Kirje Pekkariselle, Enestamille ja Huoviselle: EU:n uusi energiapolitiikka Riitta Savikko (riitta.savikko(at)maanystavat.fi) 07.03.2006 Arvoisa ministeri Euroopan unionin uusi energiapolitiikka pyrkii vastaamaan EU:n päättäjien huoleen Euroopan kasvavan energiantarpeen turvaamisesta öljyn hinnan jatkuvasti noustessa. EU:n uusi energiapolitiikka on keskeinen aihe myös Eurooppa-neuvoston kokouksessa 23. -24. maaliskuuta. Maan ystävät tervehtii ilolla yrityksiä muuttaa Euroopan energiapolitiikkaa kestävämpään suuntaan, mutta tällä hetkellä keskustelu painottuu vääriin asioihin eikä tätä tavoitetta saavuteta. Kestävässä energiapolitiikassa seuraavien näkökulmien tulee olla keskeisellä sijalla: Ilmastonmuutoksen torjumisen tulee olla EU:n uuden energiapolitiikan keskeisin lähtökohta. Viime vuonna Eurooppa-neuvoston kevätkokous vahvisti EU:n ilmasto- ja energiapolitiikan keskeiseksi tavoitteeksi ilmaston lämpenemisen rajoittamisen alle kahteen asteeseen esiteolliseen aikaan verrattuna. EU:n uuden energiapolitiikan on paitsi edistettävä Kioton pöytäkirjan velvoitteiden toteuttamista, myös ohjattava yhteiskuntaamme päästövähennyksiin, jotka varmistavat kahden asteen tavoitteen toteutumisen. Tavoitteeseen päästään vain, jos EU ja muut teollisuusmaat vähentävät päästöjään 30 % vuoteen 2020 ja 80 % vuoteen 2050 mennessä. Energiatehokkuuden, energiansäästön ja uusiutuvien energialähteiden edistämiseen on saatava pontevuutta. Euroopan komission viimevuotisessa vihreässä kirjassa energiatehokkuudesta todetaan, että EU:ssa energiankulutusta voidaan vähentää kustannustehokkaasti vuoteen 2020 mennessä jopa viidenneksellä. Tämä tarkoittaisi 60 miljardin euron vuosittaista säästöä ja loisi samalla jopa miljoona uutta työpaikkaa [1]. Jo nämä ovat vahvoja perusteita energiansäästön edistämiselle, mutta mielestämme Euroopan komission tavoitteet ovat edelleen kunnianhimottomia. Energiansäästön edistämiseksi rakennusten energiatehokkuutta koskevaa direktiiviä pitää tiukentaa, tuotteille ja laitteille tulee asettaa sitovat energiatehokkuusnormit ja energiapalveludirektiivin mukaisesti valmisteltavissa kansallisissa energiansäästösuunnitelmissa pitää olla päämäärätietoisia, sitovia tavoitteita. Uusiutuvat energialähteet ovat paras tapa tuottaa turvallista ja ilmastoystävällistä energiaa, ja niiden potentiaali on suuri [29. EU:n uuden energiapolitiikan tulee sisältää sitovat pitkän aikavälin tavoitteet uusiutuvien energialähteiden osuuden kasvattamiseksi. Vuonna 2020 uusiutuvan energian osuuden tulee olla EU:n 25 jäsenmaassa 25 % primäärienergian käytöstä. Tarpeellisia ovat myös sitovat toimialakohtaiset tavoitteet uusiutuvan energian käytölle sähköntuotannossa, lämmityksessä ja liikenteessä tarvitaan myös. Lisäksi on tärkeää, että vuoden 2001 RES-E-direktiivi toteutetaan ja uusiutuville energiamuodoille taataan ensisijainen pääsy sähköverkkoon. Ydinvoima on ympäristön ja talouden kannalta kelvoton energiamuoto ja se tulee hylätä. Ydinvoima on kallista, tarpeetonta ja riskialtista. Ydinvoimaan liittyy vakavan ydinonnettomuuden riski, ydinjätteen varastointi- ja käsittelyongelma on ratkaisematta ja ydinasemateriaalin leviäminen on turvallisuusuhka. Ydinvoima pärjää energiamarkkinoilla vain korkeiden tukien vuoksi. Nämä tuet eivät edes sisällä jätteenkäsittelyn, ydinvoimaloiden sulkemisen tai onnettomuuksien aiheuttamien vahinkojen vakuutuskustannuksia. Fossiilisten polttoaineiden tukeminen on lopetettava. Energiansäästöä ja uusiutuvaa energiaa pidetään usein kalliina vaihtoehtona, mutta tällöin unohdetaan ydinenergian ja fossiilisten polttoaineiden yhteiskunnalta saamat tuet. Euroopan ympäristökeskuksen mukaan energiatuet fossiilisille polttoaineille ovat EU:ssa jopa 24 miljardia euroa, kun uusiutuvan energian saama tuki on vain noin 5 miljardia. Kustannusvertailuissa energiantuotannon ulkoiskustannuksia ei oteta huomioon. Niihin kuuluvat esimerkiksi ilmansaasteet, terveyshaitat, ydinjätteen käsittely sekä ydinvoimaloiden sulkemisen ja ydinonnettomuuksien aiheuttamat vahingot. Euroopan ympäristökeskuksen mukaan fossiilisten polttoaineiden ja ydinvoiman ulkoishaitat olivat noin 40–70 miljardia euroa vuonna 2003 [3], eikä näissä luvuissa ole edes huomioitu ilmastovaikutuksia. Kaikki uusiutumattomien energiamuotojen julkiset tuet, kuten turpeen verottomuus, on lakkautettava välittömästi. Liikennekysymykset on ratkaistava liikkumistarpeen vähentämisellä, joukkoliikenteen kehittämisellä ja tiukoilla energiatehokkuusnormeilla. Liikenteeseen kuluu nykyään kolmannes EU:n käyttämästä energiasta. Liikenteen öljyriippuvuus on luultavasti merkittävin uhka EU:n energiaturvallisuudelle, sillä 70 % EU:ssa kulutetusta öljystä käytetään liikenteessä. Vaikka öljyn kulutuksen vähentäminen on nyt tarpeellisempaa kuin koskaan, on komissio raottamassa ovea uusien autojen energiatehokkuustavoitteen (5 litraa sataa kilometriä kohti vuonna 2010) heikentämiselle. Biopolttoaineiden käytöllä ei voi perustella energiatehokkuustavoitteen vesittämistä. Raskaassa tieliikenteessä tulee verotuksella pyrkiä saastuttaja maksaa –periaatteen toteuttamiseen. Matkustajaliikenteessä joukkoliikenteen edistäminen ja yksityisautoilun tietullit ovat osoittautuneet toimiviksi tavoiksi vähentää päästöjä, erityisesti jos toimenpiteet toteutetaan johdonmukaisena kokonaisuutena. Lontoon ja Tukholman kokemukset ovat vakuuttavia esimerkkejä. Tiehankkeiden rahoittamisen sijasta varat tulee suunnata joukkoliikenteen infrastruktuurin luomiseen ja kehittämiseen sekä joukkoliikenteen käytön edistämiseen. Kuten yllä esitetään, EU:n uuden energiapolitiikan painopisteinä tulee olla energiatehokkuuden, uusiutuvan energian ja kestävien liikenneratkaisujen edistäminen. Ydinvoima on suljettava kokonaan pois keskusteluista. Tätä mieltä on vuoden 2006 Eurobarometrin [4] mukaan myös enemmistö eurooppalaisista, joiden mukaan hallitusten tulisi panostaa uusiutuviin energialähteisiin fossiili- ja ydinenergian sijasta. Ystävällisin terveisin, Riitta Savikko Maan ystävät puheenjohtaja, riitta.savikko(at)maanystavat.fi, 040-8343997 Heikki Korpela Maan ystävät ilmastokampanjavastaava, heikki.korpela(at)maanystavat.fi, 040-8486022 [1] Energiatehokkuuden vihreä kirja. Kesäkuu 2005. Euroopan komissio, DG TREN. http://europa.eu.int/comm/energy/efficiency/index_en.htm [2] Uusiutuvilla energialähteillä voidaan tuottaa puolet Euroopan energiasta vuonna 2050. Greenpeace 2005. Energy revolution: A Sustainable Pathway to a Clean Energy Future for Europe. http://eu.greempeace.org/downloads/energy/EU25scenario2050.pdf [3] http://reports.eea.eu.int/technical_report_2004_1/en/Energy_FINAL_web.pdf [4] http://europa.eu.int/comm/public_opinion/archives/ebs/ebs_247_en.pdf