Muutos ei tapahdu itsestään,
se on tehtävä!

Uutiskirje

Uutiskirjeeseen kokoamme kuulumisia menneistä, ilmoittelemme tulevista, sekä välitämme tietoa siitä, mitä Maan ystävissä tapahtuu niin paikallisella kuin kansainväliselläkin tasolla. Uutiskirje ilmestyy kaksi kertaa vuodessa: kerran keväällä ja kerran syksyllä. Palautteen uutiskirjeestä voit laittaa osoitteeseen: toimisto(at)maanystavat.fi.

Best English-speaking members of the Friends of the Earth Finland,

This bulletin for the members of FoE Finland is in Finnish only. But if you take a look on the www-addresses you can find out that many links are in English. So, despite we had not time enough to write the bulletin both in Finnish and English you can get some useful articles and information with help of this material.

Have a good summer season!

 

Hei Maan ystävät ry:n jäsen,

 

mukavia kesän meininkejä! Tämä uutiskirje on aika spontaanisti koottu pelkästään siitä mielihyvästä, minkä onnistunut kevätväentapaaminen sai aikaan osuuskunta Noidanlukon ylläpitämässä tiedotuskeskus Hanhikivessä (https://noidanlukko.wordpress.com/tiedotuskeskus-hanhikivi/) Pyhäjoella 7. - 10.6.2018.

 

Tiedotteen sisällöt eivät kuitenkaan ole mitä tahansa mieleenjuohtumia. Hallituksen ja aktiivien piirissä on pitkin kevättä pohdiskeltu monia kysymyksiä liittyen MY:n tiedotukseen, toimintaan, maailmantilanteeseen ja sen johdosta myös MY:n rakenteeseen. Yksi asia, joka monien mielestä saattaisi toimia paremminkin, on kansainvälisen Maan ystävät -verkoston vahvempi esilläpito. Suomen MY on monissa suhteissa, eikä vähinten ilmastoasioissa, jatkuvassa yhteydessä Euroopan Maan ystäviin. Monilla iältään nuoremmilla on varsin elävät suhteet Euroopan nuoriin Maan ystäviin, Young Friends of the Earth Europe -verkostoon. Nykyään voi sanoa jo perinteisesti osa jäsenistä kommunikoi jatkuvasti Friends of the Earth Internationalin eri teemojen puitteissa kansainvälisesti. Vaikka tämä on MY:n arkea, ei näistä tiedottaminen nouse arjen toimissa esiin. Sen vuoksi tässä tiedotteessa on yksi juttu kaikilta yllämainituilta.

Suomen Maan ystävät on kohtalaisen hyvin verkottunut kotimaassakin. Kuitenkin useille jäsenille nämä organisaatiot jäävät etäiseksi – jos heitä on tavoittanut ylipäätään mikään näitä järjestöjä koskeva informaatio. Sen vuoksi tässä kirjeessä on esimerkinomaisesti teksti kolmelta kotimaiselta yhteistyöorganisaatiolta.

Erityisen laaja osuus koskee kansainvälistä verkostoa, jossa MY:llä on yhteyshenkilö, nimittäin Environmental Paper Network verkostoa. Verkoston 2018-raportti on merkittävä asiakirja, josta Suomessa ei valitettavasti ole tiedottanut yksikään media. Ei, vaikka raportti perustuu tutkimustietoon ja jonka tavoite on suunnata ja antaa eväitä ympäristöllisesti ja sosiaalisislta vaikutuksiltaan kestävää sellu- ja paperiteollisuuteen, joka on tärkeä osa toteutettaessa ilmaston ja esimerkiksi biodiversiteetin kannalta kestävää planeettaa. Vähintäänkin tämä raportin tiedoteosaan kannattaa jokaisen maan ystävän tutustua, vaikkei koko raporttia ehtisikään käydä läpi.

 

Tiedotteen alussa on myös Suomen Maan ystävien sisäisiä asioita.

 

Virkistävää kesää kaikille tiedostaen, että olemme erottamattomasti osa kokonaisuutta, jota kielen käytänteet pyrkivät pitämään meistä erillisinä sanoilla kuten luonto, ympäristö ja sen sellaiset!

 

= = =     = = =     = = =   

Sisällys:

1.1 Kutsu metsätoimintaan

1.2 Kaivostoiminnan uusista vanhoista ideoista

1.3 Väentapaamisesta

1.4 Uusi toimintaryhmä perustettu

 

2.1 Friends of the Earth International: SHELL vastaan ihmiset

2.2 Friends of the Earth Europe: Toimintakertomus 2017

2.3 Young Friends of the Earth: YFoE Cyprus vapaakauppasopimuksista

 

3.1 Finnwatch: Kahvifirman vastuullisuusvalvonta ei vakuuta

3.2 Siemenpuu-säätiö: Antti Salmisen blogiteksti Toisen tulevaisuuden kuulemisesta

3.3 OneWorld-portaaliyhdistyksen maailma.net: Näkökulma-artikkeli: Iran vesikriisistä vesivararikkoon

3.4 Environmental Paper Network: Globaali paperiteollisuuden tila 2018 -raportti

 

4.1 Focus on the Global South: Populistisen äärioikeiston nousu Aasiassa

= = =     = = =     = = =    

1.1 KUTSU TOIMINTAAN: VÄENTAPAAMISEN METSÄSESSION ANTIA

 

Metsäryhmä kokoontui väentapaamisessa. Tule mukaan suunnittelemaan jatkoa ja tekemään Maan ystävien metsätoimintaa!

Kokous maanantaina 18.6.18 kello 17:00 paikkana Uuden ylioppilastalon kokoustila Kupoli Mannerheimintie 5 B VII krs, 00100 Helsinki.

Seuraavia toimia on meneillään:

                      - Pohditaan mitä Maan ystävät voi tuoda lisää Suomen metsäliikehdintään järjestelmäkriittisestä näkökulmasta?

                           - Osallistuminen kansalaisaloitteen nimien keruuseen. Aloite on lakialoite avohakkuiden lopettamiseksi valtion mailla. Katso tarkemmin: http://avohakkuuthistoriaan.fi/

                           - Allekirjoita aloite täällä: https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/3184 [2]

                           - Osallistuminen Meidän metsämme -tapahtuman tekoon. Tapahtuma on 27.10.2018 Senaatintorilla. Järjestäjänä toimii Kohtuus-liike ja    lukuisia kumppaneita, esim. SLL. Koko perheen tapahtumassa keskitytään metsä-teemaan ja tapahtuma tukee kansalaisaloitetta. Maan ystäviltä toivotaan tapahtumaan kulttuuritoimintaa, eläin- tai lumiukkotiimiä. Tapahtumassa myös lauletaan ja kuoroon otetaan mielellään lisää osallistujia. Kuoro harjoittelee pari kertaa ennen tapahtumaa. Ilmoittaudu projektikuoroon:  paula.lonnemo@smail.fi
 

                           - Voit ehdottaa omaa ohjelmaa halutessasi, yleisön joukossa voisi esimerkiksi tehdä  metsään liittyvän koko perheelle sopivan        performanssin.

Tähän mennessä Maan ystävät on toiminut metsäasioissa pääasiassa tuomalla kotimaiseen julkisuuteen ja metsäyhtiöiden osakkeenomistajien tietoon, miten suomalaistaustaiset ylikansalliset yritykset toimivat muualla maailmassa – Latinalaisessa Amerikassa, Aasiassa ja Tyynenmeren alueella – luoden konflikteja ympäristön ja ihmisten elinmahdollisuuksien kanssa. Maailman metsäteollisuus on kuitenkin uudessa vaiheessa, jossa on muodostunut uusia paineita boreaalisia metsiä kohtaan muun muassa kiinalaisyritysten ja -rahoittajien levitessä alalla ympäri maailmaa samalla kun kuituraaka-aine Kiinassa käy vähiin ja siksi, että maailmanlaajuiseksi kasvamassa olevat muovikiellot lisäävät painetta muiden pakkausmateriaalien kuten paperin, kartongin ja pahvin suuntaan. Tässä asetelmassa suomalaisen metsäliikkeen on päivitettävä tavoitteensa ja menetelmänsä, sekä otettava huomioon, että tämä on osa prosessia, joka tekee välttämättömäksi järjestelmän muutoksen.

Mutta mitä kaikkea tämä merkitsee käytännön toiminnalle ja millaisia askelia siinä otetaan alussa mainittujen lisäksi?

Metsäryhmän yhteyshenkilö Noora Ojala +358 45 673 07 13 noora.ojala@gmail.com

 

- - -     - - -     - - -   

1.2 Kaivostoiminnan uusista vanhoista ideoista

Väentapaamisessa järjestettiin myös kaivosaiheinen keskustelu. Keskustelun taustalla on toisaalta se kokemus ja tieto, joita Maan ystävät järjestönä sai muutaman vuoden takaisesta kaivosaktiivisuudesta ja toisaalta kärjistyvä tilanne kaivosalalla.

Toisen maailmansodan päättymisen jälkeen länsimaiset kaivosyhtiöt ryntäsivät itsenäistyviin siirtomaihin hyödyntämään maaperän kaivannaisia välittämättä ihmisille ja ympäristölle aiheutetuista katastrofeista. Vuosikymmenten saatossa kaivokset alkoivat tyhjentyä ja ihmisten vastarinta jyrkentyä. Monien sisäpoliittisten vaiheiden jälkeen monissa näissä maissa lainsäädäntö, poliittinen järjestelmä ja valvonta saivat ryhtiä, joten kaivosyhtiöiden mellastus ei voinut jatkua entiseen tapaan.

Samaan aikaan maailman keskiluokka kasvoi ja lähes ilmainen fossiilienergia takasi vaurastumisen tuoman ja talousjärjestelmän pakottaman kulutuksen kasvun. Yhä heikompipitoiset malmiot kannatti ottaa kaupallisen kaivostoiminnan piiriin. Tässä eräitä keskeisiä syitä, minkä vuoksi kaivosjätit tulevat Suomeen.

 

Ongelma on suurelta osin itse aiheutettu, sillä Suomen kaivoslaki on lievästi sanoen löperö. Yritysten ei tarvitse maksaa juuri mitään louhimastaan malmista, mikä tietysti tekee Suomenniemen maaperästä helposti saavutettavan herkkupalan. Kaivoslaki on houkuttimena kirsikka kakun päällä.

 

Jo parivuotta sitten kaivosaktiivien keskuudessa harkittiin kampanjointia vuoden 2011 uuden kaivoslain muuttamiseksi, mutta silloin katsottiin, ettei aika ole kypsä. Lain ensimmäinen lause kuuluu: ”Tämän lain tarkoituksena on edistää kaivostoimintaa”.

Pitkin kevättä on siellä täällä käyty keskusteluja, että aika saattaisi olla kypsä nyt. Esimerkiksi louhintaveron tai vastaavan maksun lisääminen lain pykäläksi voisi olla yksi mahdollisuus. Ajankohtakin voisi ehkä olla kohdallaan mediahuomion herättämiseen ensi kevään vaalisuman vuoksi.

Väentapaamisessa ei enää viimeisen päivän aamuna ollut rahkeita tehdä konkreettisia toimintasuunnitelmia, mutta haluttiin palata asiaan kesän lopuilla. Kun tehtiin päätös useasta vuodenaikojen mukaisesta tapaamisesta (katso siitä alla), niin sopiva ajankohta sen suunnittelulle katsottiin olevan syyskuun tapaaminen.

Voit liittyä kaivostoiminnan sähköpostilistalle ottamalla yhteyttä kaivokset (at) maanystavat.fi.
Maan ystävien (päivittämätön) kaivostoiminnan sivu: http://maanystavat.fi/kaivostoiminta

 

Voit alkuun olla yhteydessä Olli-Pekka Haavistoon, olli-pekka.haavisto ( at ) maanystavat.fi

 

Tässä muutamia kaivosaiheisia linkkejä:

 

  • YLE (24.10.2011): Ympäristöministeri tutkisi kaivostoiminnan verotusta, https://yle.fi/uutiset/3-5441463
  • YLE (20.4.2012): Kaivosteollisuus tyrmää haittaveron, https://yle.fi/uutiset/3-5886884
  • Finnawatch (1/2016): KAIVOSVEROTUKSEN KEHITYSMAA – selvitys metallimalmeja louhivien kaivosyhtiöiden veronmaksusta ja verosuunnittelusta Suomessa, http://finnwatch.org/images/kaivosverotuksen_kehitysmaa.pdf
  • Tuija Mononen & Leena Suopajärvi (toim.) (2016): Kaivos suomalaisessa yhteiskunnassa, Lapin yliopistokustannus.

    ”Kaivosala on erityinen toimiala. Se on globaalia liiketoimintaa, jonka tuotanto on paikkasidonnaista. Yksittäiset kaivokset ovat jätti-investointeja, joiden toiminta-aika on rajallinen. Koko toiminta vaikuttaa ympäristön lisäksi yhteiskuntaan, yhteisöihin ja yksilöiden elämään.

Kirjassa tarkastellaan kaivostoimintaa suomalaisin tapausesimerkein. Keskustelun aiheena ovat muun muassa kaivosten suunnittelu, vaikutusten arviointi sekä kaivosten paikallinen hyväksyttävyys. Tämä on ensimmäinen suomalainen akateeminen yhteiskuntatieteellisen kaivostutkimuksen kokoomateos.”

 

- - -     - - -     - - -    

 

1.3 Muutamia väentapaamisen tuloksia

Alkuvuodesta lähtien on hallituksen ja muiden aktiivien keskuudessa pohdittu Maan ystävien rakennetta ja sen vastaavuutta toiminnan tarpeisiin ja toiminnan tukijana. Keskustelut ovat olleet varsin laajoja ja väentapaamisen ohjelma suunniteltiin tämän teeman ympärille. Pohdinnat jatkuvat edelleen – kyse ei ole helposta pähkinästä purtavaksi – mutta konkreettistakin saatiin aikaiseksi.

Useilla toimijoilla on ollut kokemus, että sellaiset tapaamiset, joissa eri teemojen toimijat tapaavat toisiaan, ovat olleet hyvinkin voimaannuttavia. Yllämainituista keskusteluista ja tästä havainnosta rakentui päätös tehdä pilottikokeilu, joka vahvistettiin jo kesäkuun hallituksen kokouksessa.

Syyskuussa, marraskuun syysväentapaamisen yhteydessä ja seuraavan vuoden tammi – helmikuun vaihteessa järjestetään kevyemmällä järjestelyillä yhteinen päivä tai iltapäivä, joissa eri teemojen ja paikallisryhmienkin maan ystävät tapaavat yhdessä ja jatkavat sitten omien hankkeidensa, kampanjoidensa, tapahtumien merkeissä siten kuin kenelläkin on kiinnostusta ja sitoutuneisuutta. Vuorovaikutus tukisi kaikkien tekemisiä ja kasvokkain tapaaminen edistäisi eri asioissa yhteistä toimintaa – unohtamatta sitä, että eri teemoissa toimintatavat ja muodot voivat vaihdella paljonkin.

Tässä ei tietenkään ole kyse siitä, että mitään ryhmää tultaisiin ulkoapäin mestaroimaan, vaan ainoastaan pyrkimyksestä vahvistaa toimijuutta. Kun eri aihealueissa, joissa on toimintaa, joka tapauksessa palaveerataan enemmän tai vähemmän organisoidusti, voisi se tapahtua toisinaan samana päivänä joidenkin muiden ryhmien kanssa.

Jos kolmen kerran kokeilu ei onnistu myönteisesti, siitä tietysti vedetään johtopäätökset. Jos taas onnistuu, seuraava askel on kokeilla jatkoa niin, että jokaiselle vuodenajalle olisi oma laajempi tapaaminen kevyillä järjestelyillä. Kesätapaaminen olisi sitten Maan ystävien kesäleiri.

Syyskuun tapaamisessa ovat varmasti mukana myös mainitut metsä ja kaivosteemat. Päivämäärää ei ole tietenkään voitu vielä lukkoonlyödä, joten seuraa sähköpostilistoja. (MY:llä on muuten niitä 44. Olisiko siinäkin hieman kehittämisen varaa?)

 

- - -     - - -     - - -    

1.4 Uusi toimintaryhmä perustettu Maan ystäville

 

Oletko pohtinut, kuinka tehdä aktivismistasi tasa-arvoisempaa ja helpommin lähestyttävää? Haluaisitko pohtia omia etuoikeuksiasi ja arvomaailmaasi? Oletko kuullut termin ”intersektionaalinen feminismi’’ ja haluaisit tietää siitä lisää? Vai kuulostaako kaikki tämä sopivasti mukavuusalueesi ulkopuoliselta ja haluat tietää lisää? Tule oppimaan ja suunnittelemaan tuoreen toimintaryhmän tulevia kuvioita!

Young Friends of the Earth Europe:n (YFoEE:n) viime kevään vuosikokouksessa syntyi ajatus Suomen Maan ystävien sisälle muodostettavasta Nuorten Maan ystävien nimellä toimivasta ryhmästä, jonka tekeminen keskittyy YFoEE:n toimintaryhmän “Equality & Interculturalism” tavoin tasa-arvon ja intersektionaalisuuden ympärille. 

Toimintaryhmän tavoitteena on muun ohella kääntää YFoEE:n Equality & Interculturalism manifesti, jonka teemojen ympärille järjestetään erilaista toimintaa, kuten koulutuksia ja työpajoja toimijoiden kiinnostuksen ja mahdollisuuksien mukaan. Myös Maan ystävien sisäistä toimintakulttuuria voitaisiin entisestään parantaa. Tätä kautta pystyisimme kiinnittämään myös enemmän huomiota aktivistien jaksamiseen.

Vaikka ryhmä on virallisesti nuorisoryhmä ja suunnattu 15-30 vuotiaille, ovat myös vanhemmat maan ystävät enemmän kuin tervetulleita mukaan!

Lisätietoja voit kysyä Julia Räisäseltä, julia.raisanen ( at ) maanystavat.fi. 

 

huhtikuisen suunnittelutapahtuman Facebook-sivu: https://www.facebook.com/events/204716326959203/

 

- - -     - - -     - - -    

Friends of the Earth International eli kansainvälinen Maan ystävät ylläpitää mielenkiintoisia kotisivuja, joilla on moneen hyödyllistä tietoa. Tässä toukokuun viimeisenä päivänä julkaistu SHELL-uutinen:

2.1 OIKEUSJUTTUJEN TULVA UHKAA SHELL:N SAASTUTTAVAA BUSINESS-MALLIA

On laitonta sytyttää tuleen jonkun talo. Me uskomme, että fossiilipolttoaineyritysten meidän yhteisen kotimme polttaminen tieten tahtoen on myös laitonta. Tänään ilmasto-oikeudenmukaisuuden maailmanlaajuinen kutsu kuuluu yhä voimakkaampana.

 

31. toukokuuta 2018

 

Kaksikymmentä vuotta sitten SHELL teki ennustuksen. Kokeellisessa tulevaisuushahmotelmassaan fossiilienergiayhtiö profetoi rajuja myrskyjä katastrofaalisen ilmastonmuutoksen johdosta. Nämä iskisivät Yhdysvaltojen itärannikolle. Vuoden 1998 dokumentti sanoo, että ”ympäristöjärjestöjen koalitio nostaa joukkokanteen syyttäen Yhdysvaltain hallitusta ja fossiilienergiayhtiöitä sillä perusteella, miten ne olivat olleet välittämättä siitä, mitä tutkijat – mukaan lukien niiden omat – olivat sanoneet vuosia: että jotakin on tehtävä”. Dokumentin paljasti toimittaja Jelmer Mommers ja se on luettavissa tästä the 1998 document.

Ihmiset vastaan SHELL

 

SHELL:n toiminta ja business-malli muodostavat laajakantoisen uhkan ihmiskunnalle. Huhtikuussa Alankomaiden Maan ystävät (Milieudefensie) kirjoitti SHELL:lle perustellen, että yhtiö rikkoo laillista velvollisuuttaan ollessaan välittämättä Pariisin ilmastosopimuksesta. Kirjeessä Milieudefensie vaati, että yhtiö sopeuttaa yritystoimintansa sopimuksen kanssa linjaan, vähentää öljy- ja kaasuinvestointejaan sekä vähentää kasvihuonekaasupäästönsä nollaan vuoteen 2050 mennessä. SHELL torjui vaatimukset vastauksessaan 29.5.2018. Mikä vielä pahempaa, yhtiö aivan kylmästi kehotti osakkeenomistajia äänestämään päätöslauselmaa vastaan, jonka mukaan yhtiön olisi asetettava päästövähennys-tavoitteensa linjaan Pariisin sopimuksen kanssa edellisviikon yhtiökokouksessaan. Useimmat osakkeenomistajat noudattivat SHELL:n neuvoa ja päätöslauselma hylättiin.

Sen jälkeen kun SHELL torjui vaatimuksemme, veimme yhtiön oikeuteen Alankomaissa pakottaaksemme yhtiön vähentämään nettopäästönsä nollaan 2050 mennessä. Oikeusjuttu on ainoalaatuinen, sillä korvausvaatimuksia ei ole esitetty. Sen sijaan vaadimme SHELL:iä muuttamaan business-mallinsa ilmastotavoitteiden mukaiseksi ja että fossiiliset polttoaineen jätetään maaperään. Yli 25 000 ihmistä 80 maasta on jo tukenut oikeusjuttua SHELL:iä vastaan. Lukuun sisältyy 12 000 Alankomaiden kansalaista osallisina joukkokanteessa.

(Lue koko juttu tästä: https://www.foei.org/news/court-cases-threaten-shell-polluting#)

- - -     - - -     - - -    

2.2 EUROOPAN MAAN YSTÄVÄT eli FRIENDS OF THE EARTH EUROPE julkaisi vuosikertomuksensa vuodelta 2017 toukokuun 18. päivä 2018. Vuosikertomus on luettavissa kokonaisuudessaan täältä: http://www.foeeurope.org/annual-review-2017

FoEE kertoo raportistaan näin:

Vuosikatsaus kokoa yhteen vaikutustyömme vuonna 2017 ja kertoo verkostomme ruohonjuuritason jäsenryhmien kohokohdista maanosamme eri puolilta. Menestyneimmistä kampanjoista fossiilienergian pitämisestä maaperässä mainittakoon voitokas vesisärötyskielto Irlannissa ja Skotlannissa; menestyksekäs kampanja, jonka tuloksena ranskalainen BNP Paribas pankki vetäytyy öljyhiekka ja maakaasuhankkeiden rahoittamisesta; ympäristökoulutustyö Maltalta Luxembourgiin; sekä oman kasvavan verkostomme vahvistuminen edelleen.
Euroopan tason kohokohtiin kuuluu ensimmäinen energiademokratian tapaaminen ja Euroopan Unionin tuuppiminen ajattelemaan muovi uusiksi sekä Kestävyyskoulumme eli School of Sustainability.

Vuosikatsaus sisältää myös yksityiskohtaiset taloustiedot.
 

- - -     - - -     - - -  

 

2.3 NUORET EUROOPAN MAAN YSTÄVÄT, YOUNG FRIENDS OF THE EARTH EUROPE: VAPAAKAUPPASOPIMUSTEN TROIJAN PUUHENVONEN KÄVI KYPROKSELLA!

15. kesäkuuta 2018

Kun CETA-sopimusta parhaillaan ollaan ratifioimassa eri Euroopan Unionin maissa, Kyproksen nuoret Maan ystävät kierrätti valtavaa Troijan hevosta vuorilla ja kaupungeissa herättääkseen huomioita ja kasvattaakseen tietoisuutta vapaakauppasopimusten piiloevistä vaaroista.

Viime kuukausina YFoE Cyprus on ponnistellut valtavasti CETA ja JEFTA vapaakauppasopimusten piilevien vaarojen tiedottamisessa.  Troodovuorilta pääkaupunki Nicosian keskustaan Troijan hevonen keräsi yleisöä, jolle YfoE Cypruksen aktivistit tiedottivat CETA ja JEFTA -sopimusten vaikutuksista.

 Lue koko uutisjuttu täältä: http://foeeurope.org/yfoee/ceta_trojan_horse_150518

Vapaakauppasopimuksista voit lukea täältä: http://www.vapaakauppa.fi/  

- - -     - - -     - - -

Maan ystävät ry on Finnwatch ry:n jäsen. FW:n hallituksessa Maan ystäviä edustaa Mixu Lauronen, mixu.lauronen ( at ) maanystavat.fi.

 

FW julkaisi 11.6.2018 kahvialaan liittyvän tiedotteensa:

3.1 Espresso Housen vastuullisuusvalvonta ei vakuuta

 

Ruotsalainen Espresso House -kahvilaketju valtaa kovaa vauhtia Suomea. Ketjun kahviloita on avattu Suomessa jo kolmisenkymmentä kappaletta ja toimitusjohtaja Anssi Thurenson on luvannut kasvun jatkuvan.

Kahvituotannon ihmisoikeusriskit ovat kaikkien tiedossa ja kasvava ketju kiinnitti Finnwatchin huomion. Espresso House -esittelee myymälöissään toinen toistaan kummempia sertifikaateilta näyttäviä leimoja, joihin emme ole törmänneet missään muualla. Mistä on kyse?

Lue koko juttu täältä: https://finnwatch.org/fi/blogi/554-espresso-housen-vastuullisuusvalvonta-ei-vakuuta

(Finnwatch on yritystoiminnan globaaleja vaikutuksia tutkiva kansalaisjärjestö.  Se pyrkii edistämään ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti vastuullista liiketoimintaa vaikuttamalla yrityksiin, talouden sääntelyyn ja yhteiskunnalliseen keskusteluun. Nostamme esiin yritystoimintaan liittyviä ihmisoikeusongelmia sekä verovälttelyä. Finnwatchin taustalla on joukko suomalaisia kehitys-, ay- ja ympäristöjärjestöjä. )

 

- - -     - - -     - - -    

Maan ystävät ry on Siemenpuu-säätiön jäsen. Siemenpuun hallituksessa Maan ystäviä edustaa Karel Keiramo, karel.keiramo (at) maanystavat.fi.

Siemenpuu-säätiö julkaisi 15.5.2018 Antti Salmisen kiinnostavan blogi-kirjoituksen. Antti oli Siemenpuu-säätiön teemajulkaisusarjan tuoreimman, viime syksynä julkaistun kirjan Kirjeitä tulevaisuudesta toimittaja. Lisätietoja kirjasta ja aiempien kirjojen pdf-versiot löydät täältä: http://www.siemenpuu.org/fi/publication

3.2 TOISEN TULEVAISUUDEN KUULEMISESTA

 

Miltä tulevaisuus näyttää kehitysmaiden ympäristöliikkeiden näkökulmasta? Antti Salminen pohtii tulevaisuuden olemusta toimittamansa Kirjeitä tulevaisuudesta -teoksen ja kirjoittajien Suomen kiertueen pohjalta.

”[…] Odotamme
tulevaisuutta, ja sanomme
odotustamme ajaksi, mutta
myös tulevaisuus on
vain ajatus, eikä
alue tai
vastaus. Se ei
tule. Se on
täällä.”

– Gösta Ågren, ”Laiva” (2003)

Kenties oli aika, jolloin läntinen mielenmaisema saattoi perustelluin syin suhtautua tulevaisuuteen kuin se olisi alue tai vastaus. Jos se oli alue, se oli määrä valloittaa, ottaa omaksi ja asuttaa kaikilla niillä arvoilla, jotka edistyksellisenä ja rationaalisena itseään pitävä vauraan pohjoisen pallonpuoliskon ihminen oli kyennyt kuvittelemaan. Jos se oli vastaus, sen oli määrä vapauttaa historiasta, joka oli kurja ja pieni: siis nostaa elintasoa, kirittää tuotantolukuja, ja mitä nyt milloinkin. Poistaa sairaus ja vaiva kaikilta tasapuolisesti, mutta ensin toki niiltä, joilla oli siihen varaa.

Kummassakin runoilija Ågrenin kieltämässä mielessä tulevaisuus sitten II maailmansodan oli ennen kaikkea lupaus jostakin vastaansanomattomasti paremmasta, jostain niin hyvästä, että kaikki kieleen ja kansaan katsomatta
sen hyväksi voisivat tunnustaa.

Tätä oli eräs edistys. Se voitti. Ja se hävisi. … … …

Lue koko blogikirjoitus täältä: http://www.siemenpuu.org/fi/blog/toisen-tulevaisuuden-kuulemisesta

(Siemenpuu-säätiö toimii kehitysmaiden kansalaisyhteiskunnan toimijoiden ympäristö- ja demokratia-aloitteiden rahoittajana sekä kehitysviestijänä Suomessa. Siemenpuu on 15 suomalaisen kehitys- ja ympäristöjärjestön vuonna 1998 perustama säätiö. Vuosien 2002-17 välisenä aikana se on rahoittanut yli 600:aa kehitysmaiden järjestöjen ympäristöhanketta yli 50 maassa. Siemenpuu saa toiminnalleen rahoitusta Suomen ulkoministeriön kehitysyhteistyövaroista ja sen budjetti vuodelle 2018 on noin 1 miljoonaa euroa.)

 

- - -     - - -     - - -    

Maan ystävät ry on Suomen OneWorld -portaaliyhdistyksen jäsen. Maan ystäviä edustaa OW:n hallituksessa Olli-Pekka Haavisto, olli-pekka.haavisto ( at ) maanystavat.fi.

 

OW:n ylläpitämä maailma.net julkaisi 1.6.2018 Haaviston laajan tausta-artikkelin:

 

3.3 IRAN VESIKRIISISTÄ VESIVARARIKKOON
 

Yhdessä–kahdessa sukupolvessa ihmiskunnan enemmistö kärsii vakavasta makeanveden puutteesta, arvioi Bonnin julkilausumassa 1 500 vesitutkijaa kahdeksan vuotta sitten. Monenlaisten kansainvälisten poliittisten jännitteiden keskiössä oleva Iran on ehkä se alue, jossa peruuttamaton murtuma tapahtuu.

 

Lue koko 10 000 merkin artikkeli täältä: http://www.maailma.net/nakokulmat/iran-vesikriisista-vesivararikko

 

(Maailma.net on kestävään kehitykseen, ihmisoikeuksiin, kehitysyhteistyöhön ja kansalaisyhteiskuntaan keskittynyt suomalainen verkkojulkaisu.

Sivustoa julkaisee vuonna 2000 perustettu Suomen OneWorld-portaaliyhdistys, jonka jäseninä on 37 suomalaista ihmisoikeus- ja kehitysjärjestöä ja -toimijaa. Sivuston toimitus on Helsingissä, ja sen päätoimittaja on Teija Laakso. maailma.netin sivuilla vierailee kuukausittain noin 18 000 kävijää.)

- - -     - - -     - - -    

3.4 The State of the Global Paper Industry 2018 Report

 

 

 

The State of the Global Paper Industry 2018 on kansalaisyhteiskunnan katsaus paperiteollisuuden toteutuneiden toimintatapojen yhteiskunta- ja ympäristövaikutusten suhteen. Vuoden 2018 raportin arviointi noudattaa Environmental Paper Networkin Global Paper Vision -tavoitteiden rakennetta. Se kuvaa kehityslinjoja, joihin sisältyvät kulutus, kierrätys, yhteiskuntavastuu, vastuullinen ensiökuidun hankinta, kasvihuonekaasupäästöt, puhdas tuotanto ja läpinäkyvyys.

Maan ystävät on European Environmental Paper Networkin (EEPN) jäsen. EEPN on yli sadan järjestön laajapohjainen koalitio, joka pyrkii tarttumaan alati laajenevan metsä-, sellu- ja paperiteollisuuden ympäristönsuojelulle ja sosiaaliselle oikeudenmukaisuudelle asettamiin haasteisiin. Verkoston tavoitteisiin kuuluu myös paperinkulutuksen vähentäminen alkaen tarpeettomista tuotteista, kierrätyksen edistäminen sekä alan kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen. Maan ystävät on allekirjoittanut verkoston laatiman Global Paper Vision -linjauksen.

Maan ystävien EEPN-yhteyshenkilö on Otto Miettinen, otto.miettinen (at) maanystavat.fi tai otto.miettinen (at) iki.fi

Global Paper Vision ilmaisee yhteiset tavoitteet muutoksen aikaansaamiseksi sellu- ja paperiteollisuudessa sekä laajemmin yhteiskunnassa, niin että paperin tuotanto ja käyttö tukee puhdasta, terveellistä, oikeudenmukaista ja kestävää tulevaisuutta tulevaisuutta elämälle maapallolla.

 

Koko raportti on luettavissa tästä: Read the Full Report
Raportin tiivistelmä: Executive Summary
Lehdistötiedote:                    Press Release

Vuoden 2018 raportin keskeiset löydökset:

  • Paperinkulutus on kestämättömällä tasolla ja maailmanlaajuisesti jatkuvasti kasvussa, erityisesti Aasiassa. Samalla paperin saatavuus toteutuu epätasa-arvoisesti joissakin maailman osissa, erityisesti Afrikassa.
  • Vastauksena uuteen markkinoiden kysyntään kasvava tuotanto kiihdyttää uusien ensiökuitua käyttävien sellutehtaiden kehitystä erityisesti Aasiassa, Afrikassa ja Etelä-Amerikassa. Uusi verkkotyökalu, live online map, on osoittautnut apuvälineeksi, jolla voi jäljittää tehtaiden laajentumista metsien puuttomille alueille (Intact Forest Landscapes IFP*).
  • Lajentuminen aiheuttaa lukuisia yhteiskunnallisia ongelmia monissa maissa kuten Brasiliassa, Indonesiassa, Kanadassa, Chilessä ja Mosambikissa.
  • Teollisuudenalalla on huomattavat vaikutukset ilmastonmuutokseen ja on otettava kiireesti käyttöön erittäin tärkeitä keinovaroja kasvihuonekaasujen vähentämiseksi paremmalla maankäytöllä ja kuituvalinnoilla.
  • Yritysten yhteiskuntavastuusitoumukset ja hankintakäytänteet ovat jatkanaat yleistymistään helpottaen tiettyjen yhteiskunnallisten ja ympäristöllisten parannusten käyttöönottoa ”ruohonjuuritasolla”, mutta monien vaapaaehtoisten sopimuksien täytänöönpano, läpinäkyvyys ja edistyminen on laiskaa.
  • Tietojen saatavuudessa on merkittäviä aukkoja maailmanlaajuisesti, alueiden välillä ja eri aihepiirien kesken. Standardisoinnin puute asettaa haasteita tietojen vertailulle.

 

* Intact Forest Landscape (IFL) on metsänsisäinen saumaton mosaiikki ja luonnostaan puuton ekosysteemi (-systeemejä) olemassaolevilla metsävyöhykkeillä, joilla ei ole merkkejä ihmisaktiivisuudesta tai habitaattien fragmentoitumisesta ja jotka ovat tarpeeksi laajoja ylläpitääkseen alkuperäistä biologista monimuotoisuutta, kuten monenlaisten lajien elinkelpoisia populaatioita. IFL:llä on suuri suojeluarvo ja ne ovat merkittäviä vakauttajia maaperän hiilensidonnassa, biodiversiteetin suojelussa, hydrologisen tasapainon säätelyssä ja muiden ekosysteemien toimivuuden tukemisessa.

The State of the Paper Industry sarja on kattava resurssilähde ympäristönsuojelujärjestöille, päätöksentekijöille, tutkijoille, toimittajille, sijoittajille, opettajille ja teollisuudelle. Resurssilähde auttaa seuraamaan toimintaa, edistystä ja maailmanlaajuisia kehityslinjoja yhteiskunnallisissa ja ympäristöllisissä yhteyksissä. Aiemman edition julkaistiin 2007 ja 2011, mutta toisin kuin vuoden 2018 raportti, ne keskittyivät ensisijaisesti Pohjois-Amerikkaan ja paperiteollisuuteen.

- - -     - - -     - - -    

Maan ystävillä on Siemenpuu-säätiön kautta yhteys Aasian ja Tyynen valtameren järjestöön Focus on the Global South. Siemenpuu on tukenut useampia FoGS:n hankkeita pienellä summalla ja Siemenpuun edustaja maan ystäviä on vieraillut FoGS:n tapahtumassa Filippiineillä ja Tunisiassa Maailman sosiaalifoorumin aikaan.  FoGS julkaisi tammikuussa 2018 tärkeän analyysin Aasian valtioiden äärioikeistolaistumiskehityksestä. Analyysistä tietäminen on tarpeen Suomenkin maan ystäville sen vuoksi, että meillä olisi parempi ymmärrys ympäristötoimijoina, millaisessa maailmassa me tänä päivänä toimimme ja siitä ettei Suomen tai Euroopan äärioikeiston kehitys ole erillisilmiö, vaan osa maailmanlaajuista jyrkkenemisilmiötä talousjärjestelmän ajautuessa umpikujaan ja planeetan ekosysteemien pettäessä.

4.1 POPULISTISEN AUTORITAARISUUDEN NOUSU AASIASSA

Monissa Aasian maissa autoritaarisuuden uudet muodot ovat nousussa. Filippiineillä Rodrigo Duterte – aiemmin pormestarina syytetty tappajajoukkojen organisoinnista ja joka lupasi saada Manilanlahden kalat lihomaan huumeidenvälittäjien ruumiista – voitti presidentinvaalit 2016. Thaimaassa vuonna 2014 kenraali, joka suosi mielenosoittajien hakkaamista maahan, johti sotilasjohtajien ryhmää vallankaappaukseen demokraattisesti vaaleilla valitulta hallitukselta. Intiassa hindu-kansallinen puolue Bharatiya Janata Party BJP voitti vaalit 2014. Puolueen johtaja Narendra Modi on sen äärioikeistoryhmän jäsen, joka yllytti mellakoihin ja hyväksyi ne, joissa tapettiin satoja muslimeja. Modista tuli pääministeri. Samana vuonna Prabowo Subiantosta, Suharton aikaisesta kenraalista, joka ajaa voimamieshallintoa, melkein tuli Indonesian presidentti. (Voimamies, strongman, on poliittinen johtaja, joka johtaa voimaan perustuvalla pakolla ja ylläpitää autoritaarista tai totalitaarista hallintoa.) Kambodzassa Campodian People’s Party CPP, joka on hallinnut maata yli kolme vuosikymmentä, on osoittanut haluttomuuttaan luopua vallasta tai edes jakaa sitä. Samalla kun CPP on torjunut autoritaarisuussyytökset, se on lisännyt toimia, joilla päästä eroon vastustajista ja ottanut pihteihinsä kaikenlaisen ihmisten vastarinnan ja toisinajattelijat, jotka voisivat haastaa hallinnon jatkuvuutta. Toiveet aidosta ihmisten demokratiasta näyttäytyvät Kambodzassa hyvin heikoilta näinä aikoina.

Lue koko 10-sivuinen raportti täältä: https://focusweb.org/content/rise-populist-authoritarianisms-asia-printable-version-no-pictures

- - -     - - -     - - -