Avoin kirje kauppa- ja teollisuusministeri Pekkariselle energiatehokkuuden toimintasuunnitelmasta Riitta Savikko (riitta.savikko (at) maanystavat.fi) 21.11.2006 Arvoisa ministeri, Olemme erittäin huolestuneita 23 marraskuuta hyväksyttävän Euroopan komission energiatehokkuuden toimintasuunnitelman (Energy Efficiency Action Plan) puutteista. Suunnitelmassa EU:n Energianeuvosto jättää hyödyntämättä unionin merkittävää, olemassa olevaa energiatehokkuuspotentiaalia. Vaadimme teitä sitoutumaan ilmastonmuutoksen torjumiseen seuraavilla tavoilla: 1) EU:n sitovaksi energiansäästötavoitteeksi pitää ottaa 20% vuoteen 2020 mennessä. Energiatehokkuuden on parannuttava merkittävästi nykyisestä, jotta järkevä energiapolitiikka olisi tulevaisuudessa ylipäätään mahdollista. EU:n tulee myös asettaa välitavoitteita, esimerkiksi vuosiin 2010 ja 2015, jotta hallitusten on pakko alkaa toimia välittömästi. Uusia tavoitteita on tuettava vaatimalla uutta, sitovaa lainsäädäntöä, joka mahdollistaa tavoitteiden toteutumisen. Tällaisen uuden lainsäädännön tulee perustua pakollisiin tavoitteisiin eikä vapaaehtoisiin sopimuksiin, koska jälkimmäiset eivät tuota tuloksia. 2) Autoille pitää määrätä sitovat tehokkuusnormit, jotka asettavat hiilidioksidipäästöjen ylärajaksi 120 g/km vuoteen 2010 mennessä. Euroopan komissio hyväksyi alun perin tämän tavoitteen, mutta on jo vesittänyt sitä siirtämällä aikarajaa vuoteen 2012. Tällä hetkellä teollisuudella on vain vapaaehtoisuuteen perustuva, löyhempi tavoite (140g CO2/km vuoteen 2008 mennessä), johon autonvalmistajat eivät näytä olevan pyrkimässä. Vapaaehtoiset tavoitteet eivät toimi. 3) Olemassa olevan rakennusten energiatehokkuusdirektiivin välitarkastelu pitää tehdä hyvissä ajoin ennen vuotta 2009. Direktiivi on jo itsessään liian heikko, sillä se ei aseta sitovia normeja rakennusten energiankäytölle tai velvoita käyttämään uusiutuvaa energiaa tuotettaessa sähköä ja lämpöä rakennusten tarpeisiin. Direktiivi ei myöskään koske pieniä, pinta-alaltaan alle 1000m2 olevia rakennuksia, joissa energiansäästöpotentiaali olisi kaikkein suurin. Direktiiviä tulee muuttaa siten, että se paitsi asettaa sitovat normit, myös koskee kaikkia rakennuksia niiden iästä ja koosta riippumatta. 4) Energiantuotannon tehokkuutta pitää lisätä merkittävästi yhdistetyn sähkön- ja lämmöntuotannon avulla. CHP vähentää lämmitykseen ja sähköntuotantoon kuluvaa energiaa jopa 30 prosentilla. Tällä hetkellä toimintasuunnitelma keskittyy lähinnä energiankäytön tehostamiseen ja jättää huomiotta mahdollisuudet tehdä myös energiantuotannosta tehokkaampaa. Olemassa oleva EU-laki yhdistetystä sähkön-ja lämmöntuotannosta on liian heikko saadakseen aikaan muutoksen, eikä se aseta sitovia tavoitteita. 5) Kuljetussektorin päästökehitys on saatava kestäväksi sitovilla sopimuksilla. Kuljetukset käyttävät noin 30 % Euroopan koko energiankulutuksesta. Toimintasuunnitelma ei huomioi julkisen liikenteen kehittämismahdollisuuksia eikä ehdota toimenpiteitä, jotka rohkaisisivat liikenteen siirtymiseen maanteiltä rautateille. Neuvoston tulisi myös vaatia ulkoisten kuljetuskustannusten sisältymistä jatkossa kuljetusten hintoihin, etenkin lentoliikenteen kerosiiniveron avulla. 6) Sähkökäyttöisille laitteille kuten televisioille ja tietokoneille pitää määrätä sitovat energiatehokkuusnormit. Normien tulee perustua parhaaseen käytettävissä olevaan teknologiaan. Laitteille pitää laatia energiatehokkuusluokittelujärjestelmää, joka kattaa suurimman osan sähkökäyttöisistä laitteista, jotta kuluttajilla on mahdollisuus valita energiatehokkaita tuotteita. Ilmastonmuutos ja epävarmuudet energiantoimituksissa kuuluvat merkittävimpiin taloudellista kasvua ja eurooppalaisten hyvinvointia uhkaaviin tekijöihin. Energiansäästö on kustannustehokkain tapa taistella ilmastonmuutosta vastaan, turvata energiansaanti sekä edistää viisasta taloudellista kasvua, joka hyödyttää ympäristöä ja koko yhteiskuntaa. Energiatehokkuuden parantaminen on paras tapa saavuttaa nopeasti ja taloudellisesti EU:n päästövähennystavoitteet. Euroopan komission tavoitteena on tehdä Euroopasta maailman energiatehokkain alue. Tässä tavoitteessa epäonnistuminen vaarantaisi vakavasti Euroopan järkevän ja kestävän energiapolitiikan tulevaisuuden. Kunnioittaen, Riitta Savikko puheenjohtaja Maan ystävät ry Lisätietoja Riitta Savikko, riitta.savikko (at) maanystavat.fi, 040 – 8343997 Maan ystävät Kirkkotie 6-10 20540 Turku