Blogi

  • Hanasaaren hiilivoimala sulkeutuu kansalaisvaikuttamisen ansiosta

    Hanasaaren hiilivoimala sulkeutuu kansalaisvaikuttamisen ansiosta

    Hiilivapaa Helsinki -kampanja saavutti viime viikolla merkittävän voiton, kun Helsingin kaupunginvaltuusto päätti vuosien kampanjoinnin jälkeen Hanasaaren hiilivoimalan sulkemisesta. Voimala menee kiinni viimeistään vuoden 2024 loppuun mennessä.

    Päätös avaa tien hiilivapaaseen Helsinkiin. Suuren voimalaratkaisun ohella valtuusto teki useita hyviä pienempiä päätöksiä, joilla valmistaudutaan tulevaisuuden energialinjauksiin. Kaupunki alkaa mm. valmistella uusia tavoitteita päästöjen vähentämiseksi, fossiilisista polttoaineista luopumiseksi ja energiansäästön edistämiseksi.

    Kiitos päätöksistä kuuluu paitsi ne tehneelle valtuutetuille, myös ja ennen kaikkea heidät vakuuttaneille kuntalaisille.

    Kun Hiilivapaa Helsinki -kampanja muutama vuosi sitten alkoi, näköpiirissä oli hyvin erinäköisiä ehdotuksia. Pitkään pöydällä oli ainoastaan sellaisia vaihtoehtoja, joihin sisältyi kivihiilen polttamista vielä vuosikymmeniä eteenpäin, esimerkiksi vanhoja hiilivoimaloita remontoimalla. Sanottiin jopa, että tehokkaiden laitosten takia viimeisenkin kivihiilenpalan pitäisi palaa juuri Helsingissä.

    Tällainen tulevaisuudenkuva ei käynyt helsinkiläisille. Greenpeacen teettämän mielipidekyselyn mukaan 77% helsinkiläisistä toivoo, että tulevaisuudessa pääkaupunki toimii 100% uusiutuvalla energialla.

    Suuri joukko kuntalaisia halusi tehdä jotain ja vakuuttaa päättäjät siitä, että Helsingin hiilenpoltosta on päästävä eroon. Hiilivapaa Helsinki -kampanjan toimintaan osallistui vuosien mittaan noin sata vapaaehtoista, jotka osallistuivat ja olivat vastuussa suurimmasta osasta kaikesta kampanjan toiminnasta. He tapasivat päätöksentekijöitä ja valmistelijoita, järjestivät lukuisia seminaareja, keskustelutilaisuuksia ja tempauksia, kirjoittivat mielipidekirjoituksia, pyörittivät kampanjan sosiaalisen median kanavia ja huolehtivat siitä, että kuntalaiset tiesivät lähestyvästä päätöksestä. He tekivät mahtavan kampanjavideon. He keräsivät yli 14 000:n ihmisen nimet kampanjan vetoomuksen hiilivoimaloiden sulkemiseksi.

    Yksi keskeinen avain kampanjan onnistumiselle oli ihmisten erilaisten vahvuuksien organisoiminen toisiaan tukemaan. Siinä missä yhdet kulkivat kaupungintalolla tapaamassa päättäjiä, toiset puhuivat kuntalaisten kanssa kadulla, kolmannet digitoivat kerätyt vetoomukset, neljännet miettivät tapahtumia ja median tavoittamista, ja niin edelleen. Kaikki saivat tehdä sitä, mikä itselle tuntui luontaisimmalta, ja niiden asioiden yhteistuloksena syntyi mahtava kampanja, jonka myötä toinen Helsingin hiilivoimaloista sulkeutuu.

    Kampanjan alkuvaiheessa sanottiin, että se sen vaatimat asiat eivät olleet mahdollista, mutta sinnikäs vaikuttaminen tuotti tulosta. Moni valtuutettu totesikin kampanjan vetoomuksen luovutustilaisuudessa ja itse valtuuston ratkaisevassa kokouksessa, että ilman kansalaisten aktiivisuutta päätös olisi todennäköisesti ollut varsin toisenlainen.

    Vaikka energiatrendit Suomessa ja maailmalla ovat kääntymässä etenkin hiiltä vastaan, itsestään fossiilivoimalat eivät mihinkään katoa, varsinkaan niin nopeasti kuin ilmastonmuutoksen torjumiseksi olisi tarve. Tuoreen tutkimuksen mukaan hiilivoimaloita pitäisikin sulkea kolme kertaa nykyistä nopeammin, jos ilmastonmuutos halutaan pitää kurissa.

    Vaikuttaminen ei pääty Hanasaareen eikä Helsinkiin. Suomessa on vielä monen monta hiili- ja muuta fossiilivoimalaa, jotka täytyy lähivuosina ja vuosikymmeninä korvata uusiutuvilla ja energiansäästöllä, jos ja kun ilmastonmuutoksen torjunnassa ollaan tosissaan. Helsingin päätös osoittaa, että määrätietoisella kansalaisvaikuttamisella fossiilivoimaloiden sulkemista todella voidaan vauhdittaa.

    Hanna Hakko

  • Tervehdys Maan ystävien hallituksen helmikuisesta kokouksesta!

    Tervehdys Maan ystävien hallituksen helmikuisesta kokouksesta!

    Paljon on vettä virrannut myllynkivessä sitten kyseisen hallituksen kokouksen eli tuttavallisemmin halkon, ja olkoon tämä priimaesimerkki siitä, miten blogikirjoitusta ei kannata tehdä (lue: kohta kahden kuukauden kuluttua koostettuna). Helmikuun halko oli allekirjoittaneelle toinen laatuaan MY:ssä ja opin sieltä paljon. Näitä asioita olivat mm. 

    • perehdy kunnolla omiin esitettäviin asioihin
    • kirjaa kokouksen asialistaan sinisellä merkityt asiat etukäteen muiden nähtäväksi
    • jätä kone syrjään ja ole läsnä 
    • tee tarvittavat muistiinpanot manuaalisesti ja ota erityisesti halkojen yhteiselosta, interaktioista ja tunnelmasta kaikki ilo ja oppimismahdollisuudet irti!

    Itse tunnelmiin. Aloitimme klo.12.07 MY:n toimistokon koushuoneessa ja paikalla olivat kaikki kynnelle kyenneet ja Maisa Skypellä. Myös Eve, Anders, Anastasia (Kepa yhteyshenkilönä) ja Olli-Pekka (Voiman, Innon, Siemenpuun ja AEPF:n esittelytarkoituksessa). 

    Mainittavaa kenties, että paljon asioita on käynnissä ja porukalla riittää yllin kyllin tekemistä koko keväälle. Joitakin viime vuotisia asioita roikkuu vielä mukana, mikä lienee tyypillistä, mutta nekin saataneen hoidettua muutaman kuukauden sisällä. 
    Suurimmat jutut juuri tällä hetkellä ovat: Ilmastokampanjaan liittyvät tulosten juhlimiset ja jatkon suunnittelu, Sosiaalifoorumiin ohjelman koostaminen/tuottaminen ja kevätväentapaamisen organisointi.
     
    Saimme vielä Anastasian johdolla kattavan Kepa-perehdytyksen ja muistutuksen, että Kepa tarjoaa myös räätälöityä koulutusta. Anastasia toimii myös hallituksen luottamushenkilönä, joten hän auttaa tarvittaessa niin ristiriitojen ratkaisussa kuin muissa arkaluontoisissa tilanteissa, joissa ulkopuolista näkökulmaa kaivataan.

    Olli-Pekka esitteli niin ikään kattavasti Voima-lehden, Into-kustannuksen, Siemenpuu-säätiön ja AEPF-toimikunnan toimintaa. Etukäteismateriaalin avulla saimme erinomaisen hyvän kuvan sekä historiasta että nykytilasta. Aika loppui hieman kesken ja päätimme siirtää loput Voimaa, Intoa ja Siemenpuuta koskevat asiat valmisteltavaksi seuraavaan hallituksen kokoukseen. 

    Tuhti tietopaketti päässä oli illan jo pimetessä mukava matkata kotiin keittämään kiinalaista Oolong-teetä (乌龙茶) ja rentoutumaan hyvästä korealaisten buddhalaismunkkien tuottamasta meditaatiomusiikista. 

    Timo Sundman

  • Dragon Miningin Huittistenkin kaivokselta valuu uraania

    Kaivoksen ympäristövaikutuksista huolestunut ryhmä ihmisiä otti vesi- ja sedimenttinäytteitä kaivoksen lähistöltä marraskuun 2014 lopulla.
     
    Dragon Mining Oy:n Jokisivun kaivokselta ulos johtavien ojien sedimenttien radioaktiivisuus on koholla. Lisäksi ojavesissä on kohonneita pitoisuuksia mm. uraania, arseenia ja metalleja. Ojat johtavat Paukkionojan kautta Loimijokeen, jonka ekologinen tila on jo entuudestaan välttävä. Loimijoki kuuluu Kokemäenjoen vesistöön. 
     
    Kaivoksen viimeisestä laskeutusaltaasta ulos johtavan ojan ja altaita reunustavan ojan risteyksessä sedimentin alfa-aktiivisuus on 1590 Bq/kg. Kansainvälinen atomienergiajärjestö IAEA suosittelee, että säteilyturvallisuudesta vastaava viranomainen päättää mahdollisista toimenpiteistä, jos 1000 Bq/kg ylittyy. Uraania ojien risteyksestä otetussa sedimenttinäytteessä on peräti 51,4 mg/kg, mutta tämä pitoisuus ei yksin vielä selitä säteilyn määrää. 
     
    – Kaivosyhtiön vastuulla on selvittää, mistä säteily sedimentissä johtuu ja ryhtyä tarvittaviin toimenpiteisiin, vaatii näytteiden analyysituloksia tarkastellut Angi Mauranen Maan ystävien kaivosryhmästä. Onko uraani taas yllättänyt Dragon Miningin?
     
    Laskeutusaltaiden ja niistä Paukkionojaan johtavien ojien vedessä uraania on yli 20 mikrog/l. Euroopan komission SCHER-tiedekomitean suositus ympäristöhaitallisuuden raja-arvoksi pintavesissä on murto-osa tästä, 0,1-1 mikrogrammaa litrassa. Uraani on kemiallisesti haitallista vesieliöille, ja sen vaikutukset kertautuvat ekosysteemissä. Ympäristöministeriö on  vuonna 2014 suositellut uraanin analysoimista kaivoksen kuivatusvesistä, mitä kaivosyhtiö ei tiettävästi ole tehnyt.
     
    Kaivokselta johdettavien vesien arseenipitoisuudet ovat koholla verrattuna keskimääräisiin luonnonvesien arseenipitoisuuksiin, ja sedimentissä arseenia on jopa 30,3 mg/kg. Lisäksi vesissä on koholla olevia pitoisuuksia muita raskasmetalleja kuten kuparia ja kobolttia. Millekään mainituista aineista ei ole asetettu raja-arvoa kaivoksen ympäristöluvassa, vaikka luvan myöntämisen aikaan niiden päästäminen luontoon oli luvanvaraista. Alueen kallioperässä arseenin pitoisuudet ovat luonnostaan korkeat, minkä vuoksi arseenipäästöjä tulisi tarkkailla erityisen huolellisesti. 
     
    – On selvää, ettei kaivostoiminta tapahdu Jokisivussakaan ympäristön ehdoilla. Kaivoksista koituvat haitat ovat suurempia kuin hyödyt, varsinkin kun kyse on kultakaivoksista. Tämä lyhytnäköinen ympäristön tuhoaminen on lopetettava ja kaivannaisten kulutus vastaavasti käännettävä jyrkkään laskuun, Mauranen toteaa.
     
    Lisätietoja:
     
    Angi Mauranen
    puheenjohtaja
    Maan ystävät ry
    +358 40 520 7537
    angi.mauranen [at] maanystavat.fi
     
    Näyteanalyysien tulokset:
     

    Ks. liitteet oikealla.

    Taustatietoja:
     

    Australialaisomisteisen Dragon Miningin Oriveden kaivoksen alapuoliset vedet ovat erittäin huonossa kunnossa sisältäen muun muassa huomattavia määriä uraania, sinkkiä, alumiinia ja kadmiumia. Myös yhtiön rikastamolla Sastamalan Stormissa etenkin nikkelipäästöt vesistössä ovat ongelmallisen korkeita. Yhtiö on aikeissa avata kaivoksen Valkeakosken Kaapelinkulmaan sekä Kuusamoon, jossa kaivoshanke tosin on vastatuulessa. Dragon Miningin kaivoshankkeista on julkaistu syksyllä 2014 Maan ystävien ja Hitaiden akatemian julkaisema raportti, joka löytyy osoitteesta maanystavat.fi/lohikaarme.

    Angi Mauranen