Tiedote: Vanhasen lausunnot virheellisiä ja vastuuttomia Maan ystävien talouskampanja (talous[at]maanystavat.fi) 14.03.2006 Maan ystävät hämmästelee, että pääministeri Matti Vanhanen usutti eilen Delhissä Intian päättäjiä jatkamaan talouden liberalisoimista, koska ”kaikki tutkimukset” osoittavat sen tuovan ”suunnatonta hyötyä” [1,2]. Vanhasen väite on sekä empiirisesti että moraalisesti kyseenalainen. Talouden liberalisoinnin vaikutuksista on tehty paljon tutkimuksia, jotka osoittavat erityisesti maailman köyhimpien ja ympäristön kärsivän näistä toimista. Äskettäin julkaistun Worldwatch-instituutin raportin mukaan koko planeetan kohtalo on kiinni siitä, pystyvätkö Intia ja Kiina talouksiensa kasvaessa hillitsemään luonnonvarojen tuhoamisvauhtiaan [3]. Ulkomaankaupan kiihdyttäminen ja paikallisen tuotannon monimuotoisuuden vähentäminen kasvattaa myös kuljetusten tarvetta ja pituutta, ja lisää siten maapallon ilmastoa tuhoavia päästöjä. Jos kaupan vapauttaminen olisi talouden edistymisen kulmakivi, kuten Vanhanen väittää, olisi Suomenkin maatalouden suojaaminen lopetettava, kuten Intiassa on tuhoisin seurauksin jo tehty. ”Olisiko Vanhasen mielestä siis Suomessakin päästävä yhtä suuriin pienviljelijöiden itsemurhalukuihin kuin Intiassa liberalisoinnin seurauksena on päästy?”, kysyy Maan ystävien aktiivi Ville-Veikko Hirvelä. Voimakkaasti liberalisoidulla Intian IT-sektorilla ulkomaiset yritykset saavat lähes esteettä sijoittaa Intiaan ja kotiuttaa voittojaan ulkomaille, kuten mm. ruotsalainen tutkija Patrik Oskarsson on todennut. Intiassa erityistalousalueilla maa, sähkö ja niukaksi käyvä vesi on suuryrityksille erittäin halpaa. Yritykset pystyvät lisäksi kilpailuttamaan jopa Intian osavaltioita toisiaan vastaan etuja metsästäessään, ja pystyvätkin usein saamaan täydellisen verovapauden jopa kymmeniksi vuosiksi. [4] ”Voikin kysyä, pyrkiikö Vanhasen hallitus edistämään yritysten kykyä murentaa valtioiden poliittisia mahdollisuuksia suojata ihmisiä ja ympäristöä, kuten on käymässä yhtä lailla Suomessa kuin Intiassakin,” sanoo tutkija ja Maan ystävien aktiivi Teppo Eskelinen. Intian köyhälle enemmistölle talouden liberalisointi on ollut erityisen tuhoisaa. Miljoonat slummien asukkaat ja pienviljelijät ovat saaneet väistyä Intian ”IT-ihmeen” tieltä. Intia on myös maataloustuotteiden nettoviejä, vaikka vähintään 220 miljoonaa intialaista kärsii kroonisesta aliravitsemuksesta. Maailmanpankin tilastoissa, joiden mukaan köyhyys Intiassa olisi vähentynyt talouden liberalisoinnin aikakaudella, on osoitettu olevan vakavia virheitä [esim. 5,6,7,8]. Tilastot eivät esimerkiksi ota huomioon ihmisten kasvanutta tulojen tarvetta. Kun miljoonat omavaraiset pienviljelijäperheet ovat liberalisoinnin seurauksena joutuneet luopumaan elinkeinostaan ja muuttaneet slummeihin, heidän virallisten tulojensa määrä on voinut jopa lisääntyä. Tulot ja talous voivat siis kasvaa, vaikka ihmisillä menisi koko ajan huonommin [9]. Pääministeri Vanhanen myönsi 29.11.2004 YK-liiton seminaarissa, että BKT kasvaa myös kaupallisen talouden ulkopuolisten voimavarojen siirtyessä sen piiriin ilman, että voimavarat lainkaan lisääntyvät. Vanhanen arveli, että globalisaatio on silti nostanut satoja miljoonia ihmisiä köyhyydestä, vaikka häviäjiäkin on paljon. Kuitenkin jopa neljä miljardia ihmistä maailmassa elää virallisen talouden ulkopuolella, ja suuri osa heistä on ILO:n maailmankomission raportin mukaan menettänyt perinteisiä omavaraistaloudellisia elinehtojaan [10]. Kun voimavaroja siirtyy pois näiden neljän miljardin elinehdoista Vanhasen mainitsemien satojen miljoonien kaupallisiksi voimavaroiksi, BKT nousee ja enemmistö köyhtyy. Ministerit voivat kuitenkin karttaa epämieluista tietoa. Helsinki-prosessin oheistapahtumassa Delhissä helmikuussa 2005 intialaiset tutkijat ja pienviljelijöiden edustajat osoittivat seikkaperäisesti, miten liberalisoinnilla on ollut katastrofaaliset seuraukset intialaisten enemmistön elinehdoille ja ympäristölle [11]. Ministeri Paula Lehtomäki oli kuitenkin samaan aikaan Delhissä mieluummin tapaamassa kaupan ja investoijien edustajia kuin kuuntelemassa pienviljelijöitä. Maan ystävät katsoo, että jos Vanhanen haluaisi palvella muitakin kuin suuryrityksiä ja jo ennestään rikkaita, hän tukisi pyrkimyksiä sillä tavoin vapaaseen kauppaan, että ihmiset saavat vapauden päättää itse taloutensa järjestämisen tavoista ja paikallisten luonnonvarojen käytöstä. ”Vanhaselle ei näköjään riitä, että hänen johtamansa hallitus rikkoo uusliberaalilla talouspolitiikallaan suomalaisten sosiaaliset turvaverkot, kiihdyttää ympäristön tuhoamista, ja siirtää talouden sääntelyä koskevaa päätäntävaltaa yhä kauemmaksi ihmisistä. Hän myös usuttaa intialaisia päättäjiä tekemään samoin - satojen miljoonien köyhien ja ehkä koko planeetan tulevaisuuden kustannuksella,” sanoo Toni Haapanen Maan ystävien talouskampanjasta. Lisätietoja: Toni Haapanen, 050-367 8595, toni.haapanen(a)maanystavat.fi Teppo Eskelinen, 050-357 6587, teeskeli(a)cc.jyu.fi Lähteet: [1] Valtioneuvosto (2006). Key note address by Prime Minister Matti Vanhanen at the Indian-Finnish Business meeting. 13.3.2006. [2] Helsingin Sanomat 13.3.2006. Vanhanen patisti Intiaa vapaakauppaan. [3] Worldwatch Institute (2006). State of the World 2006. Special Focus: China and India. [4] Oskarsson, P. (2005). Indian Attraction. Profitable multinationals as subsidy junkies – A study of incentives for foreign investment in India. FinnWatch, Helsinki. [5] Patnaik, U. (2005). Theorizing Food Security and Poverty in the Era of Economic Reforms. Centre for Economic Studies and Planning, Jawaharlal Nehru University, New Delhi. [6] Popli, G., A. Parikh & R. Palmer-Jones (2005). Are the 2000 poverty estimates for India a myth, artefact or real? Economic and Political Weekly. October 22, 2005. s. 4619—4650. Sameeksha Trust Research Foundation, Mumbai. [7] Reddy, S.G. & T.W. Pogge (2005). How not to count the poor. Columbia University. [8] Tammilehto, O. (2003). Globalisation and Dimensions of Poverty. (Suom. Yhden taalan kysymys - globalisaatio ja köyhyyskiista). Ministry for Foreign Affairs of Finland, Helsinki. [9] New Economics Foundation (2006). Growth isn't working. The unbalanced distribution of benefits and costs from economic growth. [10] International Labour Organization (2004). A Fair Globalization: Creating Opportunities for All. [11] Citizens' Global Platform (2005). Unheard Voices of the Majority report for the Helsinki Process.