Muutos ei tapahdu itsestään,
se on tehtävä!

Blogi

  • Lisätietoja Sastamalan rikastamon päästöistä

    Dragon Miningin Sastamalan malminrikastamon tuntumasta otettujen näytteiden mittaustulokset löytyvät tästä.

    Mittaustulokset 1 – sedimenttinäytteet

    Mittaustulokset 2 – vesinäytteet

    Lisätietoja saa allaolevan tiedotteen yhteyshenkilöiltä.

  • Dragon Miningin Sastamalan rikastamo päästää ympäristöön lyijyä, alumiinia ja nikkeliä

    Dragon Miningin hankkeet jäädytettävä: kaivosyhtiö ei kykene huolehtimaan jätteistään.

    Australialaisen Dragon Mining -yhtiön malminrikastamon tuntumasta Sastamalasta otettiin vesi- ja sedimenttinäytteitä syyskuussa 2013. Mittaustulosten mukaan Ekojokeen laskevan Kovero-ojan vedessä on nikkeliä 537 mikrogrammaa litrassa. Nikkelipitoisuus ylittää monikymmenkertaisesti pintavesien nykyisen EU-laaturajan, joka on lähitulevaisuudessa vielä tiukentumassa nykyisestä. Vastaavia pitoisuuksia on mitattu Kovero-ojasta jo vuosikausia, ja nikkeli saastuttaa myös Ekojokea, joka laskee Rautaveteen. Vammalan rikastamon suotovesiselvityksen mukaan pitoisuudeksi oli vuonna 2012 mitattu 580 μg/l, ja 2000-luvulla arvot olivat olleet vielä korkeampia. Kovero-ojassa esiintyy myös haitallisia kuparin, koboltin, rikin ja mangaanin pitoisuuksia.

    Kovero-ojan nikkeli ei ole ainoa ongelma. Rikastushiekka-altaiden itäreunalta suotuu metsään ruosteenpunainen puro, jossa lyijy-, alumiini-, boori-, koboltti-, sinkki- ja nikkelipitoisuudet ovat korkeita. Etenkin koboltin ja nikkelin arvot ovat moninkertaisia ympäristölle turvallisiin arvoihin verrattuna. Booria, joka on luvanvarainen, ei rikastamon ympäristöluvassa mainita. Rautaa vedessä on 21 milligrammaa litrassa, kun Suomessakin viitearvona pidetty Kanadan laatunormi on 0,3 mg/l. Kyseisen puron ympäriltä on tiettävästi kaadettu runsaasti pystyyn kuolleita puita.

    Vielä korkeampia arvoja mitattiin altaiden itäpuolelta hieman etelämpää. Kahden suotovesipuron yhtymäkohdassa nikkelin, alumiinin, berylliumin, koboltin, lyijyn, kromin ja sinkin pitoisuudet olivat koholla. Alumiinin pitoisuus oli jopa 6,3 mg/l, kun jo 0,1 mg/l on kaloille vaarallinen pitoisuus happamassa vedessä. Samoin Ekojokeen laskevan Korvalammin mittapadolla havaittiin korkeahko alumiinipitoisuus 1.7 mg/l.

    Sedimenttinäytteissä pilaantuneen maan kynnys- tai ohjearvoja rikkoivat arseenin, koboltin, kuparin ja nikkelin pitoisuudet. Pahiten ylempi raja ylittyi nikkelillä 586 mg/kg (raja 150 mg/kg) ja kuparilla 247 mg/kg (raja 200 mg/kg) Kovero-ojan mittapadolla sekä nikkelillä 281 mg/kg suotolammikossa altaan koillisreunassa. Sedimenteissä havaittiin lukuisia haitta-aineita, kuten berylliumia, bariumia, telluuria, titaania, rikkiä ja talliumia sekä luonnon taustasta kohonneita arvoja sinkkiä ja lyijyä. Pilaantuneen maan normeja pienemmätkin arvot voivat olla luvattomia, jos liukoiset pitoisuudet ylittävät kaivannaisjäteasetuksen normit.

    – Kaivosyhtiön toiminta näyttää täysin vastuuttomalta. Raskasmetallit olisi mahdollista saostaa pois ympäristöön päätyvistä vesistä veden pH-arvoa säätelemällä, mutta sitä ei tehdä, vaikka ongelma on tunnettu jo vuosikausien ajan, kommentoi Angi Mauranen Maan ystävistä.

     
    – Rikastushiekka-altaista suotuu merkittäviä määriä haitta-aineita ympäristöön. Osa näistä päätyy pintavesiin, Ekojokeen ja Rautaveteen. Pintavesien saastuminen ja kaivoksen kautta kiertävät vedet ovat uhka myös pohjavesille, kommentoi biokemisti, FT Jari Natunen.
    Dragon Miningin hankkeet tulee jäädyttää, eikä yhtiölle saa myöntää uusia ympäristölupia. Kaivosyhtiö ei kykene hallitsemaan jätteitään edes Oriveden pienehköllä kaivoksella tai rikastamollaan Sastamalassa.


    Lisätietoja:

    FT Jari Natunen, biokemisti, antaa lisätietoja mittaustuloksista ja niiden tulosten tulkinnasta
    p. 040  771 3781, njarit [at] yahoo.com


    Angi Mauranen, Maan ystävien kaivosryhmä
    p. 040 520 7537, angi.mauranen [at] maanystavat.fi

     
    Mittaustulokset ja kuvamateriaalia:
    http://blogi.maanystavat.fi/
     
    —-
     

    Taustaa:
    Dragon Miningin rikastamon alueella toimi Outokummun nikkeli-kuparikaivos vuosina 1975-1995. Vuosina 1994-2003 ja vuodesta 2007 alkaen rikastamolla on käsitelty Oriveden kultakaivoksen malmia ja vuodesta 2009 myös Jokisivun kultakaivoksen malmia. Vuonna 2003 rikastamo siirtyi australialaisen Dragon Miningin omistukseen.
     
    Dragon Mining on aikeissa aloittaa kaivostoiminnan Valkeakosken Kaapelinkulmassa, Natura 2000 –alueen välittömässä läheisyydessä. Myös Kaapelinkulman malmi on tarkoitus tuoda Sastamalaan rikastettavaksi. Yhtiöllä on myös YVA-menettely käynnissä Kuusamossa liittyen Ruka-tunturin kupeeseen kaavailtuun kulta-koboltti-uraanikaivokseen.

  • Miksi globaalia ympäristökasvatusta?

    Olen töissä toista kertaa Globaalia ympäristökasvatusta -hankeessa ja yritän tässä kirjoituksessa kertoa vähän syvällisemmin siitä, mitä hankkeessa teemme ja miksi ketään ylipäänsä kannattaa yrittää kasvattaa. 

    Hankkeemme kasvatustyön perimmäinen tarkoitus on vähentää ylikulutusta, ympäristötuhoja ja lisätä oikeudenmukaisuutta maailmassa. Maapallon luonnonvaroja kulutetaan kiihtyvällä tahdilla, joka vuosi otamme lisää velkaa tulevilta sukupolvilta kuluttamalla ja tuhoamalla luonnonvaroja 30% enemmän, kuin mitä maapallon luonnonvarat ehtivät uusiutua. Suomessa kulutamme vielä tätäkin enemmän; jos kaikki maailman ihmiset kuluttaisivat niin kuin me tarvitsisimme kahden maapallon luonnovarat vuodessa. Lisäksi kulutus on jakautunut huomattavan epätasaisesti maapallon eri ihmisryhmien kesken. Onnekkaat 20%, joista suurin osa asuu pohjoisella pallonpuoliskolla kuluttavat 80% luonnonvaroista, ja loput 20% jää Etelässä asuvan väestön käyttöön. Nämä kaksi epäoikeudenmukaisuutta muodostavat hankkeemme temaattisen ytimen, jota kutsutaan ekologiseksi velaksi. 
    Monia maailman epäoikeudenmukaisuuksia voidaan tarkastella ekologisen velan kehyksistä käsin. Minkälaisia ympäristöongelmia asiaan liittyy? Minkälaisia sosiaalisia haittoja? Ja minkälaiset rakenteelliset ongelmat mahdollistavat kaiken sen, mikä tapahtuu?
     
    Esimerkkejä on maailma pullollaan. Ruoantuotanto, energiantuotanto, raaka-aineet, tavaroiden ja vaatteiden valmistus, mutta myös ilmastonmuutos ja sen torjumiseksi tarkoitetut toimet kuten metsiensuojelu, patohankkeet ja biopolttoainetuotanto saattavat täyttää ekologisen velan tunnusmerkit. Moni kakku päältä kaunis, mutta sisältä mätä. Kaikenlainen viherpesu ja mukamas-hyväntekeminen jää kiikkiin, jos sitä tarkastellaan ekologisen velan näkökulmasta. 
     
     
    Hyviä kysymyksiä ovat: kuka tästä hyötyy? Kenellä on valta esim. maahan tai veteen? Pelkkä ympäristönsuojelunäkökulmakaan ei aina ole oikein, esim. metsiensuojelu silloin, jos se tarkoittaa kokonaisten kansojen siirtämistä pois ikiaikaisilta asuinpaikoiltaan, tai pato silloin, jos sen alle jää kylällinen ihmisiä, joiden elinkeinot pato myös tuhoaisi. Jokaisessa tilanteessa on äärimmäisen tärkeää olla mestaroimatta Pohjoisesta käsin, vaan paikallisen väestön näkemys omasta parhaastaan on oltava kaiken toiminnan lähtökohta. 

     
    Olemme tuottaneet kasvattajille ja vapaaehtoisillemme suunnatun oppaan, jossa raapaistaan pintaa muutamasta nuorten elämää koskettavasta ekologiseen velkaan liittyvästä aiheesta ja annetaan vinkkejä lähteä puuhaamaan aiheiden parissa kivoja juttuja nuorten kanssa. Puuhaamisen ohella heidän kanssaan keskustellaan maailman vääryyksistä ja siitä, mitä vääryyksille pitäisi tehdä. Nuoret voivat pohtia mitä voivat itse tehdä ja heitä kannustetaan vaikuttamaan maailman menoon eri tasoilla. Järjestämme koulujen ja nuorisotalojen kanssa globaaleja ympäristöpäiviä, joihin menemme vapaaehtoisporukalla vetämään tuunauspajoja, kasvisruokakokkailua, fillarien keväthuoltoja, luontoretkiä, ilmastotempauksia, mitä vain ikinä keksimmekään. Tavoitteena on puuhaamisen ohessa heittää ajatuksen pallo nuorille, antaa heille toivoa, antaa heille tunne siitä että asioilla on väliä, asioihin voi vaikuttaa ja maailmaa voi muuttaa paremmaksi.

    Markkinointiin, jonka tavoitteena on saada ihmiset ostamaan tavaroita tai palveluja käytetään maailmassa 500 miljardia euroa vuosittain. Tämä koneisto palvelee mahdollisimman suuriin voittoihin tähtäävää liiketoimintaa, jolla on vankka jalansija nuorten asenteiden, kulutustottumusten ja maailmankuvienkin muokkaamisessa. Sama koneisto omalta osaltaan ylläpitää ylikulutusta ja epäoikeudenmukaisia rakenteita. On erittäin tärkeää yrittää saada kaiken tuon markkinointitulvan keskelle edes ripaus työkaluja kriittiseen ajatteluun, ikkuna oikeaan maailmaan, jossa lenkkarit eivät kasvakaan kaupan hyllyllä. Helppoa tämä ei ole, mutta jostain päästä läjää on lähdettävä lapioimaan. Kontakti aktiiviseen Maan ystävään on nuorelle ehkä ensimmäinen pisara vaikuttajaksi ryhtymisen tiellä, mahdollisuuden tajuaminen. Ja ennen kaikkea sen tajuaminen, että tämähän voi olla kivaa, tuo ihminen ei ole kaikesta hauskuudesta luopunut askeetikko 🙂

     
     
    Kasvattajille tarjoamme materiaaleja, koulutuksia ja globaaleja ympäristöpäiviä, joita toteutamme yhdessä Eetti ry:n, Luonto-liiton, Emmauksen ja Uuden Tuulen kanssa. Osa kasvattajista on nykyään todella tietoisia maailman epäkohdista ja he ovat avainhenkilöitä, jotka puhuvat rehtoreille, jankuttavat kokouksissa ja vievät muutosta eteenpäin. He tarvitsevat tukea, välineitä ja kaltaistensa seuraa.  
     
    Jos olet kiinnostunut globaalikasvatuksesta, ota rohkeasti yhteyttä meihin hankkeen työntekijöihin. Vapaaehtoisia ei koskaan ole liikaa. Voit tulla koululle auttamaan työpajoissa, pitämään pöytää Educa- messuille tai muihin markkinointitilaisuuksiin, tai jos sinulla on joku hyvä idea jostain muusta asiasta, mitä voisit tehdä hankkeessa, kaikki on tervetullutta!
     
    Kasvatusterkuin,

    Riika Huitti-Malka