikeudenmukaisuusryhmä järjestää työpajan. Ilmasto-oikeudenmukaisuusryhmän tavoitteena on pitää esillä ilmastokriisin yhteyksiä sosiaaliseen oikeudenmukaisuuteen. Ympäristöliike kytkeytyy moniin muihin likkeisiin, ja ilmasto-oikeudenmukaisuusryhmä haluaa muistuttaa, kuinka mm. antifasismi, antirasismi ja antikapitalismi ovat perustavanlaatuisesti kytköksissä Maan ystävienkin esillä pitämiiin teemoihin. Lauantaina näistä näkökulmista keskitytään antirasismiin. Työpajassa on lyhyt alustus rasismin yhteyksistä ympäristökriiseihin, minkä jälkeen keskustellaan pienryhmissä mm. siitä, mitä rasistisia rakenteita ympäristöliikkeessä on, miten valkoiset etuoikeudet näyttäytyvät ja miten antirasismia voi lisätä ympäristöliikkeessä.
Sunnuntai
Klo 9:30 – 10:00 Keskustelua Maan ystävien kulttuuritoiminnasta
– Mixu Lauronen alustaa ja fasilitoi keskustelua.
Klo 10:00 – 11:00 Keskustelua kirjallisuudesta: lukuvinkkejä maan ystävälle
– Liisa Uimonen alustaa ja fasilitoi keskustelua.
Klo 12:00 – 16:00 Maan ystävät ry:n vuosikokous
—
Ohjelma täydentyy ja tarkentuu lähipäivinä.
—
Lisätietoa ohjelmista
Suomen ylikansalliset yhtiöt, ihmisoikeudet, yhtiövastuulaki ja taloudellinen oikeudenmukaisuus (La klo 12:00 – 14:00)
Suomi on valmistamassa yhtiövastuulakia ja EU jäsenmaidensa yhtiövastuulakeja harmonisoivia puitteita.
Vaikka YK:n Taloudellisten, sosiaalisten ja sivistyksellisten (TSS) oikeuksien komitea on jo pitkään tuonut julki valtioiden TSS-velvoitteiden edellyttävän, että valtiot ryhtyvät lainsäädännöllisiin toimiin yhtiöiden velvoittamiseksi kunnioittamaan ihmsoikeuksia, TSS-komitea ei kuitenkaan ollut vakuuttunut siitä, onko Suomi tekemässä yritysvastuulaista Suomen TSS-velvoitteiden mukaista, vaan asetti Suomelle tarkentavia vaatimuksia velvoitteiden täyttämiseksi.
TSS-komitea vaati varmistamaan Suomen toimet yhtiöiden suhteen TSS-artiklan 2.1.mukaisiksi mm. UPM:n Uruguayn sellutehdas investoinnin suhteen ja vaati että yhtiövastuulaissa kiinnitetään erityistä huomiota Suomen ulkopuolelle kohdistuvien ihmisoikeusvaikutusten tutkimiseen jo nyt lakia valmisteltaessa, jotta laki kykenisi tarjoamaan ihmisoikeusloukkausten riittävät valitusmahdollisuudet myös Suomen ulkopuolella tapahtuvia oikeusloukkauksia koskien.
TSS-komitea vaati, että Suomen tulee sekä yhtiövastuulain valmistamisen että jo tapahtuneiden tai tapahtuvien oikeusloukkauksien tutkimisen suhteen huomioida TSS-velvoitteiden vaatimukset, jotka komitea on esittänyt jo aiemmassa yhtiöiden velvoitteita koskevassa yleiskommentissaan, mutta joka niin Suomi kuin suomalaiset yhtiötkin ovat jättäneet huomiotta tavassaan rakentaa omia menettelyjään yritysvastuun nimissä.
Kun Suomi on nyt velvoitettu raportoimaan kahden vuoden kuluttua edistymisestään näiden vaatimusten suhteen, tämä avaa uusia mahdollisuuksia valvoa yhtiöiden toimien ja Suomen toimenpiteiden vaikutuksia ja asettaa niitä vastaamaan teoistaan. Käymme sessiossa läpi UPM:n lisäksi Finnfundin toimien tilannetta, mutta minkä tahansa yhtiöiden toimien vaikutuksia voidaan pohtia Kongon kobolttikaivoksista Fortumin hiilivoimala- ja maakaasusuunnitelmiin ihmisten kiinnostuksen mukaan.
Mitä taloudellinen oikeudenmukaisuus edellyttäisi taloudelliselta toiminnalta, vaihdolta ja sijoituksilta, jotta ne saataisiin elämää ylläpitäviksi ja taloudellisia ihmisoikeuksia toteuttaviksi?
Maailman biodiversiteettikato, Maan oikeudet alkuperäiskansayhteisöihin ja ylikulutuksen rajoittamisen CBD-velvoitteet (La klo 17:00 – 19:00)
Globaali biodiversiteettikato etenee kiihtyvää vauhtia ja valtaosaa siitä aiheuttavat erilaiset ylikulutustamme palvelevat tuotannon ja hallinnon menettelyt, joiden aiheuttamasta biodiversiteetin heikkenemisestä on paljon kansainvälistä näyttöä.
Tästä huolimatta esimerkiksi post-2020 Global Biodiiversity Framework ja Nature Based Solutions nimikkeillä esitetyt keinot ’ratkaista’ biodiversiteettikatoa jatkavat vastaavia hallinnan, mittausten, kartoitusten, luonnonsuojelun, teknisen kehityksen, sertifioinnin, vapaaehtoisen vastuun ja manosluontoisen tiedotuksen menettelyjä, joita on käytetty jo vuosikausia, mutta joita käytettäessä globaali biodiversiteettikato on kuitenkin vain jatkanut kiihtymistään samaa tahtia kuin ylikulutuksemme on jatkanut kasvuaan.
Biodiversiteettiä taas on säilynyt maapallolla huomattavasti paremmin alueilla, joilla alkuperäiskansat ovat eläneet ja joita he ovat käyttäneet omien ratkaisujensa mukaan, ja joilla ei ole omaksuttu vastaavia mittauksia, suojelutoima, uusinta ’kehittynyttä’ tekniikkaa, sertifiointia ja joilla ei edes tunneta biologiaa tai luonnontieteellistä käsitteistöä tai koulutusta.
Miksi näin on, vaikka jo olemassaolevat YK:n biodiversiteettisopimuksen (CBD) velvoitteet itse asiassa ovat jo vuosia edellyttäneet valtioiden ryhtyvän ylikulutusta ja kaupallisia oikeuksia rajoittaviin toimiin, joihin valtiot kuitenkaan eivät ole ryhtyneet.
Mitä CBD:n täytäntöönpanon agendalta tulisi vaatia? Keille ja millaisille menettelyille tulisi kuulua vahvimmat oikeudet ratkaista kunkin alueen käytöstä ja hallinnasta ja mihin tarkoituksiin? Miten elämän monimuotoisuutta voidaan suojella eri alueilla? Millaiset oikeudet Äiti Maalla ja maapallon elämän monimuotoisuudella pitäisi olla ihmisyhteisöihin ja niiden tapoihin ymmärtää maita, metsiä, vesiä ja niiden elämää – siihen millaisia yhteisöjä milläkin alueella elää ja miten ne voivat käyttää ja hallita aluetta?
