Blogi

Maan ystävien syysväentapaaminen pidettiin Pauligin huvilalla 16.11.-18.11.2018. Viikonloppuun mahtui paljon erilaista ja eri teemaista ohjelmaa. Perjantaina oli sekä hallituksen kokous, että Varpu Sairisen ja Juha Penttilän tilaisuus ”Suora toiminta ja massa-aktiot ympäristöliikkeessä: Hollannin Maan ystävät, Code Rood ja Ende Gelände”, jossa he kertoivat kokemuksistaan. Lauantaina väentapaaminen yhdistyi aktiivitapaamiseen ensimmäistä kertaa. Päivän aloitti mm. piiriskeskustelu, josta jatkettiin erilaisiin työpajoihin, jotka käsittelivät niinkin erilaisia aiheita kuin tulevaisuuden muutosilmiöitä, intersektionaalisuutta sekä aktivistien jaksamista. Sunnuntaina ohjelma niin sanotusti huipentui vuosikokoukseen.

Olen hallituksen jäsen, joten perjantaina istuin tiiviisti hallituksen kokouksessa. Sieltä ehdimme pariin otteeseen tervehtimään rinnakkain järjestetyn suoraa toimintaa käsittelevän tapahtuman väkeä, mutta pääosin ilta meni kokousasioiden parissa. Kokouksen tärkeimmät teemat olivat henkilöstöasiat ja erilaiset rekrytoinnit, kuten hallitus- ja talousjaostorekry sekä ilmastokampanjakoordinaattorin rekry ja kansainvälisten asioiden tiedotuksen ja toiminnan sekä tasapuolisuuden varmistaminen.

Maan ystävien ilmastokampanjakoordinaattori on pian vaihtumassa uuteen ja ilmastokampanja teki paikasta hakuilmoituksen, jonka takaraja oli hallituksen kokousta edeltävänä päivänä. Hakemukset oli päätetty anonymisoida, johon osallistui yksi ihminen ilmastokampanjasta ja toinen Maan ystävien hallituksesta. Varsinaiseen rekrytointiryhmään liittyi yksi hallituksen jäsen sekä kolme ilmasto-ohjausryhmästä. Hakuprosessissa saatiin näin hyödynnettyä eri näkökulmia ja sen kuormittavuus jakautui useampien ihmisten kesken.

Kansainvälisissä asioissa hallitus haluaa varmistaa sen, että erilaisista FoEI:n, FoEE:n ja YFoEE:n tapahtumista, vetoomuksista, tiedonannoista ja vastuutehtävistä kulkee tieto myös Maan ystävien jäsenistölle laajemmin. Hallituksen pohtimia konkreettisia keinoja olivat se, että erilaisia asian kannalta olennaisia sähköpostilistoja seuraa useampi ihminen, jolloin tiedonkulku ei pääse katkeamaan. Toisaalta halutaan myös huolehtia siitä, että vuoden 2016 hallituksen päätös kansainvälisten matkojen raportointivelvoitteesta ehtona uusille matkoille toteutuu.

Tärkeä teema, joka hallituksen kokouksissa on vuoden aikana noussut yhä enemmän esille, on myös Maan ystävien työnantajapolitiikka. Millainen työnantaja olemme nyt? Millainen työnantaja haluamme olla? Hallitus on työnantajavastuussa työntekijöistään, mutta on tärkeää käydä keskustelu siitä, mitä tämä vastuu tarkoittaa. Hallituksen jäsenet ovat usein vaihtuneet vuosittain, jolloin pitkäjänteinen työnantajapolitiikan kehittäminen on jäänyt sivuosaan.

Ensi vuonna on onneksi käymässä niin, että vanhoista hallituslaisista valtaosa jatkaa. Ollaan tilanteessa, jossa keskustelulle on aikaisempaa paremmat edellytykset ja nyt, jos koskaan, on tähän mahdollisuuteen tartuttava. Hallitus päättikin erityisen työryhmän perustamisesta. Tarkoitus oli alun perin valita sen jäsenet vasta joulukuun hallituksen kokouksessa, mutta väentapaamisen jälkeen työryhmä koottiinkin saman tien, jotta kehitystyöhön päästään mahdollisimman pian.

Toimin hallituksen kokouksessa ja vuosikokouksessa ensimmäistä kertaa puheenjohtajana, mikä oli varsin opettavainen kokemus. Pohdin esimerkiksi sitä, miten puheenjohtaja voisi parhaiten toimia tavalla, jossa yhdistyisi sekä kaikkien mahdollisuus puheenvuoroon ja laadukas keskustelu, että kokouksen pysyminen aikataulussa. Aiheet ovat usein sekä hallituksen kokouksissa, että vuosikokouksissa ihmisille hyvin tärkeitä ja keskustelua herättäviä. Piirikeskustelussa hyödynnettiin kahden minuutin puheenvuoroja, mikä vaikuttikin toimivan hyvin. Tasapuolisuutta voisi jatkossa tukea myös huomioimalla keston lisäksi se, kuinka monta puheenvuoroa kukin käyttää.

Lauantaipäivän huumaa ja sunnuntain sisukkuutta

Lauantaina ehdin itse paikalle vasta piirikeskustelun loppuun, mutta ajoitus oli mainio lounaan kannalta.  Väentapaamiseen oli palkattu kokki laittamaan vegaanista ruokaa ja hän loihti pöytään mm. maukasta borssikeittoa. Jäljelle jääneen keiton hän leipoi mukaan herkullisiin leipälimppuihin.

Lounaan jälkeisessä tulevaisuustyöpajassa esiteltiin erilaisia muutosilmiöitä, jotka voivat vaikuttaa Maan ystävien toimintaan tulevaisuudessa. Näistä oli koostettu viisi isompaa kokonaisuutta; väestönmuutokset, ilmasto, energia ja luonnonvarat, talous, työllisyys ja palvelut, moninaistuvat elämäntavat ja arvot sekä älykäs yhteiskunta. Osallistujat jakautuivat oman kiinnostuksensa mukaan kolmeen ryhmään, joissa edellä olevia teemoja pyrittiin tarkastelemaan Maan ystävien toiminnan kautta.

Osallistuin itse ryhmään, jossa oli mukana vesiasiat, taloudellinen oikeudenmukaisuus, sosiaalifoorumi sekä alkuperäiskansat. Keskustelu liikkui laidasta laitaan, sillä puhuimme niin yhteisöllisemmästä elämäntavasta, alkuperäiskansojen suhteesta luontoon kuin kapitalistisen talousjärjestelmän luonteestakin. Lisäksi sivusimme erilaisia demokratian muotoja. Näiden yhteydessä kiinnitettiin huomiota siihen, ettei lähidemokratia voi toimia, jos taloudelliset asiat rajataan sen ulkopuolelle.

Loppuilta koostui päivällisen lisäksi kahdesta Nuorten Maan ystävien koordinoimasta työpajasta, joista ensimmäinen käsitteli sitä, kuinka huolehtia omasta jaksamisestaan aktiivistina. Millaiset asiat ylipäätään vaikeuttavat omaa jaksamista ja mitä ratkaisuja näihin ongelmiin voisi olla? Itse pääsin pohdiskelemaan ajanhallinnan ongelmia ja täydellisyyden tavoittelua, jotka olivat henkilökohtaisten ajatusmallien ja tapojen tehdä asioita-teeman alla. Yksi ratkaisuehdotus ryhmällämme oli priorisointi ja toisaalta se, että yrittää tietoisesti havaita ja puuttua sellaisiin ajatusmalleihin, joiden johdosta haalii itselleen enemmän tehtävää kuin mihin lopulta ehtiikään ja toisaalta, että osaa olla tyytyväinen aikaansaannoksiinsa. Helpommin sanottu kuin tehty?

Intersektionaalinen näkökulma muutokseen oli päivän viimeinen työpaja, mutta samalla yksi mielenkiintoisimmista. Aloitimme havainnollistavalla harjoituksella, jonka jälkeen kuultiin Julia Räisäsen pitämä alustus aiheeseen. Pohdimme omia kokemuksiamme siitä, millaista on olla marginaalissa ja miltä valtavirta on silloin näyttänyt. Mitä haluaisimme sanoa valtavirralle? Aihe nosti esiin myös vaikeita asioita. Huomasimme lisäksi, että marginaalissa olo herättää samankaltaisia tunteita eri ihmisissä. Valtarakenteet ja etujen kerrostuminen ovat tärkeitä tiedostaa. Siinä missä jollekin henkilölle kasaantuu etuja mm. hänen ihonvärinsä, etnisyytensä, sukupuolen ja perhetaustan vuoksi, on vaikutus päinvastainen toisille ihmisille. Tämän tiedostaminen on ensimmäinen askel kohti sitä, että asialle voidaan tehdä jotain.

Sunnuntai valkeni kauniin aurinkoisena, toisin kuin edellisen päivän synkkä pilvimassa. En voinut olla ottamatta useampia kuvia Töölönlahden rannalta kulkiessani kohti Pauligia. Huvilalla söimme ensin hieman aamiaista ennen kuin kävimme itse asiaan eli vuosikokoukseen. Asialistalla oli vuoden 2019 toimintasuunnitelman hyväksyminen ja läpikäyminen, jäsenmaksujen perusteet ja niiden suuruus sekä perusyhdistyksille palautettavan jäsenmaksuosuuden suuruus ja ajankohta, vuoden 2019 talousarvio, uuden hallituksen valinta sekä tilintarkastajan ja varatilintarkastajan valinta. Nämä asiat käydään aina läpi syysvuosikokouksessa. Tällä kertaa lisänä oli vielä sääntömuutosehdotus kaksivuotisesta hallituskaudesta sekä Maan ystävien suhteet talouselämään-linjapaperin päivittäminen.

Sekä toimintasuunnitelmaan, että talousarvioon oli tullut muutosehdotuksia hallituksen käytyä ne jo läpi ja joitakin tuli lisää vielä kokouksen aikana, mikä pidensi kummankin käsittelyaikaa. Talousarvion merkittävimmät muutokset vuosikokouksessa syntyivät kampanjakoordinaattorin palkka-arvion korjaamisesta työajan lisäyksen huomioivaksi sekä päätösestä hankkia järjestölle uudet Maan ystävät-paidat. Vanhoista on jäljellä enää muutama hajakoko.

Hallitus päätti ehdottaa kaksivuotista hallituskautta alun perin, jotta varmistettaisiin tiedon ja taidon siirtyminen uudelle hallitukselle. Tämän toivottiin auttavan siihen, että hallitus voi toimia pitkäjänteisemmin eikä kaikkia asioita tarvitse oppia ”kantapään kautta”. Lisäksi sen ajateltiin vähentävän työntekijöiden kuormitusta, koska heille on usein jäänyt vastuu asioiden jatkuvuudesta samalla, kun hallitustyö on sisältänyt paljon opettelua. Ehdotettiin siis sääntömuutosta, jonka oli tarkoitus toimia myös uusia hallituslaisia motivoivana tekijänä.

Asia herätti kuitenkin kysymysmerkkejä jo valmisteluvaiheessa. Mikä olisi oikea tapa muotoilla ehdotus, jotta se ei aiheuta mitään kummallisia pullonkauloja tulevaisuudessa? Entä millaisia seurauksia on sillä, että hallitukseen pitäisi sitoutua lähtökohtaisesti kahdeksi vuodeksi? Onko tämä varmasti paras tapa toteuttaa hiljaisen tiedon siirtyminen hallituskaudelta toiselle? Vuosikokouksessa näistä teemoista käytiin vilkasta keskustelua. Lisäksi mietittiin, pitäisikö ensin kokeilla voisiko pelkkä sitoutumisen korostaminen toimia ilman sääntömuutosta. Ja mitä itse henkilökohtaisesti tässä vaiheessa mietin: teemme kaikki vapaaehtoistyötä – onko sääntömuutos varmasti tätä taustaa vasten oikea keino pyrkiä arvokkaaseen päämäärään?

Vuosikokous oli lopulta yksimielinen vain siitä, että kokemuksen siirtäminen eteenpäin on tärkeää ja pitäisi miettiä keinoja, joilla hallituslaiset jatkaisivat myös ainakin toisen kauden niin, että hallituksessa olisi saman aikaan sekä uusia, että vanhoja hallituslaisia. Sääntömuutosta ei tältä erää hyväksytty. Näkisin kuitenkin itse, että tässä olisi ehdottomasti keskustelun paikka. Jälkiviisaana on helppo nähdä, että muutoksesta olisi ensin pitänyt keskustella laajemmalla pohjalla, ehkä juuri väentapaamisen yhteydessä jossakin työpajassa. Näin nähtäisiin millaiset keinot jäsenistöstä vaikuttavat parhailta ja avattaisiin uusia näkökantoja.  

Vuoden 2019 hallitus valittiin mutkattomasti. Puheenjohtajaksi valittiin ainoa paikkaa hakenut eli Maan ystävien nykyinen puheenjohtaja Liisa Uimonen ja varapuheenjohtajina niin ikään jatkavat Kristina Salmi ja Jara Kollei. Vanhasta hallituksesta mukaan lähtivät lisäksi Heikki Hallantie, Olli-Pekka Haavisto ja Saija Väyrynen. Uusina aloittavat Olli-Pekka Siira, Tove Selin, Heidi Kuvaja sekä Reetta Hanhikoski.

Tämän jälkeen päätettiin vielä, että hallitus valtuutetaan päivittämään ”Ohjeet Maan ystävien suhteista talouselämään”-linjapaperi yhdenmukaiseksi FoEI:n yritysyhteistyö- ja varainhankintalinjausten kanssa. Sitten olikin pitkä päivä vihdoin päätöksessään, jonka jälkeen loppuun asti sinnitelleet siivosivat yhdessä tilat ja lähtivät sitten sunnuntai-illan viettoon. Loppulauselmana ensimmäisestä väentapaamisestani voisi sanoa, että paljon oli ohjelmaa ja tapahtumaa, paljon uusia ajatuksia ja ihmisiä. Kyllä näillä eväillä nähdään taas ensi kevään väentapaamisessa.

Saija Väyrynen

Maan ystävien ilmastokampanjan vasta valittu ohjausryhmä kokoontui ensimmäisen kerran 24.9.2018. Ohjausryhmään kuuluvat ilmastokampanjasta vastaava Leena Kontinen, kampanjakoordinaatori Eija Kärkkäinen, sekä jäsenet Anna Ikonen, Aino Sirén, Elina Hienonen, Ilona Mansikka ja Tove Selin. Naisenergia jyllää.

Kokouksessa jaettiin tehtävät ja vastuut ohjausryhmän jäsenille. Ohjausryhmä vastaa kampanjan yleisestä koordinaatiosta ja eri hankkeiden koordinaatiosta. Se myös vastaa talousasioista kampanjassa.

Ensimmäisessä kokouksessa tutustuimme toisiimme. Ideat ja sanat lensivät ja tunnelma oli todella innostava. Myös etänä Tampereelta osallistunut Aino oli hyvin mukana menossa.

Ilmastokampanja osallistuu tuleviin eduskuntavaaleihin yhdessä muiden alan järjestöjen kanssa ja jatkaa vaikuttamistyötä mm. yhteisöenergiassa ja Hiilivapaa Suomi -kampanjassa. Uutena asiana keskusteltiiin lentoverosta, josta pitäisi tulla lakialoite kansalaisaloitteen kautta Ruotsin mallin mukaan, tai jotenkin muuten. Keskusteluja jatketaan.

Tove Selin