|
 |
Metsätalouden ja metsien katoamisesta kärsivistä lajiryhmistä puut ovat kaikkein ilmeisin. Yksin Sumatralla on 200 uhanalaiseksi luokiteltua puulajia, 39 % Indonesian kaikista uhanalaisista puulajeista. Indonesian uhanalaisten puiden lista on puolestaan maailman pisin heti Malesian jälkeen. Riaun kasvilajistoon kuuluvat myös mm. maailman suurimmat kukat Rafflesia-suvusta ja sadat orkideat. Rafflesioiden ja useimpien orkideojen olemassaolo on niin ikään metsien hakkuiden uhkaama. Esimerkiksi eräs Rafflesia-laji, Rafflesia hasseltii, on löynyt kahdelta sademetsäalueelta maailmasta. Toinen niistä on Malesiassa, toinen lähellä APRILin konsessioita Riaun etelärajalla olevassa Bugit Tigapuluh-kansallispuistossa.
Uhanalaisia lintulajeja Sumatralla on 29 (enemmän kuin yhdessäkään maassa Euroopan alueella). Riaun sademetsien ja myös APRILin konsessioalueiden eläimistöä ovat myös uhanalaiset tapiiri (Tapirus indicus), norsun Sumatran alalaji (Elephans maximus) ja vastikään omaksi lajikseen paljastunut Sumatran tiikeri (Panthera tigris sumatrae). Sumatran tiikeriä on jäljellä arviolta 400-500 yksilöä maailmassa. Suurin ongelma näille lajeille on niiden elinympäristön, metsän, pirstoutuminen suoranaisesti ja siitä aiheutuva kontakti ihmisiin. Esimerkiksi tiikerit ovat elinympäristönsä häviämisen vuoksi joutuneet tekemisiin ihmisten kanssa, jonka vuoksi tiikereitä on tapettu niiden hyökättyä karjaeläinten kimppuun.
APRILin konsessioalueet ovat useiden uhanalaisten eliölajien elinympäristöä. Sademetsien korvaaminen plantaaseilla johtaa väistämättä näiden lajien elinpiirin pienenemiseen ja jouduttaa uhainalaistumista ja sukupuuttoa. Mitään kunnon luontokartoitusta ei ole tehty konsessioalueilla, eikä uhanalaisia eliölajeja tunneta yhtiössä riittävästi. Esimerkiksi uhanalaisia puulajeja ei huomioida hakkuissa likipitäenkään aina, eikä kenttähenkilöstölle jaettavissa listoissa ole kaikkia alueella esiintyviä lajeja. Uhanalaisten puulajien suojelu ei tosin onnistu jättämällä niitä pystyyn hakkuille tai pieniin metsätupsuihin, vaan ne vaativat lisääntyäkseen laajempaa metsäaluetta. Esimerkiksi metsäalueet, jotka APRIL aikoo säästää, 20 % konsessioista, ovat monille lajeille elinkelvotonta silppua tai APRILin kannalta hyödyntämiskelvottomia suoalueita, joilla monet lajit eivät menesty.