UPM aloitti
yhteistyön indonesialaisen sellun- ja paperintuottajan APRIL:in
kanssa vuonna 1997. Ympäristöjärjestöt alkoivat
kampanjoida APRIL-yhteistyötä vastaan, koska APRIL:in toiminta
hävittää arvokkaita sademetsiä ja vie paikallisilta
maita Sumatralla.
Vuosina
1999 ja 2000 UPM ilmoitti muuttavansa alunperin sovittua yhteistyökuviota.
Laaja ristiinomistus ja markkinointiyhteistyö ei toteutunut.
Syyksi yhtiö ilmoitti Aasian ja APRIL:in talouskriisin. Yhteistyö
kuitenkin jatkui. UPM lainoitti APRIL:ia pelastaen sen taloudelliselta
perikadolta. APRIL maksaa lainaansa toimittamalla sellun UPM:n Kiinan
tehtaiden paperikoneelle. Suora linkki APRIL:in toimintaan on siis
edelleen olemassa.
Yhteistyösopimuksen
kritiikkiin UPM vastasi sanomalla, että sen läsnäolo
auttaa APRIL:ia saattamaan toimintansa kestävälle pohjalle.
Niin Suomen Maan ystävät kuin kollegamme Indonesiassa ovat
seuranneet selluteollisuutta tiiviisti paikan päällä
Sumatralla. Vuosina 1997-2005 APRILin toiminnan perusongelmat eivät
ole muuttuneet miksikään. Sademetsien laajamittainen hävitys
jatkuu - itse asiassa sademetsäpuun kulutus on kasvanut APRIL:in
rakentaessa lisää selluntuotantokapasiteettia.
Sademetsiä
katoaa myös yhtiön akaasiaviljelmien tieltä. Viimeisin
esimerkki tästä on Kamparin niemimaan laajennussuunnitelma,
joka pirstoisi maailman suurimpiin kuuluvan suosademetsän.
Maakiistat paikallisten kanssa eivät ole kadonneet mihinkään.
Yhtiö
suunnittelee kapasiteettinsa nostamista nykyisestä 2 miljoonasta
tonnista jopa neljään miljoonaan tonniin. Jo nykyisellään
tehdas on maailman suurimpia, ja kapasiteetin laajennukset veisivät
sen toiminnan yhä kauemmaksi kestävyydestä.
Joukko
yksityisiä osakkeenomistajia on tehnyt UPM:n 31.3.2005 pidettävään
yhtiökokoukseen esityksen
APRIL-yhteistyökuvion muuttamisesta ja yhtiön sellunhankintapolitiikasta.
Maan ystävät kampanjoi edelleen UPM:n APRIL-yhteistyön
ja APRIL:in toiminnan muuttamiseksi. Kuva APRIL:in toiminnan varjopuolista
on tarkempi kuin koskaan, ja tuoretta tietoa on luvassa yhtiökokouksen
allakin.
APRIL:illa
on kytköksiä Suomeen paljon laajemmin kuin vain UPM:n kautta.
Iso osa tehtaan laitteistosta on suomalaisyhtiöiltä peräisin.
Jaakko Pöyry on suunnitellut tehtaan. Suomen valtio (Finnvera)
on tukenut laitemyyjien vientiä vientitakuilla. Laiteviennin
takia presidentti Ahtisaari myönsi kunniamerkin APRIL:in omistajalle
Sukanto Tanotolle 12.1.1998. Suomella on kiinteä yhteys Sumatralla
tapahtuvaan metsien hävitykseen.
Indonesian
selluteollisuus APRIL:ia isompi ongelma
APRIL
ei ole ainoa sademetsiä tuhoava sellufirma Indonesiassa. Jo Riaun
maakunnasta löytyy toinen vastaavalla tavalla toimiva ja yhtä
iso tehdas, Asia Pulp and Paper (APP) -ryhmään kuuluva Indah
Kiat. Itä-Kalimantanilla toimii puolestaan kapasiteetiltaan pienempi
Kiani Kertas. Molemmat tehtaat ovat APRIL:in tapaan suomalaisten pitkälti
rahoittamia, ja ainakin Indah Kiat on saanut Suomen valtion vientitakuita.
Koska indonesialaisten tuottajien toiminta on kaukana kestävyydestä,
laittoman puun käyttö tavallista ja Indonesian valtiolla
vähän mahdollisuuksia puuttua epäkohtiin, indonesialaisten
tuottajien sellun käyttö ei ole perusteltua. Esimerkiksi
maailman suurimpiin kuuluva metsäyhtiö International Paper
on luopunut Indonesian puutuotteista kokonaan.
>>> Lisätietoja APP:stä appwatch.blogspot.com
>>> Lisätietoja Riaun metsistä www.eyesontheforest.or.id
>>>
Yhtiökokousaloite
>>>
Ajankohtaista-sivulle
