Raaka-aineena arvokkaat sademetsät

APRIL pitää hallussaan yhteensä 280 000 hehtaaria hallituksen yhtiön käyttöön myöntämiä maa-alueita eli konsessioita Riaussa. Tästä 170 000 hehtaaria arvioidaan istuttamiskelpoiseksi. Pääosa konsessioista on luonnonmetsää, osa siitä poimintahakattua. APRIL raivaa aikaisemman metsäpeitteen konsessioalueiltaan ja istuttaa tilalle akaasiaviljelmiä. Akaasiaviljelmien on tarkoitus tyydyttää Riaun sellutehtaan kuitupuun tarve. Vuoden 1999 syksyllä oli istutettu noin 80 000 hehtaaria plantaaseja. Lisäksi APRIL aikoo pystyttää 20 000 hehtaaria akaasiaplantaaseja konsessioidensa ulkopuolisille alueille sopimusviljelijöiden avulla. Riaun sellutehdas ostaa puuta myös muiden yhtiöiden harjoittamilta luonnonmetsien avohakkuilta, kuten öljypalmuplantaaseilta. Konsessioalueilla ei ole vanhoja sellupuiden istutusmetsiä.

Indorayonin hallussa on 236 000 hehtaaria mistä yli 40 000 hehtaaria on istutettu eukalyptuksella ja akaasialla. Vanhat hollantilaisten istuttamat mäntyplantaasit muodostavat ensimmäisen 86 000 hehtaaria kokoisen konsession, jota Indorayon kaataa ja istuttaa akaasialla ja eukalyptuksella. Indorayonilla on myös 150 000 hehtaaria kokoinen pääosin sademetsistä muodostuva konsessio, joka alunperin oli tarkoitettu poimintahakattavaksi (HPH-konsessio). Yhteensä APRILin konsessiot kattavat 635 000 hehtaaria.

Changshun paperikone tulee käyttämään vapailta markkinoilta ostettua sellua sekä myös APRILin Sumatran sellutehtaiden tuotantoa. Indorayonin suomalainen tehdas Säteri käyttää Indorayonilta peräisin olevaa sellua.

 

APRILin avohakkaamaa sademetsää Keski-Riausta (Langgamin konsessiosektori) heinäkuulta -98.

Kaakkois-Aasian sademetsien monimuotoisuus

Trooppiset sademetsät eivät suinkaan ole yhtenäinen metsätyyppi, vaan ne vaihtelevat hyvinkin paljon erityisesti verrattaessa eri mantereita. Lajistollisesti rikkain sademetsäalueista on Etelä-Amerikka valtavan kokonsa vuoksi. Sen sijaan verrattaessa lajiston rikkautta suhteessa pinta-alaan myös muiden sademetsien arvo luonnon monimuotoisuudelle tulee hyvin esille. Esimerkiksi yleisesti sademetsien lajistollisen monimuotoisuuden arviointiin käytetty vertailuluku puulajien määrästä hehtaarin koealalla antaa Malesian luonnonmaantieteellisen alueen sademetsille keskimäärin korkeamman arvon, puulajeja kahden sadan molemmin puolin, kuin vastaavat koealat muualla maailmassa. Alueella on arviolta 40 000 putkilokasvilajia, kun Euroopassa kolme kertaa saman kokoisella alalla niitä on 11 500. Puulajeja on tuhansia. Esiintyvistä kasvisuvuista 40 prosenttia on endeemisiä (mikä tarkoittaa, että näitä lajien muodostamia sukuja ei esiinny missään muualla). Lajien kohdalla osuus on vielä suurempi, ja monet lajit esiintyvät vain yhdellä saarella.

Malesian luonnonmaantieteellisen alueen sademetsien lajistollinen rikkaus johtuu osittain alueen geologisesta historiasta. Alueen itäosan metsät ovat kehittyneet vuosimiljoonien aikana aiemmin irrallaan Euraasiasta sijainneella Australian Sahulin mannerlaatalla, kun taas länsiosan metsät sijaitsevat Euraasian Sundan mannerlaatalla. Itäosien lajisto eroaa tämän vuoksi länsiosien lajistosta. Mannerlaattojen sittemmin törmättyä lajistot ovat osittain sekoittuneet, ja tuloksena on juuri edellä kuvattu alueellinen monimuotoisuus. Alueen luonnossa, erityisesti heikosti saarelta toiselle leviävässä eläinlajistossa, on kuitenkin selvästi erotettavissa näiden alueiden välinen raja, niin sanottu Wallacen linja. Tämä linja jakaa Indonesian itä- ja länsiosaan. Raja kulkee Borneon ja Sulawesin välissä jatkuen etelään Balin itäpuolelle.

Malesian luonnonmaantieteellisen alueen länsiosa ja itäosa eroavat myös taloudellisesti arvokkaiden puulajien osalta toisistaan. Länsiosan metsiä hallitsevat Dipterocarpaceae-heimoon kuuluvat, 40-50 m korkeiksi kasvavat lehtipuujättiläiset (hieman alle 400 lajia). Valtaosa näistä puista on vanerin ja sahatavaran maailmanmarkkinoiden kannalta taloudellisesti arvokkaita ja puuainekseltaan samankaltaisia.

Tilanne on toisenlainen maapallon muissa sademetsissä, joissa maailmanmarkkinoilla helposti hyödynnettävien puulajien valikoima on usein pieni ja puiden puuaines on lajeittain vaihtelevampaa. Tämän takia alueen sademetsissä sahatavaran poimintahakkuut ovat toisinaan rajumpia kuin muualla maailmassa. "Poimintahakkuut" voivat muistuttaa enemmän avohakkuita joissain tapauksissa.

Kaakkois-Aasia on selvästi maailman tärkein trooppisen sahatavaran ja vanerin tuotantoalue. Indonesia esimerkiksi on maailman johtava vanerin tuottaja. Alueen itäosassa dipterokarppien merkitys on vähäisempi kuin lännessä. Sahatavaran hakkuut ovatkin keskittyneet Indonesian länsiosaan Kalimantanille ja Sumatralle.