Luonto-Liiton pääsihteeri Tuomas Rantasen puhe
UPM-Kymmene oyj:n yhtiökokouksessa 25.3. 1998

 

Hyvät osakkeenomistajat,

Toisin kuin ehkä joistakin lehtitiedoista on voinut päätellä, en ainakaan itse koe tulleeni tänne häiriköimään tai "vapisuttamaan" sen enempää yhteistä yhtiötämme kuin Suomen metsäteollisuuttakaan. Olen tullut tänne ilmaisemaan huoleni osakkeenomistajien kasvavasta vastuusta oman yrityksensä liiketoiminnan tavoitteiden ja toimintatapojen määrittelyssä.Tässä yhteydessä kysymys nousee esiin kahden aloitteen kautta. Yhtäällä kyse on UPM/Kymmenen yhteistyöstä Indonesialaisen April-yhtiön kanssa. Toisaalla peräänkuulutetaan yhtiön huomioivan oma vastuunsa suomalaisten vanhojen metsien häviämisessä.

Nämä kaksi teemaa ovat hyvin eri mittakaavaisia. Silti molemmissa on kyse siitä, kuinka yksittäisen yrityksen kannattaa ottaa huomioon toimintansa sivutuotteena syntyvät ongelmat. Ehkä näiden kahden asian rinnastaminen myös osaltaan paljastaa paitsi sen kuinka suomalaisittain poikkeuksellisen suuresta globaalista taloudellisesta päätöksestä April-yhteistyössä on; myös sen kuinka loppujen lopuksi pienestä taloudellisesta asiasta on kyse vapaaehtoisesta Suomen vanhojen metsien hakkuista pidättäytymisestä.

April-yhteistyöhön liittyy huomattavia taloudellisia voiton mahdollisuuksia - mutta toki myös suuria jo moneen kertaan julkisuudessa olleita taloudellisia riskejä ja vakavasti otettavia eettisiä ongelmia. Nämä asiat eivät myöskään ole riippumattomia toisistaan.

Haluan vielä lyhyesti tarkentaa April-kysymykseen liittyvää näkökulmaani seuraavilla avainkohdilla:

Vaatimus UPM/Kymmenen April-yhteistyöstä luopumisesta ei ole suunnattu:

1) Markkinataloutta vastaan sinänsä

- on vanhanaikaista ajatella että eettinen harkinta ja yritystoiminta olisivat peruuttamattomassa ristiriidassa keskenään

2) Aasian talousalueen paperinkysyntätarpeita vastaan sinänsä

- pikemminkin kysymys on siitä, kuinka valitut tuotantotavat ja kaupankäyntimuodot tukevat esimerkiksi ympäristöä ja ihmisoikeuksia polkevaa järjestelmää

3) Suomalaista metsäteollisuutta vastaan sinänsä

- pikemminkin päinvastoin: suomalaisena koen tärkeänä, että oman maani (ja yhtiöni) nimissä tehty taloudellinen toiminta vastaa käsitystäni monellakin tapaa kestävästä kehityksestä ja oikeudenmukaisuudesta

4) UPM/Kymmene -yhtiötä vastaan sinänsä

- Suomessa ei - varsinkaan metsäsektorilla ole - vielä täysin havahduttu siihen toisasiaan, että yhtiöiden välillä voi olla sellaista kilpailua, jossa eettisesti vastuullinen toiminta antaa tekijälleen markkinaetua; toisaalta ei ole aina ymmärretty että olemme jo siirtyneet sellaiseen maailmaan, missä ns. suomalaiset suuryritykset ovat myös monikansallisia eikä niiden tavoitteenasettelu itsestään lähde kansallisista edusta tai suomalaisten moraalikäsityksistä.

- Osakkaana haluan nimenomaan korostaa eettisesti vastuullisen toiminnan positiivista vaikutusta yritykselleni

5) UPM/Kymmenen johtoa vastaan sinänsä

- johto tekee varmasti parhaansa niistä lähtökohdista, jotka sille on aiemmin annettu. Juuri näiden lähtökohtien tarkistamisesta on tässä mielestäni kyse

Edelleen:

Vaatimus UPM/Kymmenen April-yhteistyöstä luopumisesta on tehty sen puolesta, että täälläkin ymmärrettäisiin paremmin

1) maailmantalouden globalisoitumisen merkitys

- ja se että ns. suomalaisillakin yrityksillä on tilanteessa aivan uusi asema

2) että yksittäisten yritysten valta ja vastuu ovat usein merkittävämpiä kuin mihin perinteisellä kansainvälisellä politiikalla päästään

- tämä politiikan ja talouden välinen jännite paljastui mielestäni hyvin siinä kuinka varomattomasti presidentti Ahtisaari osallistui kunniamerkkipolitiikallaan tähän ajankohtaiseen Indonesia-keskusteluun

- UPM:n valitsema tie Indonesiassa saattaa olla kansainvälisesti ratkaiseva malli sille, kuinka länsimaiset yhtiöt tällaisessa tilanteessa toimivat

3) että, yritystoiminnassa on yhä suuremmassa määrin otettava huomioon ympäristö ja ihmisoikeuskysymykset

- ei vain suoraan eettisistä syistä, vaan myös siksi, että esimerkiksi ympäristö- ja ihmisoikeuskysymykset ovat kysyntämarkkinoiden kannalta yhä merkitsevämpi taloudellinen faktori

4) että tämän huomion täytyy kanavoitua myös yrityksen strategiseen ajatteluun

- April-asia on mittakaavaltaan niin suuri kysymys, että sen tuominen yhtiökokoukseen olisi hyvin perusteltua ilman tehtyä aloitettakin.

5) että juuri tällaisen tarkastelun kannalta juuri yrityksen osakkaat ovat avainasemassa ja heillä on myös eettinen vastuu omasta roolistaan

- Toivon todella, että olen luomassa mallia sellaisella yrityskulttuurille, missä ns. tavalliset sijoitusosakkaatkin heräävät tarkistamaan yrityksensä tavoitteenasettelua. Tällaisia signaaleja on jo ilmassa muutenkin.

UPM/Kymmenen johto ei ole kyennyt mielestäni uskottavasti kumoamaan julkisuudessa esitettyjä väitteitä April-yhteistyöhön liittyvistä ongelmista.

Näillä sanoilla kannatan edellä tehtyä aloitetta, jossa esitetään että UPM/Kymmenen yhtiökokous päättäisi että April-yhteistyöstä luovutaan - ainakin toistaiseksi. Tulen käyttämään asian puolesta tehtävässä äänestyksessä sekä oman ääneni että muun vastuulleni uskotun äänivallan.

Ainakaan itse en tule esittämään äänestystä suomalaisia vanhoja metsiä koskevassa kysymyksessä, koska uskon että asiasta koituvien etujen ja haittojen suhde on yrityksen ,johdon tiedossa ja että käytävän keskustelun jälkeen asian etenemiselle on myös käytännön edellytyksiä. Sen sijaan olen sitä mieltä, että April-yhteistyötä koskevassa aloitteessa yrityksen johto tarvitsee kurssin tarkistukseen tukea juuri yhtiökokoukselta - yhtiön omistajilta.

Kiitoksia ajastanne. Äänestäkää omantuntonne mukaan.

MUU AINEISTO YHTIÖKOKOUKSESTA:
osakkeenomistaja Thomas Wallgrenin puhe
valokuvia yhtiökokouksesta
osakkeenomistajien vaatimus asian käsittelystä yhtiökokouksesta